Leivonmäen kansallispuistossa

Onko teille jo ennestään tuttu Leivonmäen kansallispuisto? Meidän syysloma on jo takanapäin, mutta monia kivoja muistoja jäi lomasta talteen – siitäkin huolimatta ettemme tehneet mitään kovin erityistä. Emme etukäteen suunnitelleet päiviämme, vaan itse kaipasin myös paljon kotona olemista jokapäiväisen ulkoilun ja ystävien näkemisen lisäksi. Loppuviikosta ajelimme ystävien kanssa Leivonmäen kansallispuistoon noin 40km päähän Jyväskylästä. Valitsimme jo ennestään tutun reilun 2 km mittaisen Luupään lenkin, sillä tavoitteena oli urheilun sijaan viettää aurinkoinen päivä ulkoillen ja pihalla evästäen.


Luupään lenkki on siinä mielessä tosi kiva, että sen aikana maisemat ehtii vaihtua useaan kertaan. Matkalla tulee vastaan kauniita metsämaisemia, sammalta ja jäkälää silmänkantamattomiin saakka, pitkospuita, järveä, lampea, suppia sekä isoja kiviä. Lenkki päättyy järven rannalla olevalle laavulle, jonne meidänkin porukka pystytti oman eväsleirinsä. Vaikka lenkin varrella näimmekin joitakin ihmisiä, ei ruuhkia kuitenkaan syntynyt ja laavullakin kävi tuuri kun samaan aikaan paikalla oli vain yksi retkiporukka meidän lisäksemme.

On aina ihana huomata, miten lapset keksivät tekemistä missä tahansa. Lenkin edetessä ja maisemien vaihtuessa lapsilla oli koko ajan jokin uusi juttu johon keskittyä ja josta keksiä leikkejä. Ja mikäs siinä oli kävellessä auringon välillä paistaessa ja eväät repussa odottaen – silloin kun osaa pukeutua säähän sopivasti, on kaikki ulkoilu mieluista niin lapsille kuin aikuisillekin.

Grillipaikalla paistoimme perinteisesti makkaraa ja nakkeja, ja onneksemme teekin oli pysynyt koko matkan ajan termarissa kuumana. Leivoin aamulla korvapuusteja mukaan ja ystäväni repusta löytyi pussillinen vaahtokarkkeja, joita lapset tykkäsi grillata tikun päässä. Joillain meistä vaahtokarkit paloivat tikkuun kiinni, syttyivät kunnolla liekkeihin tai sulivat mustina grilliin, mutta itsestäni löysin todellisen vaahtokarkkien grillaajan! Taidan lisätä tämän tärkeän taidon ansioluettelooni, tiedä vaikka sille tulee myöhemmin todellista tarvetta.

Meillä oli ihana retkipäivä, joka toteutetaan varmasti vielä monta kertaa uudelleenkin. Suosittelen lämpimästi ajelemaan Leivonmäelle joku aurinkoinen viikonloppu. Vaikka meillä on kokemusta vain Luupään lenkistä, olen kuullut muidenkin kierrosten olevan melko lailla yhtä vaihtelevia maisemiltaan ja monen lenkin varrelta löytyy myös laavu. Luontoon-sivustolta löytyy selkeät reittikuvaukset ja -kartat sekä ohjeet, kuinka päästä perille autolla.

Vinkkejä Jyväskylän seudulle

Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylä & Doerz kanssa

Tämän vuoden puolella ei ole sattuneista syistä päässyt reissaamaan kotimaan ulkopuolelle, joten olemme saaneet etsiä vaihtoehtoisia tapoja viettää lomilla laatuaikaa perheen kanssa. Ensin ajatus ulkomaanmatkojen peruuntumisista tuntui harmilliselta, mutta loppujen lopuksi olen ymmärtänyt viihtyväni kuitenkin parhaiten kotona ja kotikaupungissani Jyväskylässä kunhan tekemistä riittää. Tärkeät muistot eivät synny lentokoneessa istuen eikä suuria summia rahaa kuluttaen vaan pääroolissa on läheiset ihmiset ja yhteinen tekeminen.

Pääsin pari viikkoa sitten kokeilemaan kolmea Jyväskylän seudun kokemusta, jotka eivät välttämättä ensimmäisenä tulisi mieleen aktiviteetteja etsiessä, mutta jotka jokainen ovat omalla viehätyksellään ihania, suosittuja ja kokemisen arvoisia kohteita. Sain valita kohteet Doerz-sivustolta, jonka ydinajatus on tarjota ihmisille mahdollisuus matkustaessa kokea paikallisten elämäntyyli perinteisen turistikokemuksen sijaan. Sivustolle on listattu mitä erilaisempia, autenttisia elämyksiä aitojen paikallisten järjestäminä, ja kohteita löytyy niin ulkomailta kuin kotimaastakin. Keski-Suomen tarjontaan kuuluu muun muassa luontoretki valokuvaten, melontaa kansallispuistossa, korvapuustien leipomista ja ilta lavatansseissa.

Minä aloitin oman elämyskierrokseni Säynätsalon kunnantalolta. Kunnantalo on kansainvälisestikin hyvin merkittävä Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka on 50-luvulla rakennettu mutta yhä edelleen arkkitehtuuriltaan ajankohtainen tänäkin päivänä. Se sisältää monia elementtejä, joita nykypäivän trenditietoiset rakentajat tuleviin koteihinsa suunnittelevat kuten isot ikkunat, luonnonläheisyys sisätiloissa, puupinnat, rimoitukset ja rouheat epäsymmetriset tiilet. Kunnantalo on etenkin arkkitehtien ykkösvierailukohde, mutta suosittelisin visiittiä myös jokaiselle omaa taloa suunnittelevalle – inspiraatiota jää kotiinviemisenä roppakaupalla.

Säynätsalon kunnantalon yrittäjä osaa kertoa tarinoita niin itse rakennuksen historiasta kuin Alvar Aallonkin elämän varrelta. Yhdestä huoneista löytyy vanhoja suunnitelmapiirroksia rakennuksen luonnosteluvaiheista, ja kovin kiinnostavaa on sekin kuinka pikkutarkasti Aalto on kiinnittänyt huomiota jokaiseen yksityiskohtaan. Omistautuminen työlle varmasti onkin yksi syy, joka selittää Aallon menestystä. Kun intohimolla tekee, ei lopputulos voi epäonnistua.

Kunnantalon tiloista löytyy pieni myymälä, aivan ihana kahvila sekä muutama vuokrattava huone, joiden sisustuksessa näkyy vahvasti Artekin tuotanto. Myös Säynätsalo on itsessään kokemisen arvoinen upean luontonsa vuoksi, joten kunnantalon vierailulle parhaiten sopii sateeton päivä, jos sellaisia vielä syksylle on tiedossa. Ja vielä vinkkinä, kamera kannattaa varata mukaan sillä kaikki pienetkin yksityiskohdat haluaa tallettaa muistiin.

Seuraavaan kohteeseen Hakamäen lammastilalle lähdin ajelemaan lasten kanssa eräänä viikonloppulauantaina. Vietimme Petäjävedellä noin 40km päässä Jyväskylästä yhden loppukesän hauskimmista iltapäivistä silitellen lampaita, ruokkien kanoja, ihastellen pupuja ja kuunnellen tilan emännän Maijan kertomuksia tilan arjesta.

Hakamaan lammastilalla kaikki, mitä meille esiteltiin ja kerrottiin oli mielenkiintoista niin lasten kuin minunkin näkökulmasta. Eniten ihastutti se, että kiireen tunne oli kokonaan tipotiessään ja kaikessa tekemisessä näkyi eläinten ehdoilla eteneminen. Lapsille opetettiin heti saapuessa, ettei tilalla juosta ja eläimet lähestyvät ihmisiä, ei toisinpäin. Pääsimme seisomaan keskelle lammaslaumaa ja tutustumaan eläimiin niin läheltä, että lähdön hetkellä hyvästien sanominen uusille ystäville oli yllättävän vaikeaa. Kaiken huipuksi yksi karitsoista sai nimekseen Minea, joten eiköhän me löydetä itsemme jo tämän vuoden puolella uudelleen Hakamaan tilalta tervehtimästä tuttuja.

Hakamaan lammastilan vierailua voin lämpimästi suositella ihan jokaiselle! Meidän lapset oli juuri sopivan ikäisiä vierailulle siinä mielessä, että osaavat jo melko hyvin kuunnella ja noudattaa ohjeita. Tilan emännän Maijan kanssa kaikki tuntui olevan niin luontevaa, että vaihtoehtoja itselle sopivasta vierailusta varmasti löytyy jokaiselle. Tilalta saa myös ostettua mukaan lampaanlihan lisäksi monia muita lähiseudun tuotteita kuten hilloja, lankoja, taljoja, jauhoja tai neulottuja käsitöitä.

Viimeisenä Jyväskylän seudun kohteena pääsin vielä tutustumaan idylliseen Perttulan tilaan Laukaaseen. Myös Perttulan tila on lähituotantoa ja vastuullisuutta parhaillaan, ja tilan erikoisuutena on tunnelmalliset, rustiikkiset tapahtumat.




Meidän iltapäivään Perttulan tilalla kuului repullinen eväitä, kartta ja luontopolku. Kävelimme metsäpolkuja pitkin noin 4km matkan lempeässä syyssäässä ja matkan varrella oli pieni eväspaikka järven äärellä. Mukaan meille oli pakattu tuoretta täytettyä leipää, juomaa sekä Minean sanoin maailman parasta omenapaistosta. Kyllä eväät maistuu aina ulkona paremmalta kuin koskaan!

Perttulan tilalle pääsee retkeilemään yksityisesti kuten mekin ja juhlia tilalla järjestetään myös tunnelmallisessa ladossa. Itse odotan marraskuun lopulla avautuvaa joulukahvilaa, joka pitää ovensa auki näillä näkymin kolmena viikonloppuna – silloin kannattaa tulla tutustumaan tilan elämään!

Vierailemani kolme kohdetta olivat kaikki omalla tavallaan ihastuttavia ja ehdottomasti kokemisen arvoisia. On ollut ihana päästä tutustumaan uusiin kotiseudun kohteisiin ja samalla myös jokaisen paikan yrittäjään. Nyt jos koskaan pienyrittäjät tarvitsevat tukeamme, joten pidetään huoli lähiseutumme elinvoimaisuudesta suosimalla lähimatkailua.

Olohuoneen uutuudet

Olohuone meni ja koki melko ison muutoksen, kun yksi asia johti toiseen ja lopulta lähes kaikki meni lumipalloefektin lailla uusiksi. Ensin halusin vaihtaa sohvan, sitten löysin jo pitkään etsityn sohvapöydän ja lopulta oli vaihdettava mattokin, kun vanha ei vain yksinkertaisesti enää sopinut uuden sävymaailman kanssa.

Meille valikoitunut sohva on Adean Bon alcantara-kankaalla sävyssä Dune. Alkuun jännitin onko beige sohva ehkä liian beige tai liian tumma meidän muuten niin valko-harmaaseen olohuoneeseen, mutta lopulta voin sanoa sävyn osuneen täydellisesti oikeaan. Yhtään vaaleampi beige olisi jättänyt kokonaisuuden jopa liian valjuksi, joten onneksi uskalsin lähteä tähän vaihtoehtoon. Joskus todella kannattaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle löytääkseen entistä parempia ratkaisuja!

Syy, miksi sohvan vaihtoa lähdettiin harkitsemaan, ei millään muotoa ollut se etteikö entinen sohva olisi ollut erittäin laadukas ja hyvä istua, päinvastoin siitä luopuminen tuntui jopa typerältä juuri siksi ettei sohvassa yksinkertaisesti ollut mitään vikaa. Ostaessa edellistä sohvaa olimme moneen kertaan miettineet kahden koon välillä ja lopulta päätyneet pienempään, 211cm leveään sohvaan. Kuitenkin heti sohvan saavuttua totesin sen olevan liian pienen näköinen pitkässä olohuone-keittiö tilassa, ja siitä syystä meillä nyt kolmen vuoden käytön jälkeen onkin uusi sohva – noin 20cm leveämpi sellainen.

Hauskaa tässä on se, että rakentamisen aikaan tekemissäni suunnitelmissa meidän olohuoneeseen olen valinnut juuri Adean Bon-sohvan ja vieläpä beigenä. Lisäksi noista samoista suunnitelmista löytyy Adean Plateau -marmoripöytä, joten ehkä nyt voisi sanoa ympyrän tietyllä tapaa sulkeutuvan. Plateau-pöydästä meille valikoitui ruskea Emperador Dark, jonka uskon olevan vuosia kestävä hankinta. Vaikka marmori on melko herkkä materiaalina, peittää se elävän pintansa ansiosta hyvin kaiken elämän jäljen.

Entä se matto sitten? Maton kanssa mentiin helpoimman kautta (tai ei ihan kirjaimellisesti kuten kaikki instaseuraajani tietävät) ja se haettiin mistäs muualtakaan kuin Ikeasta. Matto on kooltaan 2x3m ja nimeltään Tyvelse. Loistava löytö, sillä ensituntumalta matto tuntuu jämäkältä ja riittävän laadukkaalta eikä hintaakaan ollut kovin paljoa. Voi olla että tässä tullaan vielä näkemään muitakin mattoja ajan myötä, mutta toivon että sohva ja pöytä ovat tulleet jäädäkseen.

1 2 3 4 479