VIKAN LOMAPÄIVÄN HOITOMIETTEITÄ

Tänään se oli, vika lomapäivä mulla ja Minealla ja huomenna puskee arki armottomasti päälle. Jos viime vuotiseen vertaa niin ihmeen iisisti oon suhtautunut tähän tämän vuotiseen hoidonaloitukseen, siitäkin huolimatta että Minea on kesälomaillut reilu kaksi kuukautta. Voisi kuvitella, että huominen on lähes yhtä hankala aamu kuin vuodentakainen, mutta toisaalta taas paikka on tuttu, hoitaja ja kaverit on samat ja Minea on vuoden vanhempi ja reippaampi. No worries siis, ainakin noin periaatteessa!

Minea jatkaa samalla hyväksitodetulla yksityisellä perhepäivähoitajalla. Päiväkotimietteitäkin meillä on ollut, mutta ehdottomasti korkeintaan vasta ensi syksynä, kun Minea olisi 3,5 vuotta. Parinkin vuoden päästä vielä ehtii, mikäli nyt päiväkotiin halutaan ollenkaan. Mitään perinteisiä virikkeellisyysperusteluja päiväkodin puolesta ette tule mun suusta kuulemaan – ellei sitten enemmällä virikkeellisyydellä tarkoiteta sitä extrahälyä joka päiväkodeissa yleensä on..? Tietty löytyy niitä huonoja perhepäivähoitajiakin, mutta jos on löytänyt yhtä hyvän kuin me, en keksi yhtäkään puolustusta päiväkodille! Okei yhden keksin, joidenkin päikkyjen kielikylvyn, joka on juurikin se ainut syy miksi me ollaan harkittu siirtoa sitten myöhemmin.

Aikamoinen paasaus tuli perhepäivähoidon puolesta, mutta uskon että erilaiset vaihtoehdot mietityttää äitejä. Ja senkin oon huomannut, että ne herättää tunteita – tottakai jokainen tahtoo lapsilleen parhaan mahdollisen hoidon eikä kaikki vaihtoehdot edes ole kaikille mahdollisia. Meidän valinta tarkoittaa esim sitä, että hoitajan ollessa kipeänä meistä jompikumpi on Minean kanssa palkattomasti kotona. Tai kuten nytkin, kesälomat sun muut on pidettävä silloin kun hoitaja pitää omiaan. Joustavuutta kuitenkin saa kumpaankin suuntaan, kerran meikäläinen myöhästyi melkein tunnin hoitoajan päättymisestä, mutta siellä Minea leikki hoitotädin tyttöjen kanssa kuin kuka tahansa kaveri konsanaan. Parempaa hoitoa en voisi meidän minille toivoa!

Mutta miten me sitten vietettiin tää viimeinen lomapäivä? Leikittiin puistossa, lounastettiin Naissaaressa (taas sitä superhyvää porkkana-vuohenjuustokeittoa), käytiin lähisatamassa heittelemässä kiviä, pyöräiltiin pillimehuille, katottiin YouTubesta Kaapoa ja syötiin jätskiä kahteen otteeseen. Just niin kun pitääkin, vai mitä sanotte?

BILEET 70-LUVUN TYYLIIN

Palataanpa vielä muutamien kuvien muodossa viime lauantain tunnelmiin, sen verran siistiä porukkaa mahtui näihin bileisiin että kamera on täynnä erilaisia, toinen toistaan värikkäämpiä asukuvia! Mieheni vanhemmat siis juhlistivat 60-vuotispäiväänsä teemalla 70-luku, jolloin he ovat tavanneet ja saneet kaksi ekaa lastaan. Suurin osa juhlavieraista oli panostanut pukeutumiseensa toden teolla, ja se jos mikä oli musta mahtavaa! Koko juhlapaikka oli tuunattu 70-lukuun ja enpä tiedä, taisi siellä tanssitkin mennä jossain välissä 70-luvun rytmeissä.

Käytiin miehelle vuokraamassa Jyväskylän Satumaasta vakosamettiset shortsit ja kauluspaita, ja kävikin niin tajuton tsägä että samalla reissulla löytyi Mineallekin 70-lukua päälle! Satumaasta löytyy joka tarpeeseen naamiaisasua, ja yhden setin vuokra on vain 12€ kolmelta päivältä, suosittelen piipahtamaan Seppälänkankaalla jos teemabileiden asu tuottaa päänvaivaa.Yhtenä ohjelmanumerona vedettiin leikkimielisiä kisoja, yksi niistä tällainen perinteinen yhdistä oikea vuosi ja tapahtuma juhlaparin elämästä. Mun suosikki oli kuitenkin Speden Spelit tyyppinen nopeusnäppäily, peli ladattiin meiän padille ja pari kertaa on tullut sitä näin jälkikäteenkin näppäiltyä..

  Meikäläisen asu, tuleeko muillekin auttamattomasti mieleen opettaja?! Laukku, kengät ja asusteet löytyi Satumaasta, mutta mekko oli oman kaapin helmi.Tuleva frisbee golfin maailmanmestari??

Vasemmanpuoleinen höhlä veti päälleen kasaria, vieläpä liian pientä sellaista! Tiedätte varmaan sanomattakin miten siinä sitten loppuillasta kävi..Mahtavat bileet, mutta eipä sitä olisi tällä porukalla muutakaan voinut odottaa! Meillä bileputki jatkuu heti ens lauantaina kaverin häillä ja siitä viikon päästä juhlitaan miehen serkun häissä. Koko kesän aikana ei ollut yhtiäkään juhlia, joten tietenkin ne kaikki kasaantui sitten alkusyksyyn. Vai voiko tätä alkusyksyksi mitenkään edes kutsua, kun mittari näyttää kolmeakymppiä?!

Postikortti 70-luvulta!

image

Terveiset suoraan 70-luvulta! Meiän porukka otti aamusta nenät kohti Lahtea ja anopin ja appiukon 60vee bileitä. Mitäs sanotte mun uudesta lookista, aika cool eikö :D!

Parasta viikonloppua!

KEITTIÖN HEKTAR

Sainpa vihdoin kuvattua sen keittiöön hommatun Hektar-valaisimenkin, josta mainitsin Minean huoneen verhopostauksessa. Iso kiitos muuten kommenteistanne vaaka- (niinhän sen tosiaan piti olla eikä vinoraitaa!) ja pystyraitapohdinnoissani, kappa taisi voittaa teidän äänet puolelleen, joten eikun ompelukone hurisemaan ensi viikolla! Joku kyllä ehdotti kekseliäästi kappaa pystyraidallakin, sitäkin pitää vielä testailla ennen lopullista päätöstä!

Mutta nyt siihen lamppuun.. Ensin mietiskelin josko ottaisin kaksi pienempää Hektaria, mutta onneksi päädyttiin yhteen isoon ja näyttävään – olohuone + keittiö kokonaisuus on yli kolmen metrin korkeudellaan niin ilmava, että se kyllä kestää vähän isomman ja hallitsevammankin valaisimen. Tykkään jotenkin hurjasti myös siitä, että musta lisääntyy pieninä ripauksina kotonamme, tuoden aavistuksen särmää valkoisen ja puun yhdistelmään, vai mitä sanotte? Eikö olekin vastustamattoman söpö Bloomingvillen pikkutalo :D? Se lähti mukaan viime Tampereen reissulla DomDomista. Ja noi samat mustikanvarvut on olleet tuossa mustassa ruukussa keväästä asti, kukka mun makuun kun ei kuihdu millään!  Niin kovin uutta ei enää ole Ikean juniorituoli, jonka mun vanhemmat toi Minealle varmaan jo puolisen vuotta sitten, se ei vaan taida olla vilahdellut täällä kuvissa vielä aiemmin.. Ehdottomasti tyylikkäin juniorituoli jonka mä tiedän, tai oikeastaan melkeinpä ainut juniorituoli johon oon törmännyt.

Tykkäättekö lampusta? Ainut ”pettymys” mulle oli että väri ei luonnossa ole oikeasti ihan noin musta, vaan ennemminkin hiilenmusta. Silmä kuitenkin kummasti tottuu, ja tuskin kukaan ulkopuolinen tulee ajatelleeksi asiaa yhtä tarkasti kuin ite sen näkee. Ens viikolla vielä mini-Hektarit ja parit naulakot makkarin seinään niin johan on sisustelut taas vähäksi aikaa tehty. Onko teillä isompia projekteja meneillään vai rauhoittuiko sisustuskuume kesäksi?

ERÄS VÄHÄN PAREMPI KESÄPÄIVÄ

Saatiin eilen illalla mun lapsuudenystävä kanadalaisen miehensä kanssa kylään ja siinähän se ilta ja tämä päivä sitten menikin, ihan vaan ollessa, ja Minean toistellessa Dorasta oppimiaan enkun fraaseja. Vaihdettiin kuulumiset, syötiin aina niin hyvää avokadopastaa, uunituoreita sämppäreitä ja brita-kakkua, ja tänään puuhailtiin aamusta iltaan kaikenlaista superkivaa. Näistä ihanista viimeisistä lomapäivistä täytyy ottaa kaikki irti, työt vie kuitenkin niin mennessään ainakin alkusyksystä ettei silloin ehdi kunnolla touhuta kuin viikonloppuisin.

Koitin keksiä pitkän matkan vieraillemme jotain nähtävää tai koettavaa Jyväskylässä, ja ekana mieleeni tuli Laajavuoreen nyt kesäksi rakennettu mahtava Seikkailupuisto. Sinne me sitten suunnattiin heti aamusta, ja oli muuten pari muutakin ihmistä ajatellut puistoa loistavaksi ideaksi! Jonottamiseen sai käyttää jonkin verran aikaa, mutta hyvin parin tunnin aikana ehti kiertää pari erilaista köysirataa. Ratoja on yhteensä viisi, ykkönen perheen pienimmille ja vitonen kaikkein haastavin vaatien jo edistyneempää ketteryyttä ja voimaa. Missään nimessä helpolta ei vaikuttanut nelosratakaan riippusiltoineen, pitkine liukuineen ja köysiportaineen, mutta sen ajattelin käydä vielä vaikka ensi viikolla itsekin taistelemassa läpi – tänään tyydyin Minean kanssa seuraamaan alapuolelta Sarekan ja Jonskin menoa.

Seikkailupuiston köysiradoilta jatkettiin pomppulinnan kautta lounaalle Naissaaren kahvilaan Vaajakoskelle. Tässä toinen paikka jota voin ehdottomasti suositella, päivän porkkana-vuohenjuustokeitto oli niin herkullista että meikäläinen veti kunnon ruokaöverit, ja vielä kaiken päälle tuore munkki! Tääkin pitää vielä käydä kokemassa ennen ensi viikon töiden alkua – jep lista kasvaa niin että tuskin tässä edes sinne töihin ehtiikään!

Päivä lopetettiin vielä pulikoimalla meidän rantsussa tunnin verran, vaikka Mineakin veti koko päivän ilman päikkäreitä. Se tunti mikä ehdittiin olla kotona kaiken touhun keskellä oli sellaista huutoa, raivareita ja kiukkua, että todettiin järkevämmäksi pitää tyttö uniaikaan asti liikkeessä, nyt siis tiedän mitä uhma voi meillekin pahimmillaan tuoda. Vai menikö se uhmaikä jo?

Anyway, ihana päivä, vielä ihanammat ystävät ja onnellinen mieli, mitä muuta kesäpäivältä voisikaan toivoa!? Muistuttakaa mua näistä kun ne parinkympin pakkaset alkaa!

 

VINO- VAI PYSTYRAITAA?

Taannoisella Korkeasaaren reissulla lähti Helsingin Ikeasta mukaan vähän kaikenlaista piristämään meidän makkareiden sisustusta, aika pirteä onkn tuo musta väri vai mitä?! Hektar-lamppuja tuli ostettua jopa kolmin kappalein, mutta seinäversiot vielä odottelevat kiinnitystä sängyn yläpuolelle, isompi kattolamppu sentään jo saatiin roikkumaan keittiöön. Keittiön Norm 69 siirrettiin makkariin ja samalla makkari sai One Must Dashin printtitaulun ja Ikeasta napatun oliivipuun (joka muuten tällä hetkellä taistelee henkensä puolesta, kun tämä viherpeukalo unohti kastelun joksikin aikaa..).

Mineakin päätti alkaa sisustamaan ja lätki muutamat tarrat huoneensa seinään..

   

Ostin myös mustavalkoista raitakangasta, joka on ihan luvattoman halpaa Ikeassa ottaen huomioon, että kangas on oikeasti paksua, napakkaa puuvillaa. Ajattelin tekeväni siitä verhon tai kapan jompaankumpaan meidän makkareista, mutta jotenkin se ei sopinutkaan meidän makkariin kovinkaan hyvin. Ainut sijoituspaikka on siis Minean huone, ongelma vaan on etten tiedä tekisinkö siitä yhden pystyverhon vai pelkän kapan ylös. Auttakaa, kumpi näyttää paremmalta? Kuvat on surkeat, tiedetään, mutta koitapa ottaa 50mm objektiivilla kuvaa koko huoneesta.. Toivottavasti saatte jonkun kuvan joka tapauksessa ja jaatte mielipiteenne, se tulee nimittäin tarpeeseen!

KOUVOLAN KEIKKA

Morot taas parin päivän tauon jälkeen! Meiän ryhmä rämä on huolella kierrellyt Etelä-Suomen pitäjiä, torstaina eka ukkilaan, perjantaina Kouvolaan Tykkimäkeen, tänään toiseen mummilaan, Lammille synttäribileisiin ja nyt mökillä Mäntyharjussa. Kilsoja kertyy ja miehen lomapäivät vähenee, itellä on onneksi vielä reilu viikko lomailua, huh!

tykkimaki1tykkimaki3

  tykkimaki2tykkimaki8

tykkimaki12

tykkimaki5

Tykkimäessä mä oon käynyt viimeksi joskus ihan pienenä, siitä on siis varmaan parikyt vuotta aikaa. Vaikka käytiinkin vasta edellisellä viikolla Särkkiksessä, päätettiin tsekata nyt vielä tuo Tykkimäkikin kun mun vanhemmat halusi lähteä Minean kanssa jonnekin ennen lomien loppua. Ja kyllä muuten kannatti! Tykkimäestä nimittäin löytyi ehdottomasti parhaat laitteet ja puuhat tuollaiselle Minean ikäiselle pikkunatiaiselle, ja tyttö pääsi ties kuinka moneen laitteeseen yksin, plus siihen vielä päälle ne joihin sai mennä aikuisen kanssa. Lopulta taidettiin ehtiä testata kuusi tai seitsemän laitetta ja puuhaa olisi vieläkin riittänyt ellei meillä olisi ollut suunnitelmia vielä iltapäivällekin.

tykkimaki13tykkimaki7tykkimaki4tykkimaki10tykkimaki9

Tykkimäen kupeeseen on tänä kesänä rakennettu vesipuisto Aquapark, jossa meillä meni loppuiltapäivä. Molemmat mestat yhdessä päivässä oli kieltämättä melkoinen rupeama, jota en välttämättä suosittele, mutta puistoihin voi myös ostaa edullisemmin kahden päivän lipun, jolloin molempiin ehtii tutustua kunnolla. Samoin kuin Tykkimäki tuntui vesipuistostakin olevan pääasiassa vähän pienemmille hurjapäillä, alueelta löytyi pari matalampaa allasta pienillä liukumäillä ja yksi isompien mäkien keskittymä muutamilla pidemmillä liukumäillä.

Meikäläiset kyllä ehdottomasti suuntaa seuraavanakin kesänä Tykkimäkeen ja jätetään suosiolla Korkeasaari väliin. Tykkimäki taisi heti päästä meillä listan kärkeen, ainakin seuraavaksi pariksi kesäksi. Onko paikka teille tuttu? Vai mikä on teiän suosikkihuvipuisto?

IHASTUTTAVA PETITBO

Jokin aika sitten instaa selaillessa törmäsin mulle ihan uuteen ruotsalaiseen lastenvaatemerkkiin nimeltä Petitbo. Pakkohan se oli heti mennä nettiä selailemaan josko näitä kekseliäitä, ihania hapsuvaatteita saisi tilattua Suomeenkin, ja onnekseni Petitbon omilta sivuilta se onnistui muutaman euron postareilla – ja vielä huimaan kesäalehintaan!

petitbo5 petitbo6Tilasin Minealle mustat baggymalliset Hai-housut koossa 2y ja harmaan Naila-mekon kokoa 4y. Molemmat oli ihan nappivalinta, ja jo parin käyttökerran jälkeen näistä tuli yhtiä Minean vaatekaapin suosikkeja! Valikoimassa oli vaikka kuinka monia kivoja malleja, kuten ihanaakin ihanammat jumpsuitit, jotka olisin halunnut vielä tilata, mutta alet on pyörineet jo sen verran pitkään että koot on aika hyvin loppuneet. Eikä mikään ihmekään, Petitbota tulee varmasti löytymään jatkossakin myös meiltä!

petitbo4 petitbo2 petitbo8 petitbo1 petitbo7

Viime aikoina on instassa silmiini osunut pari muutakin meille suomalaisille vähän tuntemattomampaa lastenvaatemerkkiä, ja innoissani odottelen tulevan syksyn mallistoja. Ja osataan me Suomessakin, sneak peek kuvat suomalaisilta lastenvaatevalmistajilta on olleet myöskin niin lupaavia, että syksy tietää melkoista vaateshoppailua ainakin meillä!

Mitäs tykkäätte Petitbon inkkarimuodista? Ja onko siellä jo bongailtu pakko-saada-juttuja syksylle?

MUISTUTTELUA JA NETFLIXIN VOITTAJA

Ihana, ihana, ihana kesä! Sanon sen vielä ainakin sata kertaa, jos se yhtään auttaisi näitä hellekelejä jatkumaan! Sen lisäksi että TAAS uitiin ja pyöräiltiin, säilöttiin mansikat ja vadelmat pakkaseen talven varalle. Leivoin superherkkuja muffinsseja, kun niitä mansikoita nyt oli tuoreena jääkaappi täynnä – mansikat olikin vaan hyvä tekosyy leipomiselle, sillä muffinsseihin tuli tasan yksi mansikka per leivos koristeeksi 😀 Laitan ohjetta vielä myöhemmin tällä viikolla teillekin, niin hyviä niistä nimittäin tuli että täytyyhän teiänkin kokeilla!

Viime postauksen kanssa oli jotain häikkää eikä kommentointi toiminut vielä äsken ollenkaan, mikä vähän harmittaa kun olisin kovasti toivonut teidän kommentteja blogin uudesta ulkoasusta.. Niitä saa siis jättää tähänkin postaukseen, jos ruusuja tai risuja tulee mieleen!

Halusin myös muistutella teitä eri tavoista seurata Minishowta. Kaikille on varmasti tuttuja perinteiset Bloglovin sekä Blogilista ja löytäähän meidät Facebookista ja Instagramistakin nimellä @minishowblogi. Facebook on nyt kesällä ollut vähän huningolla, mutta syksystä lupaan panostaa siihenkin ja linkkailla sinne esim mielenkiintoisia blogeja, reseptejä ja kuvia, jotka ei koskaan blogiin päädy. Instassa tietenkin tapahtuu taas jatkuvasti, miehen mielestä päivitykset menee välillä vähän liiankin tiheään tahtiin!

Näiden lisäksi bloggeriin kirjautuneet pystyvät bloggerissa helposti seuraamaan Minishowta, ihan niin kuin mitä tahansa blogspot-mallistakin blogia. Blogi täytyy lisätä hallintapaneelin blogiluettelo-näkymässä (sivu, jolla lukemiesi blogien päivitykset näkyvät) kohdasta ’uusi blogi’. Sinne kun näpyttelee blogin osoitteen, päivittyy postaukset jatkossa muiden joukossa bloggeriin.

Sitten vielä se Netflix-arvonnan voittaja lisäämään tän postauksen sekavuutta entisestään! Arpaonni suosi nimimerkkiä Mira nda, valtavasti onnea voittajalle – toivottavasti siellä nautitaan Netflixin annista yhtä paljon kuin täällä viime aikoina! Laitatko Mira nda mailia tulemaan osoitteeseen mineamarissa(at)gmail.com niin saadaan tuotekassi ja Netflix-koodi oikeaan osoitteeseen.

UUDEN MENOPELIN TESTIAJOT

Piti alunperin tulla tänään kirjoittamaan teille jotain ihan muuta (lastenvaatejuttuja), mutta nämä ihanat, onnistuneet kesäpäivät vie mut niin mukanaan, että tekee jatkuvasti mieli fiilistellä täällä bloginkin puolella ihan tätä arjen perusmeininkiä! Alkaako kesän ylistys jo kyllästyttämään? Kyllä se syksyn synkistely sieltä vielä on tuloillaan trust me, joten eiköhän oteta kaikki ilo irti näistä keleistä, tunnelmista ja ilosta?    Lämmintä on riittänyt koko viikon, mutta tänään paahde tuntui olevana ihan omaa luokkaansa ainakin meillä päin. Silti päätettiin uimisen sijasta lähteä minimuotoiselle pyöräretkelle Vaajakoskella sijaitsevaan Naissaareen. Saatiin ihanilta naapureilta kolmas pyörä lainaan, poljettiin ylämäkeä 30 asteen helteessä ja perillä ihastuttiin täydellisiin maisemiin ja Naissaaren kahvilan tuoreisiin munkkeihin. Taisin jopa matkalla tartuttaa itseeni pienen kipinän pyöräretkeilyyn, niin paljon kesäisempi tapa liikkua kuin hurauttaa autolla perille!

Idea pyöräilyyn lähti siitä, että meillä on Laajavuoren Kona Storesta testiajossa ehkä siistein pyörä ikinä! Mattamusta Konan Dr Good, joka tuntuu kiitävän maanteitä varmasti ja vakaasti kuin juna ja mulle melkein vielä tärkeämpänä, ulkonäkö on jotain niin rentoa, retroa ja letkeetä että hienompaa pyörää tuskin tähän hätään mistään keksisin. Viimeisenä silauksena vielä tuo tavarakori, joka mun ja Minean reissuilla tulee varmaan aina olemaan täynnä retkikamaa.

Vinkkinä muillekin että nyt kannattaa olla pyöränvaihdon suhteen skarppina ja kysellä Kona Storesta tarjouksia tän kesän malleista. Uutta alkaa nimittäin jo ilmestymään ensi kuussa, ja menneistä malleista voi tehdä aika huikeita edullisia löytöjä! (btw, tää ei ollut maksettu mainos!)

Onhan mun vielä ihan pakko loppuun kysyä, että mitä tykkäätte blogin päivitetystä ulkoasusta? Musta se ainakin paremmin kuvaa sisältöä kuin se entinen söpistelykuva, ja pienet uudistukset tuo aina uutta puhtia bloggailuun! Huomenna lupaan arpoa Netflix-voittajan!

RANTSUPÄIVÄ

Tälle päivälle oli lupailtu sadetta ja ukkosta, joten pelattiin varman päälle ja lähdettiin jo aamusta meidän lähirantsuun uimaan. Mun velikin lähti vielä viikonlopuksi tänne meille, joten Mineahan oli enemmän kun innoissaan useammasta uittajasta. Varmaan mikään muu ei tällä hetkellä saa Mineaan samalla lailla vauhtia ja säpinää kuin tieto siitä, että pian pääsee uimaan. Pimu lauleskeli, hyppi, tanssi ja kiljahteli koko matkan ja kotona odottaessa kamojen pakkaamista. Ja sitä tavaraahan muuten on, siltikin että asutaan parin sadan metrin päässä rannasta..

Uskomatonta, mutta mäkin heitin talviturkin vasta tänään! Aiemmin on tullut vain kahlailtua rantavesissä ja mies on hoitanut tytön uittamisen, mutta nyt uskaltauduin itekin, ehkä pienen painostuksen alaisena. Vesi oli lopulta jopa lämpimänkin tuntuista, joten eiköhän tässä tule vielä pulahdettua kerta jos toinenkin kun tuolla rantsussa nyt kuitenkin lähes päivittäin joutuu käymään. Niin tai joutuu ja joutuu, näin vähäaurinkoisena kesänä näiden uintikelejen toivoisi jatkuvan vähintään koko heinäkuun!

Mun Crocsit ei ehkä olleet ne parhaat biitsikengät, hiekka nimittäin inhottavasti kulkeutuu pohjan väliin ja kotona kenkiä saakin kopsutella puhtaiksi.. Muuten nämä pitsibaltsut on mulla olleet kaikkialla joka päivä, ainakin lähestulkoon 😀

Minea sai kaveriltaan ”tatskoja” ja niitä löytyy nyt koko lähipiirin jaloista ja käsistä! Harmi että ne ehti jo loppua eikä uusia taideta hankkia – musta nimittäin tuntuu, että nää vaan kestää ja kestää eikä kulu millään pois. Toisaalta oon kyllä kummasti ehtinyt tässä parissa päivässä tottua ajatukseen tatuoinnista nilkassa, pitäisköhän..?

Entäs teillä, meneekö päivät samalla kaavalla vai vieläkö siellä jaksetaan reissata?

Parasta Tampereella

Sen ihmeempiä suunnittelematta otimme eilen suunnan kohti Tamperetta ja Särkänniemeä. Oltiin jo jonkin aikaa suunniteltu yhdistettyä Muumimaailma+Tampere reissua, mutta nyt ainakin tältä erää Naantali sai vielä jäädä odottelemaan, ehtiihän tässä vielä halutessaan vaikka mihin!

Yhden yön pikavisiitti mun veljen luona näytti ehdottomasti Tampereen parhaat puolet! Säiden suhteen ei olisi paremmin voinut sattua ja aikaa oli ihan perus hengailuun, kun ei otettu mitään shoppailutavoitteita niin kuin yleensä ;D. Ajeltiin vasta tänään iltamyöhällä kotiin, joten ehdittiin hyvin vielä tämäkin päivä hyödyntää rauhassa puistoillen ja Tamperetta ihmetellen. Hyvänä ja edullisena aamupalapaikkana voin muuten suositella Siilinkarin kahvilaa keskustassa, saatiin nimittäin 8 eurolla mahat täyteen loistavaa sapuskaa! Yhtään kakkoseksi ei kyllä jäänyt Kaffilan tarjontakaan iltapäiväkahveilla ja italialaisella jäätelöllä. Miksei tällaisia löydy Jyväskylästä!?

tre1

tre3Eilen heti perille päästyä suunnattiin nälkäisinä Little Joe -ravintolalaivalle vetämään pizzat, ja parhaat sellaiset olikin, pitkään aikaan! Suuren suuri kiitos Annu Kuosmaselle viime postauksen vinkkauksesta!!

tre2

tre20 tre19 Pikku Kakkosen puistossa porukkaa riitti jo heti aamusta niin paljon että hyvä että sekaan mahtui.

tre18tre22

tre16 Enon kanssa kaloja tuijottelemassa Särkänniemessä. Eno taitaa Minealle olla kaikki kaikessa, kun enon messissä ei meinaa muita huomatakaan.. Nyt Minea vielä luulee, että mun veljen töissä on possujuna, puhuttiin sairaalalaitteista – pisteet taisi just nousta vielä entisestään!

tre14 tre12    tre21 tre5 tre8 Koiramaa oli kuin pieni kotieläinpuisto ja ihana pieni oma kylänsä. Minea meni pelotta silittelemään kaikkia eläimiä ja tunki vähän liiankin innokkaana sormiaan aidan raoista. Itkuunhan se lopulta päättyi, kun aasi nappasi sormista kiinni..

tre9 tre10 tre11Särkänniemessä saatiin kulumaan semmoiset kolme tuntia, ja enemmänkin olisi mennyt ellei paikka olisi alkanut sulkemaan oviaan. Minea ei vielä alle 100cm päässyt kuin kolmeen laitteeseen ilman aikuista, mutta ihan tarpeeksi tuntui possujuna, leppäkerttu, Angry Birds puisto ja Koiramäkikin olevan. Tampere-visiitti oli niin onnistunut, että taas jäi vähän haikea fiilis, kun meillä Jyväskylässä ei ole niin kivoja kahviloita, eloisaa toria, mielenkiintoisia pikkuputiikkeja, valtavasti puuhaa perheen pienimmillekin ja vaikka sun mitä.. Hyvä täälläkin on asua, mutta pakko antaa iso peukku Tampereelle!

kynsitarrat in action

Vilpoisempia päiviä on taas riittänyt ja päivän asutkin on välillä näyttäneet näinkin syksyisiltä! Pirteyttä ja väriä elämään on pitänyt yrittää keksiä muualtakin kuin auringosta, joten oon tainnut nyt viimeisen kuukauden ajan kulkea koko ajan jotkut kynsitarrat ja värikkäät lakat kynsissä. Erityisesti sydän suli näille kuviotarroille, mutta harmikseni en ole mistään löytänyt niiden pariksi neonväristä lakkaa. Vinkkejä anyone?

Uskalsin yhtenä päivänä kokeilla melkein-crop-toppia. Meinasin ensin lähteä kaupoille kunnolla maha vilkkuen, mutta näihinkin kuviin tuli hametta vedettyä koko ajan vähän ylemmäs, häveliäisyys iski peliin lopulta siis kuitenkin. Ehkä ihan hyvä, että napapaidat todennäköisesti jää tän kesän trendiksi, vai mitä sanotte?

Me huristellaan huomenna aamusta Tampereelle, ja ohjelmassa olisi ainakin Särkänniemi. Tampereen seudulla asuvilta otetaan mielellään vastaan hyviä vinkkejä rennoista ruokapaikoista, olisi nimittäin kiva kokeilla jotain uutta mutta hyväksi todettua!

Paras ystävä

Ystävyys on jotain täysin käsittämätöntä, sillä jonkun kanssa sitä vain homma luistaa vaivattomasti ja toisen seurassa on hyvä olla huonoinakin päivinä. Näin äitinä oon huomannut, kuinka helppoa on puistoissa ja kerhoissa tutustua muihin äiteihin – muutamasta on mulle tullut tosi hyviäkin ystäviä ajan myötä. Tuskin mikään muu elämäntilanne luo ystävyyssuhteita näin tehokkaasti aikuisiällä kuin lasten saaminen! Onko teille kertynyt ystävyyksiä äitiyden kautta?

frendit6 frendit5  frendit3 frendit2Jos vielä sattuu niin hyvä säkä, että lapsetkin on suunnilleen samanikäisiä ja -henkisiä, on yhdessäolo vaivatonta, mukavaa ja erityisen voimaannuttavaa, kun omille kokemuksille saa vertaistukea. Mulla sattuu alle kilometrin päässä asumaan yksi tällainen ystävä, johon tutustuin ekavauvakerhossa, ja jonka Elsa-tyttö on Mineaa vain kaksi kuukautta vanhempi. Vaikka välillä tytöt nahistelevatkin, on leikki useimmiten sopuisaa ja tytöt löytää vähän väliä jostain nurkasta kikattelemasta. Jotenkin näillä kahdella jutut vaan osuu täydellisesti yksiin, kaikki pitää matkia perässä jos toinen keksii jotain uutta.

Usein tyttöjen toheltamiselle saa itekin nauraa vieressä, ja parhaita on niin sanotut vakavat keskustelut. Tänään ensinäkeminen oli esim tätä laatua: ”Vieläkö siellä ulkona ukkostaa?” ”Enää ei näkynyt ukkosta, mutta joo-o kyllä se kovasti tänään jyrisi.” ”Oli kovia pamauksia taivaalla!” Tästä myöhemmin jatkettiin keskustelemaan koulusta ja ties mistä muusta, mitä me äitit ei oltu kuulemassa. Ihanat pienet, tärkeät höpöttäjät juttuineen!

frendit4frendit7

frendit1Tyttöjen ystävyys alkoi jo reilu puolen vuoden iässä, ja mahtavaa olisi jos se säilyisi aikuisuuteen. Ja miksei säilyisi? Usein se on tässä vaiheessa vielä aika pitkälti meistä vanhemmista kiinni, kuinka tiuhaan yhteyttä pidetään, ja ainakin tällä hetkellä tuntuu, että oma päivittäinen kaveripiirini koostuu vain perheellisistä naisista. Kaipa sitä olisi puistossa rähjääntyneenä, yönsä valvoneena ja uhmaikäisen kanssa kahvin lomassa taistelevana äitinä vähän tylsää juttuseuraa lapsettoman uranaisen silmissä, mene ja tiedä?

Sunnuntain herkkukattaus

Viime päivät on tullut laiskoteltua ihan täysillä, kamerakin on ollut parin päivän ajan niin sanotusti lomalla. Eilinen meni ystävän kolmekymppisillä pyörähtäessä, ja tänään on juhlittu meidän ranskiksen Pablon 5-vuotissynttäreitä. Tai juhlittu ja juhlittu, mutta ainakin sai hyvän syyn leipoa herkkuja! Onnea Papsu harmaaparta!

Inspiroiduin eilisten juhlien tarjoiluista ja kokeilin omaa versiotani perunasalaatista. Tuli sairaan hyvää, ihana kesäinen lisuke tai miksei menisi lounaana ihan sellaisenaankin! Kinkkupiirakka valmistui vanhalla tutulla Valion Emmental-pussista löytyvällä ohjeella ja mansikkakakku oli ihan perinteinen, paitsi että kerman sekaan sekoitin purkin valkosuklaa-limerahkaa. Suosittelen kokeilemaan, pieni sitruksen häivähdys sopii mansikkaan loistavasti!

 

Pestoinen perunasalaatti

varhaisperunoita keitettyinä

 vihreää pestoa

kirsikkatomaatteja

mozzarellaa

rucolaa

Mehevä kinkkupiirakka

Pohja:

1/2 prk rahkaa

125 g pehmeää voita

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Sekoita rahka ja pehmeä voi. Lisää joukkoon muut aineet ja painele pohja voideltuun piirakkavuokaan.

Täyte:

200 g kinkkusuikaleita

1/2 paprika

aurinkokuivattua tomaattia paloina

1 pussi Emmental-juustoraastetta

3 kananmunaa

2 dl ruokakermaa

1 dl maitoa

mustapippuria, suolaa, persiljaa

Pilko paprika pieniksi kuutioiksi. Sekoita muut täytteen aineet keskenään paitsi aurinkokuivattu tomaatti ja säästä osa juustoraasteesta piirakan päälle. Kaada täyte piirakkapohjan päälle, ripottele pinnalle tomaatit sekä juustoraaste. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Kurkistuksia Asuntomessuille

Käytiin eilen mieheni kanssa katselemassa ensifiilikset Äijälänrannan asuntomessuilla ja pakko sanoa, että Jyväskylässä on onnistuttu luomaan huikeita kokonaisuuksia ja mielenkiintoisia ratkaisuja rakentajille ja sisustajille! Talot oli mitä inspiroivimpia, ja kokonaisuudessaan messuista jäi meille molemmille positiiviset ja innostuneet fiilikset – kaiken lisäksi kameralle tallentui useampiakin toteutuskelpoisia talomalleja, pohjaratkaisuja ja budjettiarvioita. Toki joukossa oli myös paljon niitä koteja, jotka useimmalle meistä jäävät vain unelmiksi, mutta niistäkin löytyi hyviä ideoita erilaisista toteutusmahdollisuuksista.

messut3Molempien suosikiksi kategoriasta ne mahdolliset ja toteutettavissa olevat unelmat taisi lopulta valikoitua Honkatalojen Cube 170, joka lumosi meidät yksinkertaisella mutta näyttävällä ulkoasullaan ja toimivalla kaksikerroksisella pohjaratkaisullaan. Sisustuksessa vahvasti näkyi Zocohomen tuotteet, marokkoteemaa, rouheaa, yltäkylläistä ja raikasta. Taisin jopa salaa ihastua Vitran mattamustiin Panton-tuoleihin, puhumattakaan betonisesta ruokapöydästä!

messut23

messut7messut24

messut8

messut20messut22Skammin talossa avainsanana tuntui olevan puu ja suomalaisuus. Sisustuksen suunnittelussa on ollut mukana Marimekko, joka näkyi mielestäni talon yksityiskohdissa hienosti ja sopi loistavasti yhteen puun värien kanssa.

messut21messut25messut1Remun sisustamassa kohteessa räiskyi värit! Vaikkei sisustus iskenytkään omaan makuhermooni, oli talo ja pihapiiri mahtava kokonaisuus, jollaisesta itse voi vain unelmoida. Hulppea 200 neliön talo ei vielä riittänyt, vaan pihalta löytyi erillinen saunarakennus ja jättimäinen autotalli, kaikki kekseliään pihasuunnittelun toisiinsa yhdistäminä.

messut16messut17Luona In -brändin havu- ja kuusipuiset tuotteet oli hyvin edustettuina lastenhuoneissa tässä kohteessa.

messut11messut12    messut26 Minean lemppariksi olisi varmasti valikoitunut lastenhuone, joka oli sisustettu liikkuvalle lapselle. Huoneesta löytyi pieni inkkariteltta, jumppapatjoja sekä puolapuut ja kiipeilyseinä. Viereisessä makuuhuoneessa siskon huonetta koristi muun muassa ikioma balettitanko peileineen!

messut18

Messujen jäljiltä pää on täynnä ideoita ja inspiraatiota sisustamiseen ja rakentamiseen! Ihan kaikkia kohteita emme tällä ekalla kierroksella ehtineet käymään läpi, toinen visiitti on siis jo suunnitteilla. Suosittelen muitakin ottamaan nokan kohti Jyväskylää messujen aikana, ja löytyyhän täältä kesällä paljon muutakin menoa ja meininkiä. Elokuun ekana viikonloppuna järjestettävät Neste rallit ja messualueen vierestä löytyvä Peukkula on harkitsemisen arvoisia molemmat, samalla löytyisi siis koko perheelle puuhaa!

P.S. Vielä huomisen ajan ehtii osallistua Netflix-arvontaan täällä!

P.P.S. Iso kiitos Piialle messulipuista, puspus!

Uusia ihastuksia!

Käppäiltiin tänään illemmalla Minean kanssa lenkki, päätyen melko läheiselle pikkurannalle jossa mielestäni on aina jotenkin satumainen, oma tunnelmansa. Tajusin siinä maisemaa ja tuota meidän miniä hymyssä suin ihastellessani, että hetki oli juuri niitä ikuistamisen arvoisia, kun tuntuu että kaikki on niin kun pitääkin ja ajan voisi pysäyttää siihen paikkaan. Samat ajatukset taisi olla Mineallakin, tyttö nimittäin tokaisi tovin hassuteltuaan kotona iltapalapöydässä: Mä rakastan teitä kaikkia!

Järvellä kehiteltiin leikkejä muutamista tosi simppeleistä asioista, kuten risunpätkistä ja kävyistä – ei ne lapset paljoa vaadi jos mielikuvitukselle antaa vallan. Leikittiin hippaa, ”ongittiin”, tutkittiin luontoa, kasteltiin varpaita, juotiin limua ja naurettiin. Ei mitään järkevää tai kummempaa, ihan kuin kesällä kuuluukin!

Sen lisäksi että nämä hetket ja päivät on mun suosikkeja sattui näihin kuviin ikuistumaan mun lempivaatteet Minean vaatekaapissa. Papun maailman söpöin huppari joka omastakin kaapistani löytyy, Marimekon lapsekkaan värikäs ja leikkisä hame ja Minean kaikkien aikojen suosikkikengät, Crocsit. Nämä Crocsit saatiin jo muutama kuukausi sitten yhteistyön kautta ja uskokaa mua, ne on olleet käytössä lähes päivittäin. Myös viime kesän käytetyimmät kengät oli Crocsit, eikä tainnut talvimallikaan jäädä yhtään sen vähemmälle käytölle. Ei meillä vanhemmilla, eikä Mineallakaan.

Minean Retro Mary Jane -sandaalit oli meille pelastus, kun triplakokojen takia ei tänä kesänä löytynyt sopivia niistä kaikkein perinteisimmistä Crocs-malleista. Jotkut Crocsit oli kuitenkin pakko saada kun en taida enää osata edes ajatella pärjäämistä ilman! Lopulta voin sanoa, että onneksi päädyttiin tähän sandaalimalliin, sillä huomattavasti siromman ulkonäön ansiosta nämä menee missä vaan, ei pelkästään niissä kotiympyröissä!

Koko perheen suosikkiparit kesä-Crocseja! Oonkohan mä muita ballerinoja pitänytkään tänä kesänä..?

Mitkä teillä on kesän suosikkikengät? Musta on varmaan tullut niin mukavuudenhaluinen, että kenkäpari, joka istuu jalkaan kuin nakutettu ja vielä näyttääkin hyvältä, on turhan hyvänkuuloinen jäädäkseen kaapin perälle. Samaa mieltä taitaa olla Mineakin, ainakin jos jotain voi tulkita siitä, että tyttö käveli jo samantien postista uudet sandaalit jalassa kotiin! Aika ison plussan kengät saa varmasti myös pinkistä väristään ja siitä, ettei näitä tarvitse varoa hurjemmassakaan menossa. Minea tuntee kenkänsä jo niin hyvin, että vettä nähdessään huutaa: ”äiti, onko mulla Crocsit jalassa?!”. 

Rennosti mökillä

Kyllä mökkielämä maistuu, kelit on mitä parhaimmat, vesi lämmintä, seura parasta ja kaikilla iloinen mieli! Saatiin yhteistyön merkeissä kutsu Hankasalmelle Revontuleen mökkeilemään pariksi yöksi, joten sumplittiin aikataulut yksiin Evelinan perheen kanssa ja hurautettiin eilen iltapäivällä tänne. Täällä siis rentoudutaan huomiseen asti uiden, pelaillen golfia ja tennistä, hyppien trampalla, lenkkeillen, saunoen, grillaten makkaraa, syöden hyvin jne!

Mä makaan niin hypi sä! Tytöillä leikit sujuu loistavasti ikäerosta huolimatta, vaikka välillä leikkiminen tarkoittaakin sitä, että Minea vaan seurailee perässä matkien mitä Lilli ja Linnea puuhaa. Mitä isot edellä sitä pienet perässä!

Äitien päät ei kestäneet tätä karusellia! Ihmekös tuo, kun keinukin tuntuu nykyään ainakin mulle vähän liian hurjalta pyöritykseltä 😀

Elämä on ihanaa, ainakin Hankasalmen Revontulessa! Mökkeily ei noin yleensä ole ihan mun listan ykkösenä, mutta tällaista mökkielämää voisin viettää huomattavasti useamminkin. On kaikki palvelut pihapiirissä, seuraa ja tekemistä riittää eikä juurikaan mistään tarvitse huolehtia itse. Aamullakin tekee mieli lapsen innolla herätä ajoissa, että varmasti ehtii uimaan ja touhuamaan. Pieni retki lähialueellekin olisi tänään suunnitelmissa siksi aikaa, kun miehet golffaa, mutta turhia ei tietenkään lomalla suunnitella. Myöhemmin vielä lisää meidän mökkeilystä, sekä jossain välissä myös noista minin kengistä, jotka roikkuu Evelinan miehen kädessä! Aurinkoista päivää!

Arvotaan tekemistä sadepäiville!

Huomenna meitsit tosiaan suntaa mökkeilemään pariksi yöksi, mutta ennen sitä halusin tulla arpomaan teille kivan jutun, siltä varalta jos säätiedotukset pettääkin ja sadekelit iskee jälleen. Tai miksei tästä vinkistä olisi hyötyä vähän paremmillakin keleillä, juurikin vaikka mökkeillessä, jos tekemisen puute iskee.

Loistavia leffoja, sarjoja yksinoikeudella, viihde siellä missä sinäkin, tarjontaa kaikenikäisille – suurimmalle osalle teistä Netflix on varmasti jo ennestään tuttu. Tässä asiassa me oltiin sen verran myöhäisheränneitä, että otettiin Netflix vasta viime syksynä ajatellen, ettei telkkaa tule muutenkaan katottua juuri koskaan, miten meillä millekään leffoille olisi aikaa! Edelleen aika on sen verran kortilla, ettei meillä vieläkään pyöri leffat joka ilta, mutta Netflixiin oli helppo jäädä koukkuun, kun elokuvan katsomista voi jatkaa seuraavalla kerralla siitä mihin se viimeksi jäi. Kiireinenkin äiti ehtii katsoa elokuvaa iltaisin, parissa eri pätkässä tosin :D.

Nyt viime aikoina meidän lemppareita on Netflixistä olleet piirretyt, Minea on hulluna Doraan joka oli meille aiemmin täysin uusi tuttavuus. Doraa katsellaan joskus automatkoilla tai kotona silloin kun itsellä on joku homma työn alla joka on välttämätöntä saada tehtyä. Jos ette vielä ole päässeet Doran maailmaan kiinni, niin suosittelen kurkkaamaan, piirretyn lomassa tulee kuin vahingossa opittua muutama sananen englantia, mikä ei ole ollenkaan huonompi juttu!

Paitsi piirrettyjä on meitsikin ehtinyt silloin tällöin katsoa jakson Gossip Girliä tai jonkun elokuvan. Parhaita on olleet Lovely Bones, The Host ja The Great Gatsby, joista kaksi ensimmäistä olen joskus lukenut kirjana ja nyt ne oli mahtava nähdä leffana! Vielä olisi kesäloman tavoitteena katsoa edes pari jaksoa paljon suosiota saanutta Orange is the new blackia ja elokuvat Piiat sekä Marvels Avengers. Oisko teillä suositella jotain hyvää Netflix-katsottavaa?

Netflixiä voi kaikki kokeilla kuukauden ilmaiseksi (eikä se senkään jälkeen maksa kuin vähän alle 8€ kuussa), mutta nytpä teillä onkin mahdollisuus saada Netflix itsellenne ilmaiseksi 6 kuukaudeksi! Saan nimittäin yhteistyössä Netflixin kanssa arpoa teille koodin, jonka voi hyödyntää sekä uudet että vanhat Netflixin käyttäjät ja mukaan laitetaan vielä Netflix-tuotekassi. Kaikki siis kommentoimaan tähän postaukseen niin just sun sateiset syyspäivät voi olla pelastettu, Arvontaan voi osallistua 7.-13.7.

Terveiset Korkeasaaresta

Kotona jo ollaan, yhtä kesälomareissua rikkaampana ja monta Ikea-ostosta köyhempänä. Korkeasaari oli pienelle minille mahtavampi paikka kuin olisi voinut kuvitellakaan, eilen ja tänään eläimiä ja kokemuksia on käyty läpi vähintään sataan kertaan ja joka kerralla juttuun tulee pientä omaa lisää. Tiikereitä on kuulema silitelty, leijonat syötetty, oltu kamelin selässä ja sitä rataa..

Pelottavinta tänäkin vuonna Minealle oli Korkeasaaren linnut, etenkin riikinkukot jotka käppäilevät alueella vapaasti. Täytyy myöntää, että itelläkin otti hermojen päälle lokit, jotka pilasivat kuvitelmieni täydellisen piknik-hetken nappaamalla meiltä heti alkuun nakin!

Helteistä ei Korkeasaaressa päästy lauantaina nauttimaan, mutta eläimille lämpöasteet tuntuivat riittävän – suurin osa niistä makaili päiväunillaan tai piileskeli luolissa ja pusikoissa. Kameleilta laiskottelu sujui ehdottomasti mallikkaimmin!

  

Kyllä yksi Korkeasaari-reissu pitää joka vuosi tehdä, jo senkin takia että siitä riittää juttua koko seuraavalle vuodelle. Eikä se ole hassumpi paikka meille äiteille ja iseillekään, tai mummoille ja papoille, jotka saatiin houkuteltua mukaan. Onkos teillä jo reissailut aloitettu? Me ei taideta päivää kauemmin kotona viihtyä, vaan jo huomenna kutsuu mökkeilyt Hankasalmella, mutta mitäs sitä muutakaan kesällä tekisi!

Componibili makkarissa

Oli pakko laittaa jo otsikkoon tuo sana Componibili, hah se on jotenkin niin huvittava! Niinkin huvittava, että joskus vielä mietin ettei meille ikinä tulisi mitään muovista componibiiliä. Mutta taas teki instan sisustuskuvat tehtävänsä, laatikosto alkoi näyttää koko ajan paremmalta, ja kun uuden yöpöydän hankinta tuli ajankohtaiseksi, olinkin yllättäen ihan varma että Kartellin Componibili sen on oltava!

Makuuhuoneen muutosprojekti alkoi seinän maalaamisella jo kuukausia sitten, mutta siitä se ei olekaan edennyt mihinkään – paitsi nyt, kun eilen Vepsäläisellä pyöriessäni huomasin Componibilin olevan tarjouksessa ja nappasin mustan mukaani. Miltäs näyttää, sekä seinä että yöpöytä?

Pelkkien sisustuskuvien perusteella luulin haluavani valkoisen, mutta kiitos bloggaajien innokkaan kuvanmuokkauksen, valkoinen ei ollutkaan ihan sitä mitä luulin vaan se osoittautui luonnossa kermanvalkoiseksi. Onneksi mieltymykseni mustaan on ihan yhtä kova, ja loppujen lopuksi sanoisin sen sopivan meille jopa paremmin.

Vielä paljon on makkarissa kesken, seinä ammottaa tyhjänä ja vastapäinen seinusta kaipaa sekin pientä piristystä. Yksi Ikea-reissu on jo sunnuntaina tiedossa ja sieltä voin varmaksi sanoa tulevan aika monta juttua makkaria varten! Ainiin, tehän ette olekaan vielä kuullut, että me lähettiin tänään aamulla hetken innostuksesta Helsinkiin! Täällä me loikoillaan Espoossa miehen veljen kämpillä, huomenna tiedossa on ainakin Korkeasaari ja sunnuntai on vielä ihan auki.. Peukut pystyyn huomisen helteille!

Pari hutiostosta myynnissä

Aina ei shoppailut osu kohdilleen, varsinkin kun nykyään noin puolet omista hankinnoista tulee tehtyä netissä eikä ostoksiaan pääse livenä sovittelemaan ja hypistelemään. Ajattelin kysäistä josko parille viime aikojen hutiostokselle löytyisi tätä kautta uusi koti..

KENGÄT MYYTY! Ostajaa vailla olisi nämä ihanat suositut Tory Burchin Reva-balleriinat koossa 37,5 jotka kuitenkin osoittautui omaan jalkaani hieman reiluiksi. Baltsut vastaavat hyvin kokoaan, ja ovat ehtineet olla mulla jalassa vain kahdesti! Näitä ei Suomessa myydä kuin Tampereella Cottonilla, josta klassikkomallit yleensä häviävät alta aikayksikön.

Toisena myynnissä olisi upouusi Rebecca Minkoffin Avery tote, joka vasta tänään kiikutettiin Shopbopilta kotiovelleni. Tähän kaunokaiseen ihastuin ihan täysillä, se muistuttaa paljon Michael Korsin Saffiano totea, muttei tule joka tytöllä vastaan. Muutenhan tässä ei ole mitään vikaa, mutta tilasin vahingossa väärän koon – tarkoitukseni oli ostaa musta pikkulaukku, mutta otinkin kooista reilumman eli 38 x 30 cm.

Pistäkää mailia osoitteeseen mineamarissa (at) gmail.com mikäli jompikumpi näistä kiinnostaa! Laita mukaan hintatarjouksesi. Lisää kuvia löytyy varmasti googlaamalla tai kysy spostitse!

Sneaker freaks!

Kun en mistään löytänyt mieluisia air maxeja omassa koossani niin onneksi on aina tuo mini, jolle vielä toistaiseksi kelpaa lähes kaikki äitin ja isin valitsemat vaatteet! Vielä kun nämä Beyondista löytyneet miniatyyri air maxit sattui olemaan pinkit, niin eihän niitä enää sovituksen jälkeen suostuttu jalasta riisumaan, ja vielä kotonakin puhuttiin siitä kuinka tosi kovaa uusilla lenkkareilla voi juosta. Taas näitä vaatetapauksia, joihin rakastuu niin äiti kuin tytärkin, ja joutui se isikin myöntämään ettei noin hienot lenkkarit ihan turhat ole.

Beyondin valikoimissa on muutenkin läjäpäin hienoja lenkkareita, aika monet parit jotka voisin itelleni kotiuttaa arkikäyttöön. Yhdet mustat Adidakset jäivät vielä mietintään, tai miksei vaihtelun vuoksi menisi joku värikkäämpikin kenkä. Tällä erää mulle kuitenkin riitti mustat Vansit, jotka vain yksinkertaisesti jäivät jalkaani kun niitä kerran sovitin. Tilasin viime viikolla mustat varrettomat Converset, joilla kuvittelin meneväni tän kesän, mutta lopulta huomasinkin Vansien sopivan jalkaani sata kertaa paremmin.

Niin tytär kuin äitikin..samisposeeraukset huonossa ryhdissä!

Minin air maxit vie näistä kahdesta voiton, mutta hyvänä kakkosena tulee mun Vansit. Kunhan ne ennustetut helteet alkaa, vedän nämä jalkaani shortsien ja hameitten kanssa..

Varrettomana Converset ja Vansit on hyvinkin samannäköisiä, mutta silti molemmilla tuntuu olevan ihan omat kannattajajoukkonsa. Mä en taida kuulua kumpaakaan, kun molempia löytyy kenkäkaapista, mutta voisin suositella kaikkia conssifaneja sovittamaan Vanseja, niissä nimittäin jalka lepää! Kumpia teiltä löytyy vai onko vielä joku, jolla ei ole kumpiakaan?

Tiikerimuffinssit

Tässä teille muffinssiresepti, johon varmana jää koukkuun kun kerran kokeilee. Kiertäkää siis kaukaa, jos tarkkailette kaloreita tai kokeilkaa jo heti viikonloppuna jos mehevät, maukkaat muffinssit kuulostaa houkuttelevalta! Keksin kerran kokeilla yhdistää luottoreseptini ja purkin appelsiinituorejuustoa, sen jälkeen näitä on meillä tehty aika usein – okei myönnetään, liian usein 😀

Tiikerimuffinssit

2,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 rkl vaniljasokeria

1 dl fariiniskoeria

1 dl sokeria

vajaa 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta

200 g voisulaa

3 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää voisula ja munat, ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina amerikanmuffinivuokiin niin että vuoasta noin 1/3 jää tyhjäksi.

Täyte:

1 prk appelsiinituorejuustoa

1 kananmuna

vajaa 1/2 dl sokeria

Sekoita täytteen ainekset sähkövatkaimella. Kaada täytettä muffinssivuokiin niin että vuoat ovat lähes täynnä. Pyöräytä lusikalla taikinat kerran sekaisin. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Onnelin ja Annelin talot

Keksittiin eilen sunnuntain ratoksi lähteä heti testaamaan Jyväskylän kirkkopuistoon viime viikolla ilmestyneet Onnelin ja Annelin leikkimökit. Tempaus kait jollain tavalla liittyy kesän asuntomessuihin, sillä yhden mökin voi löytää messualueelta – nämä Kirkkopuiston mökit nököttää puistossa kesäajan ja on avoinna päivittäin 10-17.

Intoa riitti sekä Evelinan tytöillä että Minealla, mutta pieni pettymys odotti paikan päällä. Mökit on kasannut Kannustalo, jolta olisin kuvitellut löytyvän vähän enemmän mielikuvitusta kuin rakentaa viisi täsmälleen samanlaista leikkimökkiä. No okei, olihan ne erivärisiä kaikki ja terassit oli aavistuksen erilaisia, mutta jotenkin odotin vähän enemmän, kuten kekseliäisyyttä ja ideoita. Pieni höh reaktio tuli myös siitä, ettei mökeissä ole minkään sortin sisustuksia, paria kangasta lukuunottamatta – jää siis pienten tyttöjen teekutsut näissä mökeissä pitämättä.

Katsokaahan, siinä se kassi jälleen keikkuu olalla! Mutta mitäs mä sanoin, eikö käykin se kaiken kanssa!?

Mökeistä kiinnostuneille vielä tiedoksi, että yksi niistä arvotaan asuntomessujen päätteeksi. Lisää infoa kannattaa kaivella Jyväskylän kaupungin sivuilta, tai olla silmät tarkkana messuilla vieraillessa. Taidanpa laittaa myöhemmin tällä viikolla vastapainoksi muutaman kuvan yhdestä messukohteesta, jossa leikkimökki olikin ihan eri luokkaa, sieltä nimittäin löytyi varmasti ihan kaikki mitä pieni leikkijä voi toivoa!

Synttärimeiningit

Viikonloppu meni sitten siinä, mutta eipä haittaa mitään sillä huomisesta eteenpäin me lomaillaan koko perhe! Miehelle töistä poissa pysyminen on lomankin aikana usein vähän työn takana niin sanotusti, mutta enpä taida mäkään olla yhtään sen parempi lomailija, ainakaan bloggaamisen suhteen.

Eilen vietettiin Minean kanssa iltapäivää Evelinan kauniissa kodissa Lillin 3-vuotissynttäreillä. Talo oli pienten tyttöjen ja yhden pojan vilinää täynnä, ihan sattumalta lähes kaikki vieraat oli pukeneet lapset Pompin vaatteisiin ja vielä samoihin väreihin! Ihan uskomattomat prinsessasynttärit, ja vitsi miten herkulliset tarjoilut!

Miten tosta meidän pikkutytöstä on yhtäkkiä kasvanut jo noin iso ja syötävän suloinen?! Koristelut ja kaikki oli niin viimeisen päälle tyttömäistä, täytyy sanoa että Evelina jos joku tietää mikä pikkutyttöjä miellyttää.

  Juhlien ajaksi sattui mahtava auringonpaiste, ja lapset aika nopsaa siirtyi sisätiloista ulos. Ite synttärisankari innostui takapihan vesipyssyleikeistä niin kovasti että sai juhlamekkonsa sotkettua mutaan ja hiekkaan – eikä juhlista tainnut kyllä muutenkaan kovin moni lapsi kuivana kotiutua..

Meikäläinen otti kotoa lähtiessä varman päälle ja heitin meille molemmille takkia niskaan :D. Yhdistin mustaan perusmaxiin valkoisen boyfriend-tyylisen bleiserin, jonka sain farkkushortsien kanssa samassa paketissa SheInsideltä. Vaatekaapistani puuttui oikeastaan kokonaan valkoinen ja musta bleiseri, pistin vanhat nimittäin jo viime kesänä kirpparilla eteenpäin kun niiden leikkaus ei oikein miellyttänyt. Tällä hetkellä oon ihastunut tällaisiin suorahelmaisiin, puvuntakki-mallisiin jakkuihin, ja tässä on vielä kivana extrana käärityt, lyhyemmät hihat. Viileämpien kesäpäivien luottotakki!

bleiseri / SheInside (saatu blogin kautta)

paita / Mango

hame / BikBok

laukku / H&M

kengät / Pieces

Asussa on uutta bleiserin ja maxihameen lisäksi uusi rakkauteni, kuviollinen kangaskassi. Ensin ajattelin sitä rantalaukuksi, mutta pikkuhiljaa oonkin huomannut nappaavani sen naulakosta mukaan joka aamu. Tätä tulette varmasti näkemään tämän kesän asuissa kyllästymiseen asti, kuvittelen sen nimittäin käyvän ihan kaiken kanssa!

Relaxed denim

Jokos kaikki siellä toisellakin puolen ruutua odottaa kovasti hellekelejä? Nyt niitä on kuulema luvattu ensi kuulle ja pakko sanoa, että alkaakin vähän jo tympiä vetää joka aamu pitkiä housuja ja takkia päälle. Lämpenevät kelit kelpaisi mulle jo siksikin, että pääsis vihdoin käyttämään hameita ja shortseja, joita on kevään mittaan tullut hankittua! Välillä tykkään käyttää shortseja, joinain kesinä niitä ei tule puettua kuin ihan muutama kerta, ja tänä kesänä en mielellään muuta käyttäisikään. Enää puuttuu aurinko ja plus 25 kelit..

Tänään oli pitkästä aikaa vähän lämpimämpää ja aurinkoisempaa parin tunnin ajan, ja mähän vedin saman tien jalkaani uudet farkkushortsit, jotka sain yhteistyön kautta SheInsideltä. Etsiskelin alkukesästä täydellisiä revittyjä vaaleita shortseja mistään niitä löytämättä, kunnes SheInsiden valikoimasta vastaan käveli tämä rento unelmien shortsipari.

Muuten sanoisin että näistä tulee takuuvarmana mun tän kesän lempparit, mutta housujen one size -koko ei osunut ihan niin kohdilleen, että shortsit istuisi vyötäröltä täydellisesti. Vyön kanssa siis mennään, tai sitten vyötärö saa jäädä paidan alle piiloon niin kuin tässä asussa.

Selailin SheInsiden muutakin shortsivalikoimaa ja ai että miten monet pakko saada -shortsit löysin! Valikoimassa oli rennompia urheiluhenkisiä yksilöitä, eri mallisia pitsisiä shortseja, laskeutuvia hamemaisia shortseja, tekonahkaisia, kymmeniä farkkushortseja jne. jne. Ja suurimmalla osalla hintaa oli jotain kympin hujakoilla, lisäalen saa vielä kun liittyy uutiskirjeen tilaajaksi ja yli 30 dollarin tilaukset tulee kotiin postikuluttomasti. Oiskohan tässä kyseessä kesän paras shortsivalikoima? Enpä tiedä, mutta mun on varmaan pakko tilata vielä nämä ja nämä, ihan vaan siltä varalta että nyt se kesä alkaa!

Hyvin rullaa!

 

Hyvin rullaa ihan noin kaiken kaikkiaan, mutta erityisesti potkupyöräily tuntuu olevan viime päivien THE juttu. Ensimmäisten ehkä viiden kerran jälkeen olin jo täysin luovuttamassa, vaihtamassa takaisin kolmipyörään, jota Minea jo jaksaa polkea vähän pidempiäkin matkoja. Mies oli vakuuttunut siitä, että Minea kyllä oppisi potkupyöräilyn ja oli jopa laittanut (tai vähän niin kun jo myynyt!) kolmipyörän torille myyntiin. Mä panikoin, käskin perua kaupat ja ajattelin, ettei potkupyörä ollutkaan meiän arkajalalle oikea valinta. Kunnes mentiin harjoittelemaan alamäkeen. Riittävässä vauhdissa Minea hoksasi mikä homman juju on, ja nyt pyörällä mennään kaikkialle, siis ihan joka paikkaan.

Eilen Minea potkutteli käsittämättömät pari kilsaa edestakaisin pyörällään, kun käytiin kaveriporukalla lounaalla ja illalla vielä siihen päälle kilometri jos toinenkin lähikauppaan. Potkuttelu sujuu jo niin hyvin, että mielessäni suunnittelin loppukesän juoksulenkkejä Minea vieressä pyöräillen. Kunhan vaan löytyy suht tasaiset maastot, sillä ainakin vielä isommat alamäet on niin jänniä että ne jarrutellaan alas, ja jyrkät ylämäet talutetaan.

  Laajavuoren Kona Storessa käydessämme pari viikkoa sitten Minea sai mukaan siistit tarrat, jotka piti kotona tietenkin heti liimata pyörään. Kuinka käsittämättömän hieno toi pyörä nyt on!

Jokaisen katu-uskottavan äidin uusin asuste 😀 Kaivoinpa muuten kaapista eilen tuon viime syksynä vähälle käytölle jääneen Michael Korsin takin, täydellinen ulkoilutakki näille keleille!

Selkeästi meidän pikkuminin innostus tarttuu muhunkin, sillä melkein yhtä innoissani oon mäkin joka välissä lähdössä ulos potkuttelemaan Minean kanssa. Onkin jo jonkin aikaa tuntunut hölmöltä työnnellä tyhjiä rattaita vieressä, kun joka lenkki päättyy jossain vaiheessa siihen, että Minea haluaa itse kävellä – paitsi tästä eteenpäin rattaat saa jäädä kokonaan kotiin! Onko muilla kenties koettu samoja oivalluksia?

Samistelut mustavalkoisissa

Kun viimeksi kerroin teille tilanneeni ihanalta Papulta raitapipon ja leggarit, ja ihastuneeni niihin ehkä enemmän kuin lastenvaatteisiin olisi järkevää ihastua, en tajunnutkaan että seuraava Papun setti olisi ihan yhtä ihana! Mustavalkoinen uppoo muhun aina, mutta Papullapa on raidan lisäksi kekseliäs Metsänpoikanen-kuosi, josta meille kotiutui trikoopaita ja yhteistyön kautta hupparit sekä äitille että tyttärelle.

Meidän perheestä löytyy ainakin kaksi Papu-fania ja mikäs siinä, näteissä ja hyvin istuvissa vaatteissa on helppo hymyillä!

Metsänpoikanen vetoaa muhun yksinkertaisella, hillityllä kuviollaan, jossa seikkailee pienet oravat ja erilaiset geometriset kuviot. Jatkossa aion ostaa kaapin täydeltä näitä vaatteita, joissa on jotain mielenkiintoista lapselle ja äitikin kiittää kaiken sen Muumi ja Hello Kitty krääsän jälkeen. Vielä jopa parempaa on se, että Papun vaatteet on niin laadukkaan tuntuista materiaalia, että ne kestää varmana isältä pojalle – tai jos ne raaskii jossain vaiheessa laittaa myyntiin, niin käytettykin vaate pitää hyvin arvonsa.

Hupparit on pidempää mallia, hupusta löytyy Metsänpoikanen-kuosia ja mukana tulee punainen vaihtonappi pääntiehen, mikäli tahtoo piristystä mustavalkoisen tilalle. Minealta löytyy monet kuviolliset tai värikkäät leggarit, joiden kanssa musta huppari sopii loistavasti, ehkä monikäyttöisyyden takia se onkin ollut vähintään joka toinen päivä päällä. Minealla on koko 98-104cm ja tytöllä pituutta reilut 90cm, reilumpi koko takaa sen että alle mahtuu lämmikettä ja huppari menee kevyen takin asemasta näillä ”kesäpakkasilla”.

Olipa kerran tyttö, joka lähti äitinsä kanssa retkelle ja päätti istahtaa syömään retkieväät ennen kun ehdittiin edes sinne retkelle asti. Sen pituinen se.

Jos omat Paput houkuttaa niin suosittelen kurkkimaan Papun verkkokauppaa. Monet vaatteet on suosituimmissa kooissa myyty loppuun jo aikapäiviä sitten, mutta pienellä salapoliisin työllä jostain voi vielä oman kokonsa löytää. Aikuisten huppareissa tilanne taitaa olla vieläkin huonompi, mutta ei hätää, lisää on tiedossa sitten syssymmällä! Silloinkin kannattaa olla skarppina paikalla, sillä meitä Papuihin hurahtaneita äitejä löytyy varmasti muutama muukin!

Kenkävinkkaus ja alekoodi

 

Harvoin tulee nykyään vinkattua mistään aleista tai muistakaan hyvistä tärpeistä täällä blogissa, mutta nyt oli sen verran ohittamaton tarjous, että tää on pakko jakaa! Spartoolla* on nimittäin alkanut alet, ja voisi sanoa, että lähes kaikki kengät on edes jonkinmoisessa alessa. Merkkeinähän tuolta löytyy esim Nike, Ugg, Adidas, Hunter, Vans, Converse, Minna Parikka jne. jne. Kaiken huipuksi alekoodilla SALESS14 saa vielä extra 5% pois aletuotteen hinnasta, kun ostosten summa ylittää 60€.

Oon koko kevään ettinyt Niken Air Maxeja itelleni, lahjakkaasti unohtaen Spartoon valikoiman ja nythän kaikista malleista on jo se mun 37 loppu, muita kokoja oli kyllä hajanaisesti vielä jäljellä. Spartoon lähtöhinnat on monesti jo vähän normaalia edullisemmat, ja nyt alen kanssa Air maxit olisi saanut lähes puoleen hintaan – tää on ehkä liian paljon kestettävää tälle päivälle! Onneksi hyvänä lohdutuksena Spartoolta löytyy Consseja, Vanseja muutamalla kympillä ja Uggitkin lähtisi reilusti alle satasella. Ja mähän muuten tarviin mustat Converset!

EDIT: 3.7. asti Spartoolta saa 10%:n lisäalennuksen merkeiltä Vivienne Westwood, Ugg, Hunter, Stylistclick, Kickers, Nike ja Adidas koodilla ALESSA1144

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Takkiuutuus

Piipahdin tänään iltapäivällä kaupungilla vielä katselemassa alet läpi, mitään tosin ei päätynyt kassalle asti. Eikä oikein huvitakaan enää ostaa yhtään kesävaatetta, kun aiemmatkin shortsi- ja hameostokset odottaa kaapissa hintalappuineen. Varmasti niille vielä käyttöä tulee, mutta ehkä ne kuukauden helteet (aika optimistisesti ainakin vielä ajattelen) sitten pärjää näillä nykyisillä jo olemassa olevilla kesäkuteilla.

Yksi viime viikon alelöydöistä sentään pääsi jo tänään käyttöön – takki, joka vaan jostain syystä jäi keväällä ostamatta mutta nyt odotti Hennesillä puoleen hintaan. Monella on varmana mielipiteensä sen suhteen onko tää ihan perustrenssi, lääkärintakki, vakoojantakki tai mikä lie, mutta viidellätoista eurolla en jäänyt miettimään!

takki ja farkut: H&M

collari: Selected Femme

kengät: Converse

laukku: Mulberry

Pitkän mallinen takki menee kivasti kesän juhlissakin, vaikkei se kyllä musta näytä hassummalta näin tennareidenkaan kanssa. Rento tyyli tennareineen ja collareineen tuntuu nykyään olevan se mun juttu, ja toisaalta juuri vaatteet jotka muuntautuu moneksi päätyy aina mun vaatekaappiin. Voisikohan mun tyyliä kuvata siistiksi rentuksi tai mukavuudenhaluiseksi peruspukeutujaksi?!

Mitä mieltä olette takista, kannattiko vai ei?

Retkipäivä

Meidän poppoo kun kotiutui juhannuksen vietosta hyvissä ajoin jo lauantaina, ehdittiin eilen vielä tehdä kaikenlaista. Aamusta ei näyttänyt sateiselta, joten mieheni ehdotti että koukattaisi kaupan kautta ja lähdettäisi laavulle grillaamaan. Yritin netistä etsiskellä jotain kivaa luontopolkua tai vastaavaa, jonka varrelta löytyisi laavu, mutta eipä sellaista  ainakaan siihen hätään löytynyt. Sattuisko joku jyväskyläläinen tietämään hyvän paikan, ihan näin vastaisuuden varalle?

Siinä se mun mies menee, uudessa lempipaidassaan..miten olisikaan voitu ikinä pärjätä ilman tätä Netflixin mainoshupparia ;)!

Lopulta päädyttiin Halssilan hiihtomaan laavulle, ja vierestä lähti jonkinlainen luontopolkukin. Polulla nyt ei mitään perhosta, koppakuoriaista ja isoa kiveä ihmeempää ollut – tarpeeksi hurjaa Minean mielestä kuitenkin, koska puolet matkasta tyttöä sai kantaa sylissä. Kunnon eräjorma toi meidän mini muutenkin, kun polulle sojottavat havunoksat kuulema pisteli ihan kauheesti ja loikkiessaan polkua pitkin tyttö taisi kompastua vähintään jokatoiseen puunjuureen. Joka välissä muistettiin myös kysyä, koska niitä nakkeja grillataan tai voiko pillimehun jo juoda, mutta minkäs teet kun on selvästi perinyt äitinsä kärsivällisyyden.

Homma huipentui tietenkin kodalla grillaamiseen, nakkien, sämpylöiden ja keksien mutustamiseen. Mahtava ex tempore reissu, pienistä kitinöistä ja kalseasta säästä huolimatta, enkä voi muuta sanoa kuin että mulla on paras perhe! Molempien jutuille saa nauraa vähän väliä, ja mahtavaa on se, että Mineankin puhe on jo niin hyvää, että tytön kanssa voi höpöttää ihan kuin kenen tahansa aikuisenkin kanssa. Paitsi ettei aikuisten seurassa joudu sataa kertaa peräkkäin vastaamaan kysymyksiin kuten missä se kota on tai muutenkaan kuule huudahduksia kuin onko sulla köntsät housussa..tai no, kuulee sittenkin!

 

Vielä on lopuksi kysyttävä, sattuisiko joku teistä tietämään, millä ohjelmalla netissä pääsee tekemään niitä kovassa huudossa olevia kuvia, joissa ihmisen pää on korvattu eläimellä? Muhun iski kova tauluinnostus ja muutaman ”blogitaulun” hommaamisen lisäksi voisin tehdä meidän perheestä jonkun hauskan kollaasin eläimenpäillä..

Hyvää uutta viikkoa, etenkin niille jotka vielä raataa työmaalla!

Kesän parasta aikaa?

Onko tää nyt sitä Suomen kesän parhaimmistoa? Suurin osa kukistakin taitaa olla jo kukkinut ja tästä eteenpäin päivä sen kun lyhenee, en kyllä kestä jos kesät on nykyään aina tällaisia! Juhannus ei ainakaan näyttänyt niitä parhaita puoliaan Lahden seudulla, kun vettä tuli suurin osa ajasta, ja muutenkin oli niin kylmä että toppatakit oli enemmän kuin tarpeen. Onneksi edes eilen päivällä pilkisteli aurinko parin tunnin ajan, ja silloin siitä revittiinkin kaikki ilo irti pelaamalla pihalla futista.

Lounaspannaria Hunajaista Riikan ohjeella, taivaallisen hyvää yhtään liioittelematta!

 Koska säätiedotuksetkin oli luvanneet huonoja kelejä juhannukselle, ei meitä oikein innostanut ajatus mökkeilystä, tai mistään muustakaan sen ihmeemmästä. Lähdettiin mieheni vanhempien luo ”landelle” miehen veljen perheen kanssa ja tänään tultiin kotiin meiän mökin kautta, ihan huippureissu sellaisenaan. Tänä juhannuksena pääosassa meillä oli ihan ehdottomasti ruoka, sillä oltiin varmaan koko jengi koko ajan joko tekemässä tai syömässä jotain. Pannariakin tuli tehtyä kahteen kertaan ja kotimatkalla vedettiin vielä huoltsikan seisovan pöydän kautta. Äh, mikä ruokaähky!

 Kokkoa ei poltettu, mutta tää jättimäinen muurahaiskeko vähän kuin paikkas asiaa 😀 Muistaako joku lapsuudesta niitä kirpeitä keppejä, jotka vietiin muurahaispesään pissittäviksi? Haha, tekeeköhän kukaan enää niin nykyään!?

Maailman söpöin mutrusuu tämä kaverin pieni 1-vuotias!

Vaikka reissussa on aina kivaa, on paras hetki kuitenkin se kun on päässyt takaisin kotiin, laukut on purettu ja pesukone pyörittää ekaa vaatepinoa. Kait mä loppujen lopuksi olen aika kotihiiri, sillä ei oo oman sängyn voittanutta ja oman perheen seura riittää mulle. Joko te muut olette palailleet reissusta? Ja suosiko säät missään päin Suomea?

Aleshoppailuja

Jos viime aikoina oon päässyt kehuskelemaan sillä, kuinka älyttömän maltillisesti vaatteita tulee nykyään itelle tai Minealle ostettua, niin nyt aleissa hommahan lähti taas käsistä. Niin käsittämätöntä, mutta kaikki vaatteet, joita oon kuluneen kevään aikana himoinnut, onkin yhtäkkiä alessa! Ja senhän tietää ettei niitä kauppaan ole voinut jättää, sitähän voisi pian jäädä kokonaan ilman :D.

Pyörin eilen ja tänään ihan pikaisesti vaan kolme kauppaa läpi, ja mukaan tarttui varmaan neljä kassillista vaatetta, astiaa ja yleistä krääsää. Hurahdin ihan täysillä väreihin ja hamstrasin Marimekolta Minealle ne kaikkein räikeimmät housut, ja itelleni shoppasin ehkä kymmenet eriväriset kynsilakat ja -tarrat Hennesiltä. Mut hei, kattokaa nyt noita kuviollisia kynsitarrojakin, mahtavat juhannusvarpaat! Niin, ja juhannuksesta puheenollen, mitä parhainta juhannusta, ellei enää huomenna kuulla!!!

ketunhäntä

Aika pikaisesti sain hiusten freesauksen itelleni järkättyä, kun vasta toissapäivänä tajusin että jotain on tehtävä ja jo tänään istuin parturin penkillä. En tosiaankaan ollut ihan se helpoin asiakas, en nimittäin parturoitavaksi mennessäni vielä edes tiennyt, mitä halusin hiuksilleni tehdä. Etukäteen olin ajatellut värin päivittämistä ja otsista, mutta yhteistuumin kampaajani kanssa päätettiin, ettei otsis olisikaan kovin hyvä vaihtoehto nyt kun hiukset tuntuu jostain syystä katkeilleen ohimoilta normaalia enemmän.

Viime kerralla tumma väri hiuksiini tuli Garnierin kaupan väristä, mutta nyt halusin aika samaa väriä, sata kertaa kestävämpänä tosin. Keksittiin vielä kokeilla jotain uutta lastavärjäystekniikkaa latvoihin, ja laitettiin niihin vähän vaaleampaa sävyä. Latvat voi halutessaan nopeasti värjätä piiloon, mutta ainakin toistaiseksi tämä ”ketunhäntä” näyttää aika kivalta!

Matkaan lähti myös pari hiustuotetta, joilla pitäisi hiuksiin palautella paksuutta ja korjailla rakennetta. Toista käytetään kuuriluontoisesti kerran kuussa hiusten pituuksiin, toinen toimii hätäapuna vaikka joka päivä tyveen suihkuteltuna. Jo ekan kerran käyttökokemus lupaili hyvää, joten palaan näihin puteleihin ihan varmasti vielä myöhemminkin! Jompikumpi taisi muuten olla ihan uutuustuote ja vasta saapumassa kampaamoihin..

Mutta mitäs mieltä olette? Saiko hiukset sitä kaivattua piristystä ja toimiiko lyhyempi malli?

Asuntomessuilla: Maailmanpylväs

”Juttusarja” Äijälänrannan asuntomessuilta jatkuu, esittelyn talo Luckista löydät täältä. Toisena kohteena meidän bloggaajapoppoolla oli YIT:n rakentama messualueen katseenvangitsija, Jyväskylän Maailmanpylväs. Sen lisäksi että asunnon parvekkeilta on täydelliset näkymät Jyväsjärvelle, on pohjaratkaisut ja tekniset yksityiskohdat viimeisen päälle hiottuja. Yhtenäinen keittiö ja olohuone, puuverhoiltu parveke, lasiliukuovia, ilmastointi jne. Ja kenelle ei kelpaisi aamupala ihastellen kaupungin siluettia, Laajavuoren korkeita mäkiä tai järvellä lipuvia veneitä?

Omaa silmääni hivelee Maailmanpylvään laatikkomainen ulkomuoto puu- ja lasiyksityiskohtineen. Erehdyin ensin epäilemään asuntojen huoneita pimeiksi talon sivujen ikkunoita katsellessani, mutta jo pelkästään parvekkeen kautta asuntoihin tulvii niin valtavasti valoa, että huoneet tuntuvat avarilta ja valoisilta läpi koko asunnon.

Kävimme tutustumassa Maailmanpylvään kahteen mallisisustettuun asuntoon – ihastuttavaan kaksioon, jonka makuuhuoneessa loikoillessa voi katsella järvelle sekä näiden kuvien kolmioon, jonka sisustuksessa on käytetty ajattomia klassikoita yhdistettynä trendikkäisiin yksityiskohtiin. Oma kuumeeni hankkia Eamesin keinutuoli ja pieni betonivalaisin kasvoivat vain entisestään, enkä voi sanoa etteikö ajatus vastaavanlaisesta kolmiosta tuntuisi houkuttelevalta eläkepäiviä ajatellen – säästyisi ainakin lumen luonnilta ja nurmikon ajamiselta, ja vaihtokauppana saisi täydelliset maisemat! Asuntomessuilla vierailevia suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös Maailmanpylvään kolmeen hyvin erityiseen asuntoon, joista kuulema jokainen on muokattu ja sisustettu täysin omanlaisiksi, asukkaidensa näköisiksi kokonaisuuksiksi!

Laajiksessa ja rento mekkoasu

Eilen innostuttiin käymään Laajavuoren Kona Storessa tsekkaamassa pyörävalikoimaa (edelleenkin mun pitäis hommata uusi..), ja paikan päällä yllätyttiin kun Laajiksessa oli menossa pyöräskabat. Meiän iltapäivä meni sitten pelkäksi haahuiluksi, syötiin jätskiä, istuttiin auringossa ja ihailtiin maisemia. Täydellinen kesäfiilis, samalle aaltopituudelle aion virittäytyä heti keskiviikkona kun suljen työhuoneen oven ja loma alkaa!

Laajavuoren Kona Storesta muuten vielä sen verran, että se on ehdottomasti paikka, josta kesän menopelit kannattaa hakea. Omistajien rento meininki ja asiantuntemus yhdistettynä laadukkaaseen tarvike- ja pyörävalikoimaan on asioita, joita ainakin mä arvostan. Samasta paikasta ostettiin Mineankin Early Rider potkupyörä, ja tällä kertaa mukaan olisi voinut lähteä söpö Nutcase-kypärä ellei omistaja Mane olisi osannut neuvoa, että kypärä voi olla vielä turhan painava meidän 2-vuotiaalle minille. Perheen nuorimmilla on myös hyvä olla kypärässä pieni ”lippa” suojaamassa kasvoja kaatumiselta.

*Huppari saatu blogin kautta.

Mun päivän asuna toimi rento jokapaikan mekko, uusi neuletakki ja Crocsit. Vaikka kuinka tykkään muiden siistimmistä asuista, on mun oma pukeutuminen loppujen lopuksi hyvinkin usein tätä eilisen tyyppistä neuletakki ja ballerinat -kategoriaa. Crocsit on lenkkareiden lisäksi ehdottomasti mun käytetyimpiä kenkiä kesät talvet, kaupan päälle kun vielä saa sen uskomattoman mukavuuden!

neuletakki: BikBok

mekko: Vila

laukku: Tory Burch

kengät: Crocs (saatu blogin kautta)

lasit: Ray Ban

Oh my, noille hiuksille on tehtävä jotain ja äkkiä! Mutta mitä, tummaa väriä, otsis, tuuhennus, lyhentäminen? Auttakaa, omat ideat on ihan loppu, vaikka jotain uudistusta olisi kiva saada! Nykyisellään väri on jossain valossa ihan liian punertava eikä ruskeat värit oikein tahdo pysyä blondatuissa latvaosissa. Onko kellään kokemusta hyvästä ruskeasta kestoväristä – tai ylipäätään vinkkejä hyvännäköisistä hiusmalleista :)?

omat futiskisat takapihalla

Ihan uskomattomat energiat on taas ollut puuhastella kaikenlaista – kait se Hesan irtiotto sitten teki tehtävänsä, eikä pahemmin ole ollut valittamista näissä keleissäkään. Vaikka vähän viileää onkin ollut, on se aurinkokin näyttäytynyt jokusen kerran viikonloppuna, entäs muualla Suomessa?

Perjantaina saatiin miehen kanssa ottaa rennosti koko ilta kahdestaan, kun Minea oli ukkilassa yötä, mutta lauantaina meno olikin jotain ihan muuta Sataman yössä Robinin keikalla. Mies hommasi töitten kautta liput, mun velikin hyppäsi Tampereelta junaan ja siellä me jorattiin koko porukka. Tai no Minea ehkä vähän vähemmän, kun ihmetys oli pienellä Robin-fanilla niin suurta, että tyttö lämpeni kunnolla vasta konsertin loppupuolella.

Konsertin jälkeen ei meillä puheenaiheet oikein muussa pyörinytkään kun Robinissa, ja loppuillan Minea veti tyyliin:. ”Tää seuraava biisi oooooon Booooom Kaaah! Ja kaikki laulaa mukana!” Hahaa, huipputyyppi toi meidän tosifani, joka taitaa osata jo kaikkien Robinin biisien kertsit ulkoa!

 Iltapäivällä kummisetäkin tuli vielä kyläilemään, ja siitäkös se ilo irtosikin kun Juha toi tullessaan pari jalista. Voitte ehkä arvata mitä tänäänkin on koko päivä tehty..

Omat ”mm-kisat”. Jyväskylä vastaan Lahti vastaan Tampere!

Rapatessa roiskuu.. Minea ilmoitti tänään harrastavansa jalkapalloa. Jaliskouluunkin pitäisi kuulema syksyllä viedä, vaikka ite kuvittelin Minean aloittavan jonkun satujumpan tai vastaavan. Näinköhän 2,5-vuotiaille vielä edes on jalkapallotreenejä, ja tuskin tuo sama innostus ihan syksyyn asti kantaa.

Pirteää uutta viikkoa! Mulla on enää kolme päivää töitä ja sitten alkaa hyvin ansaittu loma – ellei tämä tänään alkanut nuha muutu tästä pahemmaksi taudiksi.

minin kesän lempparimekko

Muistatteko vielä kuinka joskus syksyllä meikäläinen väitti, etten varmana hurahtaisi Mini Rodineihin..? Muutamia juttuja saisi tulla, mutta mitään överi-innostumista en itelleni sallisi, ikinä. Hah ikinä en sano enää ikinä, sillä vakavasti nyt näyttää siltä, että rodinit sen kun vaan lisääntyy meidän minin vaatekaapissa. Ihan niin kuin muutkin printtivaatteet. Jossain vaiheessa vaan tajusin, että kivat printit miellyttää sekä tytön että äitin silmää, enää kun Mineallekaan ei kelpaa päälle ihan mikä tahansa äitin valitsema vaate.

Uusin rodinihankinta on ihana python-mekko, joka sopii kesään kuin nenä päähän! Vaikka mekossa kiemurtelee käärmeet, tykästyi Minea mekkoon yhtä kovasti kuin mäkin, ja uusien kangaskenkien kanssa se on aika kiva yhdistelmä. Mekko löytyi Niilo Ilosta, josta bongasin monta muutakin ihastuttavaa merkkiä, kuten Beau Loves, Gugguu ja Moi, ja parasta on muuten se, että ensi viikolla alkaa alet. Mutta mitäs tykkäätte käärmemekosta?

Arvatkaa mitä meillä on huomenna ohjelmassa? Jyväskylän Sataman yö ja Robinin keikka! Saapa nähdä meneekö Minealla enemmän jännityksen vai innostuksen puolelle..

erilainen arkipäivä

Arki on ihanaa, mutta vielä ihanampaa on silloin tällöin katkaista normiarki jollain vähän erikoisemmalla iltapäivällä tai kuten me Evelinan kanssa tehtiin, ottaa vapaapäivä töistä ja viettää ”tyttöjenpäivää”. Aika extempore suunnattiin auton nokka eilen kohti Helsinkiä, ja vasta tänään kotiuduttiin illalla väsyneinä mutta iloisina ja vähintään sadat naurut rikkaampina. Ihan muutama mutka tuli vastaan matkan varrella – kuten se että suunnitellun Helsingin sijaan yövyttiinkin hotellipulan takia matkan varrella Lahdessa, ja Helsingissä pyörittiin 45min Kampin parkkihallissa ettimässä autoa – mutta niistäkin huolimatta reissu oli niin onnistunut, että kesällä otetaan ehdottomasti vielä uudelleen, vai mitä Evelina?

Lahdessa yövyttiin Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella, ja pakko kehua paikkaa sen verran, että puitteet oli melko hulppeat ja aamupala mitä parhain. Ehdottomasti S-ketjun Solo-hotellit on meidän tän kesän yöpymispaikkoja, kun loppukesästä reissataan häissä ja muissa juhlissa! Lisäpisteitä vielä erityisen ystävällisestä palvelusta! // Ai mitenniin meillä on Evelinan kanssa tosi samanlainen maku?! // Helsinki ei näyttänyt sateisena ja ruuhkaisena ihan niitä parhaita puoliaan.. Täytyy sanoa, että tyytyväisenä palattiin takaisin landelle Jyväskylään. // La Famiglian pitsat oli huippuhyviä! // Vaateshoppailun lisäksi ehdittiin pikaisesti käydä tekemässä pieniä sisustushankintoja Nougatista. // Frappucino ei ollut ehkä paras vaihtoehto jäätävänä sadepäivänä..eikä ne muutenkaan olleet ihan niin hyviä kuin olin kuvitellut. // Ehdittiin pyörähtää myös Polhemin pr-toimistolla, josta lähti mukaan pari juttua Indiskan valikoimista.

Kiitti ihana Evelina matkaseurasta ja oli kiva taas törmätä Iina, toivottavasti pian uudelleen!

päärynäkinuski-kääretorttu

Synkän ja kylmän päivän iloksi oli lähes pakko leipoa jotain hyvää! Jääkaapista löytyi jo valmiina uutta Valion maustettua päärynä-kinuskirahkaa, joten päädyin tekemään supernopeaa ja helppoa kääretorttua. Vaikka helppoa olikin, oli maku täydellisen bueno!

Päärynäkinuski-kääretorttu

Pohja:

4 kananmunaa

1 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1/2 dl perunajauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

Täyte:

1 prk Valion päärynäkinuski rahkaa

2 dl kuohukermaa

2 kpl Snickers-patukoita

Riko munien rakenne rikki. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon toisiinsa sekoitetut kuivat aineet siivilän läpi varovasti sekoittaen. Paista pohja leivinpaperilla vuoratun pellin päällä 225 asteessa noin 7 min. Siirrä pohja toiselle, sokeroidulle leivinpaperille.

Vatkaa kerma ja sekoita joukkoon maustettu rahka. Levitä seos jäähtyneen pohjan päälle. Murskaa Snickers-patukat pieneksi ja ripottele täytteen päälle. Kääri pohja tiiviiksi rullaksi leivinpaperin avulla ja laita hetkeksi jääkaappiin ennen tarjoilua. Tarjoile kinuskikastikkeen kera!

Jyväskylän paras puisto(ko?)

Vielä täytyy palata viikonlopun meininkeihin sen verran, että Jyväskylän ehkä paras puisto on pakko esitellä teillekin. Taitaa olla itse asiassa jo toinen kerta, kun samainen puisto näkyy blogissa, mutta näin kesän korvilla lapsiperheiden menovinkit ei varmaan ole ollenkaan pahasta. Tiedä vaikka innostuisin jossain välissä keräämään kaikki Jyväskylän lapsiperhetärpit yhteen postaukseen..mikäli teitä sellainen kiinnostaisi?

Sen lauantaisen jännittävän merirosvokonsertin jälkeen suuntasimme Jyväskylän keskustan kupeesta löytyvään Mäki-Matin puistoon, jossa vietettiin tunti jos toinenkin. Sen lisäksi että puistossa on kaikki mahdolliset kiipeilytelineet ja muut härpäkkeet, löytyy sieltä kesäisin paljon muutakin kivaa lapsille. Keskiviikkoisin voi parilla eurolla osallistua eri ikäisten muskariryhmiin, grillipaikalla voi käydä paistamassa makkarat tai kahvilasta voi hakea jädet ja pullat ja vähän väliä järjestetään pieniä extratapahtumia, kuten lauantaina oli meneillään lasten olympialaiset.

Puiston ulkopuolelta voi bongata myyjiä kirpparikamoineen tai omine käsitöineen. Lauantaina putiikkinsa kadulle oli pystyttänyt hatunmyyjä sekä alakouluikäinen poika, jonka toiveissa oli tienata karkkirahaa myymällä vanhoja vaatteitaan.

Puiston alueelta bongattiin ”muutama” perhosentoukka roikkumassa tuomenlehdissä. Katselkaahan pihalla ympärillenne, jos näkyy valkoisia puita toukkien seittien peittäminä, ei mikään niin ihastuttava näky..

Silloin tällöin on kiva lähteä sitä omaa lähipuistoa kauemmas leikkimään uusiin maisemiin uusien kavereiden kanssa, samalla voi itekin tutustua lähialueen äiteihin jos seisoskelu puiston laidalla itekseen alkaa tympimään. Erityisesti suosittelen kaikkia jyväskyläläisiä äitejä tekemään piknikreissun Mäki-Mattiin tänä kesänä, niin ainakin me aiotaan ehdottomasti tehdä! Kuinka monelle puisto on jo ennestään tuttu? Ja kuuluuko se teiän lemppareihin?

jännittää!

Taas se tuli ja meni, viikonloppu, enkä saanut mitään sen enempää aikaan kuin viikollakaan, vaikka etukäteen niin itelleni uskottelin. Ehkä aika iso syypää saamattomuuteen oli se, että oltiin koko ajan jossain menossa, kun täällä Jyväskylässä tuntui tapahtuvan jotain vähän joka puolella, ja me jokapaikanhöylät kierrettiin paikasta toiseen pää kolmantena jalkana.

Ensin lähdettiin eilen keskustaan lastentapahtumaan kuuntelemaan lastenbändiä, mutta eihän siitä mitään tullut kun laulajat oli pukeutuneet merirosvoiksi ja hyppi siellä lavalla jossain vaiheessa aavekin. Merirosvoja ja aaveita laulamassa hilpeästi pikkulapsille, seriously? Ei ehkä tulisi itelle ihan ensimmäisenä mieleen, mutta suurin osa lapsista kuunteli esitystä eturivissä intoa täynnä ja silmät kiinnostuksesta kiiluen – Minea taas ei suostunut poistumaan koko aikana mun sylistä, ja kun ehkä sen kymmenennen kerran tyttö pyysi että lähdettäisi jo kotiin, tajuttiin me kurvata autolla lähipuistoon. Se siitä konsertista siis, tulipahan ainakin todettua että Minealle merirosvot on ehdoton ei.

Jyväskylän lähikunnassa Muuramessa oli viikonlopun ajan markkinat, joille mekin sitten suunnattiin ensin eilen vain toteamaan että kojut oli juuri sulkemassa ja toisen kerran tänään paremmalla onnella. Minea puhui jo eilisestä asti menevänsä markkinoilla pomppulinnaan, mutta kuinkas kävikään tosipaikan tullen – intoa riitti tasan tarkkaan niin kauan kunnes pomppimaan tuli vähän isompia poikia. Meidän miniä alkoi jälleen jännittämään sen verran, että tyttö odotteli hanakasti pomppulinnan vieressä niin kauan että isommat väistyivät tieltä, ja vasta sitten oli ilo irti. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä se pienen kaksivuotiaan elämä on välillä käsittämätöntä näin äitin näkökulmasta..

Pomppimisen välissä pidettiin pakollinen jätskitauko. Minealle pisteet ehdottomasti parhaasta jätskinsyöntitaktiikasta – ensin syödään omasta annoksesta suurin osa ja loppuvaiheessa vaihdetaan makua ja siirrytään vieruskaverin jätskeille!

Onko teillä muilla pieniä arkajalkoja, joille uudet jutut on aina vähän jännittäviä? Tai kellään vinkkejä kuinka rohkaista lasta ilman että samalla painostaa liikaa? Ja iän kanssa tämäkin varmaan helpottaa, vai helpottaako?

Pidetään peukkuja että ensi viikollakin saataisi nauttia auringosta! Mä oon ainakin ehtinyt jo asennoitua kesään, ei enää pakkasia tänne kiitos!

maxissa

Nää on nyt niitä aikoja, kun aamuisin vaatekaappia kaivaessa käteen tarttuu vaan ne kaikkein vilpoisimmat ja mukavimmat vaatteet kuten maximekko, ei kait kukaan farkuissa kesällä kulje? Shortsit on toinen kesän luottovaate, mutta sanoisin kuitenkin ettei ole maxin voittanutta – pitkä mekko on ehdottomasti helpoin vaihtoehto asukriisipäivinä ja siitä saa pienellä vaivalla muunneltua erilaisiin tilanteisiin sopivan. Vetäisin eilen kovimman helteen aikaan helman sivusta solmuun jotta jalatkin sai vähän aurinkoa, ja isoilla koruilla ja pikkulaukulla tuunattuna maxi on kaupunkikelpoinen.

Mitäs tykkäätte mun äitin hommaamasta hippikorusta? Pöllölle pöllöä, hah :D!

Eilen oli aamusta ja illalla sen verran viileämpää että hihattoman mekon kanssa sai pukea pitkähihaista, ja mikäs sen parempi maxin kaveriksi kuin pari kuukautta sitten jemmaan ostettu farkkutakki. Aika nostalgiset tunnelmat tää herättää, meillä ainakin farkkutakki oli tosi in joskus ala-asteaikoina. Taisi muuten maximekotkin olla silloin kovassa huudossa, ja niinhän se muoti pyörii ympyrää. Milloinkohan saadaan trumpettihousut ja samettiset hatut takaisin? Toivottavasti ei koskaan!

farkkutakki: Only

maximekko: H&M

kengät: Crocs (saatu blogin kautta)

laukku: Mulberry

Mitkä on teiän kesävaatetuksen ykkösjutut, shortsit vai hame? Ja onko kukaan muu samaa mieltä mun kanssa siitä, että itikat on ehkä kesän ärsyttävin asia!?

kesän ekat

Nyt on kyllä näyttänyt aika lupaavalta nämä viime päivien hellelukemat, kesä taitaa viimeinkin olla täällä pienten pakkaskelien jälkeen! Aurinkoiset kelit saa mut kylläkin entistäkin enemmän haaveilemaan siitä kesäloman alkamisesta, mutta kyllä se lomakin sieltä vielä tulee, ja kestää tänäkin kesänä onneksi iiiihanan pitkään.

Jokaiselle oma allas, Saame-nukenkin täytyy päästä uimaan.. Eilen Minea vielä tunki itekin tuohon samaiseen minialtaaseen.

Meiän perheen ehdottomasti kovin auringonpalvoja – ja kaikin puolin laiskin chillaaja.

Meikäläinen kun on puurtanut töissä (instaa seuraavat jo näkikin kuinka raskasta duunia täällä on paiskittu :D), on Minea nauttinut kotona kesäpäivistä mummin kanssa retkeillen, puistoillen, askarrellen, uiden ja sitä rataa. Parasta on se, että ite oon saanut hypätä remmiin mukaan iltapäivästä ja sama meno on jatkunut takapihalla iltaan asti. Eilen kaivettiin puhallettava uima-allas esiin, laitetiin Robinin Boom kaht ja Kasmirin Vadelmavene täysille soimaan ja vedettiin uikkarit päälle. Rantsussakin ehdittiin pyörähtää ja jätskiä on syöty noh, paljon! Kesää parhaimmillaan!

viinilasillisella

Pääsin tiistaina Modernisti kodikas -blogin kirjoittajan, ihanan aurinkoisen Kertun kanssa viettämään vähän erilaista arki-iltaa, kun jyväskyläläinen Figaron winebistro järjesti wine tastingin pienelle porukalle. Kerta oli meille molemmille ensimmäinen, eikä kumpaakaan voi luonnehtia minkään sortin viininharrastajaksi, tai tuleehan sitä jokunen pullo etenkin näin kesäisin ostettua, mutta se ei tietenkään tarkoita että viineistä jotain tietäisi, hah!

Figarossa pidetään wine tasting noin kerran kuussa, joskus useamminkin, ja joka kerralla keskitytään johonkin tiettyyn teemaan. Meidän tastingissä esiteltiin Antinorin viinejä, viinejä joita on valmistettu italialaisessa perheyrityksessä jo satojen vuosien ajan. Maisteltavana oli kolme valkoista ja kaksi punaista viiniä, joista suurin osa oli niin sanottuja perusviinejä ja muutama Alkon tilausvalikoimista löytyvä. Tilaisuus oli kivan rento ja lämminhenkinen, vaikka monella saattaa viiniharrastuksesta olla hieman erilainen kuva. Kerttu ja minä, kaksi tietämätöntä maallikkoa, kehtasi helposti sanoa ääneen myös ne kaikkein hölmöimmältä kuulostavat maku- ja hajumielleyhtymät. Vai miltä kuulostaa navetta, viski tai ehtoollinen puhuttaessa viineistä..!

Mustavalkoinen kuva toimii ehdottomasti paremmin tässä vaiheessa, kun molemmilla rouvilla jo posket punoitti aika helakasti..

Winebistrossa palveluun on kiinnitetty erityistä huomiota – kaikki sujuu mutkattomasti, mutta pönötysfiilistä täältä ei löydy!

Keskittyneesti Kertun kanssa kuunneltiin, kuinka viinintuntija Elina Salminen kertoi Antinorin perheen taustoja ja esitteli erilaiset viinilaadut. Opin ainakin sen verran, että valkoviinin keltaisuus (tai värin syvyys) antaa vihjeitä viinin iästä, viinin lastutuksella yritetään oikoen saada tammitynnyrin aromeja viiniin ja laadukkaammat, kalliimmat viinit ovat monikerroksisia maultaan ja tuoksultaan, kun taas edullisemmissa viineissä tuoksu on läpi viinin maistelun koko ajan sama.

Lähdin täysin avoimin mielin tapahtumaan, ja näin jälkikäteen täytyy sanoa että kyllä kannatti! Vieläkään en osaisi viinejä sen kummemmin analysoida, mutta mukaan tarttui iso pino pieniä vinkkejä. Voi niitä viinejä jatkossakin nautiskella ihan vaan tunteella, ja niinhän se nimenomaan pitääkin, mutta ihan varmasti enemmän viineistäkin saa irti jos uhraa edes muutaman ajatuksen tuoksulle ja maulle. Onneksi tässä on koko kesä aikaa opetella, eikö!

  Omaksi suosikikseni illan aikana maistelluista viineistä jäi Villa Antinori Bianco -valkoviini, sopivan kepeä ja talonviinimäinen yhdisteltäväksi lähes minkä kanssa tahansa. Kesällä ei olisi hullumpi lähteä toisenkin kerran vastaavanlaiseen wine tastingiin, tai melkein vieläkin paremmalta kuulostaisi shampanja tasting, joita Winebistro myöskin järjestää. Niin, ja vaikka Winebistrosta löytyy niitä huippuviinejäkin niin suurimmaksi osaksi tarjonta on ihan perushintaisia, hyvälaatuisia viinejä – plus maukasta ruokaa ja tapaksia.

Löytyykö teistä viiniharrastajia vai lähteekö kaupasta mukaan ensimmäinen käteen osuva pullo? Tai onko joku kenties käynyt wine tastingissä?

perusarjella jatketaan..

Kuvittelin tänäänkin viettäväni leppoisia lomapäiviä Minean kanssa kotona, mutta toisin kävikin ja lomailu typistyi tällä erää yhteen päivään, eli eiliseen. Tarkoitus oli siis jatkaa töissä vasta ensi viikon keskiviikkona, suunnitelma kuitenkin muuttui kun lupauduin paikkaamaan kolleegaa pienen projektin suhteen. Onneksi mun äiti tuli hätiin, ja Minea saa touhuta kotona mummin kanssa ne muutamat tunnit kun mä käyn pyörähtämässä töissä – ja thank god! munkin lähes kahden kuukauden loma starttaa parin viikon päästä!

Blogissakin on kiireet näkyneet sen verran, että postaustahti on ollut normaalia hitaampaa viime päivät. Viimeistään viikonloppuna kaiken pitäisi taas olla balanssissa, ja juttua kyllä riittäisi nytkin vaikka kuinka, jos vaan ehtisi käydä kaikki kuvat koneelta läpi. Kesällä kaikki rullaa hitaammin, tuntuu että blogien lukijatkin huitelee lomilla ja omat ajatukset pyörii jätskin syömisen ja kesäreissujen suunnittelun ympärillä. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan..?

Siinä vasta ystävykset, jotka tekee toistensa perässä ihan kaiken, siis kaiken! Jos toinen hölmöilee ja kiukkuaa, niin puolessa minuutissa on toinenkin heittäytynyt maahan kapinoimaan.

Ja siinä vielä yksi, joka seuraa näitä tyttöjä silmä tarkkana. Ei varmaan kauaa mene ennen kuin meillä on kolmaskin sählääjä porukassa!

Näitä kuvia näpsittiin viime viikolla kaverin kanssa puistoillessa, ja kuten huomaatte, on kelit olleet melko syksyiset eikä tänäänkään ole kesästä ollut tietoakaan. Minea sai mummilta ja ukilta hienon Adidaksen verkkapuvun, jossa on mahtavaa nostalgian tunnelmaa. Multa löytyy kaapista täsmälleen samanlainen verkkatakki samassa värissäkin, joten ehkä me samistellaan tulevana kesänä adduissa. Pitää vielä keksiä mihin alaosaan oman takin yhdistäisi niin, että kokonaisuudesta saisi kivan rennon asun ilman sitä lenkillä -fiilistä..

Kertokaahan miten teillä on viikko lähtenyt käyntiin? Toivottavasti vähän paremmin kuin mulla, mä nimittäin tänään täysin unohdin yhden bloggaajakaverin kanssa sovitun tapaamisen! Siitä lisää huomenna, nyt täytyy lähteä vetämään pullaöverit pekanpähkinä-bostonista, joka äsken otettiin uunista :).

kurkistus asuntomessuille: esittelyssä talo Luck

Muistatteko vielä viime vuodelta Putiikkipäivän, jolloin me keskisuomalaiset (sisustus)bloggaajat kierreltiin ympäri mielenkiintoisia sisustuskauppoja tutustuen kauden trendeihin ja tuoden tutuksi kivijalkamyymälöitä? Jatkoa tälle porukalle seurasi Piipadoon tyttöjen järjestämässä kässäillassa ja nyt pääsimme viime perjantaina jälleen viettämään aikaa tällä mahtavalla porukalla, kun meille tarjoutui tilaisuus käydä etukäteen tutustumassa ensi kesän asuntomessuihin täällä Jyväskylän Äijälänrannassa. Meidän porukkamme on kasvanut sitten ensitreffien jälkeen, ja nyt meitä oli jo mukana  monen monta bloggaajaa: Piipadoo, Kultahippu, Tarinoita satumaasta, Casa Volmari, Projektila, Modernisti kodikas, Sweet living, Kotipalapeli, Kiveä ja unelmia, Valkoinen soihtu, Villa Ilona, Koti Daaliatielle, Way of passing time, Talosanomat, Sisustuskärpänen, Little big things ja Kotvasia. Kaikki tutustumisen arvoisia blogeja!

Asuntomessuilla porukkamme keskittyi muutamaan täsmäkohteeseen, joihin tutustuttiin tarkemmin itse rakennuttajien opastuksella. Kohteet on velä viimeistelemättä sekä sisältä että pihoilta, mutta siinä mielessä oltiin liikenteessä hyvään aikaan että Deko-lehti oli juuri käynyt kuvaamassa talot, ja suunnittelijat oli puunanneet muutaman nurkan kuntoon joka talosta.

Ensimmäisenä reitillämme oli upea talo Luck – moderni, pelkistetty kivitalo atrium-pihalla ja erillisellä saunarakennuksella. Ulkoapäin talo on kokonaan musta, mikä antaa talosta melko karunkin vaikutelman yhdistettynä laatikkomaiseen muotoon. Sisäpuoli ja sisustus taas on pääväriltään valkoista, ja talon listaton ja saumaton ajatusmaailma luo kivitalolle ominaisen hulppean tunnelman. Olin hyvinkin kinnostunut kuulemaan Luck-talon rakennuttajien projektin vaiheista, onnistumisista ja vastoinkäymisistä, sillä talon rakennustyyli oli täsmälleen sitä mitä tulevalta omaltakin talolta toivoisin. Ihan erityisen ihana oli kuvissakin näkyvä mattavalkoinen polyuretaanilattia sekä karmittomat välioviratkaisut, joista ideat napataan varmasti meidänkin raksaprojektiin sitten joskus.

Saunarakennuksessa on käytetty tehosteväreinä keltaista ja mustaa, kun päärakennuksessa jokaisesta huoneesta löytyy punaista. Kuten nämä värit, on sisustuskin varmasti mielipiteitä jakava, sen lisäksi että talosta löytyy kaikkien suosikkeja String-hyllystä Nappula-kynttilänjalkoihin.

Talo Luckin rakennuttajasta huokui aito innostus projektiaan kohtaan eikä mistään olekaan suostuttu tinkimään. Asiat on tehty niin monesti että lopputulos on varmasti miellyttänyt asukkaiden silmää, ja lähes koko talo on sisustettu kierrätetyillä huonekaluilla – kun kerran jotain päättää niin sen eteen on valmis näkemään vaivaa. Ihailtavaa omistautumista ja itsensä likoon laittamista!

Kuvia tuli räpsittyä Asuntomessuilla sen verran paljon että ensi viikolla esittelen vielä omissa postauksissaan asunnon Maailmanpylväs-kerrostalosta sekä erään perheen Deko-omakotitalon. Mutta ennen sitä, kertokaahan miellyttääkö Luck teidän sisustussilmää?

paluu takkikeleihin

Mitä ihmettä, Minealla alkoi eilen kesälomat ja ainakin täällä ilmat on lähes pakkasen puolella?! Ei paljoa huvittaisi ulkona seisoskella, kun shortsien sijaan päälle saa vetää vuorotellen toppatakkia ja sadetakkia, siis ihan oikeesti! Mä lomailen ensi viikon, paiskin töitä vielä viikon verran sen jälkeen ja sitten alkaa yli kuukauden lomailu. Sanotaan nyt jo etukäteen, ettei vaan jää epäselväksi kenellekään: hellettä on tilattu kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun asti!

Kerrankin laiskuudesta ja mattimyöhäisyydestä on jotain hyötyä, me kun ei vielä ehditty pakata kaikkia talvikamoja varastoon ja nythän niitä taas tarvitaan. Kerroinkin jo aiemminkin, että sain vaaleansinisen paidan lisäksi SheInside-verkkokaupasta takin, jonka luulin jäävän syksyn kelejä odottelemaan, mutta niinhän se vaan onkin ollut tällä viikolla päivittäisessä käytössä. Tämä tekonahkasomisteinen takki on loistava näille välikeleille, siinä on ohuenohut vuori ja materiaali on villakangasta paljon kevyempää. Mä oon vetänyt tän niskaani niinä päivinä, kun jakussa olisi liian kylmä, muttei huvita palata niihin talvirytkyihinkään.

takki: SheInside (saatu blogin kautta)

farkut: Gina Tricot

T-paita: H&M

kengät: DinSko

laukku: Mulberry

Tajusin sitten vasta jälkikäteen, ettei tullut otettua yhtään kuvaa takki kiinni, mutta takissa on ihana vähän vinoon leikattu vetska (lisää kuvia näkee täältä, SheInsiden käyttäjien kuvagalleriasta). Kaulukset voi jättää näkyviin tai halutessaan vetskan voi vetää ylös asti, jolloin takin fiilis muuttuu prätkämimmistä armeijahenkiseen. Mä oon huomannut, että viehätyn jostain syystä nimenomaan takeista, jotka on muutamaa erikoisempaa yksityiskohtaa lukuunottamatta melko simppeleitä – jotain jujua pitää kuitenkin olla. Ja mikä ainakin mua ilahduttaa, on SheInsiden älyhalvat hinnat!

Metsänpoikanen

Aina silloin tällöin julkaistaan lastenvaatepuolella jokin uusi mallisto, johon hullaantuu niin että samalla kertaa voisi uusia koko vaatekerran, materialistista rakkautta ensi silmäyksellä siis! Näin kävi mulle Papun Metsänpoikanen malliston kanssa, josta ekat vaatteet tuli myyntiin reilu viikko sitten ja loput tänään. Joko suomalainen Papu on teille tuttu?

Metsänpoikanen-mallisto on taattua Papu-tyyliä ja -laatua, kaikille tuttu rusettipipo on päivitetty mustavalkoraidalliseksi ja printtivaatteissa seikkailee eläimet ja kekseliäät graafiset kuviot. Paikkaleggareita saa nyt sähäkän sinisenä ja yksi ihastuttavimmista tuotteista, Papun napillinen huppari, on jälleen myynnissä mustana. Se jos mikä ilahduttaa erityisesti mua, sillä harmaa huppari jäi viime mallistosta saamatta, kun aika moni muukin oli innostunut uusista Papuista niin että koot loppuivat hetkessä!

Tästä ekasta erästä tilasin Minealle vinoraitalegginsit ja saman sarjan rusettipipon, jotka väriensä puolesta sopii meille kuin nenä päähän! Vaatteiden koot on tuplakokoja ja vastaavat tuplakoon isompaa kokoa, mutta päädyin silti ottamaan leggareista 98-104cm ja piposta koon 48 (2-4v), jotka kummatkin menevät Minealle mainiosti jo nyt. Kasvunvaraa on molemmissa reilusti, housut on kuitenkin tarpeeksi napakat vyötäröstä ja lahkeita kääntämällä niistä saa sopivan pituisetkin. Muille Papu-faneille täytyy vinkata, että tälläkin kertaa suosio on ollut sen verran huimaa, että piposta ja housuista alkaa suosituimmat koot jo nettikaupoista hupenemaan kovaa vauhtia. Ei auta siis aikailla, jos jotain tiettyä on mielessä!

Voitte varmaan arvata, että meille on tulossa jotain vallan ihanaa myöskin tänään julkaistuista Papun printtivaatteista.. Jostain syystä näitä pakkaskelejäkin on aavistuksen helpompi sietää, kun tietää että Minea pääsee käyttämään tätä supersöpöä pipoa vielä vähän aikaa ennen kuin ne hellekelit jälleen palaavat!