Vinkkejä Tampereelle

Olimme koko perheellä viime viikolla Tampereella, reissu josta on tullut meille joka kesäinen tapa. Tampere on aina ollut omia suosikkikaupunkejani ja olen käynyt siellä useamman kerran vuodessa jo yli kymmenen vuotta, siitä lähtien kun veljeni muutti sinne opiskelemaan. Itse asiassa olemme puoliksi vitsillä jopa pohtineet, voisiko Tampere olla meidänkin perheen kotikaupunki vielä joskus tulevaisuudessa. Nikon työt ovat tällä hetkellä osittain siellä, joten siinä mielessä ajatus ei olisi mikään hullumpi idea. Ehkä viimeistään sitten kun lapset muuttaa pois kotoa?

Kun Tampereella tulee käytyä suht usein, sieltä myös tuntee monia paikkoja jo ennestään, mutta joskus on kiva kokeilla jotain uuttakin. Niinpä kysyin instassa vinkkejä kivoista ruokapaikoista ja  niitä tuli niin paljon, että monta ravintolaa jäi odottamaan testaamista vielä tulevilla vierailuilla. Sain myös pyyntöjä jakaa saamani vinkit muillekin, joten tähän listasin paikat, joissa me kävimme (pakollisen Ikean lisäksi of course!) sekä loppuun vielä pari ravintolaa, joissa käydään heti seuraavalla visiitillä. Toivottavasti saatte näistä inspiraatiota omille Tampere-lomillenne!

SÄRKÄNNIEMI

No, aloitetaan siitä itsestäänselvästä eli Särkästä. (Ja todettakoon jo tässä vaiheessa, ettei tämä ole mikään Tampereen matkaopas, vaan lista kivoista paikoista joissa me ehdittiin kolmen päivän aikana käydä.) Särkänniemeen on pakko päästä kerran kesässä, ja etenkin jos lapset on jo kouluiässä niin suosittelen syksyn Karmivaa karnevaalia. Me tehtiin superkiva retki Tampereelle pari syksyä sitten, ja itselleni jäi Karmivasta karnevaalista mieleen erityisen kiva tunnelma – huvipuisto pimenevässä syysillassa oli nimittäin positiivisella tavalla ihanan outo kokemus.

PIKKUKAKKOSEN PUISTO

Tämä on puisto, josta meidän lapset jaksaa innostua yhä edelleen. Joka kesä puistossa on ollut jopa yllättävän paljon lapsia, mutta sekaan mahtuu silti hyvin. Lapsille varmaan jokainen puisto, joka ei ole se oma tuttu lähipuisto, on uusi elämys ja ymmärtäähän sen, Pikkukakkosen puistossakin on niin monta härpäkettä, joita ei ihan joka puistosta löydy.

PUISTO

Ravintola Puisto löytyy ihan Pikkukakkosen puiston nurkilta, entisen Rosson tiloista. Puitteet ravintolassa oli tosi kivat, mutta siihen se sitten valitettavasti jäikin. Meininki ravintolassa oli hyvin paljon ketjuravintolalle tyypillistä liukuhihnapalvelua, ja syömämme ruoat olivat nekin melko mitäänsanomattomat. Kokonaisuudessaan paikka ja ruoka oli hyvin hajutonta ja mautonta.

TALLIPIHA

Tallipiha kuuluu omiin must-kohteisiin ja on se lastenkin mielestä mieluinen vierailukohde. Yleensä katson etukäteen facebookista onko Tallipihalla menossa mitään suurempaa tapahtumaa, sillä tapahtumien aikaan pihapiiri herää eloon. Pihat täyttyvät kojuista ja usein lapsille on poniratsastusta. Itse suuntaan joka kerta pihapiirissä vakituisesti sijaitsevaan suklaapuotiin, jonka irtotiskistä löytyy ehkä Tampereen parhaat suklaakonvehdit.

PYYNIKIN NÄKÖTORNIN MUNKKIKAHVILA

Pyynikin munkkikahvilan munkit on best! En ole tainnut kovin montaa kertaa käydä Tampereella niin ettei samalla olisi tullut käytyä munkkikahveilla. Viime kerralla satuimme paikalle pahimpaan ruuhka-aikaan aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä, mutta kahvila on kyllä niin suosittu, etten ole vielä koskaan selvinnyt jonottamatta. Mikähän siinä on, että Pyynikin munkkien suosio vain säilyy vuodesta toiseen? Tulin siinä munkkia odotellessani miettineeksi, että meiltä täältä Jyväskylästä puuttuu kokonaan sellainen paikka, josta ihmiset jaksaisivat innostua samalla energialla.

RATINA JA KOSKIKESKUS

Nämä kaksi ostoskeskusta tuskin tarvitsee sen enempää esittelyitä, molemmissa kannattaa käydä jos etsii uutta vaatekertaa. Minä olin liikkeellä lasten kanssa, joten tein lähinnä vain täsmäiskun Zaraan ja kävin Koskikeskuksen DefShopista hakemassa alelenkkareita. Mukaan lähti neljät tennarit alle 150:llä eurolla!

CAFE PISPALA

Nyt hävettää myöntää, mutta totta se on, kävimme Cafe Pispalassa ihan ensimmäistä kertaa viime viikolla. Monesti siitä on ollut puhetta, mutta jokin on aina ajanut meidät lopulta valitsemaan jotain muuta paljon kehuttujen pannukakkujen sijaan. Nyt satuimme paikalle lounasaikaan, jolloin kahvila on viikonloppuisin melko täyteen buukattu. Niko söi perinteisen aamupalasetin, minä valitsin vegeannoksen niin kuin yleensä teen ravintolassa syödessäni. Pannukakut olivat tomusokerin ja siirapin kanssa taivaallisen hyviä, mutta kasvisruoka oli epämääräistä, mautonta harmaata mössöä, joka ei kyllä millään tasolla iskenyt meikäläisen makuhermoon. Harmitti kovasti, että paikka osoittautui omalta osaltani pettymykseksi, mutta päätin vielä ensi kerralla antaa makeille pannukakuille mahdollisuuden.

Joku paikka saattoi vielä jäädä mainitsemattakin meidän kolmepäiväisen vierailun ajalta, sillä ehdimme tehdä lasten kanssa vähän sitä sun tätä. Lapsilla oli mukana potkulaudat, joilla pääsimme kätevästi liikkumaan ympäri kaupunkia ilman että kenelläkään väsyi jalat jokapäiväisestä kävelemisestä. Seuraavallekin vierailulle meillä jäi paikkoja käymättä, muun muassa kissakahvila Purnauskis Emil Aaltosen puiston laidalla (puistossa on myös lapsille kiva leikkipaikka), paljon kehuttu kasvisravintola Muusa sekä kauppahallin hampurilaiset. Listaa voisi varmasti jatkaa vielä tästäkin, Tampereelta kun löytyy niin monia persoonallisen kivoja paikkoja, mutta se kaupungissa onkin parasta, että joka kerta löytyy jotain uutta koettavaa.

Virossa

Juhannusviikon meidän perhe vietti pienellä road tripillä, superihanalla sellaisella! Ajoimme ensin Helsinkiin ystävien uutta kotia ihastelemaan, ja siitä jatkoimme Tallinnan kautta Haapsaluun, jossa olimme nyt jo toista kertaa. Nikon vanhemmat ovat asuneet reilu vuoden ajan ihan vakituisesti Haapsalussa, ja koska itse en ole mökki-ihmisiä ollenkaan, tuntui juhannuksen viettäminen kaupunkilomalla ihanalta ajatukselta.

Viime kesänä jätimme Tallinnan väliin ja huristelimme suoraan kohti Haapsalua, mutta tällä kertaa saimme rauhassa tutkia myös Tallinnan katuja niin tullessamme Viroon kuin lähtiessäkin. Kävimme ensimmäistä kertaa Tallinnan trendikkäällä hipsterialueella Telliskivessä syömässä jäätelöt ja leikkimässä puistossa ja täytyy sanoa, että tunnelma tuolla pienellä alueella oli jollain tapaa kovin sympaattinen. Alueella oli muutamia pieniä putiikkeja, trendikkäitä pikkuisia ravintoloita ja istuskelupaikkoja, musiikki soi kaduilla ja terassit oli täynnä ihmisiä. Telliskivi suorastaan hehkui ihanaa kesätunnelmaa, etenkin kun vierailupäivällemme sattui täydellinen hellesää.

Tallinnan Telliskivestä matka jatkui Haapsaluun, meille jo tuttuun kivaan pikkukaupunkiin, jossa ei ole liikaa tekemistä mutta kuitenkin juuri kaikki mitä muutaman päivän lomailulta kaipaakin. Shoppailumahdollisuudet Haapsalussa on täysin olemattomat eikä museoita tai nähtävyyksiäkään ole ihan joka kadunkulmassa, mutta kaupunki on mielestäni yllättävän monipuolinen ja eloisa siihen nähden että siellä asuu vain noin 10 000 asukasta. Kahvilatarjontaa on yhtä paljon kuin kotikaupungissani Jyväskylässäkin ja lasten kanssa rentouttavaa tekemistä riittää hyvin useammallekin päivälle. Tallinnasta Haapsaluun ajaa vain vajaa puolitoista tuntia, ja yhtä läheltä löytyy myös muita kiinnostavia kohteita kuten Pärnu.

Käytännössä koko Haapsalun keskusta-alue on yhtä kuin yksi pieni kadunpätkä keskellä kaupunkia. Tältä kadulta kuitenkin löytyy yllättävän kivoja ravintoloita ja kahviloita, ja jyväskyläläisenä olin jopa aavistuksen harmissani siitä, ettei täältä meiltä saa yhtä hyviä pizzoja tai ettei kahviloiden tarjonta ole yhtä omaperäinen Jyväskylässä. Omat suosikkini Haapsalussa ovat Dietrich cafe sekä Flamm. Dietrich cafessa olen käynyt syömässä useammankin kerran niin aamupalaa kuin lounastakin, ihan vain siksi että ehtisin maistamaan mahdollisimman montaa vaihtoehtoa listalta. Flamm taas on pizzapaikka, johon ihastuin täysin ja söin kahtena päivänä peräkkäin saman pizzan. Ymmärtääkseni Flamm löytyy myös Tallinnasta, joten suosittelen käymään pizzalla, jos olette niillä suunnilla.

Haapsalussa vietimme lasten kanssa aikaa pääasiassa uiden ja puistoillen. Ehdottomasti parhaat puistot ovat Haapsalun piispanlinnan vieressä sekä Afrikan rannassa. Molemmat ovat mielenkiintoisia vierailukohteita muutenkin, sillä rantapromenaadilla sijaitsee mm. suosittu kesäravintola Kuursaal ja piispanlinna taas on upea nähtävyys itsessään. Toinen ehdottomasti näkemisen arvoinen linna on Ungrun rauniolinna, noin 10 kilometrin päässä Haapsalusta. Ungrun linnaa ei koskaan rakennettu valmiiksi saakka, mutta jäljelle jääneet rauniot ovat vaikuttavat ja saavat myös lapset juoksentelemaan linnan huoneissa innoissaan.

Viro oli monipuolinen, rento ja tarjosi koko perheelle sopivasti tekemistä. Tänä kesänä meillä ei tehdäkään muita ulkomaanmatkoja, eikä se varmasti jää ketään harmittamaankaan, sillä meille hyvin riitti se, että saimme pienenkin irtioton tavallisesta arjesta. Lapset olivat onnellisia siitä, että pääsivät laivalle (vain automatkat täytyi istua odottaen paikallaan), saivat uida ja viimeisenä reissupäivänä vielä viettivät päivän Linnanmäellä.

Vaasassa

Pr-matkan Vaasaan tarjosi Visit Vaasa ja Somessa.com

Viikonloppuna pääsin nauttimaan jostain aivan erityislaatuisesta, kun kokoonnuimme yli 15:den sisustusbloggaajan kanssa Vaasaan. Vaasaan meidät kutsui Maiju yhdessä Visit Vaasan ja Somessa.comin kanssa, mikä tarkoitti meille sisustussiskoille täydellistä helppoutta, kun kaikki järjestelyistä ja ruokailuista lähtien oli etukäteen suunniteltu. Kuljimme isossa iloisessa porukassa kaupasta ja ravintolasta toiseen, tutustuimme Vaasan rannikkoon ja nautimme toistemme hulvattomasta seurasta.

Siitä on aikaa kun olen viimeksi ollut Vaasassa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Tiesin Vaasan olevan asukasluvultaan melko pieni kaupunki, mutta yllätyin positiivisesti siitä kuinka monipuolinen ja eloisa se oli. Pieniä erikoisliikkeitä tuntui olevan joka kadunkulmassa eikä ravintolatarjontakaan rajoittunut pelkkiin ketjuravintoloihin – näimme niin monia ihania ja omaperäisiä kahviloita sekä ruokapaikkoja. Omaksi suosikikseni taisi tunnelmaltaan nousta rannalta löytyvä ravintola Faros, joka ei ainoastaan ollut täydellisellä paikalla vaan hiveli silmiä myös sisustuksen osalta. Toinen ihastuttava, hieman fiinimpi ravintola oli Villa Sandviken, jonka upeissa merellisissä puitteissa saimme syödä illallista.

Kuten sanoin, pieniä vaate- ja sisustuskauppoja Vaasasta löytyy hurjan paljon. Sisustuspuolella valikoima on paljon laajempi esimerkiksi verrattuna Jyväskylään, sillä Vaasan putiikeissa oli edustettuna monet tämän hetken suosikkibrändeistä ja myös pienemmät, hieman erikoisemmat merkit. Erityisesti omaan mieleeni kaupoista jäi Liisa Koski, ARKI Living ja Minun/Min. Kaikissa näissä oli erityinen oma jujunsa, joka viehätti niin että minunkin matkaani lähti muutama pieni tuliainen kotiin viemisinä. Onko teille jo tuttuja Muubsin huonekalut ja piensisutus? ARKI Livingin tilat nimittäin toimivat ikään kuin Muubsin showroomina ja ovat ainoat laatuaan Suomessa.

Kauppojen ja ravintoloiden kiertelyn lisäksi ehdimme myös ajella bussilla noin 20:n minuutin matkan päähän rannikolle ihastelemaan Merenkurkkua ja Raippaluodon siltaa. Vaasassa matkaavan kannattaa ehdottomasti poiketa kokemaan Merenkurkun saaristo, sillä se on ainutlaatuisuutensa ansiosta yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka Merenkurkulla maisema muuttuu jääkauden vaikutuksesta edelleen jatkuvasti, ja uutta maata tulee vuosittain näkyviin jopa sadan hehtaarin verran!

Minulle reissu Vaasaan oli aivan erityinen. Sain nähdä Vaasan täysin uusin silmin, ja lisäksi tapasin lähes parikymmentä uutta, ihanaa tuttavuutta. Olemme tällä isolla sisustusbloggaajaporukalla olleet jo jonkin aikaa melko tiiviistikin yhteydessä, mutta olin aiemmin tavannut vain naiset, joiden kanssa matkustin samassa autossa. Kiitos kaikille mahtavasta elämyksestä, niin järjestäville tahoille kuin seuralaisille jotka teitte matkasta niin kovin muistorikkaan.

1 2 3 4 19