samassa huivissa äiti ja tyttö

On hassu huomata kuinka mun vaatemieltymykset ja etenkin värit muuttuvat sitä mukaa kun Minealle tulee vuosia lisää. Vauvaa oli kiva pukea valkoiseen ja vaaleanpunaiseen, tummemmat tai räikeät värit ei olisi tulleet kysymykseenkään. Nyt taas koitan ostaa kaikkea muuta kuin vaaleanpunaista, ja parhaiten näin kesää kohden uppoaa värit kuten sininen, valkoinen, keltainen, beige ja muut murretut sävyt. Aika samaa siis kuin omassakin vaatekaapissa!

Överityttömäisten vaatteiden vähitellen hävitessä Minean kaapista olen puolestaan koittanut olla varovainen, etten pukisi tyttöä liian aikuismaisesti. Leikkisyyttä pitää ehdottomasti olla, mutta lapsekas ei välttämättä tarkoita hempeää tai nalle- ja kissaprinttejä. Välillä lainailen Minealle vaatteita omasta vaatekaapistani, kuten tämän H&M:n huivin kauppareissulle. Enkä ihan turhaan lainannutkaan, näyttää se Minealla sata kertaa paremmalta, vai mitä! Mitä teillä käyttää sekä äiti että lapsi vai pysyykö kummatkin omilla vaatekaapeillaan?

tuoli-ideoita kehiin!

Niin totaalisesti lomalla olin koko viikonlopun ettei blogikaan päivittynyt pariin päivään ja kommentitkin on vastaamatta suunnilleen ikuisuuden ajalta! Ensi viikolla sitten taas tsempataan kaiken suhteen, tänään vielä nautiskellaan KIDE-blogien 1-vuotissynttärien jälkeisestä rennosta meiningistä ja haaveillaan sisustuksen uusista tuulista. Mitäs teidän viikonloppuun kuuluu?

Bongasin pari päivää sitten Stockmannin -20% alen nettikaupassa ja aloin huvikseni leikitellä ajatuksella uusista tuoleista keittiöön. Viimeisin huonekaluhankintamme Eamesin DSR-tuoli on mielestäni käynyt meille kuin nenä päähän, eikä kovin huonolta ole tuoli näyttänyt monien bloggaajien keittiössäkään. Ainut pieni miinus tuolissa tosin on (hinnan lisäksi) – kaikissa asennoissa pehmustamaton tuoli ei ole paras mahdollinen istua. Helpoin ratkaisu tähän olisi istua tuolissa kuten normaalit ihmiset yleensä istuvatkin, mutta hyvin siitä saa löhötuolinkin lampaantaljan kanssa. Jep, kuulostaa oudolta mutta harvoin jaksan pönöttää tuolissa selkä suorana kun tarjolla on niin paljon mukavampiakin asentoja.

Kyllä, pikkutaiteilija ehti ihan oikeasti piirtää tuoliin sillä välin kun mä keskityin kuvaamiseen! Stokkan alet mielessäni kokeilin sitten Eamesia meidän ruokapöydän kanssa ja lopputulos oli.. No, näettehän itekin! Meidän tiikkipöytä on vähän normaalia korkeampi ja Eames näyttää jotenkin keskenkasvuiselta sen kanssa. Vai näyttääkö? Jotain kepeän ilmavaa olisi kuitenkin kiva saada raskaan täyspuisen pöydän vastapainoksi, mutta pää lyö tyhjää ja siksipä käännyn jälleen teidän puoleenne. Hyviä ehdotuksia kellään?

P.S. Kurkatkaapa Instassa (@minishowblogi) mun huima hiusmuutos! Hitti vai huti äänestyksessä mennään tällä hetkellä aika vahvasti hitin kannalla :).

Wurm pipo

Pistin toissaviikolla kutimet heilumaan ja neuloin muutamassa illassa Minealle kivan pipon näille kevätkeleille. Aikomuksena oli tehdä currya ja tummansinistä, mutta kuten tässä arkipostauksessa kerroin, annoinkin Minean lopulta valita langan. Selkeästi parempi maku tuolla pikkutytöllä, kun pipostahan tuli mitä mahtavin tällä väriyhdistelmällä!

Pipon juju on nurjien ja oikeiden kerroksien vaihtelut niin, että piposta tulee vähän haitarimainen. Jos tietää kuinka oikeaa ja nurjaa neulotaan, osaa varmasti tehdä tämän piponkin. Ehkäpä selkeäkielisempi ohje löytyy täältä, ja tässä vielä sepustus siitä, kuinka mä neuloin. Lankana käytin Dropsin Merinoa (extra fine) ja puikot oli 4,5 pyöröpuikot.

  Luo 80 silmukkaa ja neulo 12 kerrosta oikein. Neulo 1 kerros nurin ja jälleen 12 kerrosta oikein.

Taita neulos nurjan kerroksen kohdalta ja poimi luontikerroksen ensimmäinen silmukka puikolle. Neulo se yhteen puikoilla olevan silmukan kanssa ja jatka samaan tapaan niin kauan, että olet saanut valmiin, kaksikerroksisen reunan pipoon. Neulo 1 kerros oikein.

Seuraavalla kierroksella neulo aina 10 silmukkaa oikein ja lisää 1 silmukka. Toista tätä koko kierros.

Neulo 5 kerrosta nurjaa. Neulo 4 kierrosta oikein. (Ensimmäisellä kierroksella lisäsin vielä 2 silmukkaa poiketen alkuperäisohjeesta, sillä neuloin koko työn samoilla puikoilla.)

Neulo vuorotellen 5 kerrosta nurjaa, 4 kerrosta oikein niin kauan, että pipo on halutun mittainen.

Aloita kavennukset. Neulo ensimmäisellä kerroksella 1 silmukkaa oikein, 2 yhteen. Jatka koko kerroksen ajan. Neulo seuraava kerros oikein. Neulo jälleen seuraavalla 1 silmukkaa oikein, 2 yhteen. Neulo 1 kerros oikein ja seuraavalla kerroksella koko ajan 2 silmukkaa yhteen.

Katkaise lanka, pudota se jäljellä olevien silmunkohdat läpi ja päättele työ.

Tee tupsu vaikka tällä Novitan ohjeella.

P.S. Huomenna mä pääsen rentoutumaan kylpylätunnelmiin Kide-porukalla! Huippua! Tulkaahan Instaan (@minishowblogi) kurkkimaan josko sinne päivittyisi kuvia illan mittaan :).

makkarimietteitä

Musta on alkanut tuntumaan, että meidän makkari on näyttänyt lähestulkoon samalta jo vuoden verran, eikä pelkät kynttilöiden ja kehysten vaihdot enää saa oikein minkäänlaista muutoksen fiilistä aikaan. Isoin ongelma makkarissa on varmaan tapetoitu päätyseinä, joka on ihan liian romanttinen mun makuun. Yhtään en laittaisi vastaan jos seinän kanssa samalla vaihtuisi yöpöydät ja sängynpäätykin. Ja mikä ihmeellisintä, voisin yöpöydiksi jopa kuvitella Kartellin Componibilit, pöydät joita aiemmin melkeinpä vihasin! Tapettia tulen tuskin enään laittamaan meillä mihinkään huoneeseen, mutta makkariin voisin kokeilla jotakin Kalklitr-maalin tummemman pään sävyä. Rouhea, epätasainen maaliseinä, valkoiseksi maalattu sängynpääty, Kartellin muovia yöpöydissä, pellavaa koristetyynyissä, matto House Doctorilta ja ehkäpä Ikean Hektarit seinään. Mutta mikä kattovalaisin?  Se on tuottanut päänvaivaa jo hyvän tovin enkä siksi ole tehnyt ratkaisuja suuntaan tai toiseen. Ja entäpä verhot sitten! Perinteistä pitkää, pellavaa tai ehkä laskosverhot?

Projektia joka tapauksessa pukkaa. Toteutus tapahtukoon vasta kesän puolella, niin mieskin on sen verran lomafiiliksellä, että uskallan esitellä idean hänellekin. Älä siis huoli kulta, sisustusvimma ei loppunut viime kertaiseen!

P.S. Huomenna koitan päivällä saada kuvattua taas muutamia Minean pineneksi jääneitä vaatteita Minishown facebookiin, olkaa kuulolla siis!

sokeritonta, kiitos!

Päätin viime maanantaina ottaa härkää sarvista ja aloitin sokerilakon. Ihan tosta noin vaan, hetken mielijohteesta! Kyse on tosin ehkä paremminkin herkkulakosta, kun ihan täysin en sokeria pysty (tai haluakaan) välttämään. Alkoi vaan yhtäkkiä tuntua, että sokeri oli se energia jolla meikäläistä on pidetty pystyssä viimeiset pari vuotta, vai miltä kuulostaa pullaa aamupalalla, karkkia välipalaksi, kakkua päiväkahveilla, suklaata ruoan jälkeen, pari pullaa iltapalalla ja siihen vielä jälkkäriksi vähän karkkia. Huhhuh, mitkä herkkuöverit!

Sama tahti kun on jatkunut jo vähintään parin vuoden ajan niin ehkä oli aikakin vähän haastaa itseä. Teen tai kahvin seurana menee nykyään riisikakkua hunajalla, aamu- ja iltapalan vehnät ja makeat jugurtit vaihtui rahkaan ja marjoihin tai vaihtoehtoisesti munakkaisiin ja ruoan jälkkäriksi nappaan muutamat pähkinät tai kuivahedelmiä. Lipsumista tulee sen verran, että sallin mehun juomisen (sitä juon muutenkin tosi harvoin) ja tuikitavallisten elintarvikkeiden kuten leivän syömisen. On yllättävää miten monessa ruoassa onkaan sokeria!

Aion ensin lakkoilla kuukauden, siitä eteenpäin sallin lipsumiset erityistapauksissa, kotiin herkkuja ei kuitenkaan saa raahata jatkossakaan. Monet sanoo että ekat kaksi viikkoa on pahimmat, mutta mulle eka viikko on tuntunut yllättävänkin helpolta. Ehkä mä vaan sunnuntaina tankkasin niin hyvin varastoon, että siitä riittää vielä koko kuukaudeksi.. Muitakin lakkoilijoita tiedän siellä olevan, joten jakakaahan mulle parhaat välipalavinkkinne. Ei jaksaisi kuukautta vetää pelkkää rahkaa ja banaanilettuja!

printtihousut

Jos Minealla on nyt viime aikoina näkynyt printtivaatetta, niin on ne kuviot hiipineet vähitellen munkin vaatekaappiin. Hillitysti mustavalkoisena tosin, niin että printtejä on helppo yhdistää muuhun vaatetukseen.

Nämä kuviohousut tarttui yhdellä kaupunkireissulla Lindexiltä mukaani, kun lähdin hakemaan itelleni sukkia. Sukat unohtui, kotiin lähdettiin housuja ja silkkipaitaa rikkaampana! Ensin sovittelin Vilassa hyvin samantyylisiä mustana, mutta päätinkin rohkaistua ja skippasin peruspökät kokonaan. Muutaman viikon ajan housut lojui vaatehuoneessa muovikassissa pienellä harkinta-ajalla, mutta nyt viikonloppuna ne jalkaan puettuani olin ihan varma, että valinta oli täysin oikea. Täydellisen vilpoisat housut, sopii arkeen ja juhlaan ja antaa asuun vähän sitä jotain! Mitäs tykkäätte? 

Asussa näkyy myös tekonahkatakki, jonka ostin Pariisin Zarasta ja huulilla komeilee se meikkipostauksessa hehkuttamani Diorin uusi puna. Housujen lisäksi veikkaisin tästä takista tulevan mun kevään käytetyimpiä vaatteita – kunhan ne kevätkelit nyt vaan tulisivat takaisin. Eilen lähdettiin koko porukka lunta pakoon Peurungan uimahalliin, ja mä olin koko matkan kehuskellut kuinka multa löytyy alennuskuponki kylpylään. Piti päästä kaksi yhden hinnalla, mutta arvatkaa kuka oli unohtanut kupongin kotiin..

takki: Zara // neule: H&M // housut: Lindex // kengät: Converse // laukku: Vila

paluu Pariisiin

Vielä palataan Pariisin tunnelmiin ja maisemiin tämän kuvasarjan myötä. Katsottiin muuten Keski-Euroopan säätietoja ja yllätys, Pariisissa nousi asteet noin kymmenellä sen jälkeen kun me oltiin oltu siellä! No eipä se säästä ollut kiinni, kaupunki oli joka tapauksessa ikimuistoinen, ja jään varmasti kaipaamaan kahviloiden suussasulavia tuoreita herkkuja ja vanhoja historiallisia rakennuksia, joita löytyi joka kadunpätkältä.

Replica-maalari työn touhussa Louvressa

Nähtävyyksistä vaikuttavin oli mielestäni Eiffelin torni, mutta mielenkiintoista oli myös nähdä lukkosilta lähellä Louvrea, Riemukaari, Pantheon ja niin monet muut ihastuttavat paikat ja rakennukset. Liikuimme paikasta toiseen sekä kävellen että metrolla tai taksilla. Metrolla pääsi liikkumaan edullisesti ja huomattavasti kätevämmin kuin taksilla, mutta jos vain jaksoi kävellä, oli se paras vaihtoehto nähdä kaupunkia. Vielä käymättä jääneistä paikoista eniten jäi harmittamaan Montmartre, mutta onhan meillä vielä Disneyland ja Moulin Rougekin kokematta, joten en yhtään epäile etteikö toiselle Pariisin kaupunkilomalle olisi riittävästi tekemistä. Kaikkia Pariisiin matkaavia suosittelen muuten uhraamaan yhden illan New York Comedy Night -stand upille. Koomikko Sebastian Marx sai ainakin meidän porukan nauramaan mahat kippurassa, ja oppi siinä kultturistakin samalla jotain!

On se helppo hymyillä, kun kassissa on uudet huivit 🙂

Champs Elyséés

Koukuttavan hyvä Nutella-lettu ja Laduree, jonka myymälöissä oli jatkuvasti käsittämättömät jonot.. Jonottamisen arvoista kuitenkin, ehdottomasti!

Hotelli, jossa punkkasimme (Hotel de Saint Germain) oli vaatimatonta perustasoa, mutta oikein siisti, sopivan kokoinen ja täydellisellä sijainnilla. Shoppailun suhteen Champs Elysees oli mielestäni melkeinpä sieltä huonoimmasta päästä, ja lähes kaikki ostoksemme teimme Galeries Lafayette -tavaratalossa, sen läheisyydessä sekä hotellialueellamme. Hotellimme vierestä löytyi sekä pienempiä erikoisliikkeitä että kaikki kansainväliset merkit Gapista Pradaan. Muutaman minuutin kävelymatkan päässä sijaitsi myöskin latinalaiskorttelin sydän, joka oli tulvillaan ihania ravintoloita ja putiikkeja.

Mahtava Pariisi pääsi lempparikaupunkieni kärkeen kertaheitolla, jo pelkästään silläkin että kaikkialta löytyi kojuja, joissa myytiin muun muassa Nutellalla täytettyjä lettuja! Tästä onkin hyvä taas kehitellä pieni matkakuume ja alkaa selailla Lontoon matkoja alkukesälle :). Mitenköhän olisi, lapsilla vai ilman?

BR-arvonnan voittaja

Kohta on kolme kuukautta takanapäin Biologique Recherchen tuotteiden käyttäjänä, ja voin sanoa edelleen olevani enemmän kuin tyytyväinen. Seerumi loppui jo jokin aika sitten, mutta uutta on lähdössä tilaukseen. Samalla voisin tilata sata purkkia tasapainottavaa P50W -kuorintanestettä varastoon ihan vaan siltä varalta, että sitä ei enää joskus tulevaisuudessa saisikaan! Ihoni on tasapainoinen (ei kiristele kuivuudesta eikä aamuisin kiillä rasvaisuudesta) ja se kaikkein paras, pienet epäpuhtaudet nenän alueelta on lopullisesti historiaa. Myös naaman uittaminen rasvassa on vaihtunut parin rasvatipan taputteluun sinne tänne kasvoja.

Ihan ensimmäinen Biologique Recherche -kauneushoitolakin on avannut ovensa, ja huhtikuun alusta alkaen tuotteita ja hoitoja saa Turun Kampaamo ja kauneushoitola Frescasta! Turun seudulla asuvien kannattaa siis suunnata sinne hakemaan omia ensimmäisiä BR-kokemuksiaan.

Oiva tilaisuus päästä kokeilemaan hoitoja, saada ihonhoitoneuvoja ja henkilökohtaisia vinkkejä tuotteiden käyttöön on BR-ihonhoitotapahtuma Frescassa lauantaina 10.5. Tuolloin myös hoidoista ja tuotteista saa hyviä kampanjatarjouksia! Tarkempi ohjelma päivittyy myöhemmin, joten seurailkaahan joko Frescan tai Procosmetican facea! Jos olet muuten kiinnostunut tuotteista tai hoidoista, voit ottaa yhteyttä Heliin (heli.uusitalo@procosmetica.fi). Mikäli tavoitteena on puhdas, tasapainoinen ja kirkas kasvojen iho niin suosittelen lämpimästi uskaltautumaan tilaamaan P50W-kuorinnan kokeiluun (hinta 55-59€).

Sitten se onnellinen, jonka postiluukkuun kolahtaa huikea BR-tuotepaketti lähipäivinä! Arpaonni suosi nimimerkkiä Miia / Sweet Living kommentilla ”Ehdottomasti mukana, vaikuttaa niin loisto tuotteilta!”, hurjasti onnea voitosta!! Laitoin sähköpostiosoitteesi eteenpäin Helille. Kiitos Procosmeticalle ja kaikille arvontaan osallistuneille!

sateenkaaren väreissä kevääseen

Viikonloppuna meinasi paniikki iskeä, kun tajusin ettei Minealla ole sopivia välikausivaatteita, ja säänäkymät oli kuitenkin melko aurinkoiset tälle viikolle. Perjantaina sitten kipaistiin Sokkarille, kun muistin että siellä oli tässä kuussa Molo Kidsin housut ja hanskat alessa. Olin aiemmin käynyt ihastelemassa Popin kevätvaatteita, mutta lopulta halusin jotain vähän erikoisempaa kuin ihan perus yksivärisen takin ja housut. Soviteltiin Minealle Reimaa ja Moloa, voiton vei Molon girly rainbow. Tykkäättekö?

Settiin olisi kivasti käynyt myös Reiman harmaat housut, mutta onhan mustat kaikin puolin käytännöllisemmät. Molon vaatteissa teknisyys on huipussaan, ja ulkonäkökin on kivoimmasta päästä. Mä ihastuin erityisesti tähän uuteen pastelliseen rainbow-kuosiin, värit on tyttömäiset ja samaan aikaan kivan pirteät. Eikä muuten varmasti häviä pikkunapero näköpiiristä näissä väreissä!

Hurjaa mun mielestä on se, että Minealle otin koon 104cm, vaikka tyttö on tällä hetkellä sen 90cm. Kantsii siis ehdottomasti ottaa kokoa isompi kuin mitä normaalisti valitsisitte. Haalareista en osaa sanoa, mutta yleensä kaksiosaisessa setissä vaatteen väljyyS on helpompi piilottaa. Takin helmassa on kiristysnauha ja housuun lahkeitahan voi aina kääntää.

Tiistaina vasta otettiin tämä Molon setti käyttöön, ja jo nyt se on herättänyt paljon ihastusta meidän ulkoillessa. Itestäkin tuntuu, ettei parempaa valintaa olisi voinut tälle keväälle tehdä. Ja arvatkaa kuinka kovasti Minea ite tykkää takista :)? Muuta vaatettahan meillä ei enää tarttiskaan :)!

inkkarileikkejä ja pyöräkysymys

Aamuauringon paisteessa me leikittiin tänään Minean kanssa inkkareita, kun aikaa jäi aamutoimien jälkeen vielä runsaasti ennen hoitoon lähtöä. Varmaan samaisen auringon ansiota sekin, että Minea on parina aamuna herännyt seiskan pintaan ihan ilman herättämistä, yleensä kun meillä nukutaan viikonloppuisinkin jopa yhdeksään. Tai sitten syynä on miehen herätyskello, joka on torkuttanut jopa tunnin ennen kuin mies tajuaa nousta ylös..

Mun eilen lenkkeillessä Minea ja mieheni askartelivat Minean synttärilahjaksi saamista askartelutarvikkeista sulkapäähineet koko perheelle, ja itse asiassa tänäänkin istuin puolet illasta sulat päässä.. Pitäisköhän ottaa sulkahattu ensi kerralla omiin asukuviin rekvisiitaksi ;)?!

Minealla on muuten näissä kuvissa jälleen leggarit, joiden kuosi on ehkä enemmänkin tuttu aikuisten vaatteista. Viime kerralla olitte aika yksimielisesti sitä mieltä, että leopardia saa olla kunhan sitä on kohtuudella. Samaa mieltä taidan mä olla myös tästä armeijakuosistakin. Vähän muodin myöhäisheränneenä aloin pohdiskella josko vastaavat pitäisi hommata vielä itellekin kesäksi..

neule: H&M // T-paita: Mini Rodini // leggarit: Zara (Pariisin tuliainen)

Loppuun vielä mun mieltä askarruttava pyöräkysymys. Minealla on tällä hetkellä perinteinen kolmipyörä, jolla ajaminen ainakin tänään tuntui vielä hyvin hankalalta. Muuten homma voisi sujua jotenkuten, mutta polkimien pyöriessä Minea nostaa jalat lähes jatkuvasti ilmaan. Sattuisiko teillä olemaan kokemusta polkimettomista potkupyöristä, ja yleensäkin siitä minkä ikäisenä pyörällä opitaan ajamaan? Kannattaisikohan meidän vielä ostaa tälle kesälle potkupyörä, mikä sellaisen hyöty lopulta edes on ja onkohan vuoden päästä kesällä sellainen jo täysin turha?

lempimeikit

Hävettävän harvoin tulee panostettua oman meikkipussin sisältöön, mihin se naama meikeillä muuttuisi! Toive keväästä on saanut kuitenkin senkin aikaan, että tänä vuonna meikkipussi on täydentynyt uusilla tuotteilla paljon tiuhempaan kuin mulla koskaan on ollut tapana. Ensin hommasin pari luomiväripalettia, sitten eksyin ihastelemaan maskeeraajien suosimaa merkkiä ja nyt viimeisimpänä hemmottelin itseäni uudella huulipunalla. Nyt taitaakin olla paras aika vuodesta meikkaamiselle, kun aurinko pakottaa vähitellen luopumaan piposta mutta helteet ei vielä sulata koko maskia pitkin kasvoja. Talvella meikkinä useimmiten toimii pakkasen punaiset posket (ja nenä ;)), syksyllä on niin pimeetä ettei kukaan huomaa eroa kumminkaan.

Clarinsin kullanhohtoinen Ombre Minérale 4 Couleurs -luomiväripaletti on täällä vilahtanut jo aiemminkin, ja täytyy sanoa että se on nykyään luottotuotteeni ja osana jokaista bilemeikkiä. Vihreän jätän usein pois, ja tottumattomana luomivärin käyttäjänä lisään paletin tumminta sävyä vielä melko maltillisesti. Toinen suosikkini on Iconin Smoky eyes -paletti, jota tulee käytettyä paljon etenkin arkisin. Ei niin kovin pigmenttipitoinen, mutta superedulliseen hintaansa nähden hyvä valinta! Tähän kylmempään sävyyn myös yhdistyy kivasti uusin ostokseni eli Diorin Diorkiss-huulipunan sävy 578. Löysin punan ystäväni kautta ja ihastuin siihen niin kovasti, etten enää osaa kuvitellakaan siistimpää asua ilman sitä. Koitan saada testikuvia teille lähiaikoina!

Meikkieni kulmakiviksi sanoisin Grimasin luomivärin sävyt 580 ja 566. Vaaleampaa käytän valokynän sijasta sekä peittämään tummia silmänalusia, tumma toimii kulmakarvoille ja silmien rajaukseen. Yhden tällaisen värin saa alle kympillä ja pigmenttiä näissä on runsaasti, mielestäni aika superdiili!

Kertokaahan mitkä tuotteet teillä on ihan must-juttuja tällä hetkellä? Vinkit jakoon tytöt!

synttäriherkkuja

Minean parin viikon takaisilla 2-vuotissynttäreillä herkuteltiin kaikenlaista, siitäkin huolimatta että muhun iski se kuume edellisenä iltana, jolloin lähes kaikki oli vielä tekemättä. Muutama suunnitteilla ollut juttu (kuten sivuseikka nimeltä koristelut) jäi tekemättä, mutta kun puolet vieraistakaan ei päässyt tulemaan, niin hyvin pärjättiin näilläkin :).

    Kemujen teemaksi siis valikoitui panda, Minean lempparinamin Pandan lakun mukaan. Tulostin netistä Pandan päitä ja liimailin niitä hammastikkuihin koristeeksi Daim-paloille. Ohje näihin herkkuihin löytyy Kinuskikissalta, samoin kuin kakun täytteetkin. Mieheni teki täytekakun Valion ohjeella, ja siitä tuli valehtelematta paras pohja, jota olen koskaan maistanut! Täytteeksi laitoin yhden kerroksen vadelmakinuskia ja toiseen väliin tuli ohuen lemon curd -kerroksen päälle vaniljavanukastäyte. Kakkun koristelun toteutin mahdollisimman yksinkertaisesti minivaahtiksilla ja mustalla mantelimassalla.

 

Cake popseihin olen sen verran koukuttunut, että niitä on viime aikoina tullut tehtyä joka juhlaan, näissä bileissä ne vain saivat pandan mustat korvat Hopea toffeesta. Näiden lisäksi tarjolla oli tonnikalawrappeja, lakua, valmiita pitsapaloja, Herra Hakkaraisen limpparia ja popcornia. Poppareita varten löysin netistä No home without you -blogista tosi kivan kaavan, jonka avulla taittelin mustavalkoiset popparikupit. Ei varmastikaan vika kerta, kun näitä teen, vaikka ei ollutkaan ihan hetkessä valmista -juttu!

happy happy joy joy!

Käsi ylös ketä ei yhtään haittaa tämä aikainen kevään tulo? Mä huomaan olevani melkein kuin eri ihminen valoisan aikaan, mieli on iloinen, 2v uhmaa jaksaa huomattavasti paremmin, ajatus kesästä hymyilyttää ja viha-rakkaussuhde valokuvaamiseen onkin taas pelkkää rakkautta! Itseäni saan syyttää kun en hankkinut syksyllä irtosalamaa, mutta kyllä työssäkäyvänä kuvaaminen iltapäivisin on vaan niin eri juttu verrattuna kotiäitiaikaan jolloin sai hyödyntää päivän valoisimman hetken.

Lupasin kommenttien puolella kirjoittaa vielä tällä viikolla toisen postauksen Minean synttäreistä, mutta auringonpaiste saa mut myös hieman hällä väliä -fiilikselle, joten ei rypistellä otsaa vaan tehdään sitten kun huvittaa :). Sisustaminen huvittaisi aika paljonkin, tuskin olen ihan yksin keväisen sisustuskuumeen kanssa?! Tekisi mieli vetää kalkkimaalia olkkariin, maalata valkoista ja keltaista Minean huoneeseen, myllätä koko makuuhuone ja vaihtaa kaikki keittiöntuolit ilmavampiin. Haaveilla saa, erityisesti keväällä!

Viikonloppu meni paitsi fiilistellen niin myös Peukkulassa riehuen ja kavereita tapaillen. Sain otettua Mineasta 2-vuotiskuvia (joista pieni vilaus facebookissa) ja valtavan kiva pipoprojekti valmistui. Naistenpäivänä sain kauneimmat näkemäni tulppaanit, vaikka viime päivinä olen tainnut näyttää enemmänkin niitä naisille tyypillisiä huonompia luonteenpiirteitä.. Kyllä näillä jaksaa taas seuraavat arkipäivät ja huomenna alkavan sokerilakon!

Ihanaa viikkoa naiset!!

kasvot tuunauksessa

Lomaviikolle piti saada kaikki mahdolliset hemmottelut sun muut jotta rentoutuminen olisi taattu, joten varasin itelleni kasvohoidon heti alkajaisiksi. Kun käytössäni oli jo jonkin aikaa olleet Biologique Recherchen uutuustuotteet, niin halusin päästä kokeilemaan saman tuotemerkin kasvohoitoa. Hoidon teki BR:n maahantuoja Heli, joka sattui sopivasti olemaan lomani aikoihin Keski-Suomen kiertueella.

Kuten jo sanoinkin aiemmin en mennyt hoitoon ollenkaan sillä perinteisellä ajatuksella, että kasvojen iho olisi saatava jälleen normaalitilaan, vaan toiveissa oli rento olo ja pieni hetki hemmoteltavana. Hoito koostui puhdistuksista, hieronnasta, naamiosta ja viimeistelevistä seerumeista ja voiteista. Paras osio oli ehdottomasti kasvojen hieronta, jonka voisin jatkossa tilata ihan pelkästäänkin. Superrentoutta parhaimmillaan! Muutaman päivän päästä mietin vähän huvittuneena, kuinka hassulta tuntuu ajatus siitä, että kotihoidolla on oikeasti saanut ihon epäpuhtaudet kaikkoamaan niin hyvin, ettei mekaaniset ihonpuhdistukset tai hankaavat kotikuorinnat enää tulisi mieleenikään eikä kasvohoidosta tarvitse hakea apua mihinkään ongelmaan.

Kasvohoidon jälkeen ei meinannut jalatkaan kantaa, kun olo oli niin rentoutunut ja päällimmäisenä ajatuksena pyöri unet omassa sängyssä. Ainut mikä kokonaisuudesta jäi puuttumaan verrattuna aikaisempiin kasvohoioihin, joissa olen käynyt oli herkulliset tuoksut. Ihastuttavia on olleet esim toffee-, sitrus- tai jasmiinikasvohoidot, jotka on hellineet ihon lisäksi hajuhermoja. BR:n tuotteissa kun mitään ei ole keinotekoisesti lisätty eikä poistettu, niin tuoksut ovat luonnollisia, joskus jopa miedosti outoja. Minulle tämä BR:n tuoksuttomuus sopii paremmin kuin hyvin, jos vaakakupissa on tuotteen luonnollisuus tai voimakas karkkituoksu.

Vielä viikonlopun ajan ehditte osallistua tähän BR-arvontaan, jonka voittaja pääsee itse testailemaan Biologique Recherchen tuotteita, mukaan lukien oman ihoni pelastajaa P50W happokuorintaa!

chillailua Pariisissa

Olisikohan jo aika kurkistaa meidän Pariisin matkaan? Vasta äsken sain kuvat siirrettyä koneelle, siinäpä siis syy ettei postausta ole kuulunut aiemmin, vaikka muutama sitä ehti jo kyselläkin.

Pariisi oli kaupunkina niin ihana, mielenkiintoinen ja viehättävä kuin olin etukäteen kuvitellutkin. Lähtisin milloin tahansa uudelleen! Vaikkei ihmiset olleet mitenkään ylitsepursuavan iloisia, oli kaupungilla täysin oma tunnelmansa kapeine katuineen, kadunvarsikojuineen ja upeine rakennuksineen. Ja ah, ne herkut ja tyylikkäästi pukeutuvat ihmiset! Pienen alemmuuden tunteen koin molempien suhteen, kun vedin pari kertaa päivässä herkkuövereitä ja tunsin itseni niin maalaiseksi pari vuotta vanhassa Mangon takissani ja tekonahkakengissäni :). Pysykää siis kaukana Pariisista ellette tahdo inspiroitua pariisittarien sirosta tyylistä (ja samalla saada pakko-saada-listallenne kymmeniä uusia haaveita..).

  Meillä oli tavoitteena nähdä mahdollisimman paljon kolmessa päivässä, ja kävimme juoksemassa nähtävyyksiä läpi kahviloissa istumisen lomassa. Eiffelin torni, Riemukaari, Louvre, Notre Dame ja mitä näitä nyt oli. Kaikki nähty ja silti jäi ainakin Moulin Rouge ja Versaillesin linna vielä kokematta. Louvre hämmästytti jättimäisellä, monen korttelin yli ulottuvalla koollaan ja Eiffelin torni ihastutti kauneudellaan, vaikkei sana kaunis ehkä ihan ekana yleensä tule mieleen kun puhutaan kasasta rautaa. Koko kaupunki oli mun silmääni erittäin kaunis, kun vanhoja rakennuksia tuli vastaan joka kadunkulmassa.

Kolme päivää tuntui ihan hyvältä näin ensitutustumiseksi Ranskaan, mutta Pariisiin tulen varmasti palaamaan vielä uudelleenkin. Jo pelkästään kaupungissa hengailu, katujen tallaaminen ja kahviloissa istuminen oli kokemus itsessään ja visiitin arvoista. Paras aika matkustaa on varmasti kevät-kesäsesonki, jolloin kelit sallii ulkoterasseilla istuskelun ja luontokin on näyttävämpi. Tosin meidänkin reissun aikaan puolet Pariisista oli täynnä kiinalaisia ja japanilaisia turisteja, ja vaikkei jonot mihinkään olleetkaan kovin pitkiä, oli kaupunki jo sellaisenaan melko ruuhkainen. Mutta niin varmaan ne tuntuu kaikki miljoonakaupungit vähän erilaisilta verrattuna tähän koto-Suomeen :). Ensi viikolla vielä lisää Pariisi-huumaa..

lastenhuoneesta poimittua

Blogissa mennään sisällön suhteen vähän sinne sun tänne fiiliksen mukaan, mutta sehän tässä on parasta että saan kirjoittaa teille juurikin siitä mikä just sillä hetkellä sattuu olemaan päällimmäisenä mielessä. Muoti, kauneus, kuulumiset, sisustaminen, leivonta, neulominen, mikä vaan! Kertokaahan jos joku aihepiiri ei teitä oikein nappaa niin voin jättää innostumiset sen suhteen jatkossa minimiin.

Tietokoneen kuvapankista multa löytyy joitain kymmeniä kuvia olkkarista ja Minean huoneesta, kaikki otettu sen jälkeen kun olohuoneessa tehtiin muutostöitä. Olimme suunnitelleet Ikean Beståta sekä TV-tasoksi että työpisteelle, mutta uutta ei tarvinnutkaan hommata niin paljoa, kun siirsimme lipastot Minean huoneesta olohuoneeseen. Bestå ei oikein toiminut Minean huoneessa kolmena palana, ja nyt meillä on toivoa mahduttaa Minean tuleva sänky huoneeseen kesällä. Kokonaisuus tuntuu nyt huomattavasti toimivammalta, vaikka osa leluista sijoitettiinkin olkkarin laatikostoihin.

 Minean entisiä huonekaluja järkkäiltiin uudelleen ja ainoana uutena juttuna huoneeseen tuli lukunurkkaus (harmi etten saa objektiivillani kokokuvaa..). Vääntelin yläkehikon paksusta rautalangasta ja pujotin siihen kaksi Kodin1:sen valmisverhoa. Äärettömän helppoa ja edullista. Leikkelin vielä pisaroita erivärisistä pahveista ja laitoin ne langalla roikkumaan katokseen. Lopputuloksesta tuli aika jees, vai mitä sanotte?

eläimellistä menoa

Ajastettujen postausten jälkeen täällä ruudun takana on jälleen minä, että hyvää tiistaita vaan! Laiskasti olen ehtinyt vastailla kommentteihin viime aikoina, mutta lupaan parantaa tapani nyt kun normiarki lähti taas rullaamaan. Kuluneet päivät (ja viikot) on vaan tuntuneet niin kiireisiltä, kun ensin järkkäsin Minean synttäreitä ja sitten jo lähdettiinkin reissuun.. Järjetön määrä on kuitenkin kaikkea teille kirjoitettavaa jemmassa, voisin vielä kirjoittaa Pariisin matkasta, tuliaisista, Minean synttäreistäkin on herkut esittelemättä ja on sitä muutenkin tullut tehtyä ja shoppailtua kaikennäköistä! Ihan täpinöissäni odottelen jo kevättä, että saisi kaikki vaatteet jo käyttöön, ei siis yhtään innosta tämä lumisade tällä hetkellä. Mä luulin että viime viikko antoi jo lupaavia merkkejä keväästä, mutta taisin fiilistellä vähän liian aikaisin.

Eläimellistä on meillä meno ollut paitsi kiireen muodossa niin myös Minean ja mun vaatteissa. Hankin Lindexiltä itelleni kevään ekat kuviopökät odottamaan kuivia teitä ja korkkarikelejä, ja Minealle lähti samalla mukaan pantterihousut. Leggarit oli alennuksella joten parilla eurolla uskalsin ottaa näinkin villin kuosin pikkutytölle, eikä nämä nyt jalassa niin huomiotaherättäviltä enää näyttäneetkään. Nextin pupuhuppu jääköön vielä seuraavaan talveen odottelemaan Minean kasvamista, sen kanssa taisin tilatessani tehdä pienen virhearvion koon suhteen..

Iskeekö eläinkuosit lapsilla vai kuuluuko ne mielestänne ennemmin äitien vaatekaappiin?

esittelyssä Biologique Recherche + huikea ARVONTA

Oletteko te löytäneet omalle ihollenne täydellisesti sopivat tuotteet? Vai onko fiilis ennemminkin se yleinen voisin vaihtaa jos tietäisin jonkun paremman? Mä olen aina kuulunut siihen porukkaan, joka hoitaa ihoaan vain silloin kun muistaa, ja rasvapurkit uusitaan vasta siinä vaiheessa kun ensin ollaan kuukausi menty jollain marketin body lotionilla. Oma kasvojen ihoni ei ole koskaan ollut mitenkään ongelmainen, enkä siksi ole ajatellut sen tarvitsevankaan erityistä huolenpitoa.

Blogin kautta minulle tarjoutui tilaisuus päästä kokeilemaan ranskalaista Biologique Recherche -sarjaa, ja lähdin innolla mukaan ajatellen, että säännöllinen ihonhoito voi olla ainoastaan hyvästä. En luvannut kirjoittaa ylistävää postausta tuotteiden paremmuudesta, vaan lupasin testata ja kertoa mielipiteeni. Oman kokemukseni mukaan hiusten- ja ihonhoidossa vähempi (ja luonnollisempi) on aina parempi, ja tätä ajatusta myös BR-sarja puoltaa siinä, että tuotteisiin ei ole lisätty minkäänlaisia keinotekoisia hajusteita eikä luonnollisia tuoksuja myöskään ole yritetty poistaa. Luulisi jo maalaisjärjellä ajateltuna olevan selvää, ettei iholleen tahdo imeyttää kovin montaa ylimääräistä, luonnotonta ainetta mikäli vähemmälläkin pärjää.

Sen lisäksi että tuotteet miedosti tuoksuvat aineilta, joista ne on valmistettu, on säilöntäaineet pidetty minimissä. Tästä kertoo esim se, että tuotteet säilyvät pääasiassa puolisen vuotta, normaaliin vuoteen verrattuna. Luonnonmukaisuutta tukee sekin että koko sarjalla kannustetaan pitkäaikaiseen ihonhoitoon lupaamatta mitään yhden yön ihmeparantumisia, mikä ainakin itsestäni kuulostaa hyvin realistiselta ja antaa toivoa tulosten saavuttamisesta. Toki voisin mielelläni ostaa ihmerasvan, joka päivässä palauttaisi vaikkapa ihoni kosteustasapainon loppuelämäkseni, mutta sellaisia rasvoja ei taida ainakaan vielä olla olemassa, kaikista niistä markkinoijien lupauksistakin huolimatta.

Minä sain kokeiluun puhdistavan P50W kuorintanesteen, ihoa tasoittavan Serum Elastine Pure -seerumin sekä kosteuttavan Creme VIP O2 -voiteen. Parin kuukauden ajan kuorin nesteellä kasvojeni ihon ja levitin seerumin ja voiteen päälle aamuin illoin, ja tulokset alkoi näkyä jo muutaman viikon kuluttua. Ihoni ongelmat ovat pintakuivuus, pieni rasvaisuus aamuisin ja nenäalueen epäpuhtaudet, kuten mustapäät. Olen pyrkinyt käymään kasvohoidossa pari kertaa vuodessa, jolloin iho on ollut loistavassa kunnossa muutaman viikon ajan, mutta palannut jälleen normaalitilaan oikeiden kotihoitotuotteiden puuttuessa.

Tällä kertaa emme aloittaneet tilannetta korjaavalla kasvohoidolla, vaan pääsinkin lopputuloksena tilanteeseen, jossa iho on kotihoidon ansiosta hyvinvoiva, ja tulevaisuudessa kasvohoidosta haen ennen kaikkea hyvää oloa ja rentoutumista enkä tilannetta korjaavaa hoitoa. Etenkin P50W kuorintanesteen ansiosta ihohuokoseni on pienentyneet, nenän epäpuhtaudet kaikonneet lähes olemattomiin ja aamuisin ihoni näyttää fressimmältä. Kuorintaneste taputellaan iholle vanulapulla, ja toiminta perustuu happojen kuorivaan vaikutukseen hankauksen sijasta. Näin ihoa ärsytetään mahdollisimman vähän, punoitusta aiheuttamatta. Yllä olevat kuvat on otettu täysin ilman meikkiä, parin kuukauden käyttökokemusten jälkeen.

Ennen tärkein ihonhoitotutteeni oli rasvapurkki, josta hain apua etenkin ihon kiristelyyn pesun jälkeen. Kuorintanesteen ja seerumin kanssa iholle jäi niin hyvä ja tasapainoinen olo, että monesti olen taputellut voidetta vain hyvin pienissä määrin sinne tänne. Näistä kolmesta tuotteesta ehdoton lempparini onkin tuo kuorintaneste, joka varmasti tuli jäädäkseen ihonhoitotuotteideni joukkoon.

Tuotteista kiinnostuneille kerrottakoon, että Biologique Recherche on merkkinä vasta rantautumassa Suomeen, eikä sitä vielä tällä hetkellä myydä kuin maahantuojalla Procosmeticalla Karjaalla. Procosmetican ystävälliseltä Heliltä voi kuitenkin rohkeasti tiedustella tuotteita osoitteesta myynti@procosmetica.fi ja uusia kosmetologiyrittäjiäkin haetaan koko ajan tuotesarjaa edustamaan.

Lopuksi vielä huikeaan arvontaan! Yksi onnekas pääsee testaamaan BR-sarjaa itsekin, sillä sain arvottavaksi upean yli sadan euron arvoisen tuotepaketin. Pakettiin kuuluu lempparini kirkastava ja puhdistava P50W kuorintaneste, kosteuttava ja kirkastava Lait VIP O2 puhdistusemulsio sekä ihoa silottava Elastine Pure seerumi ja kosteuttava Serum Amniotique E. Kaikki nämä neljä upeaa tuotetta pakattuna BR-meikkipussiin! Arvontaan osallistut kunhan käyt tykkäämässä Procosmetican sivuista täällä ja kommentoit tähän postaukseen olevasi mukana. Palkinto on niin mahtava että suosittelen jokaista osallistumaan! Arvonta-aikaa viikko eli sunnuntaihin 9.3. saakka. ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

2-vuotissynttärit

Viime viikonloppuiset Minean 2v synttärit jaoimme kahteen päivään niin, että lauantaina kävi lapsikaverit ja sunnuntaina sukulaiset. Olisi ollut täysi mahdottomuus mahduttaa kaikki meille samaan aikaan, ja halusin välttämättä pitää ns. kaverisynttäritkin, vaikka eihän noin pienet pirpanat vielä mitään näistä ymmärräkään. Juhlinta oikeastaan aloitettiin jo perjantain puolella viemällä hoitoon herkkuja ja prinsessakerttikset ja vieläpä kynttiläkin sankarille puhallettavaksi. Win-win tilanne, kun Minea sai vaaleanpunaiset synttärit ja mä sain meillä keskittyä järkkäilyissä mustavalkoisuuteen!

Synttärit tuli vähän puskista enkä tosiaan ollut ehtinyt suunnitella oikein mitään etukäteen. Paria päivää aikaisemmin vielä kuvittelin ehtiväni tehdä kaikenlaisia koristuksia, mutta edellisen illan kuumeen iskiessä peliin, jäi silkkipaperiset pom pomit askartelematta ja ilmapallotkin puhallettiin vasta juhlissa. Tärkeämpää kuitenkin oli että vierailla oli syötävää ja sankarilla hauskaa!

Minea sai valtavan kivoja lahjoja ja oli innoissaan niiden avaamisesta ja kaverien tulosta. Vieraat oli jopa osanneet paketoida lahjat kauniisti mustavalkoiseen, katsokaa nyt vaikka tuota nättiä pandapakettia Evelinalta! Ja yhtä nätisti väriteeman mukaisen paketin sain mäkin tuliaisena Evelinan Köpiksen reissulta :).    Alunperin synttärien teemana piti olla Titi nalle, mutta se vaihtuikin pandoihin, koska en löytänyt netistä oikein mitään teemaan sopivaa. Pandat sopikin Minealle erinomaisesti, sillä meillä karkki tunnetaan Pandan lakuna, ja eläinkirjojenkin pandoista mieleen tulee laku :). Tarjoiluista laitan vielä oman postauksensa ensi viikolla, ettei kerralla tule totaalista kuvaähkyä. Erityistä ohjelmaa ei noin pikkuiset vielä kaipaa, mutta päätin pienenä ohjelmanumerona järkätä onginnan. Lapset saivat iloa onkimisesta ja pienistä pussukoista, jotka ongenkoukkuun jäi ja aikuiset saivat naurut, kun mä änkesin Minean pahvimökkiin ongintavastaavaksi.

Pompin julkistamiset sattui juuri samoihin aikoihin Minean synttärien kanssa, ja itseni lisäksi pari kaveria aikoi tilata jotain pientä, joten Evelina raahasi pari rekkiä tyttöjen vaatteita mukanaan. Olin taas etukäteen ajatellut, ettei tästä mallistosta tule tilattua ihan niin paljoa kuin aiemmista, mutta lopulta sain karsia enimpiä pois ettei ostoslista kasva mahdottoman pitkäksi. Kukapa olisi arvannut ;).. Pienestä pinkkiähkystä kärsineenä valitsin vaaleansinistä, harmaata, keltaista ja farkkua. Uikkari, farkkujumpsuit ja meleeratun harmaat lökärit oli mulle niitä tämän malliston must-juttuja. Mitä teille on tulossa?

mun talvicrocsit

Uggit on olleet jo vuosien ajan lemppareitani talviaikana, mutta ennen ulkoiluni käsittikin lähinnä kotiovelta autolla paikasta toiseen siirtymisen tai pidemmät lenkit koiran kanssa vain parempien säiden aikaan. Minean synnyttyä vaunuilla tuli lenkkeiltyä lähes säässä kuin säässä, ja sama jatkui vähän myöhemmin puistoilun muodossa. Useammin kuin pari kertaa tulin kotiin Uggit tai lenkkarit märkinä ja silti vannoen, etten varmana sortuisi ostamaan mitään jättimäisiä ja kömpelöitä vaelluskenkiä. Blogimaailmasta se pelastus lopulta löytyi, ja tilasin elämäni ensimmäiset Crocsit eli AllCast Leather Duck Bootit. Ei mikään huono ostos sillä nyt kokoelma kasvoi edellisten kenkien lämpimämmillä versioilla eli AllCast Luxe Duck Booteilla.

Leather Duck Bootit on kahden talven käytössä olleet mulla ne toimivimmat ja käytetyimmät kengät ulkoillessa. Enää en edes osaisi muita kenkiä jalkaani vetää loskakeleille tai liukkaalla lumelle tai jäälle. Crocsit kun sattuvat kaiken lisäksi olemaan myös ne vähiten liukkaat kengät kaapissani.

Kenkien lämpimämpi versio on varustettu sherpa vuorella, ja vedenpitävyys on näissäkin taattu. Omat käyttökokemukseni näistä Luxe Duck Booteista jää tänä talvena melko lyhyeksi, sillä kengät alkaa näillä keleillä olla jo vähän liian kuumat. Etenkin kauppareissuilla, joille popot on useinkin päässeet jalkaan superhienon ulkonäkönsä ansiosta.

AllCast Luxe Duck Booteihin tuntuu ihastuneen aika moni muukin, sillä meinasin jo melkein jäädä kokonaan ilman. Netistä suurin osa kooista on jo loppuunmyyty, mihin oma osansa on varmasti ollut sillä, että kengät on näkyneet yhdessä sun toisessa blogissa talven mittaan. Eikä ihme, kuka nyt ei superkevyistä, lämpimistä ja söpöistä kengistä tykkäisi :)!

Vielä muistutuksena että koodilla MINI20 saatte 20% alennuksen Crocsilta koko tilauksen loppusummasta 25.-28.2. Itelleni laitoin vielä tilaukseen kollaasin pirtsakan keltaiset lyhytvartiset kumpparit. Aika ihana väripilkku kevääseen eikö!

tavallinen lomapäivä

Jo pariinkin otteeseen on mulle tullut toiveita postauksesta, jossa esittelisin meidän perusarkipäivää kuvina ja teksteillä. Ajatus on tuntunut vähän hassulta, kun työpäivinä arki tuntuu toistavan itseään niin normikaavalla, etten usko mielenkiintonne riittävän moiseen. Näin lomapäivänä kamerankin kantaminen mukana onnistui helpommin, vaikkei päiväämme kuulunutkaan oikein mitään ihmeellistä. Anyway, tältä näytti Minean ja mun eilinen päivä miehen ahertaessa töissä.

Aamu aloitettiin normityyliin rennosti sohvalla makoillen, ihan kuten arkisinkin. Minea pyytää mua aina raahaamaan peitot ja tyynyt sängystä ja tuomaan maitoa tuttipullossa Pikku Kakkosen ajaksi. Tiedän! Tuttipullo 2-vuotiaalla. Siitä eroon pääseminen on projekti kesä 2014..

 

Aamupalaksi vedettiin marjoja ja lähdettiin 2vee neuvolaan. Neuvolakäynti oli jälleen yhtä tarpeeton kuin edellinenkin eli juteltiin terkkarin kanssa niitä näitä, Minea leikki vieressä ja jännitys tiivistyi mittojen ottamiseen. Meidän 2-vuotias oli 89cm ja 12.9kg. Syksyn kasvupyrähdys ei siis ollut ihan omaa kuvitelmaani, vaan pituutta oli viime kertaan verrattuna tullut noin 8cm ja painokin oli noussut -10 käyrältä -2 käyrälle.

Neuvolasta tultiin kotiin kokkailemaan pastaa ja jauhelihakastiketta. Minea rakastaa makaronia ja mätti nytkin täpötäyden lautasellisen hyvällä ruokahalulla, siinäpä varmaan ainakin osasyy hyvin nousseeseen painoon :).

Ruoan jälkeen oli päikkäriaika, joka tarkoittaa mulle yleensä omaa kahvi- tai teehetkeä, netissä surffailua tai työjuttuja ja tietenkin blogipostausten kirjoittamista. Kotiäitinä ollessa tämä oli se rauhallisin hetki päivästä, ja usein aloitin sen järkkäilemällä kodin kuntoon. Nytkin tuli viikkailtua pyykkejä ja kuihtuneet ruusut ympäri kotia oli jo heitettävä roskiin. Joskus päikkäriaika menee vähän huomaamatta ja pikkuneidin herätessä tajuaakin itse olevansa ihan väsyksissä. Minean herättyä kun shown on taas pyörittävä täydellä teholla iltaan saakka. Eilen sain vielä muutaman lisäminuutin, kun Minea halusi välttämättä kuunnella padillä Robinin Boom Kahn pariin kertaan :).

 

Unien ja välipalan jälkeen heitettiin takit niskaan ja suunnattiin kaupungille lankakauppaan. Oma perusasuni asioidessa kaupoilla on pipo ja muhkea huivi, meikkinä toimii yleensä pelkkä puuteri ja poskipuna. Huristelimme Poppeliin hakemaan lankoja, jotka olin tilannut tyynynpäällistä varten, ja Minea sai valita värit omaan pipoonsa. Pinkkiä tyttö tietenkin valitsi, vaikka kuinka yritin ohjailla curryn tai valkoisen suuntaan.

Samalla reissulla pyörähdettiin katsastamaan Reiman kevätulkoilu JesperJuniorilla ja sorruttiin ottamaan Heseltä hampparit ja jätskit. Käveltiin vielä läpi Kodin1, mutta kummasti sain hillittyä itseni eikä mukaan lähtenyt tällä kertaa mitään. Paljon kaikkea kivaa sieltä olisi kyllä löytynyt, esim uusi Annon Latu-villamatto.

Miehellä meni töissä pitkään, joten vietimme Minean kanssa illankin kaksin. Yleensä ulkoilemme joko aamu- tai iltapäivästä, mutta eilisen peilijäät sai meidät pysymään kotona pelaillen synttärilahjaksi hommattua Eläinpyramidia ja uusilla muovailuvahoilla leikkien. Minea menee lähes joka päivä unille puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä, jonka jälkeen alkaa taas meidän vanhempien oma aika (eli mun bloggausaika). Eilen illalla aloittelin jo pakkaamista, sillä tänään tultiin kohti Etelä-Suomea ja huomenna aikaisin otetaan suunnaksi Pariisi! Bonjour vaan sullekin ;)!

Crocs Stretch Sole + alekoodi

Meillä aletaan jo pikkuhiljaa olla kevättunnelmissa, kun useampana aamuna on linnut viserrelleet ja pienet purot solisseet ulkona. Eikö olekin aika uskomatonta näin helmikuussa?! Hyvin keväinen paketti tuli muutama viikko sitten myös Crocsilta, kun posti kiikutti meille kaksi paria uusia Stretch Sole -kangaskenkiä, yhdet mulle ja toiset miehelleni.

Strech Sole viittaa kenkien kekseliäisiin pohjiin, jotkaa taipuu ja kiertyy joka suuntaan. Tai siis juurikin sinne mihin jalkasi sitä ohjaa. Täydellisesti istuva pohja on kuitenkin tarpeeksi paksu ettei jalat väsy, ja parasta mielestäni on Crocsille tuttu sisäpohja, joka takaa sen, että kenkä tuntuu erityisen mukavalta jalkaan.Tepasteltuani näillä kengillä pari päivää meillä kotona oli omat ensifiilikseni aika samat kuin uusilla juoksukengilläni: vähän kuin kävelisi supermukavilla ilmatyynyillä! Mies komppasi perässä ja sanoi että hyvin istuu jalkaan.

 

Stretch Solet on ulkonäöltään jo aika kaukana perus Crocseista, ja muistuttaa mielestäni aika paljon rentoja lenkkareita. Käyttötarkoituksenkin ajattelisin ainakin itselläni olevan lenkkarien korvaajana eli silloin kun jalkaan haluaisi yhtä mukavat kengät kuin perinteiset lenkkarit, mutta ulkonäöltä toivoisi jotain juoksukenkiä siistimpää. Tykkään ihan hirmu paljon Stretch Sole -kenkien värikkäästä pohjasta, joka antaa sporttisemman ilmeen kuin mitä kangaskengissä yleensä on. Voisin kuvitella Stretch Solejen sopivan täydellisesti myös niille, jotka yleensä reissaa kaupunkilomat lenkkarit jalassaan. Ja entäs kaikki te rattailla puistoon lykkivät äidit :)!

Meidän Stretch Solet tulee varmasti näkymään täällä blogissa keväällä ja kesällä vielä useampaankin otteeseen, ja kirjoittelen pidempiaikaisia käyttökokemuksiakin kunhan saadaan lumet pois maasta ja kengät tositoimiin. Lähipäivinä palataan kuitenkin vielä talvisempiinkin tunnelmiin, kun esittelen teille kenkähankinnan, joka oli pakko tehdä jo ensi talvea ajatellen. Ei varmaan ole kovin vaikea arvata mitkä Crocsin blogikengät mulla on ollut viime viikkoina päivittäin jalassa ;)..?

Sitten vielä se huikea alekoodi, jolla te pääsette halutessanne klikkailemaan Crocseja ostoskoriinne. Koodilla MINI20 saatte 20% alennusta koko tilauksenne loppusummasta ajalla 25.-28.2. ja koska koodi koskee myös aletuotteita, lähtee osa kengistä nyt superhalvalla. Huomatkaa koodin lyhyt voimassaoloaika, nopea siis saa olla jos aikoo hamstrata ensi talvelle tai tulevalle kesälle. Suosittelen tsekkaamaan vähintään uuden Ocean Minded -malliston, josta löytyy muun muassa rajoitettu erä ihania pitsikenkiä. Täältä löydät kaikki Crocsin mallistot ja täältä Stretch Solet.

kummien kanssa

Synttäribileet on ohi, vieraat lähtivät takaisin koteihinsa, laatuaika Minean kummien kanssa jatkuu. Synttäreistä on tulossa ihan oma postauksensa tai jopa parikin, ja tällä viikolla on tiedossa muutenkin ihan huippujuttuja. Vai miltä kuulostaa meidän Pariisin reissu, kiva alekoodi teille ja ihan huippu arvonta?! Mahtava lomaviikko :)!

Tänään vietettiin ensimmäistä lomapäivää Minean kummien kanssa, jotka tulivat Australiasta kyläilemään pariksi viikoksi Suomeen. Aamupäivä meni melkein kokonaan Hennesillä, kun kummitäti rohmusi kassikaupalla perusvaatetta kotiin viemisiksi, Aussilassa kun ei kuulema vielä ole yhtäkään Hennesiä. Mineakin sai valita jotain mieleistä itselleen ja päätyi pinkkiin pikeemekkoon pienten johdattelujen saattelemana. Minean oma valinta olisi ensin osunut erittäin kivaan Hello Kitty -kollariasuun, mikä olisi ehkä voinut jäädä meillä vähän vähemmälle käytölle ;).

IMG_4167

IMG_4151 IMG_4314 IMG_4327 IMG_4328Uskaltauduin näillä lämpöasteilla jo pukemaan Minealle toppaliivin automatkoille, ja sitä kaapista kaivaessani tuli taas inventoitua aika kasa pientä vaatetta eteenpäin laitettavaksi. Vähän se oli kyllä pakkokin, koska eilen lähti melko iso tilaus Pompille, ja edelleen mennään Vähempikin riittää -haasteen periaatteella. Laitoin Ikea-kassillisen vaatetta ja tavaraa äitini mukaan kirpparille, mutta muutamia juttuja voisin taas lisäillä Minishown Facebookiin. Seurailkaa siis sitä lähipäivinä! Jos joku on innostunut ostamaan tämän Minean päällä näkyvän Pompin pipon ja settiin kuuluvan huivin niin mailia voi laittaa osoitteeseen mineamarissa@gmail.com.

bileiden järkkäilyä

Meidän pikkupirpanalle tulee nyt viikonloppuna täyteen 2 vuotta, ja voitte uskoa että hommaa on riittänyt! Jos kaiken olisi fiksusti aloittanut ajoissa, ei mitään paniikkia olisi syntynytkään, mutta laskekaapa yhteen kuumeessa makaava juhlien päätoteuttaja ja viimeiseen iltaan jätetyt leipomiset ja koristelut.. Tilanne olisi ollut vielä pelastettavissa pakastepasteijoilla, leipomon kakulla ja Siwan kekseillä, paitsi että ne vaan ei ole yhtään mun juttu. Ei edes hätätapauksessa.

Ongelma saatiin ratkottua sillä, että mä huutelin eilen kuumehoureissani ohjeita miehelle sohvalta, ja mies leipoi Daim-paloja ja paistoi täytekakkupohjaa. Tänään meitä on onneksi jo ollut kaksi täysikuntoista leipoja/siivoojaa, kaikki siis toivon mukaan on parin tunnin päästä vieraita varten valmista.

Joku se osaa ottaa rennosti, vaikka ympärillä vallitsee kaaos..

Vitra Eames DSR

Pari viikkoa sitten meille hankittiin THE tuoli eli Vitran Eames valkoisena. Olohuoneen löhönurkkaus sai lähtöpassit siksi ettei sillä ollut kunnon käyttötarkoitusta, itekin olin istunut nurkkauksen nojatuolissa alle kymmenen kertaa koko kolmen vuoden aikana. Olohuone on kuitenkin haastava tilana eikä sitä mitenkään saa ryhmiteltyä vain yhdelle sohva ja telkka -toiminnolle, joten keksimme tehdä toisesta päädystä työskentelytilan. Ihan oikeaan työntekoon tilaa ei niinkään ajateltu, vaan enemmänkin perus nettisurffailuun ja vastaavaan, mutta joka tapauksessa työpisteeseen sopiva tuoli oli hankittava.

Blogien tuolibongausten avulla vaihtoehdot oli onneksi helppo rajata muutamaan suosikkimerkkiin. Pyörittelimme parin päivän ajan mielessämme erilaisia vaihtoehtoja Haylta, Muutolta ja Vitralta. Etenkin Haylla olisi ollut superkivat Hee ja About a chair, mutta Eames oli ollut jo pidemmän aikaa haavelistalla. Ehkä jo vähän liiankin pitkään, sillä muita vaihtoehtoja pohdiskeltiin juurikin siksi, että Eames tuntuu jo melkein joka paikan tuolilta. Vähintään joka toisessa blogissa tai sisustuslehden numerossa komeilee Eames-tuoli, mieluiten vieläpä puujaloilla.

Puujalat ne oli alunperin munkin ajatuksissa kunnes kaupassa tajusin ettei sävy kävisi meille oikein mitenkään. Metallijalat tuo myös enemmän haluamaani ilmavuuden fiilistä, minkä perusteella valikoitui myös istuinosan väri. Ei mustakaan olisi yhtään hullumpi väri ollut, mutta valkoinen on ajaton ja sopii kaikkialle. Seuraavaksi tuolia voisikin hommata kahdeksan lisää ruokapöydän ympärille, mutta eka odotellaan vielä lottovoittoa ;).

Mitä sanotte, vieläkö Eames jaksaa ilahduttaa?

esittelyssä sisustusbloggaajat

Juttu meidän kotoa on nyt luettavissa TÄÄLLÄ. Oli erityisen kiva nähdä miten joku toinen näkee meidän kodin, ja ihan erilaiseltahan se näyttääkin kuin oman kameran läpi vai mitä sanotte :)! Muutaman muutoskohteenkin jo bongasin kuvista, mutta ennen maalipurkkien ja vasaroiden esillekaivamista kirjoittelen tulevina päivinä teille tarkemmin kotimme uutuusjutuista.

Kuva: Jaana Kautto

Jutun aikaisemmat kotiesittelyt löytyy TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

Vila Private shopping

Tiesittekö että vaatekaupan voi varata kokonaan omaan käyttöönsä ja vaatteita voi shoppailla omassa rauhassa kavereiden kanssa skumppaa siemaillen? Too good to be true vai? Mä pääsin viime viikolla viettämään juurikin tällaista iltaa Vilassa, kun yksi työkavereistani ehdotti koko porukalle rentouttavaa iltaa Vilan kevätvaatteita ihastellen.

Homma sujuu käytännössä niin, että yksi ystäväporukasta laittaa asian liikkeelle varaamalla illan Vilasta ja kasaamalla kaverit paikalla. Shoppailuaika alkaa liikkeen sulkemisajan jälkeen, ja ostoksia saa tehdä pari tuntia eli ainakin meidän tapauksessa ysiin asti. Illan varannutta emäntää muistetaan lahjakortilla ja muut saavat alennusta koko valikoimasta. Idea muistuttaa siis aika paljon mitä tahansa kotikutsuja, sillä erolla ettei kenellekään tule paineita jynssätä kodin nurkkia tai leipoa pullaa uuniin.

Porukastamme kaksi meni paikalle jo vähän muita ennen ja heidät stailattiin kevättrendeillä. Oma asuni ei liity tähän mitenkään, vaan on täyttä Hennesiä päästä varpaisiin ja muutenkin kaikkea muuta kuin keväinen :). Jos Vilan muotitietoisiin myyjiin on luottaminen, niin kevätmuoti on tänä vuonna vähän normaalia syksyisempi sävyiltään. Harmaata, tummempaa punaista ja mitäs muutakaan kuin aina toimivaa mustaa. Sekaan mahtuu myös kivoja 80-luvun kuoseja ja leikkauksia, jotka tuntui tietynlaisella graafisuudellaan iskevän muhunkin. Kumma juttu ;)!

Punainen tuskin valtaa mun vaatekaappia, mutta pari juttua illasta lähti mukaan. Ihastuin mustavalkoiseen kasarineuleeseen ja edullisiin juuttifarkkuihin, jotka on käytössäkin tuntuneet niin taivaallisen pehmeiltä ja venyviltä kuin myyjä lupasikin. Housut tuntui sopivan kaikille vartalotyypeille, ja niitä taidettiinkin ostaa useampi pari illan aikana. Neuleen ja farkkujen lisäksi täydensin vaatekaappiani perusfarkkupaidalla, ettei tarttisi enää jatkossa lainailla mieheni paitaa.. Täältä tullaan 80-luku!

Jos ajatus shoppailuillasta innostaa, niin asiaa kannattaa tiedustella lähimmästä Vilasta. Täällä Jyväskylässä hommaa hoitaa ihastuttava myymäläpäällikkö Leena!

Mini Rodinit

Tässä sitä taas mennään Mini Rodinit kuvissa, hehheh! Vaikka vielä kuukausi sitten lupailin, etten olisi ekojen joukossa netissä jonottamassa uutta mallistoa, niin olinpa lopulta kuitenkin. Nähtyäni kuvia tummansinisestä Picosta heräsi taas pakko saada -fiilis, eikä auttanut muu kuin tilata takki Minealle kevään siistimpään ulkoiluun. Harmaita hiuksia aiheutti tuplakoot ja jouduin pitkään sovitella 92/98 cm ja 104/110 cm välillä, enkä siltikään meinannut osata päättää. Pienempi koko on selkeästi parempi nyt, mutta tuskin mahtuu ensi syksynä. Isompi taas olisi mennyt hihoja kääntämällä, vaikka muistuttikin enemmän mekkoa kuin takkia. Päädyin lopulta 92/98cm toivoen ettei Minea ehdi tässä keväällä ottaa yhtä huimaa kasvupyrähdystä kuin viime syksynä. Silloin meinasi molemmat toppapuvut jäädä pieniksi ennen kuin niitä päästiin kertaakaan käyttämään.

Takki taisi olla kevään hitti, kun sitä on ehtinyt näkyä jo useammassakin blogissa viikon sisällä. Muilla se tosin taitaa olla poikien takkina, mutta itse en tilatessani miettinyt hetkeäkään etteikö tämä sopisi tytölle ihan yhtä hyvin. Erityisen ihastuksissani olen kultaisista yksityiskohdista, ei olisi hullumpi samanlainen itsellekään!

   

Takin kanssa samassa paketissa tuli kesäksi Zoologist-malliston kirahviteeppari, joka oli nappivalinta eläinhullulle pikkutytölle. Paidasta koko 92/98cm on juuri passeli ja isompi olisi varmasti jo ollut mekkomallia. Mallistosta löytyisi kivoja jumpsuiteja ja muita kesähepeneitä, mutta ajattelin aloitella merkkiin tutustumista näin pikkuhiljaa :). Tuleehan ne Pompitkin jo parin päivän päästä myyntiin, ja kuvasto on näyttänyt sen verran lupaavalta, että kaappiin on syytä jättää vielä tilaa..

Mitä teille tuli tästä Mini Rodinin erästä? Vai tuliko mitään?

8 sekalaista kuvaa viikonlopusta

Postaustahti on tällä viikolla ollut melkoisen hidas, pahoittelut siitä, mutta nyt tsemppaan taas bloginkin suhteen! Ensin ajan vei kodin laittaminen ja ne kuvaukset, eilinen meni sohvalla telkkaa tuijotellen mahtavan perjantain jälkeen. Mitään synttärijuhlia ei pitänytkään nyt viikonloppuna järjestää, mutta käytiin kuitenkin kaveriporukalla perjantaina syömässä. Se syöminen sitten venähtikin aamuneljän kotiintuloon, ja eilen kolmekymppinen kyllä huomasikin olevansa jo 30!

Eilisen totaalisen tekemättömyyden jälkeen tänään oli jo pakko ryhdistäytyä, ainakin kun vilkaisi ympärilleen ja huomasi millainen kaaos meillä kotona vallitsi. Niin se vaan tuntuu menevän, että paikat on heti sikin sokin ellei niitä itse jatkuvasti järkkäile. Onneksi oli kukkakimppuja joka puolella sunnuntaita piristämässä!

Tänään sain viimein kuvattua meidän uusimpia hankintoja, ensi viikolla on siis tiedossa Crocseja ja Mini Rodineita. Se tarkoittaa tietenkin myös sitä, että jostain vanhasta on jälleen luovuttava, joten tarkkailkaa Minishown facebookia lähipäivinä! Sieltä löytyy myös viime viikonlopun pika-arvonnan voittajat, joiden yhteydenottoja edelleen kaipailen!

koti kuvattavana

Terveiset sohvalta! Enkä muuten tästä aio pariin päivään noustakaan muuten kuin pakon edessä. Tällä viikolla on blogin päivittäminen ja kaikki netissä roikkuminen jäänyt pelkäksi haaveeksi, ja olohuoneen sisustuksen viilaaminen on vienyt ihan kaiken ylimääräisen ajan. Olohuone koki muodonmuutoksen ja samalla tuli ideoitua muutama uusi juttu Mineankin huoneeseen. Tänään meillä kävi toimittaja ja ihan oikea kuvauksen ammattilainen kameransa kanssa heilumassa, ja ensi viikolla saadaan ihailla lopputulosta Keskisuomalaisen verkkojulkaisusta. Voitte uskoa, että tuli pieniä paineita siivoamiseen suhteen eikä oma ajankäyttöni ollut ihan sieltä tehokkaimmasta päästä, kun tuli tuijoteltua esim kuvien paikkaa tai kukkien asettelua useampi minuutti. Miten kukaan selviää jostain sisustuslehtien kuvauksista?!

Näissä kuvissa näkyykin jo joitain uutuusjuttuja meiltä, lisää kuvia tulee kunhan ehdin kuvata valoisan aikaan. Kaikki energia on tullut keskitettyä niin totaalisesti tähän projektiin, että melkein unohdin täyttäväni pyöreitä kymmeniä viikonlopun aikana! Reilun viikon päästä onkin jo Minean synttärit, joten taitaa omat ainakin toistaiseksi jäädä juhlimatta.. Kuvittelin ettei mulla ainakaan ole minkäänlaista kolmenkympin kriisiä, mutta ehkä kaikki tämä sisustus- ja talokuume on juurikin sitä. Kukin tyylillään :).

suklaakakku

Viime lauantain blogitreffeillä hoidimme tarjoilut nyyttäriperiaatteella, ja minä vein mukanani vähintään kilon verran kaloreita eli edellisenä päivänä leipomani suklaakakun. Kakun resepti tuli viime kesänä kirjoitettua jostain lehdestä ylös, ja taisi silloinkin blogissa jo näkyä, mutta tässä vielä tämä, jos jollain muullakin makea maistuu vaikkapa viikonloppuna. Lopputulos muistuttaa maultaan mokkapaloja, mutta ei ole mikään överimakea. Salaisuus piilee suuhunsulavassa koostumuksessa, jonka saa pitkäpinnaisella vatkaamisella.

Suklaakakku

4 isoa tai 5 pientä kananmunaa

2,5 dl sokeria

1 1/4 dl sulaa voita

1 1/4 dl lämmintä vettä

2,5 dl vehnäjauhoja

2-3 rkl kaakaojauhetta

3 tl leivinjauhetta

Täyte:

3-4 rkl kaakaojauhetta

125 g pehmeää voita

250 g tomusokeria

1 pieni kananmuna

2,5 ml vaniljaesanssia tai 2 tl vaniljasokeria

Erottele munien valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin. Vatkaa keltuaisia ja sokeria 10 min sähkövatkaimella. Lisää joukkoon sulatettu voi ja lämmin vesi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan sähkövatkaimella sekoittaen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele varovasti muun taikinan joukkoon. Paista 180 asteessa noin 30 min.

Sekoita täytteen ainekset kulhossa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Leikkaa jäähtynyt kakku kahtia ja kostuta molemmat puolet kahvilla. Levitä täytettä sekä väliin että päälle ja koristele kookoshiutaleilla. Säilytä huoneenlämmössä yön yli.

 

bloggaajien kässäkerho

Leppoisaa sunnuntaita! Laiskotellen on alkanut meidän aamu tänään, vaikkakin samalla aivot on työskennelleet sauhuten sisustusprojekteja suunnitellessa. Entisiä huonekaluja on siirrelty, huomisen Ikean reissun ostoslistaakin on pohdiskeltu ja yksi tuolipäätös pitäisi vielä tehdä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että parin päivän päästä meidän olkkarissa näyttää vihdoinkin lähestulkoon siltä kuin olen toivonutkin. Miutokset vaikuttaa hieman myös Minean huoneeseen, ja seuraavaksi vuorossa voisi olla makkari!

Lisäinspiraatiota hommaan sain ihan varmasti eilen Piipadoon Piian kotoa, kun kokoonnuimme bloggaajaporukalla yhdessä neulomaan. Pientä kivaa päiväämme olivat lahjoittaneet Harjun paperi, Titityy sekä Poppeli, jonka Nepal-langasta aloitin neulomaan omaa tyynyprojektiani. Titityystä ja Poppelista löytyy täältä Jyväskylästä ehdottomasti parhaat lankavalikoimat, ja oma luottokauppani onkin Poppeli silloin, kun haluan jotain Novitan peruslankoja erikoisempaa mutta silti edullista. Minean ollessa pieni tuli esim. neulottua paljon takkeja ja pipoja pehmoisista alpakka- ja babymerinolangoista.

Herkut oli mitä parhaimmat! Vaatikaa VillaILONAn Liinalta sieni-pinaattipiirakan ohjetta, jos suolainen hyvä maistuu! Projektilan Katja näyttää kuinka laiskemmaltakin neulojalta valmistuu huivi käden käänteessä. Tätä on kokeiltava! Vaikka päivän aikana ihan oikeasti neulottiinkin, niin ehdottomasti parasta on nähdä samanhenkistä porukkaa ja vaihtaa ajatuksia sisustuksesta, bloggaamisesta, kaikesta! Nähdäänhän jo pian uudelleen murut?

Muiden neulomuksia voi ihastella näissä blogeissa: Piipadoo, VillaIlona, LittleBigThings, Modernisti kodikas, Valkoinen soihtu, Kotipalapeli, Projektila, Sievin koti ja Casa Volmari.

lisää tyynyjä kiitos!

Eipä ole kauaa kestänyt saada kuvia näistä uusista Hennesin tyynyistä tänne blogiin! Kuukausi sitten nämä jo tilailin, ja nyt tilanne on jo se, että lisää pitäisi saada ja mieluiten värikästä. Harkinnassa on tällä hetkellä Hennesin samettityynyt keltaisena, vaalean turkoosina tai vaaleanpunaisena. Mikähän sopisi parhaiten?

Kiertelin tällä viikolla kaupoillakin siinä toivossa, että jostain löytäisin kivoja tyynyjä, mutta hyvin vähän tuntui pastellisia sävyjä kaupoista löytyvän. Ainakaan vielä. Muutenkin on muutoksen tuulet puhaltaneet olkkarissamme, ja tänään kannettiin jo yksi huonekalu uudelle omistajalleen. Huomenna pitäisi lähteä toinenkin ja maanantaina saadaan uutta tilalle! Muutosta olen pyöritellyt jo jonkin aikaa mielessäni, mutta nyt viimeisen sysäyksen asiaan toi tieto siitä, että ensi viikolla meidän kotona pyörii kameransa kanssa joku muukin kuin minä. Huomennakin olemme isoin joukoin konicat kaulassa, kun ihastuttavat Piipadoon tyttöset on kehitelleet meidän bloggaajaporukalle jotain erityistä kivaa. Ei malttaisi odottaa, että pääsee jälleen jauhamaan täyttä asiaa samanhenkisen porukan kanssa!

Vielä isot kiitokset teille ihanista tsemppauksista viime postaukseen! Minea alkaa onneksi olla jo oma touhukas itsensä, ja paremman puolella jo mennään. Halusin ilostuttaa teitäkin jollain pienellä, ja Minishown facebook-tykkääjille on viikonlopun ajan menossa arvonta. Käykää kurkkimassa täällä!

normaalia epäonnisempi päivä

Jos viime viikolla manasin sitä kuinka kaikki tuntui menevän vähän niin ja näin, niin eilinen vei ehdottomasti voiton! Hain onnellista ja innokasta tyttöä iltapäivällä hoidosta, kun Minea kompastui eteisessä juuri ennen lähtöä. Pahimman karman mukaan laskeutumisalustana toimi kenkäkaapin terävä reuna, joka leikkasi pienen leuan kunnolla auki. Hampaat vielä toivat oman lisänsä iskeytymällä sisäpuolelta huuleen. Lopputulosta ei varmaan sen enempää tarvitse kuvailla, mutta lääkärireissuhan siitä seurasi ja liimalla yhdisteltiin naamaa kuntoon.

 

 Tänään ja huomenna vietetään kotipäivää, kun ruoka maistuu Minealle tosi huonosti, ja huulikin on niin turvoksissa, ettei syömisestä oikein tulisikaan mitään. Uskotteko että eilen illalla ei uponnut edes jätski, joten taitaa syöminen tehdä aika kipeää! Vahinko piti laittaa leikeissä kiertämään, ja sekä mä että nalle ollaan oltu puolet päivää laastarit leuassa, eikä Pablokaan ihan helpolla ole päässyt :). Vai mitä sanotte pienestä silmätutkimuksesta taskulampulla?

Kuka muuten väittää ettei meidän lastenhuoneessa muka ole väriä? Katsokaa nyt noita sateenkaaren värisiä muovailuvahoja!

pulkkamäkeen!

Parin päivän ajan täällä on valinnut pienoinen blogimasennus, kun tekniikka tuntui olevan täysin mua vastaan eikä mikään ottanut onnistuakseen. Kaiken tämän piti tietenkin sattua just kun olin poissa koneen äärestä, ja vaikea muiden on päästä etänä käsiksi mun koneen kuva-arkistoihin (jotka on muuten aika valtavat mutta uskomattoman järjestelmälliset!). Onneksi on olemassa datahemmot, niin kuin kollega heitä hyvin nimittää, ja nyt kuvat pitäisi taas näkyä normaalisti kaikilla?!

Kuvapankista kaivelin nämäkin kuvat viikon takaa, mutta lähes tältä on näyttäneet päivät joka päivä. Vihdoinkin lunta on sen verran, että pulkalla voi liikkua kaikkialle ilman että pohja raapii hiekalla. Ensimmäiset mäenlaskut Minea hihkuu onnesta ääneen joka kerta, ja ehkä siitä syystä voisinkin pulkkailla päivittäin. Toinen erityistä iloa tuottava puuha on lumityöt, ei siis mun vaan Minean mielestä. Pihalla voisi seisoskella tuntitolkulla jos Minealta kysytään, ja niin munkin puolesta, jos ensin saisin yhdet Crocsit lisää eikä huono idea olisi Fjällrävenin untuvaparkakaan ;).

Minea sai joulupukilta Kuoman talvikengät, joilla ulkoilut on hoitunut nyt kovemmilla pakkasilla, kun vuorettomat Crocsit on liian vilpoiset. Huomasin kuitenkin jalkojen kääntyvän kävellessä jonkun verran sisäänpäin, mitä ei muissa kengissä tai ilman kenkiä kävellessä ole tapahtunut, ja ajattelinkin teiltä kysäistä onko kokemusta vastaavasta? Käsittääkseni kengät ei ole väärän kokoisetkaan, mutta joku niissä selkeästi mättää..

polttariviikonloppu

Kymmenen hulvatonta tyttöä yhdistettynä minilomaan Himoksella meinaa takuuvarmasti hulvattomia bileitä, joista riittää puhuttavaa pitkiksi ajoiksi. Ihan kaikkea ei muistella jälkikäteen, vaan pienet sähellykset jo nolot tilanteet kuitataan mentaliteetilla what happens in Himos, stays in Himos.

         

Perjantaina ilta startattiin kuulumisilla ja tutustumisella, vaikka kahdeksan kymmenestä oli toistensa vanhoja opiskelijakavereita. Joukosta löytyi sattumoisin siis yhdeksän lääketieteen ja kemian alalla työskentelevää ja yksi humanisti, ja tällä teemalla piti viikonlopun osittain rakentuakin. Paitsi että meidän fiilisten mukaan suunnitelmia tekevä porukka unohti toteuttaa pari pientä yksityiskohtaa, minkä ansiosta polttarisankari pääsi aavistuksen helpommalla mitä oli tarkoitus. Hyvä niin, sillä jo parikin pientä ohjelmanumeroa tuntui katkaisevan hyvät keskustelut, harvoin kun näkee niin juttua riittää.

Perjantaina tuli tsekattua paikallinen menomesta oikein pidemmän kaavan mukaan, lauantaina taas otettiin iisisti. Aamu alkoi jääcartingilla, muiden ajaessa mä himmailin kannustusjoukoissa. Edellinen carting-ajoni vuosien takaa päättyi niin huonoon oloon, että päätin suosiolla jättää hurjastelut väliin vaikka käsittämättömän hauskalta homma näyttikin. Ilta meni lauantaina Putousta katsellessa ja paljussa lilluen. Paljun täyttämisestä ja lämmittämisestä kymmenen naista sai aikaan todellisen ohjelmanumeron, kun letkut oli liian lyhyitä, puut ei suostuneet palamaan ja lopulta istuttiin koko porukka kuuden hengen tynnyrissä iho liian kuumasta vedestä punoittaen. Ja tästä kaikesta opittiin tuskin mitään muuta kuin että sairaan kivaa oli!

herkkuja viikonlopulle: kardemummakakku

Terkut Himokselta! Etukäteen en viitsinyt asiaa täällä huudella, mutta eilen suuntasimme kymmenhenkisellä porukalla nokat kohti Himosta juhlimaan kaverin polttareita. Polttarisankarilla ei ollut asiasta mitään hajua etukäteen, hääjuhlatkin kun on vasta kesällä. Muutenkin tässä on menty vähän nurinkurisesti, ja polttarisankari meni virallisesti naimisiin jo viime kesänä, mutta polttarithan oli silti pidettävä. Eilen ohjelmassa oli vanhojen muistelua, tänään keskitytään hyvän vaimon ominaisuuksiin ja meno on toivottavasti astetta rennompaa. Hyvää viikonloppua murut, tässä teille vielä tajuttoman hyvän kakun resepti!

Kardemummakakku

10 Digestive-keksiä

100 g voisulaa

Täyte:

3 dl kermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

3 dl tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tl kardemummaa

Sekoita murskatut keksit ja voisula. Painele seos irtopohjavuokaan, myös reunoille. Vatkaa kerma ja sekoita joukkoon tuorejuusto, tomusokeri, vaniljasokeri ja kardemumma. Kaada seos pohjan päälle ja laita pakastimeen noin 4 tunniksi. Ota kakku pakastimesta huoneenlämpöön noin puolta tuntia ennen tarjoilua. Koristele kakku granaattiomenan siemenillä.

tää ei oo mun päivä

Laiskan pitkä aamu alkoi jo heti pienellä säheltämisellä, kun päätin tänään tehdä aamupalalla banaanilettuja. Banaanilettuja olen kehunut täällä jo moneen otteeseen ja sanon edelleen, että tätä superfoodia kannattaa testata! Tällä kertaa laitoin yhden banaanin ja kananmunan lisäksi joukkoon kookoshiutaleita ja mantelijauhetta, mutta sekaan voi heitellä lähes mitä vaan. Lopputuloksena makea herkku, joka ei lihota ollenkaan! Tai no ainakaan niin kovin paljoa.

Lettuja paistellessa unohdin laittaa liesituulettimen päälle, joten hetken päästä koko kämppä oli savupilvessä ja palohälytin huusi onnellisesti parin metrin korkeudessa. Tästä selvittyäni jatkoin sähläämistä, ja voin muistutuksena muillekin sanoa ettei veitsiä kannata jättää astianpesukoneeseen terä ulospäin sojottaen.

Töissä sain tunnin verran selvitellä pientä kriisitilannetta, eikä oikeasta työnteosta ollut tietoakaan. Päätin palkita itseni uudella pipolla, jota olin viime päivät miettinyt, ja kävelin kauppaan vain kuullakseni, että pipoja on tulossa lisää vasta maaliskuussa. Eli aika lailla juurikin silloin kun pipot voi jo vähitellen vaihtaa aurinkolaseihin. Päivän kruunasi uutinen siitä, että mieheni vanhempien koira makasi kotonaan tikkejä ja syviä haavoja ympäri kroppaa, kun irti pidetty koira oli lenkkipolulla hyökännyt kimppuun. Ja sama koira jo toistamiseen!

Iloakin päivään on mahtunut, kuten alkuviikosta itelleni ostamat tulppaanit, auringonpaiste ja toi pieni hupsu tyttö, joka ihan välttämättä halusi lähteä aamulla hoitoon juhlamekossaan kun muillakin tytöillä kuulema on. Ja sama hupsu tyttö piirsi ihan ensimmäisen oikean piirrustuksensa, johon ikuistui kummitus. Koti muuttui aamulla auringosta kauttaaltaan keltaiseksi, ja kameran linssin läpi katsottuna näkymä oli täyttä 60-lukua! Ihania valoilmiöitä, vaikka kovat pakkaset paukkuu ulkona edelleen. Miten teidän loppuviikko on sujunut?

kirsikkamekko

Voiton puolella viikkoa jo mennään ja viikonloppu taas häämöttää mielessä! Perjantaita odotan samaan aikaan innolla ja jännityksellä, tiedossa on ihanaa rentoutumista ystävien kanssa tarkoittaen kahta yötä poissa kotoa. Hyvää siedätyshoitoa Pariisin reissua varten.

Mini Rodinia näkyy täällä jo toista kertaa, tilasin nimittäin heppahousujen kanssa samassa paketissa tämän kirsikkamekon. Ensin ajattelin pitää vain leggarit, mutta Minean nähtyä ja ihastuttua myöskin näihin kirsikoihin en raaskinutkaan lähettää mekkoa takaisin. Ei tämä lopulta kyllä mikään hutiostos olekaan ollut, koska mekko on kategoriaa ’käytännölliset arkimekot’ ja se on loppujen lopuksi päässyt päälle aika useinkin.

 

Piakkoin taitaa jo olla uusien Mini Rodinien julkistamisen aika, mutta lupaan etten ole niiden ensimmäisten joukossa kyttäämässä nettikauppojen vaatepäivityksiä. Ainut mikä kiinnostaa on se kuuluisa Pico. Minean kaikki kevätulkoilu pitää uusia muutaman kasvupyrähdyksen ansiosta, ja tänä keväänä ei jotenkin hempeä tyttömäisyys jaksa innostaa ollenkaan. Paremmin kävisi perusmusta tai joku pirteä väri sekä kaupunkitakkiin että puistoulkoiluun. Tietääkö muuten kukaan teistä missä väreissä Pico tänä keväänä tulee?

Ensi viikolla voisin kylläkin olla skarppina toisen merkin suhteen, kun Lindexille tulee myyntiin lupaavanoloinen Muumi-mallisto. En missään nimessä ole hahmovaatteiden fanittaja, mutta jotain kivaa on malliston Muumi-mekossa. Kuvia löytyy vaikkapa täältä. Tykkäättekö?

kokoharmaissa

Taisi pitkä ja synkkä syksy yhdessä lumettoman alkutalven kanssa tehdä sen että fiilikset harmaantui hetkeksi kokonaan. Nyt sentään väriä alkoi kaipaamaan kotiin, mutta omaan vaatekaappiini ne ei taida päästä koskaan (jos ei nyt lasketa sitä yhtä punaista takkia), ja monen silmään nämä mun asut voikin näyttää vähän tylsiltä. Kokomustaan pukeudun tosi tosi harvoin arkena (juhlissa pelkkä pikkumusta taas toimii loistavasti), mutta harmaa tai beigen eri sävyt yhdisteltynä toisiinsa on kokonaisuus, jossa viihdyn useinkin.

pipo, huivi ja housut: H&M // takki ja neule: Mango // laukku: LV

Tämä asu on viikonlopulta, kun kävimme tekemässä alustavia suunnitelmia ja budjettilaskelmia talovalmistajalla, vaikkei meillä nyt lopulta sitten olekaan vielä sitä tärkeintä eli tonttia! Kokonaisuus on siitä hauska, että siinä yhdistyy monta lempivaatettani, Hennesin peruspipo, ylipolvensaappaat, rento villakangastakki ja neule sekä käytetyimmät farkkuni. Pipoa ja näitä jegginsejä olen hamstrannut aikoinani kaappiin useammassa värissä, kun molemmat kuuluu omiin perusvaatteisiini. Takki ja kengät on raskausajan hankintoja Budapestistä jo parin vuoden takaa, mutta edelleen kummatkin löytyy päältäni yllättävän usein. Kuka muuten arvaa mihin kenkäkauppaan aion Pariisissa suunnata kuola valuen ihan ensimmäisenä? Kenkiä shoppailen muutenkin suhteessa aika harvoin, joten muodin luvatussa maassa aion keskittää ostokseni niihin! Ja ehkä muutamaan muuhunkin juttuun..

Mitä mieltä olette kokoharmaista, yes or no?

uusi (keltainen) kuvakulma & alevinkki

Ihan uutena kuvakulmana pari otosta meidän kylpyhuoneesta, joka sai pari viikkoa sitten pientä piristystä Hennesin keltaisen maton muodossa. Jos muistatte niin innostuin täysillä H&M:n kuvastossa pilkahdelleesta keltaisesta, ja heti osasin nähdä värin meilläkin kevään tehosteena. Kun muuten kaikki on valkoista, mustaa ja harmaata niin yksittäisen värin lisääminen niiden rinnalle käy aika helposti. Pitkään kylläkin mietin olisiko mustavalkoinen matto kuitenkin enemmän meidän tyylinen, mutta onneksi panostus ei ollut niin suuri etteikö mieltä voisi muuttaa tulevaisuudessa.

En halunnut maton jäävän yksittäiseksi värilliseksi tekstiiliksi kodissamme, joten samassa tilauksessa tuli myös pino tyynynpäällisiä ja käsipyyhkeet. Tyynyjä en ole vielä ehtinyt kuvaamaan, mutta käsipyyhkeitä jo sovittelin pikkuvessaan, ja hyvinhän ne sinne istuivat. Väri ei ole niin kirkas keltainen kuin kuvissa näytti, vaan ennemminkin aika sinappinen. Omassa Hennesin tilauksessani tuli vino pino kaikkea keltaista, mutta huomasin joidenkin tyynynpäällisten olevan aavistuksen eri värimaailmassa, toiset olivat sinappisia sävyltään, jotkut vihertävämpiä.

Tällä viikolla saan muuten laittaa vanhoja kodintekstiilejä kunnolla kiertoon (ja osa lähtee surutta roskiin), kun tänään tuli tehtyä pieni tilaus Finlaysonille. Finlayson nimittäin ilmoitti alen loppurysäyksestä (osa jopa -60%), ja muutaman tekstiilin tilasin meillekin. 2.2. asti saa vieläpä ilmaisen toimituksen! Aletuotteet löytyy täältä.

Lämpenettekö te keltaiselle?

kirppis on pystyssä!

Kaikenlaista kampetta on nyt kuvattu myyntiin, ensimmäinen erä nähtävissä Minishown facebookissa TÄÄLLÄ. Kirppis oli helpompi perustaa faceen, joten käykää tykkäämässä sivuista ja kommentoikaa kuvan alle mikäli joku vaate kiinnostaa. Kaikki myynnissä oleva löytyy kansiosta ’myynnissä’, loogista eikö ;)! Myytävänä on mun vaatteita ja Minean pieneksi jääneitä, joukossa myös tämä syötävänsuloinen uusi karvavuorinen Gapin huppari, joka vasta kolahti meille postiluukkuun ja onkin jo vähän liian sopiva..

Kirppis on pystyssä muutaman viikon ajan, ja lisäilen sinne vaatetta pikkuhiljaa kun saan lisää kuvattua. Toivottavasti löytyy uusi koti mahdollisimman monelle vaatteelle!

Leppoisaa sunnuntaita!

pakkasta sisälläkin

25 astetta pakkasen puolella, are you kidding me?! Vieläkö joku sanoo tykkäävänsä tällaisista pakkasista ja vieläpä pystyvänsä tekemään tuolla ulkona jotain järjellistä? Lenkit on skipattu jo useamman päivää, iltapäivien ulkoilut on vaihtuneet korkeintaan lähikaupan matkan mittaisiksi ja autollakin liikutaan vain silloin kun on ihan pakko, näin siis meillä. Edes koira ei suostu ulkoilla paria minuuttia kauempaa, vaan Pablon saa kirjaimellisesti käydä hihnan kanssa hakemassa sohvalta. Harkittiin jopa villasukkien neulomista Pablon viluisille tassuille, mutta omat ongelmansa tulisi varmaan niidenkin kanssa.

Selkeästi ulkoilua enemmän on viime päivinä houkuttanut ihailla talvea ikkunasta, ja nopeina pyrähdyksinä myös pariin otteeseen kameran linssin läpi. Ulkoilun vähentyminen on saanut meillä kotona pientä kipinöintiä aikaan, Minea kun tuntuu useimpina päivinä kiukkuavan yhdestä jos toisestakin asiasta. Yhtään ei auta orastava 2v uhmakaan ja molempien vanhempien mitättömät hermot. Kiukkua saadaan aikaan jo siitäkin, jos joku ehtii avata ulko-oven tai sukka ei asetu itse laitettuna täydellisesti jalkaan. Vauva-ajan jälkeen lupasin, etten enää valittaisi mistään, mutta kyllä kieltämättä tämäkin vaihe pientä hampaiden kiristelyä saa aikaan. Kertokaa tämän vaiheen läpikäyneet, eihän se kestänyt kovin kauaa?

pipo: NopsuPopsu (saatu blogin kautta), haalari: Mini A Ture (saatu MiniMintistä),

kengät: Kuoma

Vaikka luonnetta tuosta tytöstä löytyykin, olen myös huomannut Minean olevan hurjan kiltti ja kohtelias jo näin pienenä. Omat jälkensä Minea siivoaa melko hyvin ja parasta on se, että ruokailun jälkeen tyttö vie astiansa pois ja kiittää omatoimisesti. Lelujen kanssa tulee yhteenottoja kavereiden kanssa silloin, kun leikitään meillä, mutta siitäkin toivottavasti opitaan eroon totuttelemalla. Niitä kuuluisia vaiheitahan nämäkin on ja kaikki ohimenevää, mutta toisaalta enää ei toivokaan oman lapsensa kasvavan niin nopeasti. Uskomatonta, että kuukauden päästä meillä juhlitaan jo 2-vuotissynttäreitä!

Parasta viikonloppua!!

Vähempikin riittää!

Pari päivää sitten vaihdoin kuulumisia hyvän ystäväni kanssa puhelimessa, ja puhelun jälkeen jäin miettimään pohdintojamme shoppailusta ja siitä järjettömästä määrästä tavaraa, mitä kaappeihin vuosien saatossa kertyy. Myönnän, että tykkään vaatteista ja haluan seurata muotia uudistamalla vaatekaappiani, ja vaikka kuinka tiedostan sen, että olisi hienoa olla ostamatta mitään, en siihen kumminkaan pysty. Vähempikin kuitenkin riittäisi, kun loputtomiin ei voi kaappitilaakaan lisätä.

haaste3

Niinpä keksin uudenlaisen haasteen, jossa karsin vanhasta tinkimättä uudesta. Aion seuraavat kuukaudet toukokuun loppuun asti luopua jostain vanhasta joka kerta ostaessani uutta. Jos kaupasta mukaan lähtee jotain Minealle, tyhjenee Minean kaappi yhdellä vaatteella. Tai jos mieleni tekee piristää kodin sisustusta, laitan vaikka jonkun vanhoista kynttilänjaloista kiertoon. Omaa vaatekaappiani täydentäessä taas kuvaan nettikirpparille yhden käytöstä jääneen vaatekappaleen. Tavara tavarasta siis. Sillä ei ole väliä paljon mikäkin on maksanut tai mihin vanha tavara jatkaa matkaansa, kunhan jotain lähtee joka kerta kun uutta tulee. Näin paitsi pysyy kaappitila hallussa niin tulee myös mietittyä todellista tarvetta vähän tarkemmin. Ja onhan siinä oma vaivansakin kuvata vaate myyntiä varten, käydä viemässä jotain Uffelle tai soitella pitkin naapurustoa, tarviiko joku toisen vanhoja tavaroita.

Ihan yksin en aikonut tätä haastetta toteuttaa, vaan haastan mukaan teidät kaikki! Toivon, että jaatte haastetta eteenpäin myös muille, bloggaajille ja ei-bloggaajille! Haaste toimii seuraavasti:

Kerro blogissasi haasteesta, kauan aiot olla mukana ja mielellään liitä blogisi sivubanneriin Vähempikin riittää -logo, niin päästään kaikki helposti seuraamaan mukanaolijoita.

Kerro Minishown Vähempikin riittää -postauksen kommenttiboksissa mukanaolostasi ja pyydä myös haastamaasi blogia tekemään niin. Haasta mukaan vähintään kaksi blogia.

Eikun tuumasta toimeen! Mallia näyttäen postailen vielä tällä viikolla kirppisluontoisesti ja laitan muutaman vaatteen myyntiin tänne blogin puolelle. Erityisesti tämän haasteen heitän Evelinalle, Sinille ja Kertulle.

P.S. Iso kiitos teille ihanille viime postaukseen kommentoineille! Sain niistä jo valtavan monta vinkkiä Pariisin-matkalle!

Pariisiin!

Arvatkaa mitä? Nyt on lennot Pariisiin varattu, ja sanomattakin on selvää että mä oon innoissani :). Pakko oli heti mennä nettiin fiilistelemään Ranskan tunnelmaa, etsiskelemään parhaita shoppailupaikkoja ja ihastelemaan Pariisin herkkutarjontaa, ja täytyy sanoa, ettei yhtään hullummalta vaikuta talvilomamme lomakohde. Ainut huolenaihe varmaankin on se, kuinka saadaan kolme päivää riittämään kaikkeen siihen, mitä olisi toiveissa tehdä ja nähdä.

Kuvat Pinterest

Lähdemme matkaan kahden ystäväpariskunnan kanssa, ja Minea jää kotiin mummin ja ukin hoiviin, ensimmäistä kertaa näin pitkäksi aikaa. Vähän jo nyt stressaa ajatus siitä, että täytyy olla Mineasta erossa kolme kokonaista yötä, mutta paniikin iskiessä täytyy palata taas ihastelemaan näitä kollaasin kuvia :). Jos teidän joukosta löytyy Pariisin kävijöitä, niin ottaisin kaikki vinkit hotelleista, nähtävyyksistä ja kaupoista ilosta kiljahdellen vastaan. Mitä on pakko nähdä, mistä tekee parhaat ostoslöydöt ja mikä on aidointa Pariisia?

sunnuntain riehumista

Yritän aina postailla juttuja mahdollisimman reaaliaikaisesti, mutta kuten nytkin kirjoitan tiistaina sunnuntain jutuista, niin illat ne vaan menee liian nopeasti. Välillä haaveilen paluusta äitiyslomalle, silloin kun oli oikeasti huomattavasti enemmän aikaa bloggailuun ja kuvaamiseen, käytännössä kaikki Minean uniaika. Ah sitä aikaa!

Me vietettiin sunnuntaita Liikuntapeuhulassa Lauran kanssa lasten perässä juosten. Paikalliseen liikuntahalliin on kerran kuussa rakennettu vaikka minkälaista peuhapaikkaa, kiipeilytelinettä ja riehumisnurkkausta, ja sisään pääsee parilla eurolla per nenä. Paikalla oli myös minipaloauto, poliisiauto, Hilarius Hiiri ja muutama liikuntakerhojen esittelijä. Minealle pelottavimmat oli Hilarius ja poliisiauto kyydissä istuvine poliiseineen, mutta muuten parituntinen tuntui olevan viikonlopun ykkösjuttu.

      Shoppailulakko oli hilkulla loppua, kun eteen tuli nämä Vinkeen ihanat heijastinliivit!

Viikonlopun kovimmat bileet oli lastendiscossa!

Liikuntapeuhula taidetaan järjestää kerran kuussa, ja kovin suositulta tapahtuma vaikutti, kun jono oli jo ennen ovien avautumista pitkä kuin mikä. Me tyylikkäästi etuiltiin jonossa Lauran ja poika R:n luokse, jotta päästiin perhelipulla, ja kaiken lisäksi kekkuloin ympäriinsä pitkiksissä -15 asteen pakkasessa. Olisi varmaan aiheellista hankkia ikänsä mukaisia vaatteita, tai ainakin liikkua julkisilla paikoilla ihan kunnon housuissa!?

viime viikko kootusti

Uskomatonta miten nopeasti viikot menee, ihan vastahan tässä juhlittiin joulua! Me pidetään hiihtolomien aikaan koko perhe talvilomaa ja siihenkään on enää vähän päälle kuukausi. Kiire tulee varata matkat, jos tässä johonkin aikoo lähteä, ja eilenkin jo huomattiin Pariisin paluulentojen jo kallistuneen viime viikkoisesta.. Onko teillä erityisiä lomasuunnitelmia?

   

Viime viikkoon mahtui hurjan paljon kaikkea. Alkuviikosta sisustin vessoja ja olohuonetta kevääseen, laiskoteltiin koko perheen voimin ja mitäs muutakaan kuin leivottiin Minean kanssa. Ystävä kävi kyläilemässä ja piti nopeasti keksiä jotain hyvää tarjottavaa. Tein sitten muffinsseja viskoen sekaan vähän kaikkea mitä kaapista löytyi, eli kolmea eri suklaata ja suolapähkinöitä. Muuten hyvä, mutta ens kerralla jää suolapähkinät erikseen syötäviksi.

Pakkanen on paukkunut niin, että viikon saldoksi jäi vain yksi vaivainen neljän kilometrin lenkki. Surkeaa, tiedän! Pakkasen ansiosta ilmat on kyllä olleet kauneimmillaan, ja voisin käyttää kaiken ajan uuden kameran opetteluun ja kuvaamiseen. Valitsin sitten kuitenkin viikonloppuna ystävien tapaamisen, Rossossa syömisen (härkäruukku oli taivaallisen hyvää!) ja talohaaveilun. Tonttiasiat otti lauantaina vähän takapakkia, mutta periksiantamattomana en aio vielä luovuttaa. Ensin pitäisi vain keksiä miten saada rakennuttaja luopumaan parhaasta tontistaan.. Kellään ideoita?

Fjällrävenin parka

Parkatakit on olleet kovassa huudossa jo useampana talvena, mutta vasta nyt hommasin sellaisen itellenikin. Viime talvena lähdin jo Tamperereelta hakemaan sitä kaikkein klassisinta parkaa eli Canada Goosea, ja mukaan lähtikin vähän kaupunkikelpoisempi Michael Korsin untsikka. Joululomalla tulin odotellessa sovittaneeksi Fjällrävenin parkaa Tampereella, sillä lopputuloksella että heti seuraavana arkipäivänä se oli haettava omaksi täältä Jyväskylästä.

    Mitään uutta takkia ei tietenkään ollut täksi talveksi tarkoitus ostaa, mutta toisaalta entinen laskettelutyyppinen ulkoilutakkini oli jo aikansa palvellut. Fjällrävenin Nuuk parka ei ehkä ole paras valinta laskettelurinteisiin (ihan kuin muakaan olisi siellä viime aikoina näkynyt..), mutta ulkoiluun, puistoiluun ja pulkkamäkeen tämä käy kuin nenä päähän! Jälkikäteen olen vieläpä ollut enemmän kuin tyytyväinen värivalintaani, ja tarkemmin ajateltuna Fjällräven tuntuu tällä hetkellä himppusen coolimmalta kuin se CG.

Omani hain Jyväskylän Partioaitasta, missä tämä viimeinen punainen takki oli kuin varta vasten mua odottamassa :). Netistä vielä jostain näyttää punaista löytyvän, mutta myyjän mukaan väri on ollut tämän talven hitti ja lähes loppuunmyyty kaikkialta. Eikä mikään ihme! Mustaa on saatavilla aika edullisesti ainakin täällä, ja kiinnostuneille muuten tiedoksi, että kannattaa valita aika pieni koko!

viikonlopun ruokavinkki: nacholautanen

Viikonloppuisin on kiva hemmotella itseä hyvällä ruoalla ja herkuilla. Onpahan viikolla sitten hyvä syy taas treenata entistä kovemmin ja paremmalla motivaatiolla, vähän kuin 5+2 päivää dieetissä paitsi että omalla kohdallani se on enemmänkin tyyliä 0+7 päivää :).

Yksi lemppariruuistani on nacholautanen, joka tuli meidän ruokalistalle vasta viime syksynä. Kerran maistettuani olin niin koukussa että helppoudellaan tämä on päässyt ruokapöytäämme jo monenmonta kertaa. Kokeilkaa ihmeessä, jos vielä ei löydy tähän omaa luottoreseptiä!

Tarvitset:

jauhelihaa

tacomausteseos

valkoisia papuja tomaattikastikkeessa

tomaattipyre

smetana

tomaattia

fetaa

kurkkua

salaattia

juustoraastetta

nachoja

salsakastiketta

ranskankerma

Tee näin:

Ruskista jauheliha ja lisää joukkoon tacomaustepussi ja vettä.

Kiehauta pavut, tomaattipyre ja smetana.

Vuoraa pelti nachoilla ja ripottele päälle jauheliha, papukastike, murennettu feta ja juustoraaste. Paista reilu 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Tarjoile salaatin, tomaatin ja kurkun kera, ja lisää halutessasi ranskankermaa ja salsaa.

superluonnollinen meikki

Olipa kiva huomata viime postauksen kommenteista että on niitä näköjään vielä muitakin, jotka ei ole ihan vielä valmiita antamaan periksi Mini Rodini -hullutukselle. Vai lasketaanko mut jo siihen toiseen porukkaan :)?

Panostin pitkästä aikaa muutaman kympin kosmetiikkaan, ja ajattelin nyt ensimmäistä kertaa kokeilla tällaista meikkipostausta. Olen yleensä todella surkea laittamaan aikaa meikkaamiseen, puhumattakaan uusien kosmetiikkatuotteiden ostamisesta, mutta nyt lähdin paniikissa muutamaa tuntia ennen ystäväni synttärijuhlia etsimään jotain uutta kasvoilleni. Myyjän suosituksesta mukaan lähti tekoripset, ripsiväri, hilettä kynsille ja luomille (niistä lisää myöhemmin) ja meikkivoidetta kokeiluun. Meikkivoidetta en ole käyttänyt juuri koskaan, mutta nyt metsästin täydellisen sileää lopputulosta. Ihan sitä täydellisyyttä en saanut, mutta hyvän peruspohjavoiteen kylläkin.

 

Kasvot meikkivoiteen levityksen jälkeen

Ylhäältä vasemmalta: Guerlain Terracotta Light sävy Brunettes, Flormar Blush-On, Duroyn puuterisivellin, IsaDora All Day Long Lash -ripsiväri, Clarins Skin Illusion -meikkivoide sävy Beige, Clarins Ever Matte -puuteri sävy 01

Valmis! (punainen nenä ei kuulu meikkiin ;))

Innostuin voiteesta kuitenkin sen verran, että olen nyt pari kertaa laittanut tätä Clarinsin heleyttävää, kevyttä meikkivoidetta arkenakin puuterin alle. Lisäksi taputtelut puuteria, aavistus aurinkopuuteria kasvojen reunoille, sipaisu poskipunaa, ripsien taivutus ja ripsiväri. Lopputuloksena on todella huomaamaton kotimeikki, kasvot hehkuu muttei näytä lainkaan meikatuilta. Hiuksia kiharsin suoristusraudalla viidessä osiossa, parissa minuutissa valmista sekin! Tällä kertaa tällaisia hyvin arkisia vinkkejä, itse kun tykkään että ero juhla- ja päivämeikin välillä on näkyvä eikä arkimeikki saa olla liian näyttävä. Kertokaahan, haluatteko lukea vastaavia postauksia jatkossa lisää?