Kokemuksia Tapwellin mustista hanoista ja suihkuista

Monet teistä varmasti jo tietävätkin, että meiltä löytyy sekä Tapwellin mattamustia hanoja että suihkuja. Ne olivat yksi raksa-ajan viimeisiä päätöksiä, ja mietimmekin pitkään haluammeko panostaa mustiin suihkuihin, joita olimme jo alusta asti suunnitelleet kylpyhuoneisiin, vai säästäisimmekö pari tuhatta ja valitsisimme kromia. Ihan alkuperäinen ajatus oli asennuttaa kaikki hanat ja suihkut seinän sisään piiloon, mutta melko aikaisessa vaiheessa selvisi, että piilosuihkut mustana tulisivat meidän budjetille aivan liian kalliiksi. Vuosi sitten niitä taisi olla ainoastaan Volalla, ja itse suihkun lisäksi olisi pitänyt ostaa tai teettää seinäkotelo sekä maksaa ylimääräisestä työstä, jota piilosuihkun asennus teettää. Toki kokonaan seinän sisään asennettu putkisto tuo sekin omat riskinsä, sillä vesivahingot ei ole tällöin havaittavissa yhtä luotettavasti.

laatat: Betontech white

katto: kuusipaneli

Meidän lopullisesta valinnasta tuli jonkinlainen kompromissiratkaisu, sillä en saanut piilohanoja tai -suihkuja, mutta alakerran kylpyhuoneeseen valitsimme Tapwellin mustat suihkut ja keittiöön, kodariin ja alakerran vessaan mustat hanat. Yläkerrassa päätimme säästää vielä muutaman satasen ja laitoimme kaiken kromilla, ja hyvä niin sillä näin jälkikäteen se toimiikin siinä tilassa huomattavasti paremmin.

Mustissa hanoissa ja suihkuissa monia mietityttää se, kuinka hyvin musta pinnoite kestää aikaa ja kuinka pahasti kalkki näkyy arkisessa käytössä. Tässä ylemmässä kuvassa vessan hana on ollut kunnolla pyyhkimättä pidemmän aikaa, näin ollen voisi sanoa että tilanne on pahimmillaan. Kalkkia kertyy lähinnä vain alaosan kiinnitysrenkaaseen, mutta muuten mattamusta on melkeinpä jopa armollisempi kuin perinteinen kiiltävä kromi, jossa näkyy jokainen sormenjälkikin. Ja tietenkin pyyhkimällä tämäkin ongelma ratkeaa, kalkki kun irtoaa näppärästi sen poistoon tarkoitetuilla aineilla.

Suihkuissa kalkki näkyy vähemmän, ehkä jo siksikin että niitä käytetään harvemmin. Se mikä suihkuissa taas on ollut harmillista, on se kuinka nopeasti pinnoite on lähtenyt kulumaan. Ne kohdat, jotka käytössä osuvat jatkuvasti toisiinsa, ovat saaneet osumaa ja mustan pinnan alta pilkottaa pieniä määriä messinkiä. Pidike, johon käsisuihku asetetaan, on aavistuksen kulunut, niin kuin on käsisuihkun pääkin (tälle en tosin keksi syytä, sillä harvemmin sitä tulee kolisteltua yhtään mihinkään). Molemmista suihkuista on kulunut täsmälleen samat kohdat, ja suunnilleen saman verran, joten luulen että kuluminen yleensäkin keskittyy vain näille alueille. Omaa silmääni näin pienet jäljet eivät häiritse, mutta toki näin kalliiden suihkujen toivoisi toimivan täysin moitteettomasti.

En tiedä, valitsisimmeko samoja suihkuja enää uudelleen, niin monet rakentamisen aikaiset pakko saada asiat ovat muuttamisen jälkeen tuntuneet vähäpätöisemmiltä valinnoilta, joihin ei ehkä enää olisi valmis panostamaan samassa mittakaavassa. Hanat ottaisimme varmasti edelleenkin nämä nykyiset mustat Tapwellit, koska niiden hintaero kromisiin ei ollut merkittävä eivätkä ne pääse samalla tavalla kulumaan käytössä kuin suihkut.

Liian vihreä viherkasvi

Olen nauttinut niin täysillä aurinkoisista päivistä ja valokuvaamisen helppoudesta, siitä että töistä kotiin tullessa vielä saattaa pärjätä ilman valoja sisällä ja koti tuntuu jälleen avaralta ja valoisalta. Tykkään todella paljon kotimme vaaleista pinnoista, ja etenkin nyt kevän lähestyessä huomaan karsivani värejä pois ja tuovani tilalle valkoista, vaaleaa beigeä ja harmaata. Toisaalta rakastan myös kaikkia aistikkaan tummia koteja, joita näkyy sisustuslehtien sivuilla koko ajan enemmän, ja omaksi yllätyksekseni olen tainnut myöskin ihastua tummaan puuhun! Ongelmani onkin aina ollut se, että pidän niin monenlaisista tyyleistä, enkä voi sataprosenttisen varmaksi sanoa, mikä on kaikkein eniten mieleeni.

Yläkerta on vielä jäänyt vähemmälle huomiolle, koska olohuone on se tila, jota itsekin tulee eniten katseltua. Sen tulee olla kunnossa ihan ensimmäisenä, yleensä myös aloitan siivoamisen tästä huoneesta. Muutama talja saa vielä pakkaspäivien ajan olla penkkien lämmittäjinä, mutta muuten yleisilme meillä on jo kevättä kohti. Hain viikonloppuna uuden viherkasvinkin piristämään yksivärisyyttä, mutta nyt olenkin miettinyt, valitsinko kuitenkin liian vihreän yksilön. Naureskelin jo instassakin ajatukselle liian vihreästä viherkasvista, mutta olen ihan varma että teistäkin löytyy niitä, jotka tasan tietävät mitä tarkoitan. Muut kasvit, useimmiten myös leikkokukat, joita meillä on tällä hetkellä ovat sävyltään joko hyvinkin harmahtavia tai tummanvihreitä. Yksi ihan erityisen pirtsakan vihreä kasvi ei oikein meinaa sulautua joukkoon, mutta taidan ratkaista asian hakemalla kaveriksi jonkun toisenkin, ihan yhtä vihreän viherkasvin.

Todellisuudessa valitsin juuri tämän kultapalmun siksi että se oli edullisin näistä vähän korkeammista viherkasveista. Olen tähän saakka saanut kasvit pysymään suht hyvin hengissä, mutta joulun aikaan tapahtui repsahdus, ja kolme lemppariani kuihtuivat. Koska en ole koskaan ollutkaan mikään viherpeukalo, olen ollut suorastaan hämmästynyt, että kasvit pysyivät käsissäni hengissä näinkin pitkään, mutta fakta on se, etten koskaan raaskisi maksaa viherkasveista kovin isoja summia. Pari, kolme kymppiä on maksimi, tällöin harmitus ei ole niin suuri kasvin kuihtuessa.

Ennen kuin ehdin rynnätä kaupoille hakemaan lisävahvistuksia viherkasvikokoelmaani (tuskin sitä voi kummoiseksi kokoelmaksi kutsua, meiltä kun löytyy enää tasan kolme kasvia!), olisi tosi kiva kuulla teidän mielipiteitä. Olohuone kasvin kanssa vai ilman? Ruukku nyt ainakin pitäisi vaihtaa vähän pehmeämmän väriseen, mutta siirränkö samalla koko palmun johonkin muuhun huoneeseen? Ja miten teillä muuten viherkasvit näkyy sisustuksessa?

Kotimme kysytyimmät

Uuden kotimme rakentamisen ja muuton jälkeen minulle tulee tasaisin välein niin blogissa, instagramissa kuin sähköpostillakin kysymyksiä teiltä lukijoilta koskien jotakin tiettyä huonekalua, materiaalivalintaa tai ratkaisumme toimivuutta. Vaikka kysymyksiä tuleekin mitä erilaisimmista asioista, toistuu jotkin niistä säännöllisesti. Niinpä olen kasannut teille tähän postaukseen kotimme kysytyimmät sisustusratkaisut, jospa näistä olisi vinkiksi mahdollisimman monelle teistä.

Yläkerran aulatilasta meiltä löytyy kolme seinälle nostettua kaappia, jotka erehdyttävästi näyttävät tammikaapeilta, mutta todellisuudessa ovat mitä edullisimmat mahdolliset kaapit. Kaapit ovat perinteiset Ikean beståt tammiviilukuvioinnilla, asennuksen teimme vain ohjeiden vastaisesti väärinpäin eli pystyyn. Tämä aiheutti pientä nikkarointia sisällä olevien hyllylevyjen kanssa, kun niitä joutui lyhentämään sopiviksi ja lisäksi, ovet aukeavat ylöspäin pomppusaranoilla. Beståt toimivat täydellisesti pientavaran säilytyksessä, kuten kynttilät, koriste-esineet ja maljakot.

Sohvamme on aiheuttanut paljon ihastusta eikä ihme, onhan tuo muotoilultaan ja sävyltään täydellinen modernimpaan makuun. Kyseessä on siis HT Collectionin Como-sohva tecno-kankaalla. Sohvan täyte on untuvaa, mutta se on pitänyt loistavasti muotonsa siitä huolimatta, etten todellakaan ole mitään tyynyjen pöyhijä -tyyppiä. Päälliset on irroitettavat ja vesipestävät ja ihastelua on osakseen saanut erityisesti sohvan harmaan väri, joka on juuri sopivan neutraali mutta kuitenkin kylmä.

Portaat valitsimme rakentajamme eli Kylätimpureiden esittelemästä valikoimasta ja ne tuli Tähtiportailta. Tähän taloon ja tämän talon olohuone-keittiö-yhdistelmään sopii se, että tilan katseenvangitsija on portaikon musta pinnakaide, mutta onhan puuaskelmat aina ajan saatossa hankalammat kuin olisivat esimerkiksi betoniset portaat. Toisaalta, puu on lapsiystävällisempi, ja voitte vain kuvitella kuinka mieleen nuo kaiteet ovat lapsille olleet kiipeilypuina!

Itse tehdyistä liukuovistamme olen luvannut tarkempaa postausta jo ikuisuuden ajan – josko itseä saisi otettua niskasta kiinni jo ensi viikolla? Ovien rakenteluaikana minun ei tullut otettua vaihekuvia, joten tekemisen selittäminen on tuntunut hankalalta ajatukselta, mutta lupaan, että postaus on vielä tulossa! Liukuovet on kieltämättä olleet yksi omistakin suosikkijutuistani tässä talossa, jotain sellaista jota varmasti haluaisin seuraavaankin kotiin, jos sellainen joskus vielä tulisi.

Yläkerran kylpyhuoneen laatat lukeutuvat myöskin onnistuneimpiin ja kysytyimpiin valintoihimme. Ne on paikallisesta Laatta Leevistä ja nimeltään Citi Crigio. Laattojen sävy on täydellisin luonnollinen harmaa, johon olen itse koskaan törmännyt!

Ruokapöydän levy on kestävää ikilevyä eli laminaatilla pinnoitettu puulevy. Mustat pukkijalat ovat Hay Loop -jalat, ja meillä ne ovat vielä toistaiseksi irrallaan pöytälevystä, koska alkuperäinen ajatuksemme oli käyttää pöytälevyn molempia puolia maalauttamalla toinen puoli mustaksi. Tuoleina toimii Vitran DSR-tuolit mustana ja valkoisena sekä juniorituolit Ikeasta. Työn alla on ollut löytää kahden juniorituolin tilalle jotkin muut tuolit, mutta en ole vielä osannut päätyä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, ja siksi koko asia on sekin jäänyt. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan!

Koko kotimme lattiapinnat ovat Ecolanic mikrosementtiä kosteita tiloja lukuun ottamatta. Selvittelimme eri valmistajien vaihtoehtoja, mutta päädyimme aikoinaan Ecolaniciin sen hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Itse asentaminen oli todella kova homma, mutta säästi rahaa, ja onneksi lopputuloksesta tulikin niin upea kuin se nyt on. Viime syksynä alakerran lattiaa hieman fiksailtiin uudelleen, sillä Ecolanic oli ottanut valikoimiinsa uuden satiinipintaisen, aavistuksen mattaisemman lakan, jonka mekin halusimme kiiltävämmän pinnan tilalle. Nyt lattia on suorastaan täydellinen, yleisilmeeltään todella tasainen ja tuntumaltaan miellyttävä jalalle. Jos oma mikrosementtilattia on harkinnassa, blogista löytyy myös ohjeet kuinka asentaa mikrosementti itse.

Valaisimia meillä ei vielä ole kovinkaan monia, mutta nämä makuuhuoneen Louis Poulsenit ovat herättäneet ihastusta. Nämä olivatkin itselleni hankinta, johon halusin panostaa, sillä olin haaveillut näistä jo pidempään ja tiesin muotokielen olevan niin ajatonta, että valaisimet tulisivat kulkemaan mukanamme aina.

 

 

Alekoodi kaupunkipostereihin

Kaupallinen yhteistyö Mapifulin kanssa

Vinkkasin juuri instagramissa (@minishowblogi) ja laitanpa vielä tännekin, että nyt olisi karttajulisteita tarjolla kera pienen aleprosentin. Koodilla MINISHOW15 saa nimittäin 15%:n alennuksen Mapifulin julisteen hinnasta. Mapifulille on ihan vasta tullut uusia ulkoasuja, joten kannattaa tutustua myös niihin. Meille valittiin tämä perinteinen malli 50x70cm kokoisena ja Lahti-tekstillä. Koti ehkä nykyään on Jyväskylässä, mutta meidän perheen tarina on saanut alkunsa Lahdesta, ja siitä muistuttamassa meillä on nyt juliste olohuoneessa.

Halvalla saa kaunista

Yleensä sanotaan ettei halvalla saa hyvää, mutta kaunista sillä ainakin voi saada. Olen ollut jo pidemmän aikaa suorastaan tympääntynyt meidän arkiastioihin, toisin sanoen perinteisen tylsiin ja lähes joka kodista löytyviin Iittalan valkoisiin teemoihin. Jonkun verran meiltä löytyy myös Marimekon räsymattoa ja joitakin sekalaisia merkittömiä astioita. Murokulhoina on toimineet Ikean kulahtaneet valkoiset kipot sekä joskus myös kastehelmi-kulhot, mutta valitettavasti kastehelmiä on kaapissamme jäljellä enää muutama hassu, kun useampikin kipponen on Nooan käsissä tipahdellut lattialle.

Todellinen tarve uusille kulhoille siis oli, ja kun satuin Jyskissä käydessäni huomaamaan nämä kolme euroa maksavat keraamiset kipposet, niin olihan ne otettava mukaan. Ostin samantien kahdeksan, sillä jos joku on ärsyttävää niin se, että kaapit on täynnä eriparisia astioita, joista yhdestäkään ei saa tehtyä kokonaista kattausta. Harvemmin meillä syö yli neljää henkeä, mutta onpahan nyt kulhoja rikkoutumisenkin varalle.

Vielä kesällä kuvittelin itse tekeväni savesta vastaavat kipot ja ehkä lautasetkin, mutta nyt kun niitä ei ole alkanut kuulumaan, on ihan paikallaan turvautua suunnitelma b:hen ja ostaa kaupasta valmista. Itse asiassa ihastuin näiden kulhojen ja ikean beigejen lautasten yhdistelmään niin kovasti, että sain muutaman idean Minean huoneen uudistamiseen. Vähän maalia, uutta mattoa ja ehkä kaappiakin, hyllyt paikoilleen ja naulakko seinään. Enää puuttuu tytön suostumus ja niin, se täydellinen sinisen harmaa maali. Mutta mitäs sanotte, oliko nämä kolmen euron kipot hintansa arvoiset?

By Lassen Saxe

Tässä vaiheessa vuotta alan yleensä jo puhua vähitellen joulusta, haaveilla lähestyvästä joululomasta ja huomaan jopa töissä ajattelevani vuoden olevan melkein paketissa – aika kun kuitenkin menee niin nopeasti, että lomat ja aatto ovat edessä nopeammin kuin lopulta huomaankaan. Kun alkaa ajatella joulua, voi myös alkaa suunnitella joululahjoja (joita itse yleensä hankimme minimaalisen vähän ja vasta päivää, paria ennen aattoa). Tänä vuonna sattui nimittäin käymään niin, että suurimman lahjan ostin itse itselleni, tai oikeastaan koko meidän perheelle, sillä olohuoneeseemme on ilmestynyt jotain uutta ja erityisen ihanaa.

By Lassenin Saxe-tuoli, pitkäaikainen haaveeni jonka hankkiminen mahdollistui juuri sopivasti tässä ennen joulua pienten onnenkantamoisten kautta! Ensin ajattelin olenko suorastaan ajattelematon, kun hommaan vaaleanahkaisen tuolin pienlapsiperheeseen, mutta meillä on kaikki huonekalut aina ostettu elämistä ja varten, ja niin saa elämä näkyä tässä nojatuolissakin. Nahka patinoituu ajan saatossa ja iän tuoma tummempi sävy peittää varmasti myös mahdolliset tahmatassujen jäljet alleen, joten luulen ettei vaalea väri tai materiaalin arkuus saa meissä minkäänlaisia sydämentykytyksiä aikaan jatkossakaan. Tai jos sydämentykytyksiä on tiedossa, niin ainoastaan siksi että tuoli on käsittämättömän kaunis ja tuntuu istuvan loistavasti meidän muuten niin harmaaseen olohuoneeseen.

Kuten huomaatte olen lisäillyt olohuoneeseen joitakin jouluisia koristeita, ja vaikkei kokonaisuuden kanssa olekaan tehty ylilyöntejä (ainakaan vielä!), niin kyllä näistäkin muutamista tähdistä ja havuista jo tuli vähän jouluisempi fiilis. Vielä valoja pihalle, kuusi olohuoneeseen, vähän kullan kimalletta koriste-esineisiin, piparit uuniin ja joululaulut soimaan niin ensi kuussa jouluinen tunnelma on taattu. Tällä viikolla pitäisi myös saada viimeisteltyä seinälle diy-joulukalenteri ja askarreltua ulko-oveen havukranssi, ehkä samalla tulee juotua muutama kupillinen glögiäkin. Yksi tämän joulun hitti taitaa kuitenkin olla, jota meillä ei tulla näkemään, ja se on tonttuovi. Entäs teillä, joko joulu hiipii kotiin vai odotellaanko vielä?

Hennesin pellavalakanat

Reilu viikko sitten pyörähdin paikallisessa Hennesissä tarkoituksenani ostaa meille toiset pellavalakanat, entisten vaaleanharmaiden kaveriksi beiget. Lopputuloksena kävelin liikkeestä ulos aavistuksen yllättyneenä, kassissani nimittäin oli parivuoteen lakanapaketti, mutta lompakkoa ei tarvinnut kaivaa kassalla esille ollenkaan.

Jokunen aika sitten Hennesissä nimittäin otettiin käyttöön bonusjärjestelmä, jolla asiakas kerää puhelinta näyttämällä pisteitä ostoksistaan. Tarpeeksi pisteitä kerättyään järjestelmään alkaa tupsahdella erilaisia alennuksia, joita en itse ollut aiemmin osannut kovinkaan tarkasti selailla, puhumattakaan hyödyntämisestä. Kaikki pisteeni odottivat siis järjestelmässä sitä oikeaa hetkeä, ja yhteensä niitä oli kertynyt sen verran kivasti, että sain kävellä liikkeeseen sisään, valita jotain mieleistä ja kävellä puhelinta vilauttamalla ulos. Kätevää!

Toki olen ajan saatossa joutunut jokusen pennin Hennesillä kuluttamaan saadakseni tuon hymyn huulilleni nostattaneen alennuksen, mutta sama raha sinne olisi mennyt joka tapauksessa – pistesysteemillä tai ilman. Ja entäs ne lakanat sitten? Yhdet Hennesin pellavalakanat meillä on ollut jo muutaman vuoden, ja niistä on tykätty niin että uskallettiin ottaa toisetkin. Ensimmäisessä ja toisessakin pesussa pellavasta irtoaa melko paljon haituvaa, mutta sen jälkeen tilanne tasoittuu, lakanat pehmenee ja pian huomaat ettet enää muita tahtoisi käyttääkään. Kuivausrummun kautta käyneenä pellavalakanat on parata mitä tiedän, ja Henkkamaukalla hinta-laatusuhde on kohdillaan. Ei vain ilmaiseksi saatuna, vaan ihan rahallakin ostettuna.

Anno saapui Iskuun!

Tiedättekö, mikä on paras sisustusuutinen vähään aikaan? No tietenkin se, että Kodin 1:sen mukana kuopattu Anno on palannut, eikä enää tarvitse täällä Jyväskylässäkään luottaa pelkkään nettikauppaan, vaan Annon tuotteita saa nyt myös paikallisesta Iskusta!

Mielestäni tämä on huippujuttu, sillä Annon tuotteet etenkin piensisustuksen puolelta ovat hyvin lähelle omaa mieltymystäni. Myös Iskun kannalta tämä on aika mahtavaa, sillä ainakin itse olen tähän asti mieltänyt Iskun enemmän isojen huonekalujen ja mattojen ostopaikkana – nyt siellä tulee varmasti pyörittyä vähän tiheämmällä tahdilla, kun valikoimasta tietää löytyvän pienempääkin tilpehööriä. Iskun Anno-kokoelmaa pääset tutkiskelemaan näillä sivuilla.

Luulen, että kaikki me jyväskyläläiset sisustajat olemme Annon saapumisesta erityisen iloisia, koska näillä kulmilla ei kovin montaa edullisia sisustustavaroita myyvää liikkettä ole. Eilen Iskussa järjestettiin sisustusilta, josta itsekin nappasin jotain Annolta mukaani, tämän Susanna Vennon suunnitteleman villamaton. Se vielä hieman etsii paikkaansa meillä kotona, mutta uskon, ettei meidän Annon hankinnat jääneet yhteen mattoon. Päiväpeitot, taljat ja tyynyt houkuttelivat pehmeällä olemuksellaan ja ihanilla luonnonmateriaaleillaan!

Vinkkinä sekin, että suosittelen lämpimästi tilaamaan Iskun uutiskirjeen täältä (allekirjoittanut ei hyödy tästä mainostamisesta mitään), sillä joka vuosi sähköpostiin kilahtaa myös kutsu Iskun sisustusiltaan. Sisustusilloissa inspiroidutaan trendeistä, shoppaillaan hyvällä alennuksella ja nautitaan ruoasta ja juomasta. Eilisen illan yhtenä päätähtenä loisti mm tämä ihana rouva!

Valaisimet vaihtoon

Tähän uuteen kotiin olemme heti alusta asti yrittäneet valita sellaisia huonekaluja, jotka olisivat niin klassisia, ettei silmä ihan hetkessä kyllästy. En ole suostunut tekemään kovinkaan monia kompromisseja, koska se on varmaa, että kaikki ihan kiva tulee vaihtumaan vuosien saatossa useampaan kertaan kuin mikään sellainen, josta olet saanut haaveilla pitkään.

Vaikka aina voisi valita toisinkin (ja silti olla ihan yhtä tyytyväinen), niin valintamme on onneksi lähes kaikki olleet kovin mieluisia. Paitsi yksi mietityttää.

Ruokapöytämme yläpuolella riippuvat kaksi Tom Dixonin valaisinta olivat olleet haavelistalla jo muutaman vuoden, ja edelleen pidän niistä älyttömän paljon. Ainut ongelma on niiden valaisuteho, joka jättää toivomisen varaa. Kaikki yleisvalaistus kodissamme on 4000K, mikä tarkoittaa melko kylmän valkoista, lähelle päivänvalon sävyistä valoa. Se toimii loistavasti silloin kun haluamme kokonaisvaltaisesti valoa, mutta iltaisin tunnelmavalona kaipaa lämpimämpää ja epäsuorempaa valaistusta. Tähän tarkoitukseen meillä on juurikin kaikki nämä katto-, seinä- ja jalkalamput, eikä spotteja pidetä päällä ollenkaan.

Tom Dixoneissa sisäpinta on kultaisen sävyinen ja itse lamppukin sijoittuu suht syvälle valaisimen sisään. Näin ollen valaisuteho ei ole ehkä ihan niin hyvä kuin tuossa keittiön pöydän yläpuolella tarvitsisimme – valaisimien vaihto olisi siis ihan perusteltua. Olen jo ehtinyt selailla eri vaihtoehtojakin, esimerkiksi Le Klintin valaisinkaksikkoa, &Traditionin paperivalaisimia, Pholcin uutuutta, Louis Poulsenia ja vaikka mitä muita, mutta koska haluan mahdollisen vaihdon olevan lopullinen, täytyy asian antaa vielä hautua. Voi olla että lopulta valaisimet jää kokonaan vaihtamattakin, jos samaan tilaan tulee muita valonlähteitä tilanteen parantamiseksi, tai sitten päätös syntyy nopeasti ja ensi viikolla paistatellaan jo uudessa valossa.

Sisustusta kotisohvalta

Jotkut teistä saattaa muistaa kun pidin puolisen vuotta sitten sisustuskutsut täällä meillä? Tykkäsin ideasta ja naisesta kutsujen takana niin kovasti, että halusin pitää heti uudet kutsut jo nyt syksyllä, joten niinpä me istuttiin iltaa naapureiden ja ystävien kanssa tämän viikon tiistaina hypistellen Sisustus Hattaran valikoimaa. Kivasti nämä tällaiset illanistujaiset piristävät koko viikkoa, kun pääsee vaihtamaan kuulumisia muuten niin hektisen arjen keskellä.

Meillä on nyt tänä syksynä ollut niin NOSHit kuin nämä sisustuskutsut, ja ensi lauantaina vielä juhlitaan halloweenia. Joulu aiotaan viettää kotona ainakin oman perheen ja vanhempieni kanssa, ja siihen melkein heti perään tuleekin molempien lasten syntymäpäivät juhlineen. On siis ehkä sanomattakin selvää, että tykkään tosi paljon kaikenlaisten kutsujen ja iltamien järjestämisestä, etenkin sellaisten, joissa kaikki voivat vain olla rennosti, ilman mitään erikoisempaa ohjelmaa. Itse asiassa, jos olisin rikkaampi, järjestäisin varmasti vieläkin useammin ystäville illanistujaisia ja juhlia, ihan vain siksi että saisin suunnitella, leipoa ja se tärkein, viettää aikaa ystävien kanssa. 

Sisustus Hattaran, jonka löydät instagramista nimimerkillä @sisustushattara, valikoimasta löytyy monia juuri omaan makuuni sopivia tuotteita. On paljon tämän hetken suosikkeja, kuten betonijäljitelmästä valmistettuja kulhoja ja kippoja, puisia tiskiharjoja, katseenkestäviä puhdistusaineita, lastenhuoneen kaunistajia, pellavapyyhkeitä ja keraamisia astioita. Valehtelematta suurin osa tuotteista oli sellaisia, jotka olisin hyvin mielelläni ottanut omaankin kotiini.

Yritin kuitenkin pitää ostoslistani maltillisena, ja päädyin lopulta ostamaan tarpeellisimmat. Minea valitsi itselleen kaulakorun ja päiväkirjan, Nooan huoneeseen ostin pienen julisteen ja itselleni hankin muutaman sisustusta kaunistavan esineen. Viime kerralla ostin kaksi keraamista, käsin tehtyä kahvikuppia, joille jään vielä odottamaan seuraajia Sisustus Hattaran seuraavasta kuppierästä. Jäin myös pohtimaan omilla kutsuillani hitiksi noussutta isoa betonisen näköistä tarjoilukulhoa, jonka mukaansa pakkasi lähes joka toinen kutsuilleni osallistunut.

Oletteko te järjestäneet jotain kutsuja tänä syksynä? Tykkäättekö itse leipoa ja järjestää vai osallistutteko ennemmin muiden järjestämiin tapahtumiin ja jätätte leipomisen niille, jotka siitä enemmän tykkäävät? Ja mitäs muuten tykkäätte Sisustus Hattaran tämänhetkisestä mallistosta?

Nooan huoneessa

Nooan huone on meidän kodin pienin makuuhuone, noin 9m2, ja itse asiassa jopa vaatehuoneesta tuli puolivahingossa isompi neliöiltään, sillä säilytystilalle oli tarvetta. Kaikkialta löytyy yhä edelleen pahvi- ja muuttolaatikoita sekä keskeneräisiä hommia, mutta olen vähitellen aloittanut pohtimaan sisustusta niin pitkälle kuin sitä nyt on mahdollista miettiä heti muuton jälkeen. Kummassakin lastenhuoneessa on yksi seinä päällystetty vanerilla, joten en ole osannut niihin ainakaan tässä vaiheessa ajatella mitään sen ihmeempiä tehosteseiniä tai teemajuttuja muutenkaan. Toiveissa olisi raikkaan skandinaaviset huoneet, joissa selkeästi näkyisi se, että kyse on lastenhuoneesta, mutta tavarat kuitenkin pysyisivät paremmin järjestyksessä (ja olisivat lasten itse helposti otettavissa) kuin entisessä kodissa, jossa jättimäisten sekatavaralaatikoiden uumenista oli lähes mahdotonta löytää etsimäänsä ilman että räjäytti koko laatikon lattialle. Väriä saa olla lasten omien toiveiden mukaan, pari maalipurkkia käytiinkin jo Minean kanssa viikonloppuna hakemassa muutamaa kaappia varten.

Huoneiden täyttäminen tuntui olevan kaikkein helpoin aloittaa juurikin tästä Nooan huoneesta. Ehkä siksi, että huone on sopivan pieni tila niin ettei sen sisustamisessa ole kovin monia vaihtoehtoja esim. kalusteiden sijoittelun suhteen, ja huoneeseen tarvittavat toiminnot määrittivät valintoja aika pitkälle. Täytyy olla sänky, pienelle pojalle sopiva työskentelytaso, sopivasti säilytystilaa leluille ja paljon tyhjää lattiapintaa, jolla ajella junaradalla ja autoilla. Kahdella seinällä on oviaukko ja kolmannella kaksi koko seinän peittävää ikkunaa, mikä tarkoittaa sitä että vaneriseinä on ainut ehkä seinä, ja sille oli mielestäni loogisinta sijoittaa sänky. Sängylle jää täydellinen paikka ennen vaatehuoneen oviaukkoa ja vaneriseinää vasten, jolloin vaneri samalla toimii kivasti tehosteena sängynpäädylle.

Tähän saakka Nooa on nukkunut vielä vauva-aikaisessa Stokken pinnasängyssään, mutta olin jo päättänyt, että muuton yhteydessä on aika hankkia kunnon sänky, josta poika voi turvallisesti kiivetä itse pois. Ehkä olin lykännyt sängyn vaihtoa turhankin pitkään, koska kuvittelin sen olevan isompikin projekti kun yhtäkkiä Nooa alkaa ramppaamaan sängystä pois ja takaisin, mutta kuinkas siinä kävikään, tyyppi on nukkunut yönsä ihan normaaliin tyyliin uudessa juniorisängyssään! Me valitsimme sängyksi Jollyroomin linjakkaan valkoisen JLY juniorisängyn* joka tuntui parhaalta vaihtoehdolta niin ulkonäkönsä kuin käytännöllisyytensä ansiosta. Kummallakin puolella olevat turvalaidat ovat riittävät pitämään lapsen sängyssä, niin ettei lattialle ole tarvinnut viritellä tyynykasoja edes varmuuden vuoksi. Tykkään ilmavasta ulkonäöstä ihan älyttömästi, ja sängyn saavuttua Nooan mielipiteen pystyi lukemaan suoraan siitä kiljumisen ja nauramisen määrästä. Onhan se nyt käsittämättömän hienoa saada isojen poikien sänky, ihan niin kuin siskollakin!

Nooa on viihtynyt uudessa, omassa huoneessaan yllättävän hyvin leikkimässä milloin milläkin autolla. Koska autot ja junat on kovimmalla käytöllä, on ne jätetty koriin heti oven viereen, ja vaatehuoneessa alimmassa laatikossa on läjä Duploja. Yöpöytinä toimivissa Legon säilytysrasioissa on mm Playmobileja, mutta kovin rakentavia leikkejä ei Nooa niillä vielä saa aikaiseksi. Enemmänkin leikkiminen on autoilla päristelyä pitkin lattioita tai Minean perässä juoksemista. Hellyyttävintä on se, kuinka toinen on edelleen vähän liian pieni isompien leikkeihin, mutta kuitenkin jo tarpeeksi iso tajutakseen leikin jujun ja yrittääkseen pysyä menossa mukana. Aina silti tuntuu, että Nooa on vähintään yhden askeleen perässä – paitsi sänky on pikkujäbällä nyt niin viimeisen päälle, että Mineaa tuntui vähän harmittavan nukkua vanhassa sängyssään. Niinpä tänäänkin tyttö muutti petivaatteidensa kanssa tv-huoneen sohvalle yöksi, ja jotain puhetta on ollut parvisängystä, mutta katsotaan nyt miten sen kanssa tehdään ja millä aikataululla. Jospa tästä Nooan sängystä löytyisi yhtä ilmavanoloinen parvisänkyversio, joka passaisi hyvin Minean huoneeseen..

Miten teillä parivuotiaat nukkuu? Ja joko teillä menee yöt heräämättä? Nooa yleensä herää kerran, kaksi yössä ja vaatii joko taputtelua tai syliä, mutta en ole stressannut asiasta sen enempää, koska meillä on nyt viime aikoina ollut niin paljon isoja muutoksia elämässä raksan ja muuttojen myötä. Jos teillä on jollain sängynvaihto edessäpäin, niin vinkkinä että tämä Nooan JLY juniorisänky on parhaillaan puoleen hintaan Jollyroomissa, ja muutenkin nettikaupasta löytyy laaja valikoima kaikenlaisia lastensänkyjä.

*sänky saatu blogin kautta

luukku 6: tähti

Itsenäisyyspäivän kunniaksi koti on saanut lisää valoa ja koristeita. Vähän myöhässä olen tänä vuonna asian suhteen, sillä vieläkin olisi laitettavaa eikä joulukoristeista taida olla esillä edes puolia. Uutuutena kirjahyllyn päälle asettelin viime viikolla tekemäni tähden, johon haettiin Minean kanssa pulkkaretkellä oksia lähimetsästä. Näitä Daavidin tähtiä syntyy helposti liukuhihnatyönä, joten tein yhden tuliaisiksi siskolleni, jonne suuntaamme huomenna aamuvarhaisella.

Tähteä varten valitsin suht tasapaksuisia oksia ja poistin niistä kaikki silmunkohdat. Asettelin oksat haluamaani tähden muotoon pöydälle ja karhunlangalla sidoin kaikki risteymäkohdat tiukasti. Lopuksi leikkasin ylimääräiset oksanpäät pois, kieputin ympärille valot ja siinäpä se. Tähti sopii vaikka ulko-oveen, takan päälle tai pienempänä versiona paketin koristeeksi. Yksinkertaisen kaunista!

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

luukku 1: ihanimmat joulukoristeet

Joulukuu ja kalenterin ensimmäinen luukku. Seuraavat 24 päivää on tiedossa jouluisia kuvia, diy-ideoita, leipomista, yllätyksiä, puuhailua ja paljon joulumieltä! Toivottavasti pysytte mukana joka päivä!

Tänään luukun takaa paljastuu haaste, joka on odottanut toteutustaan jo hyvän tovin! Haasteen sain Annikalta (ja ehkä joltain muultakin?), ja tarkoituksena oli esitellä oma lempijoulukoriste sekä linkittää postaus Annikan Karkkipurkki-blogiin.

Valitsin yhden sijaan kaksi, toinen niistä itse tehty viimevuotinen ja toinen uusi Putiikkipäivänä ostettu. Pentikillä käydessämme mukaani lähti tämä kaunis lasipallo kuuseen, sillä siinä on jotain niin ihanan herkkää ja tunnelmallista. Useampaa en raaskinut ostaa, mutta yksi erilainen ja vähän näyttävimpi koriste toimii kuusessa varmasti ihan loistavasti! Kaikki muu kun tulee todennäköisesti olemaan tänä vuonna omatekemää :).

Toisena lempparina kuvasin kuusikolmikon, jonka tein viime jouluna pöytäkoristeeksi. Älyttömän helpot, muunneltavat ja katseen kiinnittävät kuuset, jotka kieputtelin valmiiksi hetkessä. Jos innostut itekin askartelemaan niin näihin tarviit styrox-kartion pohjaksi (halutussa koossa), johon liimataan pieniä pisaroita sinne tänne matkan varrelle ja lempilankaa kieputellaan kartion peitoksi alhaalta ylös. Mä käytin Novitan lankoja, joista tuo pörröisin taisi olla viime vuoden sesonkituote, mutta vastaavia löytyy varmasti tänäkin vuonna. Lopuksi viimeistelin kaksi kuusta liimaamalla toiseen Swarovski-kristalleja ja toiseen pieniä valkoisia helmiä. Onnistuu keneltä tahansa :)!

sopivan leikkisää

Pohdiskelin ja pähkäilin Minean huoneen väritystä sen jälkeen kun sinne tuli uusi mustavalkoinen matto. Pitäisikö sen rinnalle ottaa jokin kirkas tehosteväri? Pysytäänkö jo olemassa olevissa vaaleanpunaisissa yksityiskohdissa ja sopiiko beiget seinät muuhun väritykseen enää ollenkaan? Lopputulemana vaaleanpunaiset tyynyt sai lähteä, seinät maalaisin mielellään uudelleen (jos uskaltaisin asiaa edes ehdottaa miehelleni ;)!) ja tehosteväri on edelleen harkinnassa. Värin sijasta liputan tällä hetkellä ennemmin kuvioiden nimeen.

Melkein jo tilasin Marimekon räsymatto-kangasta Marimuksusta, keltainen sopisi nimittäin täydellisesti mustavalkoisen kanssa. Sitten törmäsinkin Elloksella kivoihin tyynynpäällisiin, jotka oli ihan superhalvat ja jatkavat samalla mustavalkoisella teemalla. Näitä löytyy myös värikkäänä versiona täältä, jos joku ihastui yhtä kovasti kuin mä!

Pinkkiä paperipalloa ja pöllötyynyä lukuunottamatta tehosteväri saa nyt odottaa ainakin kevääseen asti.. Tuleehan sitä väriä runsaasti leluistakin, jotka valitettavasti on suurimman osan päivästä levällään pitkin koko kotiamme :). Ja taitaa joku olla joskus todennut niinkin, että liika virikkeellisyys (tässä tulkittuna värikkyys :)) turruttaa aisteja ja mielikuvitusta! Tai sitten vaan myönnän, että tykkään värittömyydestä ja seesteisyydestä sisustuksessa :). Tarkkasilmäiset ehkä bongaavat huoneesta jotain muutakin uutta tyynyjen lisäksi, mutta siitä lisää joulukalenterissa (joka starttaa sunnuntaina!!).

Entä teillä, lastenhuone sateenkaaren väreissä vai muuta sisustusta noudattaen? 

Annoa astiakaappiin

Täällä on täysi tohina päällä leivonnaisten koristelun kanssa, mutta aina löytyy pieni hetki omalle ajalle blogin parissa :)! Viime viikolla suuntasin vielä kerran Kodin1:lle, kun Annon tyynynpäälliset miellyttivät sisustussilmääni niin kovasti. Vieläkin olisi muutama koriste-esine mielessä, ja huomasin kivan lampputarjouksenkin, mutta tällä kertaa mukaan lähti pino astioita.

Tyynynpäällisten kuviolla Annolta löytyy ainakin mukeja, lautasia, erilaisia purnukoita ja tarjotin. Meillä kaapit pursuaa jo ennestäänkin kaikenlaisia eriparisia astioita, mutta siitäkin huolimatta halusin tämän kahvattoman kupin sokeriastiaksi. Samalla ostin purkin ja kupit, jotka vilahtivat kuvissa eilisen tiikerikakun kanssa. Mihinköhän Annon pisarat ja kolmiot meillä vielä voisi levittäytyä, tuntuu nimittäin etten vieläkään oo saanut tarpeekseni!
Ihanaa viikonloppua!