Aurinkorasvan tuoksua ja hiekkaisia varpaita

Kun ei kerta Suomi anna muuta kuin vuorotellen räntää ja vettä, niin takuuvarmoja lämpöasteita on etsittävä jostain muualta. Niin se vaan tänään starttasi meidän perheen Mallorcan matka aivan liian aikaisin aamusta, ja tällä nimenomaisella hetkellä makoilen hotellin sängyssä valmiina nukkumaan (eikä kello näytä olevan vielä edes kymmentä paikallista aikaa).

Eilinen päivä meni kokonaan pakkaillessa, tai ainakin olisi pitänyt, mutta keksin aamun ensimmäiset tunnit kaikkea muuta tekemistä. Tiedätte varmasti kaikki sen, miten yllättäen iskee tarve siivota kaappeja, jos to do -listalla on seuraavana jotain, mitä ei oikein huvittaisi tehdä? Itselleni iski lähes maailmanlopun fiilis, sillä tuntui että ennen matkaa olisi pitänyt saada kaikki rästihommat tehtyä ja mielellään heti samantien. No eihän ne hommat valmistuneet, ei ensimmäinenkään, ja tuskin tilanne muuttuu sen katastrofaalisemmaksi tämän lyhyen lomaviikon aikana, jos hommat on roikkuneet viimeiset kolme kuukautta. Ovea takanaan sulkiessa hieman kirpaisi, mutta nyt ei enää tekemättömät tehtävät voisi vähempää mieltä vaivata.

Kaikenlaista pakkaamisen sijaispuuhaa keksiessäni ystäväni katsoi vierestä ja totesi, että olisi vastaavassa tilanteessa varmaan jo täysi hermoraunio. Ihmettelin, että niin missä tilanteessa. Koitin selittää, että luonteeni nyt vain sattuu olemaan niin kovin boheemi – vaikka todellisuudessa se boheemius on pelkistetysti sanottuna useimmiten viime tipassa metodin toteuttamista, eikä aina mitenkään niin toivottu ominaisuus ihmisessä.

Yhden asian tämä neiti viimetippa oli kuitenkin saanut hoidettua hyvissä ajoin, sain nimittäin pakata lapsille mukaan mitä parhaimmat aurinkovoiteet. Olen etsinyt hyvää fysikaalista aurinkorasvaa jo pidemmän tovin, mutta etsintä loppui siihen kun löysin nämä Biosoliksen tuotteet. Voiteita voi huoletta käyttää myös pienemmillä lapsilla ilman että tarvitsee huolehtia aurinkosuojan haittavaikutuksista. Toinen vaihtoehto olisi kemiallinen aurinkosuoja, joka suodattaa uv-säteen iholta, kuitenkin samalla imeytyen jopa verenkiertoon saakka ja näin kasvattaen syöpäriskiä. Yleensä kemiallisia suojia suositaan niiden hyvän levittyvyyden vuoksi sekä siksi, että fysikaaliset aurinkosuojat jättävät ihon hieman valkoiseksi levityksen jälkeen. Meille tuli testailtavaksi niin 30 kuin 50 suojakertoimella varustettuja Biosoliksen fysikaalisia suojavoiteita sekä muita aurinkotuotteita, ja näin parin viikon kokemuksen jälkeen voin suositella voiteita hyvin lämpimästi! Tuntuma ei ole tahmea ollenkaan eikä lopputulos lähellekään niin valkoinen kuin mihin fysikaalisten suojien käyttäjät ovat tottuneet. Näitä kannattaa kokeilla, jos nyt ne lämpösäteet tänä kesänä sinne Suomeenkin saakka yltäisivät..

*aurinkotuotteet saatu

uusi hiussuihkesuosikki

Lähes kaikilla taitaa jo olla käytössä hiuspuuteri ja kuivashampoo (myös itselläni), ja toimiihan ne! Jos haluaa jättää hiukset ilmavasti auki, tulee hiuspuuteri tarpeeseen ja kuivashampoota voi suihkaista antamaan lisää nostetta tyveen. Olen kuitenkin huomannut tämän yhdistelmän olevan melko tuhti ja jopa jättävän hiukset aika käsitellyn tuntuisiksi. Siksi kiinnostuin valtavasti kuullessani suola- ja sokerisuihkeista, ja testaamaanhan niitä oli päästävä.

Suihkeet oli minulle täysin uusi juttu enkä tiennyt niistä juurikaan mitään etukäteen, joten marssin sisään ensimmäiseen kaupungilla vastaantulevaan kampaamotuotteita myyvään liikkeeseen ja pyysin suolasuihketta. Myyjä kertoi sokerisuihkeen jättävän hieman tahmeamman pinnan, mutta muuten toimintaperiaate on molemmissa sama eli hiuksista pitäisi saada luonnollisen kuohkeat.

Tältä hiukset (ja väsyneen äidin naama ;)) näyttivät ennen minkäänlaista käsittelyä..

Mukaani lähti Tigin Sessions-tuotesarjan Salt spray, ja muutamien kokeilukertojen jälkeen olen jo aivan koukussa. Hiuksen pinta tosiaan tuntuu karheammalta, jolloin tupeeraus on helpompaa eikä tunne päivän jälkeen ole kuitenkaan lainkaan tahmainen. Enemmän olen suihketta käyttänyt pitäessäni hiuksia auki, mutta hyvin se toimii myös poninhäntään suihkutettuna. Suolasuihke käy myös tukemaan luonnollisen näköisiä kiharoita, monitoimituote siis!

 
Ja tältä hiukset näyttivät pelkän suihkeen ja sormilla haromisen jälkeen.
Huomaatteko eron? Suolasuihke lähti mukaani myös tänne matkalle, mutta enpä ole sitä kovin paljoa suihkinut, kun merivesi tekee täysin saman vaikutuksen luonnostaankin. Pitäisi varmaan säilöä merivettä hieman mukaan niin surffilook talvellakin olisi taattu ;)! Oletteko muut vielä ehtineet kokeilla suola- tai sokerisuihketta?
P.S. Mahtavaa nähdä, että Minishown lukijoita on jo yli sata, sydämellisesti tervetuloa jokainen! Lupaan järjestää jonkun kivan arvonnan ensi viikolla kotiin päästyämme ;).

maxihameessa uudella kampauksella

Iltaa! Eilen jäi kokonaan postaamatta, ei siksi että asiaa ei olisi riittänyt, vaan siksi että päivä ja ilta meni yhdessä hujauksessa. Mieheni makoili kipeänä sohvalla ja minä leikitin koko päivän Mineaa. Tyttö suostui nukahtamaan vasta reilusti kymmenen jälkeen illalla (ensin nukuttuaan kolmen tunnin päiväunet), jolloin sai melkein itsekin jo käydä samalla nukkumaan. Kaiken lisäksi eilen sattui olemaan hääpäivämme, joka tänäkin vuonna jäi juhlimatta. Viime vuonna se taisi olla äitini, joka muistutti meitä päivästä, ja tänä vuonna söimme juhlallisesti kotona nakkikastiketta illalliseksi ;). Romanttista eikö?

Tosiasiassa hääpäiväämme pääsemme varmasti juhlistamaan ensi lauantain Helsingin reissulla Gaijinin maistelumenulla ja hyvien ystävien seuralla. Samalla reissulla haemme uuden automme, joka meidän oli ihan välttämätöntä hankkia syksyä ja Minean hoitoonmenoa ajatellen. Eiköhän siinä tule kaikki lahjatkin korvattua yhdellä kertaa :). Kyseessä on myös kolmas kerta, kun Minea jää yöhoitoon, joten jotain erikoista sekin.

Sitten itse asiaan eli tähän uusimpaan maxiostokseeni. Kysehän ei ole mistään kovin uudesta hamosesta, vaan jo Vero Modan alennusmyyntien aikaan hankkimastani, mutta jotenkin tämä on vain jäänyt esittelemättä. Päällekään se ei ole kovin monesti ehtinyt, koska tein hameeseen pieniä korjauksia ennen käyttöönottoa (vaihdoin lyhyen alushameen täyspitkään). Pidän tästä hameesta kuitenkin erityisesti siksi, että se muuntuu helposti sekä arkeen että juhlaan. Tällä kertaa asustani tulikin aika juhlava ja ehkä jopa vähän liiankin romanttinen omaksi suosikkiasukseni päästäkseen. Vai mitä sanotte kokonaisuudesta?

 

Itselleni hyvin epätyypilliseen tapaan tein hiuksiini kampauksen (vai voiko tätä edes kampaukseksi kutsua, kun tekemiseen meni ehkä kaksi minuuttia..?), jota näkyi paljon blogeissa jokin aika sitten. Itse en tiedä mistä kampaus on saanut alkunsa, mutta Onnenetsijän blogista sain jälleen muistutuksen sen helppoudesta, ja kokeiltavahan sitä oli. Hiuksia vain kieputellaan pannan ympärille osio toisensa jälkeen ja lopuksi takaraivon hiuksia voi hieman nostella tuomaan kuohkeutta kampaukseen.Toimii juhlassa ja arkena, ja tuo juurikin sitä romanttisuutta ainakin tähän asuun.

 
Tämän asun paidasta on muuten tullut värinsä puolesta yksi suosikeistani. Puuterin sävy toimii kivasti kesällä, kun iho on vähän päivettynyt, ja siihen tuntuu olevan mahdottoman helppo yhdistää monia eri alaosia. Myöhemmin tällä viikolla näettekin toisen asun samalla paidalla, tänään nimittäin kolusin vielä alennusmyyntien viimeisiä eriä kaupungilla ja jotain tarttui mukaankin. Huomenna kuitenkin kuvia uudesta laukkuperheen jäsenestä :).

nopea ja helppo ranskalainen manikyyri

Olen aina ollut vähän laiska käyttämään aikaa kauneudenhoitoon, ja kynnetkin on viime aikoina jääneet hyvin vähälle huomiolle. Kohtalotovereita varmaan löytyy muista äideistä ;)? Jos lakkaa tulee joskus sipaistua niin sitä ei aina muista poistaa ajoissa, ja lopputuloksena voi hyvinkin olla viikko sitten lakatut, hieman lohkeilleet kynnet, jotka ei millään mittapuulla ole kovinkaan kauniit.

Silloin harvoin kun kuitenkin jaksan panostaa kynsiini, suosin neutraaleja sävyjä. Pitkäaikainen suosikkini on ranskalainen manikyyri, jota nuorempana pidin pitkissä kynsissäni lähes koko ajan. Häissämme pari kesää sitten minulla oli geelillä tehty kestomanikyyri ja siitä pidin kovasti, mutta ranskalaisen manikyyrin saa helposti ja nopeasti tehtyä myös itse.

Ranskalaiseen manikyyriin teen useimmiten valkoiset kynnenpäät vapaalla kädellä, mutta tällä kertaa kokeilin laatikostani löytyviä Trindin kynsitarroja. Tarrat toimii mielestäni erinomaisesti, sillä niillä päät saa lakattua nopeasti suoraan ja siististi, mikäli oma käsi ei ole riittävän vakaa. Lakkana suosin Lumenen tai Mavalan valkoista (jotka oli itseltäni loppu ja hyvänä kakkosena toimi Maybellinen vastaava), kuultovalkoiset ja norsunluunväriset kun saattavat joskus jäädä hieman läikikkäiksi.

Hankalin vaihe lakkausprosessissa on malttaa odottaa, että ensimmäinen lakkaus on kunnolla kuivunut. Maltti on kuitenkin valttia, sillä osa lakoista lähtee liukumaan kynnellä, jos päälle lakataan uusi kerros liian aikaisin. Päällyslakkana olen jo useamman vuoden ajan käyttänyt Hennesin tai Mavalan nudea lakkaa. Hennesin on mielestäni edulliseen hintaansa nähden laadukas, mutta kalliimpien merkkien lakoista minulla ei ole kokemusta juuri lainkaan. Muutaman päivän kuluttua lakkauksen alkaessa lohkeilla ”käyttöikää” voi pidentää paikkaamalla kynnenpäät valkoisella ja sipaisemalla päälle läpinäkyvää kynnenkovettajaa.

Lopputuloksena on asuun kuin asuun sopiva kaunis lakkaus, jolla lyhyetkin kynnet saa näyttämään siisteiltä ja huolitelluilta. Löytyykö teiltä omia suosikkilakkoja? Kesällä on kiva kokeilla vähän värikkäämpääkin, ja etenkin varpaankynsissä sähäkät värit erottuu kivasti. Ostin alkukesästä kiilakorkoihini sopivaa korallin sävyä ja nyt etsinnässä olisi smaragdinvihreä kynsilakka tulevalle Turkin reissulle. Vihreät asusteetkin olisi jo valmiina odottamassa (esimakua Instagramissa, @minishowblogi)..

asu uudella laukulla (by Tory Burch)

Moikka!
Tässä asua perjantailta kun kävimme opiskeluaikojen ystävieni kanssa syömässä ja terassilla istumassa vielä pikaisesti ruoan jälkeen. Meidän porukka asuu nykyään kaikki vähän ympäri Suomea,  mutta onneksi järjestämme tapaamisia muutaman kerran vuodessa ja muutenkin pidämme yhteyttä etenkin netin välityksellä. Hyviä ystäviä kun ei koskaan voi olla liikaa!
Näissä perjantain asukuvissa näette viimeinkin sen Tory Burchin laukkukaunokaisen, jonka ostin jo jokin aika sitten Helsingistä Stockmannilta. Stokkalla myydään Burchin laukkuja ja asusteita, mutta myyjän mukaan kenkiä ei ainakaan toistaiseksi ole saatu myyntiin yrityksistä huolimatta. Tämä laukku minun oli saatava, sillä kesän aikana vaatekaappini sisältö on raidoittunut niin kovin, että yksi sailorhenkinen pikkulaukku oli sopiva lisä kokoelmaan.

Liikenteeseen lähdin vähän puolihuolimattomasti jotain päälleni napaten ja vasta näiden kuvien ottamisen jälkeen huomasin rannekoruni olevan laukussani. Rannekoru ja paita on molemmat alelöytöjä Vero Modasta ja sävyltään kauniin puuterisia. Paidan yksityiskohdat ovat itse asiassa ruusukultaisia ja arvatkaa vaan, kuinka aloin nyt haluta uutta Michael Korsin kelloa. Löytyisiköhän se jostain alesta ruusukultaisena ;)?
Kesän kuumina päivinä minulla tulee pidettyä hiuksia paljon kiinni ja monesti teenkin juuri tällaisen kuvankaltaisen löysän ponnarin (näyttääpä hiukseni muuten jälleen tosi vaaleilta näissä kuvissa). Pohjalle suihkautan kuivashampoota ja ripottelen hieman hiuspuuteria ja kiristän ponnaria lähinnä vain yläosasta. Helppo ja toimii monessa tilanteessa!
Rentoa sunnuntaita kaikille! Meillä ihastellaan täällä pariviikkoista suloista poikavauvaa 🙂
Edit: Siis Rentoa lauantaita! :))
P.S. Nyt meitä pääsee seuraamaan myös Instagramissa nimellä minishowblogi. Instagramin puolelta näette kuulumiset lähes päivittäin ja monia extrajuttuja, jotka ei tänne blogin puolelle päivity lainkaan. Hopi, hopi seuraamaan meitä :)!

tummaa vai vaaleaa hiusväriä?

Olen ihan tietoisesti vältellyt ajan varaamista kampaajalle viime viikkoina, koska en ole osannut päättää, mitä hiuksilleni oikein tahtoisin tehdä.. Nyt asialle on kuitenkin jo ihan pakko tehdä jotain, koska tämänhetkinen juurikasvuni ei enää millään muotoa ole muodikas, vaan hiuspituudessani näkyy varmaankin neljää eri sävyä omasta värjättyyn.
Jo viime kerralla värjäytin hiuksiini liukuvärjäyksen, jotta saisin vähitellen tyven sävyn lähemmäs omaani eli tummanruskeaa. Olen jo useamman vuoden vaalennuttanut hiuksiani, ja se on valitettavasti alkanut näkyä hiusten kunnossa sekä paksuudessa. Kokeilin lyhyttäkin mallia (Rihanna tyyliin) joitakin vuosia sitten, mutta viihdyn kuitenkin parhaiten pidemmässä tukassa, ja siksi haluaisin saada hiukseni vähitellen parempaan kuntoon.
Keräsin jälleen Pinterestistä muutamia inspiraatiokuvia mahdollisista värimalleista auttamaan minua sävyn valinnassa. Viimeksi sävytimme tyven melko maltillisesti hieman latvaa tummemmaksi, sillä en missään nimessä toivo liian mustavalkoista yleisilmettä. Nyt kuitenkin vähän tummempi kokonaissävy on alkanut kiinnostamaan, ja liukuvärjäyksestä olisi vielä helppo palata vaaleampaan jos päätös alkaisikin kaduttaa jälkikäteen. Mikä on teidän suosikki näistä ideakuvista?
Ensimmäisen kollaasin tummemmista sävyistä ihastuin erityisesti oikealla olevaan Jessica Bielin tyyliin. Sävy on luonnollisen kaunis ja riittävän pehmeä, ettei väri saa kasvoja näyttämään kalpeilta. Kuitenkin vähän arveluttaa, olisiko väri sittenkin liian tumma minulle..
Vaaleampisävyisten joukosta löytyy muun muassa kaunis Blake Lively, jonka tyylistä tykkään muutenkin ihan hirmuisesti. Itse asiassa monena sunnuntaina tuleekin telkasta seurattua Gossip Girliä ihan vain Blaken vaatteita ihastellakseni. 😉 Suosittelen! Suosikkini näistä kuvista kuitenkin on alhaalla vasemmalla Drew Barrymoren kaunis sävytys.
Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan, ja pikimmiten, sillä kampaaja-aikani on ihan lähipäivinä. Miten naisille voikaan olla niin hankalaa kampaajalla käynti? 😉 Helppoa on joka kerta pitäytyä samassa mallissa ja värissä, mutta jahkailu alkaa heti, kun pitäisi uskaltaa jotain uutta. Katsotaan tunnistaako minua enää ollenkaan tämän kampaajakäynnin jälkeen.. 🙂

sääret kesäkuntoon & kulmat siistiksi

Suurella jännityksellä odotin Veetin pakettia ja sieltä paljastuvia uutukaisia vahauslaitteita, kun pääsin jälleen Buzzadorina testailemaan vasta markkinoille tulleita tuotteita. Tiedossani oli, että saisin jonkinlaisen vahauskoneen, jollaiset on kauneudenhoitoloidenkin suosimia, sekä pienemmän vahakynän, joten mielenkiinto oli huipussaan tällaisella epilaattorin ja höylän nimeen vannovalla laiskalla karvanpoistajalla.

Olisi kiva päästä kertomaan, kuinka nämä kaksi vahauslaitetta mullisti karvanpoiston helppoudellaan, mutta täytyy sanoa, että tämä äiti pitäytyy edelleen entisissä metodeissa. Vahaamalla iho jää selkeästi kaikkein sileimmäksi ja pehmeimmäksi, mutta vahaamisen ongelmana on sotkuisuus. Vai miltä kuulostaa sinne tänne venyvä tahmea vaha ja iholta ei-millään-poislähtevät vahajäämät? Bikinirajoihin vaha soveltuu ehkä parhaiten, mutta säärikarvoihin edelleen suosittelisin helppoa ja vaivatonta epilointia. Olen siitä onnekas, että sääreni on aina olleet melko siloiset, ja monen vuoden epiloinnin jälkeen operaatiota ei tarvitse toistaa kuin hyvin harvoin ja kipukynnykseni kestää sen vaivatta.

Veetin tuotteista ensin kokeilin lämminvahalaitetta (Easy Wax Electrical Roll-On Kit), joka asetetaan jalustaansa, laitetaan pistokkeen päähän ja vahan annetaan lämmetä noin 20 minuuttia. Itsellä meni puolisen tuntia ennen kuin vaha liukui sujuvasti iholla ja tämänkin jälkeen vahaus oli melko tehotonta. On vaikea sanoa, mikä meni pieleen, mutta kovin innostavaa ei ole vahailla samaa aluetta useampaan kertaan. Malttamattomalle luonteelle myös tuo vahan lämpenemisen odotusaika ja sen pakottama tarkka etukäteissuunnittelu eivät oikein sovi.. 😉
Tarkempaan vahaukseen tarkoitettua kynää (Precision Wax&Care) kokeilin noin kuukauden nyppimättä olleisiin kulmakarvoihini. Itselläni rajojen ulkopuolella kasvaa kulmakarvoissa lähinnä vain pienempää haituvaa, joita on vaikea nähdä ilman kovin hyvää valaistusta, joten omiin tarkoituksiini tämä kynä on aika täydellinen. Lämmittäminenkin oli huomattavasti vaivattomampaa ja tapahtui iltateeni yhteydessä kynän loikoillessa kiehuneessa vedessä minuutin verran. Pinseteillä nyppiminen olisi vienyt aikaa, mutta Veetin vahakynällä hajakarvat oli poissa kuudella vedolla ja vahauksen jälkeen kulmille sai sivellä kynän toisesta päästä rauhoittavaa voidetta. Näppärää, vai mitä?
  
Aiemmin markkinoilla olleisiin vahaustuotteisiin verrattuna nämä Veetin uutuudet on mielestäni oikein käytännöllisiä, ennen kun vaihtoehtoina on käsittääkseni ollut mikrossa lämmitettävä vaha tai kalliit valmisliuskat. Itsellä ahkerampaan käyttöön jää kulmille soveltuva vahakynä, mutta sähköisen vahauslaitteen sijasta pistokkeeseen menee jatkossakin epilaattori. Vanhassa vara parempi siis, ainakin tässä asiassa. 🙂

P.S. Jos sinäkin haluat päästä uutuustuotteiden ja -palveluiden testaajaksi Buzzadorina niin liittymään pääset TÄSTÄ.

punahuulet

Se pieni ja dramaattinen ostos viikonlopulta on uusi huulipuna. Huulipunan ostaminen on jotain hyvin harvinaista minulle sillä en ole omistanut minkäänlaista huulipunaa sitten teini-iän. Yleensä käytän sävytettyä huulikiiltoa tai kuten arkena, pelkkää huulivoidetta. Viime syksynä aloin kuitenkin haaveilla täydellisen punaisesta sävystä, mutta en silloin löytänyt yhtäkään itseäni miellyttävää ja asia unohtui sen jälkeen. Nyt kävin Yves Rocherilla ostamassa ystävälleni lahjaa ja törmäsin tähän kertakaikkisen upeaan yksilöön, joka sattui kaiken lisäksi olemaan alennuksessa (8,90€!). Pohdin tämän ja Rouge Gourmand -sävyn välillä, mutta myyjän kanssa tulimme siihen lopputulokseen, että tämä lämpimämpään taittava punainen sopii ihonväriini paremmin. Mitä sanotte uudesta lookistani?

Uusin ostokseni pääsi arvoiseensa säilytyspaikkaan eli Tampereen Stockmannilta ostamaani Nomess Copenhagenin säilytyslokeroon. Siivosin meikkejäni ja heitin säälimättömästi kaikki jonkin aikaa käyttämättöminä lojuneet meikit pois, ja näin sain tärkeimmät mahtumaan helposti lokerikkoon. Nyt meikit on helposti nähtävillä ja nopeasti käytettävissä. Kaikki Nomess Copenhagenin tuotteet on tässä kuussa kanta-asiakastarjouksessa Stockmann-tavarataloissa ja verkkokaupassa.
Aloin jo innoissani miettimään, missä ja milloin pääsisin käyttämään ihanaa punaista huulipunaani ja kokosin Polyvorella kaksi erilaista asukokonaisuutta, joihin punasävy sopisi paremmin kuin hyvin. Molemmat on hyvin neutraaleja sävyiltään ja kestää siksi mielestäni erinomaisesti näyttävän huulimeikin. Kumpi on sinun suosikkisi, asu juhlaan vai kaupungille?
P.S. Minishow ei ole muuttumassa naistenvaatemuotiin keskittyväksi blogiksi, vaan kirjoitan niistä, asioista, jotka juuri sillä hetkellä innostaa. Nyt se sattui olemaan uusi huulipuna. 🙂

statement-koru Accessorize // kengät LE SILLA // mekko H&M // laukku YSL

T-paita Zadig & Voltaire // shortsit H&M // laukku Mulberry // kengät Miu Miu // kello Guess // korvakorut Tory Burch

makuuhuoneessa & tunnustuksia

 
 
En ole vielä laittanut kunnon kuvia meidän makuuhuoneesta tapetoinnin jälkeen. Ajattelin, etten vielä laitakaan kun niin paljon on vielä kesken, mutta laitanpa sitten kuitenkin, jos vaikka jollekin teistä tulee hyviä ideoita mieleen. Torstaina lähdemme muutamaksi yöksi veljeni luokse Tampereelle ja suunnitteilla on myös Ikean reissu, jolta on tarkoitus hankkia puuttuvia paloja makkariin. Ikeasta uskon löytävämme ainakin edullisen tauluhyllyn, ehkä peilinkin, kehyksiä ja ken tietää jos vaikka mukaan lähtee matotkin. Verhoiksi aion laittaa olohuoneemme beiget vuoriteut silkkiverhot, mutta ensin on päästävä verhokauppaan valitsemaan uudet verhot olohuoneeseen. Valmisverhot ei oikein tule kysymykseen, koska huonekorkeus olohuoneessamme on yli kolme metriä.

Eilen teki mieli herkkuja ja löysin jääkaapista äitini ostaman Valion maustetun kuningatar-rahkan. Päätin siitä kokeilla pitkästä aikaa kääretorttua omilla täytesekoituksilla. Pohjan tein jollain iänikuisella perusohjeella, josta saa vähän unelmatorttua litteämmän version ja väliin heitin sitä sun tätä mitä jääkaapista löytyi. Lopputulos oli mielestäni oikein onnistunut ja herkullinen.

Sitruuna-kuningatar kääretorttu


Tarvitset:
4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta 

Täyte:
1 prk kuningatar-rahkaa
1 prk kuohukermaa
noin 6 lusikallista lemon curdia

Päälle:
1 dl vanilla cremeä
1 levy Pandan valkosuklaata
noin 3 sitruunapikkuleipää


Tee näin:
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää jauhot ja leivinjauhe. Paista leivinpaperilla vuoratulla pellillä 225 asteessa 6-8 minuuttia. Anna pohjan hieman jäähtyä ja siirrä sokeroidun leivinpaperin päälle.
Vispaa kuohukerma ja sekoita rahkan kanssa. Mausta halutessasi vaniljasokerilla. Sivele pohja ohuelti lemon curdilla, lisää rahka-kermaseos ja rullaa.
Sulata suklaa ja anna jäähtyä hieman. Vatkaa vanilla creme ja sekoita suklaan kanssa. Kaada seos kääretortun päälle ja koristele tehosekoittimessa murskatuilla sitruunakekseillä.
Tänään kävin hankkiutumassa eroon melko järkyttävästä juurikasvustani ja tämä onkin viimeinen kuva minusta tällä hiusvärillä. Ainakin vähään aikaan. Arvaatteko mikä väri päässä nyt on? Rakastuin uuteen väriin ihan toden teolla ja nyt tuntuu, että tämä saa jäädä piiiiitkäksi aikaa. On se kumma, kuinka kampaajalla käynti saa mielenkin piristymään ja tuntee itsensä niin keväiseksi. Hiustenlaitto ja niiden kunnossapito taitaa ainakin minulle olla jonkinlaista terapiaa. 🙂
Sain jo aikaa sitten yhden tunnustuksen ja nyt muutama päivä sitten toisen, joten ehkä on jo aika noteerata nekin. New blog love -tunnustus tuli Life with Millis -blogista, joka on Minishowtakin uudempi tuttavuus blogimaailmassa. Nätissä blogissa nuori äiti kirjoittelee asiapitoisesti ja kiinnostavasti elämästään Milja-tyttönsä kanssa. Iso kiitos Hennalle tunnustuksesta!

Toisen tunnustuksen sain myöskin melko uudelta blogilta Pieniä askeleita. Tässä blogissa seurataan kaksilapsisen perheen touhuja kauniiden kuvien sävyttämänä. Lämmin kiitos myös Sandellalle tunnustuksen jakamisesta!
 
 Sandellan tunnustuksen mukana tuli haaste kertoa itsestä, mutta laiskottelen nyt niin kovin, että annan yleisten postausteni puhua puolestaan. En myöskään jaa tunnustuksia tällä kertaa eteenpäin (tiedän, superlaiskaa!), koska kirjanmerkeissäni on noin 30 ihanaa, pienehköä blogia, joita kaikkia seuraan mielenkiinnolla ja jotka jokainen ovat mielestäni tunnustuksen arvoisia!

vinkkejä ihonhoitoon ja leivontaan

 
 
Tulipahan taas tänään puuhailtua kaikenlaista! Sain yhden DIY-projekteistani valmiiksi (siitä lisää ensi viikolla) ja aloitin saman tien kaksi uutta, pyörimme kaupungilla, ulkoilimme ja jatkoin herkuttelua Pomp-kutsujen tähteillä. Kaupungilta lähdimme alunperin etsimään Minealle keinuhevosta, mutta sen lisäksi mukaan tarttui muovikassillinen lankoja ja pyörähdimme vielä kurkkaamassa ystäviemme baariprojektin etenemistäkin. Avajaiset olisi kuulema tiedossa jo lähiviikkoina ja käsky tuli hankkia Minealle hoitaja siksi illaksi. Kuulostaa kieltämättä aika houkuttelevalta.
 
Uskaltauduimme lähtemään kotoa melko keväisissä vaatteissa koko perhe, kun mittari näytti sen verran lämmintä ja kadut oli lähes sulia. Minea sai ensimmäistä kertaa jalkaansa Nextiltä tilaamani lenkkarit ja itselleni puin vain kevyen toppaliivin neuleen kaveriksi. Vaaleat farkutkin kaivoin taas pienen tauon jälkeen kaapista ja Uggit vaihtui kankaisiin maihareihin. Auringon porottaessa taivaalla inspiroiduin kaupungilla jopa kiertämään optikkoliikkeitä Ray Baneja etsimässä, mutta köyhäksi jäi saalis, kun kaikki kaupat sanoivat ei oota vastaukseksi vaaleiden Aviatoreiden kysyjälle.
 
Eilinen pieni ihonhoidolle uhrattu hetki tuotti tulosta ainakin yhden päivän verran, koska tänään kasvojen iho on ollut tosi pehmeä ja ehkä jopa pirteämpi. Tällä kertaa käytin vähän tyyriimpiä tuotteita ja aloitin syväpuhdistavalla, yksittäispakatulla Chocolate mud mask -naamiolla ja jatkoin vielä Biothermin kosteuttavalla Masque Hydra-Detoxilla. Tätä Biothermin naamiota olen joskus käyttänyt jonakin tärkeänä iltana juuri ennen meikkaamista, sillä se jättää ihon hyvin kosteutetuksi ja superheleäksi. Loistava meikinpohjustus siis! 
Kesää kohden uskaltaa myös kaivaa itseruskettavat esille ja niitä kannattaa ehdottomasti käyttää, vaikka ei rusketusta toivoisikaan. Mietojen ruskettavien voiteiden avulla saa nimittäin tasattua omaa ihonväriään, mikä myös toimii hyvänä pohjana meikille tai antaa terveen ilmeen kasvoille meikittäkin. Luxusrusketusta (ja aavistuksen kimmeltävää) saa Helena Rubinsteinin Golden Beauty -tuubista, mutta ennemmin arkena käytän L’Orealin Sublime Bronzea kasvoille ja Doven Summer Glowta vartalolle. Nämä molemmat antavat vain pientä sävyä eikä jätä minkäänlaisia rajoja ainakaan omalle ihonsävylleni. Kasvojen itseruskettavaan voi vielä sekoittaa tipan kosteusvoidetta niin ainakin välttyy kaikilta mahdollisilta rajoilta tai liian tummalta lopputulokselta.
 
Vaikka olisi ehkä parempi keskittyä kesäkunnon hankkimiseen niin kerron vielä lyhyesti, kuinka yleensä teen juustokakun reunoille sulatetusta suklaasta koristeet. Käytän isoa leivinpaperin palaa alustana, jolle asettelen kaksi leivinpaperin kaistaletta niin, että niiden väliin jää halutun korkuinen alue (hieman kakkua korkeampi). Pursotan sulatetun suklaan näiden kahden kaistaleen väliin halutulla kuviolla ja nostan kaistaleet pois. Näin koristeen reunat jäävät suoriksi. Sitten nostan leivinpaperin suklaineen pakastimeen ja sieltä hetken kuluttua asettelen ne varovasti kakun reunoille. Koko reunakoristetta ei saa yhtenä kappaleena, vaan sen voi huoletta katkoa kunhan kasatessa asettelee ne hieman limittäin. Jos suklaata ei temperoi, se sulaa helposti huoneenlämmössä ja ”kaatuu” kakun päälle, kuten minun pätkiskakussani.

samikset

 

Ihan alkuun pitää sanoa, että onpa mieltälämmittävää huomata monien uusien lukijoiden löytäneen lukemaan blogiani. Tervetuloa kaikki! Jättäkää myös kommentteja, niitä on aina ihana lukea. <3

Tänään meillä oli muskaripäivä ja sen kunniaksi pukeuduttiin Minean kanssa samiksiksi. Söpöä tai noloa mutta se sattui vähän kuin vahingossa, kun olin pukenut Minealle päälle uuden kummitädiltä saadun Ralph Laurenin neuleen ja ensimmäinen omasta vaatekaapista käteen osuva vaate oli sama naisten neule mustana. Täytyypä viikonloppuna muistaa hakea ne pinkit raitasukat sieltä PO.Pilta niin pääsee toistekin samistelemaan. 🙂

Muskarireissulla sain ystävältä ihanan puisen palapelin Minealle, jonka ostin muutama viikko sitten Leikkien-kutsuilta. Huomasin, että meiltä puuttuu lelulaatikosta palapelit kokonaan ja tämä versio oli aika kiva, kun palat voi kasata laudalle tai pystyyn. Ehkä palapeli on näin vähän pitkäikäisempi ja kiinnostaa isompaakin tyttöä.

 

Nykyään omaan ulkonäköön ei ehdi kovinkaan panostaa ja olen muutenkin aina tykännyt pitkähiuksisena helpoista ponnarikampauksista. Voiko niitä edes kampauksiksi kutsuakaan? Tänään vetäisin hiukset rusettinutturalle, joka antaa vähän vaihtelua perusponnariin. Tästä saa juhlavan version kun hiukset kampaa kunnolla ja vähän tupeeraa ennen kiinnitystä. Ja ehkä meikkiäkin voisi vähän laittaa. 🙂
Laita hiukset perusponkkarille, mutta jätä viimeisellä läpivedolla hiukset puoleenväliin pituutta. Jaa osio kahtia ja vedä roikkumaan jäänyt hiustupsu tämän keskeltä ponnarin läpi. Viimeistele pinneillä.

Runebergin päivänä en voinut vastustaa kiusausta leipoa Runebergin torttuja, jotka on yksi leivonnaissuosikeistani. Tämä ohje on muunneltu versio Yhteishyvän vuosien takaisesta reseptistä.

 

Runebergin tortut (20 pientä)

150 g margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
1 1/2 jauhettua mantelia
1 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl jauhettua kardemummaa
0,75 dl maitoa tai kermaa

Päälle:
0,5 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
0,5-1 dl vadelmahilloa tai -marmeladia
1 dl tomusokeria
2-4 tl vettä


Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen maidon kanssa. Annostele taikina paperivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 min.

Anna torttujen jäähtyä hieman. Sekoita maito ja vaniljasokeri ja sivele seoksella tortut. Nosta hillosilmä tortun päälle. Tee tomusokerista ja vedestä seos ja pursota hillosilmän ympärille.

HUOM! Jos teet tortut korkeisiin vuokiin niin paina jo ennen paistamista pieni hillosilmä tortun keskelle. Lisää hilloa myös paistamisen jälkeen.

Campadre

Bongasin jostain toisesta blogista jokin aika sitten hyvän nettialesivuston CAMPADREn. Idea on sama kuin Grouponilla eli päivittäin sivuille lisätään ja sieltä poistuu eri tuotemerkkien alennuseriä. Itsestä on noin viikon tutustumisajan jälkeen kuitenkin tuntunut, että Campadren alennukset olisi mielenkiintoisempia ja ehkä jopa tuntuvampia kuin Grouponilla. Keräsin muutaman esimerkin tuotemerkeistä, joiden kampanjat Campadrella on tällä hetkellä meneillään ja viikon sisällä on vielä tulossa muun muassa Casall, Tommy Hilfiger, UGG Australia, Canada Goose Home, Ralph Lauren Underwear ja Hunkydory. Pääset näkemään kaikki tarjoukset liittymällä sivustoon TÄÄLLÄ.

Dove Pure & Sensitive

Jokin aika sitten päätin aktivoitua niin sanotuksi BUZZADORiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että saan silloin tällöin minua kiinnostavia uutuustuotteita itselleni kokeiluun ja tutuilleni jaettavaksi ja myöhemmin kerron tuotteiden toimivuudesta haluamallani tavalla. Juttu kiinnosti erityisesti siksi, että muutenkin tunnun olevan sen verran mainonnan uhri, että uutuudet on yleensä päästävä testaamaan (varsinkin jos kyse on herkuista). Miksipä ei siis testata tuotteita ilmaiseksi ja joskus saada tietää uutuuksista ennen niiden markkinoille tuloa.

Buzzauksen idea perustuu siihen, että tuotetestaaja jakaa tai kokeilee tuotteita yhdessä ystäviensä kanssa ja näin tieto tuotteesta ja sen hyvistä ominaisuuksista leviää tehokkaasti. Etenkin nyt äitinä olen todennut juuri suusta suuhun kulkevan suosittelun olevan se kaikkein tärkein valintakriteeri monenkin asian suhteen: ruokia, vaippoja ja muuta lastentarviketta tulee ostettua tai ainakin kokeiltua kun ensin joku vanhemmista kehuu sitä hiekkalaatikon reunalla. Buzzauksen ero tähän on, että testaajan eli buzzadorin tulee aina muistaa mainita tuotteen tulleen kaupallisen kanavan kautta ja tietenkin rehellinen täytyy olla, kun puhuu tuotteesta.
 


 Minun ensimmäinen kokeilutuotteeni oli uutuusrasva DOVElta. Dove Pure & Sensitive -vartalovoide on tarkoitettu herkkäihoisille, minkä vuoksi se on hajusteeton, alkoholiton ja dermatologisesti testattu. Sen luvataan korjaavan ihon kosteustasapainoa ja hoitavan ihoa syvältä DeepCare Complex -teknologian ansiosta. Tuoteperheeseen kuuluu kosteusvoiteen lisäksi deodorantti, suihkusaippua ja palasaippua.
 

Oma ihoni on aina ollut melko vaativa näin talviaikaan. Rasvaaminen päivittäin on välttämättömyys eikä siihen käy mikä tahansa marketin kevyempi voide, vaan yleensä ostan apteekin tuhdimpia perusvoiteita. Vaihtaisin varmasti apteekin rasvoista halvempiin ja helpommin saatavilla oleviin kaupan versioihin, jos vain löytäisin toimivan voiteen, joka ei kuivu muutamassa tunnissa iholta jäljettömiin. Voin siis todeta olleeni melko epäileväinen lähtiessäni kokeilemaan Dove Pure & Sensitive -voidetta.

Käytettyäni voidetta nyt muutaman viikon ajan en valitettavasti voi vieläkään sanoa, että tästä eteenpäin hankkisin voiteeni leivänhakureissulla. Positiivinen kokemus Dove kyllä on ollut, koska hajusteettomuus on erityisen miellyttävä ja pintakuivuuden se vie tehokkaasti mennessään. Hajusteettomat voiteet ja suihkusaippuat on erityisesti hyviä silloin, kun haluaa käyttää hajuvettä, koska näin tuoksua (pahimmassa tapauskessa montaa eri) ei tule joka tuotteesta. Pahimmilla pakkasilla jouduin lisäämään rasvaa päivän mittaan, mutta lämpimämmillä keleillä Dove toimii niin kuin pitääkin.

P.S. Kuka tahansa voi ryhtyä Buzzadoriksi TÄÄLTÄ.