luukku 23: herkkujen joulupöytä

Muutama hetki vielä ja on joulu! En voi väittää etteikö touhua riittäisi vielä huomisellekin, mutta on se joulutunnelma kuitenkin salakavalasti jo hiipinyt meille muutama päivä sitten. Yrityksen ja erehdyksen kautta oon tänään tehnyt vielä viimeiset laatikot, yöllä paistuu kinkku ja huomenna kypsytellään päivän mittaan karjalanpaistia ja punajuuripaistosta. Nälkä kasvaa vähitellen jo ruokia ajatellessa.

Joulupöydän menun suunnittelin jo hyvissä ajoin etukäteen, ja kirjoitin sen ylös sekä itselleni että pöytään laitettavaksi. Suurin osa herkuista on samoja kuin viime vuonna, niistä oma lempparini on bataattilaatikko. Uutuutena kokeilen poronlihaa ja suklaa-tiramisujälkiruokaa. Jälkiruoka valmistuu suklaakermasta, tiramisu-rahkasta, kahvista ja pipareista. Namnam! Toinen kokeiluni oli työkaverin reseptillä valmistunut saaristolaisleipä, josta tuli aivan herkkua. Tää ei ole pelkästään joulun juttu, joten kokeilkaa ihmeessä joku kerta!

Saaristolaisleipä 3kpl
 
1 l piimää
75g hiivaa
3 dl siirappia
1 rkl suolaa
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl kaljamaltaita
1 l vehnäjauhoja
 
Lämmitä piimä miedolla lämmöllä kattilassa kädenlämpöiseksi.
Liuota piimää joukkoon hiiva.
Mittaa sekaan vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa.
Taikina jää melko löysäksi.
Kohota taikinaa noin tunti.
Voitele kolme leipävuokaa ja täyte vuoat taikinalla noin puolilleen.
Anna kohota noin tunti niin että taikinan tilavuus tuplaantuu.
Paista 175 asteessa noin tunti.
Hieman ennen valmistumista voitele leivät siirappivedellä (1 dl vettä ja 1/2 dl siirappia).

Marimekon Kuusikossa-kuosi on tänä syksynä ihastuttanut niin kovasti, että se pääsee joulupöytämme kattauksen päärooliin. Kokeilin kahta erilaista versiota, liinalla ja ilman, mutta päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen ja vähäeleiseen vaihtoehtoon. Askartelin vielä pöydän päälle lamppuun roikkumaan muutaman paperihaitareista tehdyn ympyrän, ja yllätyksekseni niistä tuli tosi hauskat. Inspiraation sain Iittalan ympyröistä ja sydämistä, nämä vaan syntyy itse tehtynä lähes ilmaiseksi pelkästä paperista ja liimasta. Kyllä nyt kelpaa aloittaa herkuttelu!

luukku 20: lumisadetta

Muutama yö enää jouluaattoon, mahtavaa! En malttaisi millään enää odottaa, mutta samaan aikaan tuntuu, että joulu tulee tänä vuonna ihan liian yllättäen. Koti on koristeltu, leivonnaiset odottaa syöjiään ja kuusi koristelijoitaan, mutta mitään en ole vielä tehnyt ruokien eteen. Edessä on siis melko kiireinen viikonloppu hankkien viimeisiä lahjoja ja kokkaillen laatikoita ja muita jouluruokia. Perinteisten ruokien rinnalle haluaisin jotain vähän erikoisempaa, mutta suunnitelmat on toistaiseksi jääneet vähän puolitiehen. Mitä teillä syödään joulupöydässä, ties vaikka saisin teiltä hyviä vinkkejä?

Äärimmäisen viime tipassa sain tänään jätettyä joulukortitkin postiin, kun ensin olimme etsiskelleet postilaatikkoa, joka tyhjennetään vasta illemmalla. Ehkä tästä voisi jo oppia jotain ensi vuotta ajatellen? Korttikuvien ottaminen ei ollut mikään helpoin homma, mutta muutaman onnistuneenkin otoksen löysin kymmenien epäonnistuneiden joukosta.

Minean huoneeseen askartelin DIY-lumisadepallon Ikean purkista, enkelistä ja hopeahileestä. Ihan sellainen tästä ei tullut kuin olisin toivonut (mikä ehkä oli odotettavissakin kun idea tuli hetken mielijohteesta), mutta ensi kerralla tiedän ainakin hankkia vähän ”höytyväisempää” hilettä. Näistä saisi vaikka kivoja joulumuistamisia lapsikavereille!

 

luukku 12: Hama-koukussa

Arvatkaapa mikä uusin innostukseni on? Suunnittelin joululahjojen papereita ja koristuksia, ja mieleeni juolahti kokeilla mitä Hama-helmistä saisi aikaan. Muutaman tähden ja sydämen jälkeen olin melkeinpä valmis korvaamaan meidän huonekalutkin Hama-helmistä tehdyillä, ja tohkeissani pyöräytin ainakin parikymmentä kuviota paketointia ja kuusen koristelua odottamaan. Sukulaisille ja ystäville tiedoksi siis, että tänä vuonna joka lahjassa roikkuu ainakin yksi helmistä tehty sydän, tähti, poro tai kuusi!

Pinterestistä voi löytää jonkin verran kivoja malleja Hama-helmille, mutta myös itse kokeilemalla homma onnistuu. Tässähän on vain tekijän mielikuvitus rajana, ja valmiita kuvioita voi käyttää lähes mihin tahansa. Pakettien lisäksi nämä pääsevät meillä kuusta koristamaan eikä innostus varmasti siihenkään lopu. Inspiraatiokuvissa olen nähnyt muun muassa helmistä tehtyjä tuikkukippoja, tauluja, kortteja, lasinalusia, avaimenperiä ja jopa pieniä koreja. Parasta tässä on se, ettei helmet maksa juuri mitään ja tekeminen on hyvin nopeaa (kuvio alustalle ja silitys leivinpaperin päältä).

Onko teillä askarreltu Hama-helmillä ja millaisia luomuksia saitte aikaan?

luukku 7: jääkaapissa sataa lunta!

Moneltako teistä löytyy kotoa jonkinlaista liitutaulua? Vuosi, pari sitten alkoi monessakin kodissa näkyä maalattua liitutaulua tai sähkökaappia koristavaa tarraa, ja näin jälkitoimituksena liitutaulutarra oli hankittava meillekin. Rullan saavuttua postista olen sommitellut sitä vähän sinne sun tänne, alkuperäinen idea oli liimailla tarraa Minean huoneeseen. Nyt siellä kuitenkin komeilee Ikean puu, ja seinillä alkaa olla jo ihan riittävästi tavaraa.



Jouluiseen käyttöön tarrarulla pääsee vielä lähempänäkin joulua, mutta ensin kuusen mallinen pala saa ilahduttaa meitä jääkaapin ovessa. Tarra irtoaa aika helposti taustastaan, mikä tekee leikkaamisesta sen verran haastavaa, että lumisade piti tehdä ihan tavallisesta mustasta kartongista. Eipä noihin pieniin hiutaleisiin olisi mitään mahtunut kirjoittamaankaan, vaan tärkeimmät rakkausviestit rustataan jatkossa tähän kuuseen!
 

luukku 6: tähti

Itsenäisyyspäivän kunniaksi koti on saanut lisää valoa ja koristeita. Vähän myöhässä olen tänä vuonna asian suhteen, sillä vieläkin olisi laitettavaa eikä joulukoristeista taida olla esillä edes puolia. Uutuutena kirjahyllyn päälle asettelin viime viikolla tekemäni tähden, johon haettiin Minean kanssa pulkkaretkellä oksia lähimetsästä. Näitä Daavidin tähtiä syntyy helposti liukuhihnatyönä, joten tein yhden tuliaisiksi siskolleni, jonne suuntaamme huomenna aamuvarhaisella.

Tähteä varten valitsin suht tasapaksuisia oksia ja poistin niistä kaikki silmunkohdat. Asettelin oksat haluamaani tähden muotoon pöydälle ja karhunlangalla sidoin kaikki risteymäkohdat tiukasti. Lopuksi leikkasin ylimääräiset oksanpäät pois, kieputin ympärille valot ja siinäpä se. Tähti sopii vaikka ulko-oveen, takan päälle tai pienempänä versiona paketin koristeeksi. Yksinkertaisen kaunista!

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

luukku 5: tuikku omenassa

Kappas vaan, siellähän sitä punaista pilkottaa! Tällainen kaunis paahteinen ja vähän tummempi punainen voisi ollakin se meidän juttu, sillä tässä on mielestäni tunnelmaa ja yhdistettynä vihreeseen se toimii ihan erityisen hyvin. Meiltä löytyy jonkin verran puun sävyjä, kun lattia ja keittiön työtaso on vaaleaa tammea ja tämä ruokapöytä on kierrätettyä tiikkiä, ja näihinkin sopii tämä lämmin punainen paremmin kuin se perinteinen kirkkaampi sävy.

 

Hedelmäkorin sijasta omena pääsi tällä kertaa jouluiseen asetelmaan toimittamaan tuikkukupin virkaa. Melko suurpiirteisesti kaiversin keskelle kolon tuikkua varten eikä muita ponnisteluja sitten tarvittukaan! Nämä on juurikin näitä töissä käyvän pienen lapsen äitin jouluvalmisteluja ;).

luukku 4: DIY kuusenpallot

Mustavalkoisen vallattua tilaa kodissamme päätin kokeilla, miltä sama värimaailma tuntuisi joulukoristeissa. Ei sitä missään kait ole määrätty, että joulun pitäisi olla kimaltava tai punainen, ja itselleni parhaiten sopii se, että joulu on joka vuosi vähän erisävyinen. Punainen kulkee pienissä määrin aina rinnalla, mutta päävärinä sitä tuskin tullaan meillä näkemään koskaan.

Mustia joulukoristeita kaupoissa näkee melko vähän, joten näpertelin hyvin yksinkertaiset kuusenpallot itse käyttäen ainoastaan styrox- ja massapalloja, mustaa tussia, lankaa ja nuppineuloja. Massapallot on vähän liian raskaita tähän meidän reppana-huonekuuseen, mutta oikean kuusen oksat kestää aattona niiden painon ihan varmasti. Kokeilin paria erilaista helppoa kuviointia, ja ihan kivoja molemmista tuli. Yhteen palloon vielä dymoilin hyvän joulun toivotukset.

 

Viime vuodelta meillä on säästössä pieniä hopeisia palloja ja tähtiä, jotka taittelin kiiltävästä paperista. Kaikki nämä ja vielä muutama muukin diy-kuusenkoriste pääsee aattona koristamaan meidän kuusta. Tänä vuonna kuusi hankitaan jo hyvissä ajoin varastoon odottamaan, ettei käy niin kuin viime vuonna, jolloin ainoat jäljellä olevat kuuset oli lähes pystyyn kuolleita. Päästiinpähän ainakin siivoamisssa helpolla, kun kuusessa ei juurikaan ollut neulasia, joita varistella pitkin lattioita!

Missä väreissä teidän joulu otetaan vastaan?

luukku 1: ihanimmat joulukoristeet

Joulukuu ja kalenterin ensimmäinen luukku. Seuraavat 24 päivää on tiedossa jouluisia kuvia, diy-ideoita, leipomista, yllätyksiä, puuhailua ja paljon joulumieltä! Toivottavasti pysytte mukana joka päivä!

Tänään luukun takaa paljastuu haaste, joka on odottanut toteutustaan jo hyvän tovin! Haasteen sain Annikalta (ja ehkä joltain muultakin?), ja tarkoituksena oli esitellä oma lempijoulukoriste sekä linkittää postaus Annikan Karkkipurkki-blogiin.

Valitsin yhden sijaan kaksi, toinen niistä itse tehty viimevuotinen ja toinen uusi Putiikkipäivänä ostettu. Pentikillä käydessämme mukaani lähti tämä kaunis lasipallo kuuseen, sillä siinä on jotain niin ihanan herkkää ja tunnelmallista. Useampaa en raaskinut ostaa, mutta yksi erilainen ja vähän näyttävimpi koriste toimii kuusessa varmasti ihan loistavasti! Kaikki muu kun tulee todennäköisesti olemaan tänä vuonna omatekemää :).

Toisena lempparina kuvasin kuusikolmikon, jonka tein viime jouluna pöytäkoristeeksi. Älyttömän helpot, muunneltavat ja katseen kiinnittävät kuuset, jotka kieputtelin valmiiksi hetkessä. Jos innostut itekin askartelemaan niin näihin tarviit styrox-kartion pohjaksi (halutussa koossa), johon liimataan pieniä pisaroita sinne tänne matkan varrelle ja lempilankaa kieputellaan kartion peitoksi alhaalta ylös. Mä käytin Novitan lankoja, joista tuo pörröisin taisi olla viime vuoden sesonkituote, mutta vastaavia löytyy varmasti tänäkin vuonna. Lopuksi viimeistelin kaksi kuusta liimaamalla toiseen Swarovski-kristalleja ja toiseen pieniä valkoisia helmiä. Onnistuu keneltä tahansa :)!

ihan ite tein!

Kerrankin ehdin postata jotain lähes reaaliajassa, sillä vasta tänään olin iltapäivän askartelemassa ja jo nyt sain kuvat tänne blogiinkin! Lopetimme työnteon aikaisemmin ja lähes kymmenen naisen voimin askartelimme muutaman tunnin ajan jouluisia koristeita ja kortteja. Touhu oli totaalista rentoutumista oman ajan parissa, keskittyen glögin juomiseen ja herkkujen syömiseen, mutta tuli sivutuotteena jotain ihan valmiiksi asti tehtyäkin.

Muutama meistä oli etukäteen ideoinut ja hankkinut materiaalit, me muut seurasimme näiden idearikkaitten toimeenpanijoiden mallia :). Olisin voinut tehdä jouluisen viirin Minean huoneeseen tai vaikkapa kuusenkoristeita kävyistä ja timanteista, mutta päädyin lopulta askartelemaan erilaisia joulukortteja. Napeista tein kuusia sekä joulupalloja, ja tekstin painoin leimasimella. Näistä tuli sen verran painavia, että taidan jättää kortit meille koristeiksi, mutta pienemmässä koossa ne toimisi kivoina pakettikortteina.

Toisena korttimallina tein pitsikoristeisia kortteja, jotka valmistui supernopeasti käyttämällä kakkupaperia ja kultaista spraymaalia. Kakkupaperista leikkasin sopivan pätkän kuviota, kiinnitin sen alustaan kortin päälle teipillä ja maalasin päälle. Paperi pois, teksti leimaten ja helppo joulukortti on valmis! Onnistuisi ihan varmasti niiltäkin, jotka ei yleensä askartelusta niin kovin innostu.

Työkaverini oli laittanut esille myös muutaman muunkin kivan jouluisen idean. Heillä joulukalenterina toimii kuuseen ripustetut neulotut pikkusukat ja lahjaksi viedään itse tehtyjä kerrostarjoilulautasia. Tähän hommaan tarvitaan lautasten lisäksi myös oikeanlaista poraa ja metallitankoa, mutta päätin aloittaa samanlaisen valmistamisen itekin :).

Askarteluiltapäivän tarjoiluista täytyy sanoa sen verran, että maistoin tosi hyvää super food -kakkua, jonka ohje näyttäisi löytyvän ainakin täältä. Kakku näytti ihan tavalliselta suklaakakulta, mutta maku oli mieto ja kevyt (ja kevyt on muuten tämä kakku kalorienkin osalta!). Mä päästin itteni tällä kertaa helpolla ja tein valmiista lehtitaikinasta rullia, joiden väliin laitoin punaista pestoa ja parmesan-juustoa. Hyviä nämäkin, mutta se keveys onkin ihan toinen juttu :)..

Mistä teiän joulukortit yleensä tulee, kaupan hyllyltä vai oman käden tuotoksena?

pikkuvessan uusi matto (jälleen Annoa ;))

Blogissa on näkynyt monesti meidän olo- ja makuuhuoneita, mutta kylppäriä, eteistä tai vessaa ei ole tullut kuvattua koskaan. Eikä sillä että niissä nyt mitään sen kummempaa näkemistä olisikaan, mutta ajattelin näyttää teille hieman tuota meidän pikkuvessaa, kun se sai viime viikolla uuden maton. Anttiloiden ja Kodin Ykkösten Anno-sarja on nyt iskenyt minuun harvinaisen kovaa, sillä olohuoneen uutuustekstiilien lisäksi tämä mattokin löytyi Annolta, ja kävisin mielelläni hakemassa myös joitakin Annon astioita ellei kippoa ja kuppia olisi kaapit täynnä jo ennestäänkin :).

Aikaisemmin meidän pikkuvessassa oli musta pienempi Ottaipnun matto, mutta se sai nyt väistyä tämän uuden ja huomattavasti pehmeämmän alta pois. Vaikka laatoituksen alla on lattialämmitys, on paksu ja pehmoinen matto luksusta jalkojen alla aamuisin!

Ehdoton katseenvangitsija ja ylpeyden aiheeni on harmaa seinä, jonka jätimme aikoinamme laatoittamatta, jotta saisimme yhdelle seinälle jotain valkoista laattaa rouheampaa. Tutustuimme erilaisiin Tikkurilan valmispinnoitteisiin, mutta niiden kaikkien pinta tuntui kuitenkin liian siloitellulta. Laattaseinissä taas kuviointi oli monissa jopa liiankin terävää, niin että ohikulkiessa olisi ollut vaarana raapia itsensä seinään! Niinpä uskaltauduin vähän itse soveltamaan ja kokeilin seiniin tarkoitettua tasoiteainetta, tietämättä lainkaan miltä lopputulos tulisi näyttämään. Levitettyäni tasoiteaineen seinälle, raavin siihen kuvioita maalitelalla, ja seinän kuivuttua maalasin päälle vielä kolme kerrosta harmaata maalia. Tavoitteena oli tasoittamatonta betonia muistuttava seinä, ja melko hyvältä se mielestäni näyttääkin ;)!

Miltä pikkuvessa teistä näyttää? Pyyhkeet meillä on aina joko valkoista tai harmaata enkä muutenkaan ole meidän märkätiloja erityisesti ”koristellut”, vaan ajatuksella yksinkertainen on kaunista mennään. Ehkä vielä joku päivä kurkkaamme meidän kylpyhuoneeseen ja saunaankin, sieltä löytyy myös kivoja yksityiskohtia ;)..

DIY: helppo sängynpääty

Uusien olohuoneen verhojen lisäksi ehdin teille jo muutamaan otteeseen mainita, että myös makuuhuoneeseen olisi lähipäivinä tulossa jotain ihanaa uutta. Tämä oli se projekti, jonka parissa vierähti muutama ilta viime viikolla (kiitos näppärälle miehelleni, joka työn toteutti minun alkusuunnitelmieni pohjalta!). Lopulta yllätyin, kuinka nopeasti valmista tulikaan, kunhan kaikki tarvittavat materiaalit oli valmiiksi hankittuina!

Vajaa pari vuotta sitten vaihdoimme tavallisen runkopatjasänkymme laadukkaaseen Wonderlandin kangasverhoiltuun jenkkisänkyyn, kun huomasimme tarpeen eri kovuisille patjoille mieheni kanssa. Tällöin harkitsimme pitkään myöskin sängynpäädyn ostoa, mutta sänkymallistojen omat päädyt ei oikein meitä vakuuttaneet ulkonäöllään. Kävimme jopa katsomassa Ikean edullista vaaleanharmaalla verhoiltua päätyä, mutta mieheni totesi sen olevan liian perinteinen. Ja toiseksi, värikin olisi ollut täysin väärä makuuhuoneemme värimaailmaan..

Etsiskelyjemme tuloksena syntyi idea itse tehdystä sängynpäädystä ja kuten huomaatte jäi idea muhimaan melko pitkäksikin aikaa. Jostain syystä tästä tuli sellainen sitten joskus -projekti, vaikka nyt toteutuksen jälkeen täytyy sanoa, että tämä olisi varmasti tehty jo aikoja sitten, jos olisimme tienneet, kuinka helpolla ja nopeasti valmista saa aikaan (ja kokonaiskustannukset vähän alle 150€!). Haimme rautakaupasta vanerilevyn, Jyskistä vaahtomuovipatjan, Eurokankaasta vanua, päällyskankaan sekä karhunlankaa ja kahdeksan nappia päällystettiin alan erikoisliikkeessä.

Kuinka näistä tarvikkeista sitten syntyi meidän sängynpääty? Aluksi luulin löytäväni lähes kaikki tarvikkeet levyä lukuunottamatta Eurokankaasta, mutta siellä henkilökunta osasi neuvoa meitä viemään napit päällystettäviksi. Vaahtomuovia emme myöskään löytäneet kuin valmiiden patjojen muodossa, joten se määräsi päädyn maximikorkeuden. Toki leveämpiäkin olisi löytynyt, mutta meille 80cm patja sopi hyvin.

Rautakaupasta saimme vanerin valmiiksi mittoihimme leikattuna (170x80cm), ja saman kokoiseksi lyhensimme patjan. Patja liimattiin levyyn kiinni ja toiselle puolelle piirsimme nappien paikat. Mieheni porasi pienet reiät nappien kohtiin, jonka jälkeen asettelimme vanulevyn (vahvikkeeksi) yhdessä päällyskankaan kanssa patjan päälle ja nidoimme ne toiselle puolelle levyä tiukasti kiinni. Kankaan kiristämisessä kannattaa olla tarkka, että reunoista tulee suorat eikä ne lähde laineilemaan jostakin kohtaa kireämmän kankaan vuoksi.

 

Päällyskankaaksi kangaskaupassa neuvottiin aidon silkin sijasta ottamaan jäljitelmää kulutuksen- ja auringonkeston vuoksi. Samalla kankaalla päällystimme napit (alle kympillä), jotka kiristimme karhunlangalla levyn toiselle puolelle. Laitoimme myös vastakkaiselle puolelle napin, jotta saimme sidottua langat johonkin kiinni. Päädyn laitoimme seinään kiinni pienillä metallisilla koukuilla, joille mieheni porasi levyyn reiät.

Miltä kokonaisuus näyttää? Me tykätään tosi paljon, ja saatiinpa jo veljeltäni tilaus tehdä pääty hänellekin! Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat, että vaihdoin vielä sittenkin ne beiget silkkiverhot kevyempiin valkoisiin, ja ajattelin joku päivä hankkia tilalle perusvalkoiset voileverhot. Tyynytkin sängylle ovat jälkeen kerran vähän vielä hakusessa, mutta ainakin nuo Lennolin Jukka Rintalan suunnittelemat tyynyliinat käy hyvin tunnelmaan. Ehdotuksi kivoista koristetyynynpäällisistä otetaan vastaan :)!

lahja odottavalle äidille

Tänään kaivoin kuva-arkistojeni uumenista teille lahjakassin, jonka annoin hyvälle ystävälleni keväällä hänen odotusaikanaan. Olin jo hyvissä ajoin hankkinut tulevalle vauvalle Nextin yöpuvun ja Jukka-lelujen puuauton, mutta halusin säästää niitä siihen, kunnes vauva olisi nähnyt päivänvalon ja voisi vastaanottaa lahjat itse. Raskausaikana oli mielestäni mukavampi muistaa odottavaa äitiä.

Helppo lahja odottajalle olisi ollut lahjakortti hemmotteluun tai vaikka viedä ystävä hyvään ravintolaan syömään, mutta meitä erottaa lähes 200km ja näkemisemme on viime aikoina jääneet harmittavan vähäisiksi. Halusin myöskin lahjan olevan jotain käytännöllistä, ja keksin koota ystävälleni pienen sairaalakassin. Yritin miettiä, mitä kaikkea itse tilasin mieheltäni sairaalaan, ja millä keinoin osastolla vietetyt päivät omalla kohdallani sujuivat viihtyisämmin. Aikoinaan en itse ollut kasannut minkäänlaista sairaalakassia, kun Minea yllätti meidät vanhemmat syntymällä kuukauden etuajassa. Itse asiassa miehenihän sai heti seuraavana päivänä lähteä ostamaan vauvalle lakanat, pienempiä vaatteita ja muita tarpeellisia tarvikkeita, joiden hankkimiseen ajattelimme olevan runsaasti aikaa äitiyslomani alettua :).

Mitä sitten ystäväni lahjakassiin pakkasin? Ihan kaikkea en enää muista, mutta ainakin sieltä löytyi hammastahna ja -harja, suihkusaippua, kosteusvoide, käsivoide, huulivoide, suklaanaamio kasvoille, rentouttava jalkahoito, suklaata ja Vauvan käyttöopas. Ihan kaikki ei ehkä ole sitä tarpeellisinta tavaraa sairaalassa, mutta tulee varmaan käyttöön myöhemmin kotona. Sairaalassa päivät voi käydä hieman tylsiksi, kun vauva nukkuu suurimman osan ajasta, ja silloin on kiva olla kaikenlaista lukemista. Myös imetysaikana luin kirjoja ja lehtiä enemmän kuin vuosiin, mutta nyt tilanne on taas kääntynyt päälaelleen, kun aikaa lukemiselle on iltabloggailun jälkeen hyvin vähän. Ja mikäs siinä, on tämä bloggailukin yhtä toimiva tapa rentoutua, vaikkakaan ei ehkä yhtä sivistävä ;).

Oletteko te keksineet hyviä lahjoja raskaana oleville tai juuri synnyttäneille ystävillenne? Perinteinen vaippakakku oli oman raskausaikani suloisin lahja, ja se usein nykyään kuuluukin baby showereihin, mutta välillä on myös kiva kokeilla jotain uutta. Ystäväni taisi ainakin tykätä omasta kassistaan, sillä sairaalasta tuli viesti: mumms, suklaat maistuu hyvin 😉!

easy & cheap DIY-lamppu

Taitaa olla käsillä viimeiset lumiset päivät, jos aurinko porottaa jatkossakin samaa tahtia kuin tänään. Se tietää sitä, että olisi aika tehdä se jokavuotinen kaappien siivous, jossa talvitakit ja -kengät saa väistyä kevään tieltä pois. Minean myötä säilytystila on vähentynyt entisestään, joten edessä on sekä omien että Minean vaatteiden myyntiä Facebookin kirppareilla ja Huuto.netissä. Facebookin kirppareille tavaran saa melko nopeasti ja vaivattomasti myyntiin, mutta Huuto.netissä ehkä tavarasta maksetaan vähän ruhtinaallisemmin.

 

Viime yö sujui Minealla huomattavasti paremmin edellisiin verrattuna, ja tänään uskaltauduimme jo mennä muskariinkin. Minea on yskinyt paljon vähemmän eikä yskä enää vingu keuhkoissa niin kuin se vielä eilen teki. Itseä aina vähän mietityttää, voiko yskäistä tai nuhaista lasta viedä kerhoon tai yleensäkään paikkaan, jossa lapsi voi olla kontaktissa muihin lapsiin, mutta ehkä tässä voi käyttää periaatetta jos lapsi on päiväkotikuntoinen, on hän valmis kevyempäänkin puuhasteluun. Tottakai äitinä saa silloin olla vähän tarkempi, ettei samat lelut kierrä suusta suuhun, mutta kyllä ne taudit varmaan tarttuu ihan missä vain, jos on tarttuakseen.
 
Vähän aikaa sitten arvuuttelin teiltä, josko olisitte keksinyt mitä aion valmistaa silkkipaperista ja riisipaperisesta lampunvarjostimesta. No tuunattu lamppuhan niistä tuli ja sijoituspaikkana on Minean huone. Aluksi olin suunnitellut valkoista kattokruunua tähän tilaan, mutta tämä ampiaispesää muistuttava pallo sopii mielestäni aika kivasti tälle paikalle. Voisinpa melkein sommitella sitä myös meidän makuuhuoneeseen, jos innostuisi tekemään sinne toisen samanlaisen.

Lamppu valmistuu uskomattoman halvalla ja vielä alle tunnissa. Käytin projektiin kaksi pakettia Tiimarin silkkipaperia, ja Clas Ohlsonista löysin varjostimen muutamalla eurolla. Leikkasin silkkipaperista saman kokoisia soikioita ja liimasin niitä limittäin varjostimen peitoksi. Laitoin liimaa vain pallon kärkeen, jotta alaosa jäisi roikkumaan vapaana. Soikioiden asettelun suhteen ei tarvitse olla kovin tarkka, koska se ei näy lopputuloksessa. Hieman eri näköisen lampun saa esim. puoliympyrän muotoisesta varjostimesta tai leikkaamalla paperin johonkin toiseen muotoon (kuten pitkiksi roikkuviksi kaistaleiksi).

juhlavalmisteluja

Joulun aikaan sain äidiltäni Kotivinkin joulunumerot, jotka myöhemmin osoittautuivat yllättävän inspiroiviksi. Sain niistä koristeluideoita ja nappasinpa vielä talteen muutaman leivontareseptinkin sopivaa herkkuhetkeä odottamaan. Painoin myös mieleeni hempeiden, pionia muistuttavien servettikukkien teko-ohjeen juuri Minean synttäreitä varten. Paitsi lasten synttäreille sopisivat nämä myös häiden tai kastajaisten koristeluun, vielä kun värivaihtoehdot on rajattomat ja hintaa vaivaiset pari senttiä kappaleelta.

 

Eilen ystäväni kanssa näitä servettikukkia sitten askarreltiin melkoinen pino viikonlopun synttärien koristeiksi. Minulta oli jäänyt muutama paketti baby-kahviservettejä siltä ajalta, kun Minea oli juuri syntynyt ja nyt pääsin niistä kätevästi eroon. Vaikka serveteissä olikin kuva ja teksti, ei se haitannut koska valmiissa kukassa ne eivät näy. Yhden kukan tekemiseen kului aikaa noin vartti ja servettien lisäksi käytin lankaa ja saksia.
1. Avaa servetti taitoksistaan isoksi neliöksi. Asettele kolme servettiä päällekkäin ja taittele haitariksi. Sido haitarin keskiosa langalla.
2. Pyöristä haitarin molemmat päät, kuten kuvassa haitarin oikean pään olen leikannut.
3. & 4. Käännä haitari ja avaa servettien kaikki kerrokset toisistaan. Yleensä servetissä on kolme kerrosta. Tee tämä varovasti sillä kerrokset ovat hauraita ja repeävät helposti. Kun olet avannut kaikkien kolmen servetin kaikki kolme kerrosta haitarin molemmin puolin, voit vielä ”haroa”kerroksia paikoilleen.
 

Askartelun lomassa olen ehtinyt jo aloitella leipomistakin. Eilen tein cake popsien suklaakakkupohjan, josta tuli niin herkullista, että muutama pala tuli syötyä mansikoiden ja jäätelön kanssa. Laitan teillekin reseptin heti ensi viikolla synttärihulinoiden jälkeen. Tätä kakkua täytyy ehdottomasti joskus tehdä ihan vain kakkuna syötäväksi ja mielellään suoraan uunista tulleena. Nam!

 
Minean synttärimekko tuli hankittua jo jokin aika sitten Benettonilta, mutta omia vaatteita en ole vielä ehtinyt miettimään. Uskon että viime viikolla postilaatikkoon tipahtaneesta H&M:n tilauksesta löytyy muutamakin varteenotettava vaihtoehto, kuten nämä ihanat beiget nilkkurit. Omistin jo nämä samat kengät mustana ja vaaleiden tultua alennukseen ne oli ihan pakko tilata. Kyllähän keväällä täytyy hempeillä ja eikös jokainen nainen tarvitse nilkkurit kahdessa perusvärissä!? Nyt nukkumaan ja huomista odottelemaan. Vajaan kahden tunnin päästä Minea on jo 1vee!

Luukku 19: Paperikuviot

Siellä sun täällä on vilahdellut ohjeita erilaisten paperikuvioiden tekemiseen. Tämän tietotulvan ahdingossa minäkin päätin kokeilla, kuinka taittelu ja liimailu onnistuu ja josko lopputulokselle keksisi jonkin järkevän käyttötarkoituksen. Ihastuin erityisesti paperitimantteihin ANN MEERin blogista. Taittelin näitä minikoossa valkoisesta hohtavasta paperista ja aion ripustella ne viikonloppuna kuuseen. Helmikuussa näitä voisi tehdä vaaleanpunaisesta paperista Minean synttäreiden koristukseksi ja näinpä jossain vilahduksen näistä tehdystä himmelistäkin.

Toisena kuviona kokeilin CRAFT IDEAS -sivuston tähtiä, myös ajatuksena ripustaa ne kuuseen. Tähdet oli tosi nopeita tehdä, vaikka eipä timantteihinkaan ensimmäisen kokeilun jälkeen kauaa tuhrautunut. Löysin muitakin taitteluohjeita, kuten suositut MINIECOn timantit, mutta niiden tekemiseen ainakin minulta kului luvattoman paljon aikaa. Kivointa näissä kaikissa on, että kuviot on kauniita, itsetehtyjä ja lähes ilmaisia.

Luukku 17: Lankakuuset

Vielä ehtii pukea kotia joulua varten, jos sitä ei vielä ole aloittanut. Itsellä se tuntuu olevan tänä vuonna loputon prosessi. Joka päivä innostun jostain uudesta asiasta, jonka haluan toteuttaa aattoon mennessä ja keskeneräistä tehdessäni ideoin jo uutta.

Tänä vuonna kun tekee niin onhan ne ainakin valmiina jo ensi vuotta varten. Kaikki ”projektini” on olleet myös aika nopeita toteuttaa, jos kotoa vain löytyy materiaaleja askarteluun. Eilen pyörittelin näitä lumisia lankakuusia. Ostin Tiimarista kolme valmista styrox-kartiota ja kieputin niiden ympärille lankaa peitoksi. Kahdessa kuusessa käytin Novitan ROSE-lankaa ja yhdessä pörröistä Rumba-lankaa, joka on myynnissä vain rajoitetun ajan. Aloitin pyörittämisen liimaamalla langanpään kartion alareunaan kiinni.

Lopuksi liimasin kahteen kuuseen koristeita, isompaan helmiä ja pienempään arvokkaampia Swarovski-kristalleja. Pienin kuusista sai myös kimaltavan tähden latvaansa.

Luukku 13: Tonttu

Humpsahtihan taas muutama minuutti askarrellessa, kun tärkeämpääkään tekemistä ei ole?! Toisaalta sitä kyllä saisi viettää kaiken aikansa tekemässä niitä hyödyllisiä hommia, jos vaan jaksaisi, mutta pitää aikaa olla johonkin muuhunkin. Minulle tämä pikkunäpertely on omaa aikaa, joka yleensä alkaa siitä, kun Minean saa päivä- tai yöunille. Joskus kun joku projekti on kesken sitä ihan odottaa uniaikaa, että pääsee taas jatkamaan kivaa puuhastelua. Ehkä Minean vähän kasvaessa tällaiset askartelut voi tehdä yhdessä.

Tämän tonttusen tekemiseen ei mennnyt montaa hetkeä. Materiaalit saa askartelukaupasta ja lisäksi tarvitsee vain liimaa, sakset ja neulan. Neulalla pistelin villaa, jotta se aavistuksen huovuttuisi tontun lakin tupsua varten.

Lopputulos on mielestäni söpö pikkutonttu, joita voisi tehdä useamman riviin seisomaan. Tontun lakkiin voisi myös kirjailla nimen ja näin ne toimisi hyvin joulukattauksessa paikkakortteina. Kaupasta saa kaikkia osia pienemmässäkin koossa, jolloin tontuista voi halutessaan tehdä kuusenkoristeita.

P.S. Muistakaahan osallistua tupsupipon arvontaan!

Luukku 7: Paperinarupallot

Innostuin viime talvena askartelemaan helppotekoisia paperinarupalloja ja ne on siitä asti olleet meillä esillä, ympäri vuoden. Valot niiden sisällä on kuitenkin vain näin joulun aikaan. Pallot on tosi monikäyttöiset, koska ne sopii pöytäkoristeeksi, niitä voi tehdä minikokoisista jättisuuriin, ne voi ripustaa roikkumaan (vaikka kuuseen), ne voi laittaa ulos tai sisälle jne jne.

Tekemiseen tarvitset paperinarua, Eri Keeper -liimaa, vettä, ilmapalloja ja kelmua. Puhalletun ilmapallon päälle laitetaan muutama kerros kelmua ja sen päälle kieputellan paperinarua, joka on kastettu vesi-liima-sekoitukseen. Pallon annetaan kuivua yön yli, sitten ilmapallo puhkaistaan alta ja vedetään yhdessä kelmun kanssa pois (kannattaa tekovaiheessa jättää yksi hieman suurempi aukko) ja pallo on valmis.