6-vuotiaan pastellisynttärit

Viikonloppuna vietimme kolmeviikkoisen synttäriputken viimeistä erää kun Minealla oli perjantaina omat kaverisynttärit. Minea toivoi pastellisia värejä, porkkanakakkua, pet shoppeja ja pinjataa. Kaikki toiveet toteutettiin, mutta melko pienessä mittakaavassa eli vain muutamilla koristeilla, simppelillä kakulla ja helpoilla tarjoamisilla. Minealle tärkeintä oli saada paikalle kaikki läheisimmät kaverit, ja niin lapsivieraita kutsuttiinkin lopulta yhteensä kaksitoista.

Juhlia on aina kiva järjestää, mutta kun molempien lasten synttärit sattuvat helmikuulle, ei jälkimmäisten juhlien suunnitteluun enää jaksa samalla tavalla panostaa kuin kuukauden ensimmäisiin bileisiin. Teimme lasten kanssa yhdessä samanlaisen palloviirin kuin mikä Nooan juhlissa oli harmaa-mustana, ja ostin pari ilmapalloa ja kertakäyttöiset astiat paikallisesta Confetista. Pinjata löytyi edullisesti lelukaupasta, mutta muita koristeita ei näiden lisäksi tällä kertaa hankittukaan. Suolaisena tarjottiin mozzarellapiirakkaa, pikkupizzoja, hodareita ja popparia. Herkkupuolelta taas löytyi porkkanakakku, toffeemuffinssit, vaahtokarkkitikut ja suklaafondue. Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut joka synttäreillä joko vaahtokarkkitikkuja tai cake popseja, koska ne on aina osoittautuneet hitiksi lasten keskuudessa.

Siinä se mintunvihreällä värjätty porkkanakakku on, sankarin itsensä asettelemilla petseillä. Lapset leikkivät, herkuttelivat, rikkoivat pinjatan ja saivat lopulta pienet kiitospussit joihin sujautimme jokaiselle pienen petsin, ja lapset itse keräsivät pusseihin pinjatasta tulleita karkkeja. Aika simppelillä meiningillä siis mentiin, mutta Minea tykkäsi ja vieraat viihtyi, joten ehkä taidan myöskin ensi kerralla jättää liian panikoimisen pois. Ehdin jo nimittäin valitella sitä, ettei synttäreillä ollut mitään selkeää teemaa enkä ollut kehitellyt kivoja leikkejä etukäteen, olisin nimittäin kyllä halunnut mutta aika ei vain yksinkertaisesti sitten lopulta riittänytkään kaiken miettimiseen etukäteen.

Millaisia lastenjuhlia teillä yleensä vietetään? Panostaen vai pihistäen?

Synttärivalmisteluja

Ehkäpä ei ollut paras idea venyttää eilen työpäivää iltaan saakka (pakollinen!) tai tänään lähteä Even luokse Pompin kutsuille katsastamaan lastenvaateuutuuksia, kun ottaa huomioon että huomenna meillä alkaa Minean synttäreiden juhlinta. Fiksumpi, ja tunnollisempi, äiti olisi jo hyvissä ajoin alkanut kaivella koristeita laatikoista, leiponut pakkaseen, siivonnut kodin ja viettänyt illan ennen synttäreitä viinilasi kädessään katsellen Netflixiä. Vai hetkinen! Onko ihan oikeasti olemassakaan niitä vanhempia, jotka ihan oikeasti saavat kaikki synttärivalmistelut hyvissä ajoin hoidettua, ja jotka välttyvät siltä kuuluisalta viime hetken paniikilta tai tässä tapauksessa ehkä ennemminkin yömyöhään leipomiselta? Vaikka joskus olenkin aloittanut valmistelut ajoissa, en vielä kertaakaan ole edellisenä iltana mennyt ajoissa nukkumaan, koska tekemistä löytyy aina. Useimmiten seison keittiössä ”kaulin kädessä” vielä viisi minuuttia ennen vieraiden tuloa, ja hyvin todennäköisesti samalla tutulla kaavalla mennään myös tänä vuonna.

Kuitenkin jotain olen osannut tehdä toisin. Tämä vuosi on hyvinvoinnin ja downshiftaamisen vuosi, joten tässäkin tapauksessa menin joissain asioissa sieltä, missä aita on matalin. Kakku ja cupcaket on ostettu valmiina ja tänään meillä kävi siivooja, joten itselleni jää lähinnä kodin koristeleminen ja suolaisten herkkujen tekeminen. Tämä ratkaisu tuntui nyt rakentamisen ja muuton jälkeen mitä parhaimmalta, ja koska edelleenkin rakastan ihan kaikkia juhlia, halusin ajanpuutteesta huolimatta järjestää Minealle mahdollisimman ihanat juhlat. Tytön toive oli kukkakeijusynttärit, ja väreiksi valikoitui Minean toiveesta pinkki, vihreä ja vaaleanpunainen. Vielä en yhtään tiedä, millä tavalla teema kukkakeiju tulee synttäreillä näkymään, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa keksiä jotain ennen huomista kello viittä, jolloin kaverit pimpottelevat ulko-ovella. Asiasta on turha ottaa stressiä, sillä sekin on ihan yhtä hyvä vaihtoehto, jos en keksikään mitään teemaan kuuluvaa, vaan juhlat menevät pelkästään juhliessa ja kakkua syödessä. Luulen, että kovin juttu tulee joka tapauksessa olemaan se, että kaverit on saapuneet paikalle ja on pari tuntia aikaa höntsäillä kunnon sokeriövereissä. Wish me luck, sillä seuraavat kolme vai neljä päivää menee aika lailla näissä merkeissä!

 

luukku 24: meidän joulu

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,

siinäkö joulu on?

Lapsenko juhlaa,

paljon kun tuhlaa,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Rauhallista joulua te ihanat Minishown lukijat!

luukku 23: herkkujen joulupöytä

Muutama hetki vielä ja on joulu! En voi väittää etteikö touhua riittäisi vielä huomisellekin, mutta on se joulutunnelma kuitenkin salakavalasti jo hiipinyt meille muutama päivä sitten. Yrityksen ja erehdyksen kautta oon tänään tehnyt vielä viimeiset laatikot, yöllä paistuu kinkku ja huomenna kypsytellään päivän mittaan karjalanpaistia ja punajuuripaistosta. Nälkä kasvaa vähitellen jo ruokia ajatellessa.

Joulupöydän menun suunnittelin jo hyvissä ajoin etukäteen, ja kirjoitin sen ylös sekä itselleni että pöytään laitettavaksi. Suurin osa herkuista on samoja kuin viime vuonna, niistä oma lempparini on bataattilaatikko. Uutuutena kokeilen poronlihaa ja suklaa-tiramisujälkiruokaa. Jälkiruoka valmistuu suklaakermasta, tiramisu-rahkasta, kahvista ja pipareista. Namnam! Toinen kokeiluni oli työkaverin reseptillä valmistunut saaristolaisleipä, josta tuli aivan herkkua. Tää ei ole pelkästään joulun juttu, joten kokeilkaa ihmeessä joku kerta!

Saaristolaisleipä 3kpl
 
1 l piimää
75g hiivaa
3 dl siirappia
1 rkl suolaa
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl kaljamaltaita
1 l vehnäjauhoja
 
Lämmitä piimä miedolla lämmöllä kattilassa kädenlämpöiseksi.
Liuota piimää joukkoon hiiva.
Mittaa sekaan vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa.
Taikina jää melko löysäksi.
Kohota taikinaa noin tunti.
Voitele kolme leipävuokaa ja täyte vuoat taikinalla noin puolilleen.
Anna kohota noin tunti niin että taikinan tilavuus tuplaantuu.
Paista 175 asteessa noin tunti.
Hieman ennen valmistumista voitele leivät siirappivedellä (1 dl vettä ja 1/2 dl siirappia).

Marimekon Kuusikossa-kuosi on tänä syksynä ihastuttanut niin kovasti, että se pääsee joulupöytämme kattauksen päärooliin. Kokeilin kahta erilaista versiota, liinalla ja ilman, mutta päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen ja vähäeleiseen vaihtoehtoon. Askartelin vielä pöydän päälle lamppuun roikkumaan muutaman paperihaitareista tehdyn ympyrän, ja yllätyksekseni niistä tuli tosi hauskat. Inspiraation sain Iittalan ympyröistä ja sydämistä, nämä vaan syntyy itse tehtynä lähes ilmaiseksi pelkästä paperista ja liimasta. Kyllä nyt kelpaa aloittaa herkuttelu!

luukku 21: tonttuilua

Kukahan meidän perheessä meni keksimään että joulukorteissa pitäisi olla Minean kuva joka vuosi siitä eteenpäin kun Minea syntyi? Kuten jo vähän ehdin avautuakin ei korttikuvaukset olleet ihan helpoimmasta päästä tällä kertaa, ja yhdessä vaiheessa meinasin jo luovuttaa kokonaan.

Mielessäni olin suunnitellut tunnelmalliset ulkona auringossa otetut korttikuvat, mutta olinkin unohtanut kokonaan sen, että sisävaatteet ja lumimaisema on vähän mahdoton yhdistelmä. Hyvänä kakkosvaihtehtona aioin kuvata Minean ja Pablon yhdessä, huonolla menestyksellä sain kumpaakaan pysymään paikoillaan paria sekuntia pidempää. Lopputuloksena räpsin kuvia samalla kun Minea juoksi paikasta toiseen, teetin kortit viime tipassa ja epähuomiossa tekstistä jäi pienenpieni osa puuttumaan ja kaiken huipuksi kortit vielä saapuvat hyvin todennäköisesti myöhässä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan eikö?

Virallinen korttikuva jääköön vielä jännitykseksi sukulaisille, mutta ihan hauskoja räpsyjä tuli kaikesta huolimatta useampikin. Minealla on aattona päällä sama asu eli Lindexin hame ja paita. Ihastuin settiin niin kovasti, että huomenna viimeisiä lahjaostoja tehdessä taidan käydä hakemassa samanlaisen sinivalkoisena, ja vinkkinä muillekin että kivoja tyllihameita löytyy Lindexin lisäksi myös Hennesistä parilla eurolla!

luukku 8: pikkujoulut

On aika kurkistaa lasten pikkujouluihin, jotka meillä pidettiin muutama viikko sitten. Harmittavan moni kutsutuista joutui tosiaan perumaan tulemisen sairastelujen vuoksi, mutta hyvät bileet me saatiin kahdeksallakin hengellä aikaan. Ohjelman keksimisen jätin kuitenkin tästä syystä viime tipassa kokonaan pois, ja ilta meni ihan vaan herkutellessa, riehuessa ja lapset vaihtoivat pienet paketit keskenään.

Herkkuja olin leiponut jo kuluneella viikolla vähän etukäteen, joten niitä oli ainakin riittävästi. Tiikerikakun ohjeen jaoin jo täällä, ja lisäksi tarjolla oli pizzaa, ruisnachoja, sipsejä, Daim-muffinsseja ja suklaajuustokakkua. Pizzat tein vasta hetkeä ennen vieraiden tuloa ja ne puuttuu näistä kuvista. Kokeilin pohjiin uutta ohjetta netistä (olisikohan ollut Valion ohje) eikä pohjasta tullut oikein mieleiseni, joten jatkossakin aion luottaa pizzajauhopussin kyljestä löytyvään reseptiin. Daim-muffinssit valmistui taas tutulla muffinssiohjeella ja päälle pursotin kerma-tuorejuusto-rahkaseosta Daim-rouheella. Muffinsseista tuli superhyviä!

 

Suklaajuustokakun tein ilman mitään ohjetta, vähän sitä sun tätä lisäillen ja yrittäen helpottaa vaiheita. Kolmen suklaan kakkuihin varmasti löytyy netistä ohjeita vaikka millä mitalla, mutta jos innostutte joskus kokeilemaan tätä niin suurinpiirtein näin minä tein.

Kolmen suklaan kakku


Tarvitset:
1 pötkö Domino-keksejä
noin 70 g voita

1 prk vanilla cremeä
1 prk kuohukermaa
1 prk Valion vaniljarahkaa
1 isompi paketti Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa
puoli levyä Fazerin sinistä
vajaa levy Pandan valkoista suklaata
puoli levyä Pandan tummaa suklaata
5 liivatelehteä
noin 5 rkl vettä

Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa.
Painele seos irtopohjavuokaan (käytin 20cm vuokaa kuvan kakussa).

Vatkaa vanilla creme ja kuohukerma eri kulhoissa.
Sekoita kermat keskenään ja sekä toisessa kulhossa rahka ja tuorejuusto.
Tuorejuusto voi jäädä kokkareiseksi, jos sen lisää suoraan kerman joukkoon.
Sekoita seokset keskenään.
Sulata kaikki kolme suklaata eri kulhoissa joko mikrossa tai vesihauteessa.
Jaa kermaseos kolmeen kulhoon ja lisää jokaiseen kulhoon jokin suklaista.
Itse lisään ensin suklaan joukkoon vähän kermaseosta niin suklaa sekoittuu tasaisemmin.
Liota liivatetta ensin noin 10 min kylmässä vedessä ja purista kuivaksi.
Lisää liivatteen joukkoon muutama ruokalusikallinen kiehuvaa vettä niin että seos on tasaista.
Sekoita liivatteesta noin kolmasosa ohuena nauhana tumman suklaan ja kerman seokseen ja levitä kaikupohjan päälle.
Tee sama maitosuklaan ja valkoisen suklaan seoksille ja laita kakku jääkaappiin.
Tarjoile seuraavana päivänä!

Pikkujoulujen koristelut tulivat pääasiassa ihanasta Oi Paketin nettikaupasta. Sieltä tilasin meille mustia ja punaisia raidallisia muffinssivuokia, keltaisia tähtikuvioituja vuokia, mustavalkoisia paperipillejä sekä jo Minean joulukalenterissa näkyneet paperipussit. Oi Paketin valikoimaan suosittelen ehdottomasti tutustumaan, sieltä löytyy kaikkea ihanaa leivontaan ja paketoimiseen. Valikoimassa on myös monta ihanaa ideaa paketin sisäänkin, sillä myynnissä on muun muassa myös julisteita, pehmoja, tyllihameita, Gugguun vaatteita, Fine Little Dayn kuusikuosia jne.. Minua ihastuttaa erityisesti myös Oi Paketin blogi, josta saa ihastuttavan inspiroivia ideoita omiin paketteihin, kodin koristeluihin ja leivontaan. Kurkatkaa ihmeessä ainakin kaupan puolelle, jos se on uusi tuttavuus!

*Yhteistyö. Bloggaaja on saanut alennusta Oi Paketin tuotteista.*

4-vuotiaan prinsessan synttäreillä

Meillä sujui eiliset pikkujoulut hienosti ja vieraitakin tuli lopulta kolmen äitin ja lapsen verran. Ihan valtava flunssa-aalto tuntuu täälläpäin olevan liikkeellä, kun kolme ilmoitti olevansa sairaana ja vielä kaksi meinasi perua alkavan niiskutuksen vuoksi! Olin jo vähällä siirtää pikkujoulut johonkin toiseen viikonloppuun, mutta kalenteriini kurkattua huomasinkin, että kohta mennään jo joulussa ja viikonloput alkaa olla täynnä ohjelmaa. Ja vasta tänään sain ensimmäistä kertaa kunnon joulufiiliksen, kun lunta satoi oikein kunnolla!

Pikkujouluista tulossa myöhemmin kymmenittäin kuvia, mutta ensin tunnelmia keskiviikon juhlinnasta. Kävimme Minean kanssa onnittelemassa Kultahipun Evelinan suloista prinsessa-Linneaa, joka vietti 4-vuotissynttäreitään. Tytön toiveesta juhlien teemana oli My Little Pony, jonka mukaisesti kaunis Evelina oli loihtinut herkulliset tarjoamiset. Herkut oli nimetty MLP-hahmojen mukaan ja kaikki lautasia myöten oli teeman mukaisia. Kumma kyllä Mineakin tuntui olevan intoa täynnä näistä poneista, vaikkei yhtäkään MLP-lelua tai DVD:tä meiltä löydykään. Ehkä yhden pikkuponin voisi lisätä joululahjalistalle.

Jo ovelta meitä oli vastaanottamassa Tuhkimoasuun pukeutunut Linnea, ja lahjaksi veimme yhden prinsessa-asun lisää sekä kasvovärit. Niin kuin kunnon juhlissa kuuluukin kävi sankari illan aikana vaihtamassa asua ja liihotteli loppuajan uudessa pinkissä prinsessamekossaan :). Tätä innostusta ihailtuani päätin ostaa Mineallekin yhden keijuasun jo jemmaan, kun satuin huomaamaan Tiimarissa olevan kaikki naamiais- ja juhlavarusteet -70%.

Asuuko teillä prinsessoja vai poikatyttöjä? Ja arvostatteko te helppoutta vai vaivannäköä kauniiden asioiden eteen?

halloweenin herkut

Aika monessa paikassa on näkynyt jo halloweenin juhlaherkkuja, ja kaikki niistä niin paljon kekseliäämpiä kuin nämä, mutta laitanpa kuitenkin vielä kuvia meidänkin ”juhlista”. Koska idea näihin kekkereihin keksittiin aika lailla paria tuntia ennen itse juhlia, piti kaikki valmistaa aineksista joita jo löytyi kaapista. Parissa tunnissa ei myöskään kovin erikoisia luomuksia tehdä, mutta eipä silti jääty näilläkään herkuilla nälkäisiksi!

Naapurit tekivät lapsille boolin ja perinteisellä Fazerin ohjeella mutakakun, jonka päälle oli sulatettu Pandan salmiakkitoffeeta ja suklaata. Salmiakki sopi maultaan mutakakun kanssa loistavasti, mutta ainakin nämä Pandan karkit jähmettyi aika kovaksi kuoreksi kakun päälle. Ootteko te koskaan kokeilleet Hopea Toffeeta, jospa se toimisi paremmin?

Jälleen kerran minä tein tomaatti-mozzarellapiirakkaa ja lisäksi kummitus-vaahtokarkkeja ja -keksejä. Vaahtokarkeista voisi jouluna tehdä samalla idealla tonttuja värjäämällä valkosuklaata punaiseksi ja käyttämällä valkoisia suklaarusinoita. Yllättävän pian se joulukin sieltä vaan tulee, joten kohta saa alkaa suunnitella joulupöydän herkkuja..

Yritin ottaa kuvan tuosta meidän pikkupirustakin, mutta viikon verran on eletty aikamoista kiukutteluvaihetta eikä kameran kanssa tarvitse kuin lähestyä niin Minea kääntää selän. Selkä- ja sivukuvilla siis mennään ainakin seuraavat ties kuinka monet viikot! Muuten kuvien laatuun on tulossa parannusta, sain nimittäin viikonloppuna loistavaa ohjeistusta valoisuuden suhteen näin syksyllä ja parin kokeilukuvan jälkeen olen jo kovin vakuuttunut!

P.S. Lähipäivinä starttaa kiva arvonta, joten pysykää kuulolla ;)!

lauantain häähumua

Kesän osalta meidän perheen juhlakalenteri oli aika tyhjillään, mutta onneksi tilannetta paikkasi viime viikonloppu, kun ystäväpariskuntamme sanoi toisilleen tahdon seitsemän vuoden seurustelun jälkeen! Mieheni oli häissä bestmanina, ja viikonloppu alkoi sillä, että mieheni vietti perjantain sulhasen kanssa, ja mä sain nauttia pitkään nukutusta aamusta hotellissa ystäväni kera. Vähän hölmöltä tuntui mennä hotelliin tietäen että oma koti on vain muutaman kilometrin päässä, mutta näin saimme istua iltaa ja vaihtaa kuulumisia kaikessa rauhassa, ystäväni nimittäin lensi vain viikkoa aiemmin Australiasta.

Lauantain hääjuhla alkoi intiimillä kirkkovihkimisellä Jyväskylän kaupunginkirkossa, joka on ehdottomasti yksi kaikkein kauneimpia Suomen kirkkoja! Häät oli täysin lapsettomat, minkä huomasi kirkko-osuuden tunnelmassa, sillä koko vihkimisen ja lauluesityksen ajan kirkossa oli lähes hiirenhiljaista. Myöskin ohjelma oli suunniteltu niin, että viimeiset ohjelmanumerot alkoivat vasta yömyöhällä, kun kenelläkään ei ollut kiire viedä lapsia kotiin nukkumaan. Eikä se itseäkään yhtään haitannut, että sai ”pakon sanelemana” juhlia ihan rauhassa ilman juoksemista Minean perässä :)!

 jakku: Zara // mekko: H&M // laukku: LV // kengät: Spirit

Hääpari oli etukäteen toivonut, ettei juhlassa olisi perinteisiä leikkejä, kakunleikkaamisia tai morsiamen ryöstöä, enkä ainakaan itse niitä edes osannut kaivatakaan. Valtavan hyvät puheet morsiamen isältä, sulhaselta, bestmaneilta ja kaasoilta, tanssiesitys, bändi, kimpunheitto, kirkossa Arja Korisevan laulu sekä tietenkin ruokailut riittivät paremmin kuin hyvin viihdyttämään juhlakansaa. Harmi vain, että omaa juhlintaani hieman haittasi jo viikolla alkanut kova yskä ja nuha. Kirkossakin istuin pastilli suussa etten yskisi papin puheen päälle :)!

Väkisinkin tällainen juhla saa muistelemaan omia häitä ja sitä ensirakastumisen tunnetta :). Mulle ikimuistoisin hetki meidän häissä oli vihkimisen lisäksi mieheni esittämä laulu, jolla oli muutenkin tunnearvoa ja historiaa meidän suhteessa. Tottakai oma hääpäivä oli kokonaisuudessaankin ihan täydellinen, vaikka nyt pari vuotta myöhemmin kyllä stailaisinkin yksityiskohdan jos toisenkin ihan eri tavalla ;)..
Miten teillä on juhlittu häitä? Ja mikä on se ihanin häämuisto, jota voi muistella vielä vanhanakin?

baby shower yllärinä ystävälle & helppo vauvakirja

Sain aika kivan päätöksen viime viikkoiselle lomailulleni, kun lauantaina kävimme pitämässä ystävälleni yllärinä vauvakutsut. Ystävälleni asiasta ei hiiskuttu mitään etukäteen, vaan sinne me vain kaikki tupsahdimme herkkuinemme ja lähetimme miehen esikoisen kanssa meille leikkimään. Viimeisillään raskaana oleva ystäväni oli yllätyskutsuistaan kovin iloinen ja otettu, vaikka aluksi ihmetys olikin melkoinen!

Sovimme etukäteen leipomisista, minä tein porkkanakakkua muffinssivuokiin sekä tomaatti-mozzarellapiirakkaa (testatkaa ehdottomasti tämä Kinuskikissan ohje, jos ette vielä ole sitä kokeilleet!), muilta tuli sämpylöitä, mustikkamuffinsseja, pikkusuolaista, suklaata ja aivan uskomattoman hieno ja herkullinen kakku! Kutsujen koristeluun emme sen kummemmin panostaneet, kun juhlapaikkana tällä kertaa toimi itse juhlakalun koti.

Mitään perinteisiä ohjelmanumeroita ei järjestetty (kuten vauvanruokien syöntiä tai lastenhoidon opettelua), kun ystäväni odottaa jo toista lastaan, vaan teemana oli yhdessäoloa ja rentoutumista. Lahjat oli suurimmaksi osaksi äitille itselleen suunnattuja (herkkuja, ihonhoitoa ja kauneutta), ja paikalla kävi opiskelija tekemässä ystävälleni käsihoidon ja antamassa hiustenlaittovinkkejä.

Mulla on viime aikoina ollut kova hinku dymoilla kaikenlaista, joten tein vauvakirjan dymo-teksteillä. Kirjan baby shower -sivuille ystäväni kirjoitti omat arvauksensa tulevan lapsen syntymämitoista sekä -päivästä, ja me vieraat keksimme kirjekuoriin nimiehdotuksia pojalle ja tytölle. Tämän ihmeempää ei ohjelman tarvinnut olla, mutta saimme viettää tosi kivan iltapäivän yhdessä, vieläpä hyvin todennäköisesti viimeistä kertaa ennen vauvan syntymää!
Onko teille pidetty vauvakutsuja? Ja millaisella ohjelmalla?

P.S. Vahingossa poistin jonkun teistä kommentin aiemmasta postauksesta sählätessäni samalla jotain muuta, sori :)! Tervetuloa myös te kaikki ihanat uudet lukijat, hymy on korvissa asti ihan jokaisen uuden seuraajan myötä! Piakkoin tiedossa vähän teidänkin hemmottelua arvonnan muodossa..

talvinen nimppariasu

Ystäväni lapsi vietti tällä viikolla nimppareitaan, ja me piipahdettiin Minean kanssa siellä perjantaina kahveilla. Sattui olemaan se eka luminen päivä, ja Mineaa jännitti ulosmeno melko lailla, kun normaaliin tapaan puin tytön ensin ja laitoin ulos seisomaan siksi aikaa kunnes sain omat vaatteet päälle. Raukalla alkoi huuli väpättämään eikä pieni uskaltanut liikkua lumen päällä mihinkään, vaan huuteli ”ei leiki lumessa”. Nopeasti jännitys kuitenkin loppui, ja iltapäivästä lumessa leikittiin jo ihan normaaliin tapaan, mutta aika hellyttävää se aluksi oli!

Kaivoin nimppareille Minealle kaapista jo viime talvena ostetun Benettonin hameen, joka mahtuu säädettävän vyötärön ansiosta vieläkin oikein hyvin. Loppuasu onkin sitten Pomppia, ja täytyy myöntää, että talvimalliston rose-väri on kolahtanut muhun toden teolla! Kovasti jo odottelen alennusten alkamista, aion nimittäin pitää pintani ja tilata vaatteita lisää vasta silloin. Ostoslistalla on ainakin sukkahousuja, trikoopaitoja, yksi ihana neule, ehkä toinen jumpsuit ja ja.. Joko teillä kasataan alelistaa?

 
 Jonkin verran on korviini kantautunut reklamaatioita Pompin vaatteista, mutta onneksi meille ei ole sattunut niin sanottuja maanantaikappaleita, vaikka aikamoisen kasan vaatteita tilasinkin. Nämä kuvissa näkyvät Lowel little sukkahousut sai heti ekalla käyttökerralla muutaman silmäpaon, mutta se johtui pelkästään pienestä vauhdikkaasta käyttäjästä :). Samoja sukkiksia tilaan alesta vielä lisää, sillä materiaali on superpehmeää ja joustavaa, juuri siis sellaista mitä sukkiksilta itsekin toivoisi! Miten teillä on tilaukset onnistuneet? Onko kohdalle osunut virheellisiä vaatekappaleita?

lastenhuoneen ”tuparit”

Kutsuin pari ystävää lapsineen eilen meille kylään, ja koska Minean huone oli sopivasti juurikin valmistunut, päätin kutsua tapahtumaa tupareiksi :). Sitähän se vähän olikin, kun tarjolla oli herkkuja, vietettiin aikaa ystävien kanssa, ihmeteltiin uutta sisustusta ja Minea sai lahjoja (niinpä!). Menokin kolmella tytöllä oli paikoittain aika riehakas, ihan niin kuin tupareihin kuuluukin ;).

Ajattelin pitää teitä vielä pienessä jännityksessä ja laittaa vain muutamia vilauksia huoneesta tähän postaukseen, ettei kerralla tule kuvaähkyä :). Sen verran voin paljastaa, että huone on aikamoinen matalan budjetin toteutus, mikä sopi paremmin kuin hyvin tähän meidän tämänhetkiseen tilanteeseen. Haaveissa kun olisi tulevien vuosien aikana päästä omakotitaloon, ja siellä huone tulee varmasti taas näyttämään ihan erilaiselta. Näitäkin huonekaluja ostaessa meille sattui muutama pieni ”moka”, mutta niistä sitten lisää myöhemmin tällä viikolla!

Kenellekään en usko yllätyksenä tulevan sen, että Mineankin huone noudattaa samaa väriteemaa kuin meidän muukin asunto ;). Tehosteväri on tällä hetkellä mietinnässä, ja aika paljon muutakin huoneesta vielä puuttuu, mutta tuskinpa Minea sitä leikkiessään huomaa! Stokkan hulluilta päiviltä onnistuin kuin ihmeen kaupalla tänään saamaan Stringin Pocket-hyllyn (toisin kävi eilen Michael Korsin nilkkureiden kanssa..), ja sitä kaavailin tänne Minean huoneeseen. Toisaalta voisin myöskin laittaa Minean taiteilemaan jonkun kivan taulun seinälle, kunhan ensin selvitän löytyykö myrkyttömiä (eli syömäkelpoisia ;)) maaleja jostain.

Voisin vielä myöhemmin laittaa teille ohjeen noihin Dumle-muffineihinkin, jotka oli aika tuhteja mutta niin herkkua! Enää huominen töissä ja sitten päästään koko perhe lomailemaan! Loma aloitetaan viikonloppuna pihatalkoilla mieheni vanhempien luona Etelä-Suomessa, ja seuraava viikko pysytään kotona ja rentoudutaan. Pihatalkoisiin erityistä iloa tuo tänään koko perheelle saapunut huippukiva kenkäpaketti, mutta siitäkin lisää, kun pääsen ensin räpsimään muutamia kuvia ;)!

mansikkapavlova & kuulumiset Helsingistä

Moikka!
Heräsin tänään pienellä maanantaifiiliksellä, mutta onneksi aamun (tai koko päivän itse asiassa) pelasti jääkaapista löytynyt viimeinen pala mansikkapavlovaa. Tein lauantaina äitilleni synttärien ja nimipäivän kunniaksi kakun ennen kuin lähdimme aamupäivällä huristelemaan kohti Helsinkiä. Yleensä olen tehnyt britakakkuja, mutta ihan mahdottoman hyväksi osoittautui myös tämä pohjaton versio. Pavlova oli oikeastaan niin suuhun sulavaa, että kovin pienellä palalla ei yhtä mahaa saa täyttymään ;).

Mansikkapavlova


Marenki:
4 kananmunan valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua

Täyte:
1 prk Valion mansikkakermaa
1 prk Valion vaniljarahkaa
mansikoita

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokeri ja lopussa sekaan lisätty perunajauho valkuaisiin vähän kerrallaan ja koko ajan hyvin vatkaten. 
Vatkaa kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää.
Lisää sitruunamehu.
Levitä (tai pursota) vaahto leivinpaperille ympyrän muotoon.
Paista 125 asteessa 1,5 tuntia.

Vatkaa mansikkakerma ja sekoita vaniljarahka joukkoon.
Levitä seos jäähtyneen marengin päälle ja koristele mansikoilla.
Lauantaina päästyämme Helsinkiin oli minun ihan ensin tehtävä pikainen kierros Zarassa. Harmikseni vain liikkeen takaosaan oli ehtinyt pieni osa syksyn uutta eikä muihin kauppoihin ollut tällä kertaa aikaa. Kassillisen vaatetta ehdin joka tapauksessa Zarasta ostaa, muun muassa ihanan sailorhenkisen bleiserin.
Kauppakierroksen jälkeen siirryimme aloittelemaan iltaa ystäväni vanhempien hulppeaan kaupunkiasuntoon. Näkymät merelle oli huikeat, ja asunnon pohjaratkaisun jättisuurine olohuone-keittiö-yhdistelmineen ja lukuisine terasseineen voisin kopioida lähes suoraan meidän tulevaisuuden omakotitaloon. Sisustuksesta puhumattakaan! Kyllä kokovalkoinen vaan toimii uskomattoman hyvin (jos ei ole lasta eikä koiraa :)) ja raikastaa ilmettä valtavasti. Arvatkaa nousiko talokuume entisestään, jos mahdollista..
Ystäväni oli varannut meidän yli kymmenhenkiselle porukalle jo kuukautta etukäteen pöydän Gaijinista. Aasialaisvaikutteinen ravintola hieman epäilytti itseäni, koska en yleensä syö täysin raakaa lihaa tai kalaa, ja tällä kertaa listalta ei päässyt itse valitsemaan, vaan suuremmille seurueille tarjoillaan maistelumenuita. Alkupuolelta moni ruoka jäi minun osaltani harmillisesti vain maistamisen tasolle, mutta kypsempiin ruokiin siirryttyämme maut oli taivaallisia. Ehdottomiksi lemppareiksini nousi vasikan poski (jota maistoin ensimmäistä kertaa, mutta voisin suositella kaikille!) ja jälkiruoka (tuskin tulee yllätyksenä kenellekään :)). Vai miltä kuulostaa pähkinäsuklaakakku, suolainen karamellikastike ja pähkinäsorbetti!?
Ruokailun jälkeen meidän ilta jatkui vasta avattuun yökerho Maxineen (joka ei ollut minun makuuni enkä siksi voi suositella sitä kenellekään 🙂). Instagramissa kyselin mielipidettänne shortsien ja pitsimekon välillä illan asuksi, ja valitsinkin suosittelemanne mustat siistimmät shortsit. Mittaa näissä on sen verran vähän että mustat sukkahousut on ihan ehdottomat niiden kaveriksi, etenkin korkeiden korkojen kanssa. Hieman ehkä epäsovinnaisesti yhdistin tähän mustavalkoiseen asuun sinisen pikkulaukun, mutta se sai kaverikseen iltaviileillä uuden Zaran navyjakun.
 
 
PAITA: Mango // SHORTSIT: H&M // LAUKKU: Tory Burch
 
Ilta oli kokonaisuudessaan mahtava, ja parasta oli nähdä parhaita ystäviäni jälleen pitkästä aikaa. Tapaamisemme ovat nykyään niin harvassa, kun osa meistä asuu suurimman osan vuodesta ulkomailla ja muutenkin aikataulujen yhteensovittaminen tuntuu välillä melko hankalalta. Lisäksi tämä Helsingin matka oli varmasti viimeinen mieheni kanssa kahdestaan tehty reissu vähään aikaan, joten se oli ehdottomasti virkistävää näin juuri ennen töiden aloitusta. Paitsi että onhan meillä vielä se koko perheen Turkin matka, joka sattumoisin starttaa loppuviikosta! Huomenna olisi tarkoitus aloittaa pakkaaminen, joten jos teille tulee mieleen jotain lasten must-matkajuttuja niin vinkkiä tännepäin kiitos.
P.S. Huom kaikki jyväskyläläiset! Olen luopumassa hyvin edullisesta Elixian jäsenyydestäni, joten viestiä sähköpostiin jos luulet liikuntakärpäsen puraisevan tänä syksynä ;). Oma liikuntani kun on siirtynyt jumppasaleista lenkkipoluille.

kuvia synttärijuhlista

Kerroin meidän olleen juhannuksen jälkeen yllätyssynttäreillä, jotka tätini järjesti miehensä 60-vuotispäivän kunniaksi. Olen kuitenkin täysin unohtanut laittaa kuvia näiltä synttäreiltä tänne, vaikka melkoisen määrän niitä Mineasta otinkin. Talvella tilattu MyCinnamonGirlin tyllimekkokin pääsi vasta toista kertaa päälle, kun sekin oli minulta päässyt unohtumaan. Taitaa Minean vaatekaappi jälleen olla pientä siivousta vaille, kun puolet vaatteista tahtoo hautautua pinojen alimmaiseksi unohduksiin..



Juhlat järjestettiin Hartolassa ihanan vanhan kartanomaisen talon pihalla. Pihaan on rakennettu tilava ulkorakennus, jossa on tunnelmallista pitää juhlia pienemmällä porukalla. Ruoat ja kakut oli taivaallisen hyviä, padassa haudutettu kana mureaa ja lusikkaleivät juuri ja juuri pysyivät kasassa ennen kuin sulivat suuhun. Juhliin oli järjestetty pientä ohjelmaakin vieraiden toimesta, vaikka jo pelkkä oleilukin idyllisessä pihapiirissä oli mukavaa.
Juhlissa oli huojentavaa huomata, että Minean pahin vierastamisvaihe taitaa jälleen olla takanapäin. Tällä kertaa ei nimittäin tullut yhtään itkua, vaan selvisimme muutamilla epäilevillä katseilla ja äidin luo pakenemisilla. Varmaan vaikuttaa tämä vierastamisen väheneminen myös nykyään paremmin nukuttuihin öihinkin.. Hieman aloin jo jännittämään ensi kuun hoidon aloitusta, jos tilanne olisi vielä silloinkin täysin samanlainen, mutta onneksi ainakin nyt näyttää jo paljon paremmalta.

Kuluneena viikonloppuna me ehdimme taas tehdä kaikenlaista ystävien tapaamisesta hiekkalaatikon kasaamiseen takapihalle. Perjantaina lipsahdin vähän puolivahingossa viihteen puolelle Jyväskylän yöelämään, löysin itseni jopa ihkaoikeasta humpparavintolasta, uskokaa tai älkää. Siellä jos missään tunsi tällainen vähän alle kolmekymppinen itsensä nuoreksi ;). Ensi viikolle minulla on tiedossa paljon kivoja asioita, kun tapaan ystäviä lapsineen ja odottelen niitä uusimpia ostoksiani saapuvaksi!
P.S. Laittakaa kommenttiboksiin omia Instagram-nimiänne niin saan sinne jotain seurattavaa. Minuthan sieltä löytää nimellä minishowblogi :).
Energistä viikkoa!

suloisimmat juhlamekot

Tähän kesään meillä ei valitettavasti kuulu yhtiäkään virallisia juhlia, mutta onneksi on ollut nämä yllätyshäät ja eiliset yllätyssyntymäpäivät. Monilla yhden kesän aikana voi olla yllättävän monetkin juhlat niin että lähes joka viikonloppu on jotain ohjelmaa. Se jos mikä vie rahaa ja vaatii kekseliäisyyttä pukeutumisen suhteen. Itse olen aina luottanut pariin toimivaan niksiin eli asusteita vaihtamalla koko asu saa uutta ilmettä ja eri sukujen juhlissa voi huoletta pukeutua samaan mekkoon. Meillä taviksilla kun harvoin on varaa julkkisten ideologiaan, jonka mukaan samassa juhla-asussa ei voi näyttäytyä kahdesti. 😉
Seuraavat tiedossa olevat isommat juhlat on ystäväpariskuntamme häät vasta lokakuussa, mutta nyt alennusten aikaan on jo hyvä miettiä juhlapukeutumista. Ostin pari viikkoa sitten itselleni Hennesistä kauniin haalean punertavan sifonkisen maximekon (normaalihintaisena tietenkin), joka olisi tarkoitus pukea häihin. Mieli voi vielä muuttua monta kertaa ennen juhlia, mutta mekko oli yksinkertaisesti liian upea kauppaan jätettäväksi. 🙂
Selailin netissä myös Minealle mekkoja ja törmäsin ihastuttavaan nettikauppaan, joka ainakin minulle oli ihan uusi tuttavuus. HIENOHELMA myy vähän erikoisempia merkkejä, joita ei ihan jokaisesta lastenvaatekaupasta löydy, ja se on mielestäni piristävää. Ihastuin erityisesti Dollcake ja Dolly by Le Petit Tom -merkkeihin, joiden valikoimassa on toinen toistaan kauniimpia mekkoja, tyllihameita, legginsejä ja muita vaatteita. Jokin näistä mekoista minun on Mineallekin saatava, vielä kun monista malleista saa 45% alennusta.

 
Onko Hienohelma uusi tuttavuus sinulle? Minä odotan innolla tulevan syksyn mallistoja, sillä myyntiin on tulossa lisää ihania merkkejä. Käyhän kurkkaamassa lista TÄÄLTÄ.

juhannuskokolla

Leppoisaa sunnuntaita!
Toivottavasti kaikilla sujui juhannus suunnitelmien mukaan ja olette heränneet pirteänä sunnuntaiaamuun. 😉 Täällä Lahden seudulla aamu näyttäytyi tänään kauniin aurinkoisena ja raikkaana, ja sain jopa motivoitua itseni heti herättyäni vähän pidemmälle lenkille. Hölkkäilin kauniissa maisemissa auringonpaisteesta nauttien ja mummilassa odottavat vastapaistetut vohvelit mielessä pyörien. Nam mitä herkkua!
Perjantai-iltana kävimme katsomassa läheisellä leirintäalueella kokkoa isolla porukalla. Minealle tämä oli ensimmäinen kokko, sillä viime vuonna juhannus meni jopa vielä rauhallisemmin kodin läheisyydessä mökkeillen ja ystäviä nähden. Kokko kyllä jäi tänäkin vuonna toissijaiseksi, sillä monet olivat ottaneet koiransa mukaan (kuten mekin) kokkoa katsomaan ja ne taisi Mineaa kiinnostaa tapahtumassa kaikkein eniten. Pääasia että hauskaa oli. 🙂
 
Juhannusjuhlaan en voinut olla pukematta Minealle sinivalkoista, kun tämä ihana mekko sattui olemaan mukana. Voisin ostaa Burberryltä toisenkin mekon samassa värissä, jos jostain sattuisin löytämään, niin hyvin se sopii Minean sinisiin silmiin. Minean silmistä meillä muuten onkin ollut pariin otteeseen keskustelua sukulaisten kanssa, kun ne ainakin vielä ovat siniset, vaikka keltään meidän tai mieheni lähisukulaiselta ei löydy sinisiä silmiä. Kaipa silmien väri voi periytyä muutamankin sukupolven takaa, vai muistaako kukaan mihin ikään mennessä lapsen silmien väri on pysyvä..? Itse tykkäisin kyllä kovasti, jos väri jäisi nykyiselleen.. 🙂
Minulla oli yllä ensimmäistä kertaa se persikkainen pitsitunika, joka jo kuukautta aiemmin piti pukea työpaikan juhlaan. Mitta kuitenkin on tosiaan sen verran lyhyt (enkä sitä kaupassa huomannut), että alle on puettava legginsit. Ei se kyllä pahan näköinen ole näinkään, vai mitä mieltä olette?
Tänään tunika pääsee jo heti uudelleen käyttöön, kun lähdemme tästä juuri ajelemaan Hartolaa kohti ja siellä tätini miehen yllätysjuhliin. Loppuillasta koti kutsuu meitä reissaajia ja huomenna tiedossa on paluu arkeen. Jatkuuko teillä vielä lomailu?

päivän puuhia & sneak peek Helsingin ostossaaliista

Hyvää juhannusta kaikille!
Pieni varoituksen sana, että seuraavaksi on tiedossa melkoinen kasa kuvia meidän eilisestä ja tämän päivän touhuista. Kun ensin olimme kierrelleet muutaman kaupan Helsingissä (tosiaan vain muutaman, koska Minea oli mukana eikä ollut ihan samaa mieltä äitin kanssa siitä, mitä shoppailukierros parhaimmillaan on) huristelimme yöksi mieheni veljen ja hänen tyttöystävänsä luokse. Vierailu oli melko pikainen tällä kertaa, sillä pariskunta lähti tänään heti aamupäivästä viettämään juhannusta purjehtien pitkin Suomen saaristoa.
Mineakin pääsi käymään purjeveneessä ensimmäistä kertaa ja alkujännityksen jälkeen tykkäsi kovasti. Tyttö tutkiskeli paikkoja innostuneena ja toisteli kiikkaa kun vene heilahteli tuulen mukana. Pieni luuli varmaan tulleensa vähän isompikokoiseen keinuun.. 🙂
 
Purjehdusteemaan sopien pukeuduin sinivalkoiseen lähes päästä varpaisiin. 🙂 Uusi huivi pääsi kaulaan jo torstaina, kun ilmat oli sen verran viileät että pukeutumisessa sai turvautua melko syksyisiin vaatteisiin. Antakaa anteeksi kuvan todella suttuinen (ja juurikasvuinen..) hiustyyli, mutta juuri ennen kuvan ottoa tuuli oli tuivertanut tukan aivan takkuun enkä ihan varma ole siitäkään, tuliko hiuksia aamulla kammattua ollenkaan.. 🙂
Helsingistä ei onneksi tarvinnut ihan tyhjin käsin poistua, vaan kaikille kolmelle löydettiin jotain ostettavaa. Itse kävin myös Mulberryn liikkeessä sovittelemassa mahdollisia laukkuhankintoja ensi syksylle, mutta vielä en osannut päätyä mihinkään. Laukun väri ja malli on selvillä, mutta valinta tulee olemaan vaikea kahden eri koon välillä.. Pienen vilahduksen näettekin jo yhdestä ostoksestani ja muista myöhemmin, kun ehdin niitä sitten kotona kuvata.
 
Espoosta takaisin mummilaan palattuamme olemme puuhailleet kaikenlaista arkista mukavaa. Minea pääsi ukin olkapäillä rantaan uimaan ja koko päivä on herkuteltu ihanilla herkuilla. Mummi oli leiponut mustikkapiirakkaa ja myöhään illalla innostuimme vielä grillaamaan, vaikka kaikilla oli mahat täynnä edelliseltä syöntikerralta. Tämä se on parasta lomailussa ja kesässä!

Juhannus jatkuu mukavan tekemisen ja syömisen merkeissä, vielä kun säät jatkuisivat yhtä mahtavina! Mitä teillä on puuhattu? Meidän kuulumisia jälleen ylihuomenna, nyt unille. 🙂

lauantain yllätyshäät

Iltaa!
Enää huominen töitä ja sitten kiire helpottaa taas joksikin aikaa. Tuntuu melkein, että blogikin olisi ollut ihan laiminlyötynä, kun ei ole ehtinyt kirjoittelemaan joka päivä. 😉 Ensi viikollekin olisi kaikenlaista ohjelmaa suunniteltuna, joten taitaa tulla hektinen viikko siitäkin. Näin se kyllä usein kesällä menee..
Lauantaina meitä odotti oikein ihana yllätys hyvien ystäviemme puutarhajuhlissa, kun juhlat muuttuivatkin häiksi. Perjantain epävakaiden säiden vuoksi ohjelma oli varmuudeksi siirretty sisälle, ja niin pari sai toisensa miehen lapsuudenkodin näyttävässä olohuoneessa. Monet sukulaiset ja ystävät olivat täysin yllättyneitä tästä juonenkäänteestä, mutta mieheni oli osannut arvailla näin tapahtuvaksi ja me varauduimme pienellä lahjalla juhlia ajatellen. Mieheni oli myös ystävänsä kanssa tehnyt paidat, joissa miehet ilmoittivat olevansa sulhasen bestmaneja, ja temppu sai hymyn morsiusparin huulille.
 
 
  
Ruoka häissä oli uskomattoman herkullista, ja itselle jäikin vielä juhlien jälkeenkin kaivelemaan itse tehty salaatinkastike. Siihen on ehdottomasti saatava resepti sulhasen isältä! Sulhasen äiti oli itse tehnyt kaikki jälkiruokana tarjoiltavat kakut ja niitä taisi yhteensä olla neljää erilaista. Siinä vasta todellinen suurperheen äiti!
 
Meidän juhlinta meni muuten aivan täydellisesti, mutta Minealla on viimeisen parin viikon ajan ollut ihan mahdotonta vierastamista ja se näkyi juhlissakin. Vanhempani toivat Minean jälkikäteen tytön herättyä päiväunilta ja tyttö säikähti musiikkia, ihmismäärää ja ääniä sen verran paljon, ettei rauhoittunut kunnolla koko kaksituntisen aikana. Kukaan vieraista ei saanut vilkaistakaan Minean suuntaan tai tyttö alkoi huutamaan hysteerisenä eikä tilanne ollut yhtään parempi yhteiskuvassakaan. Viimeksi Minealla oli vastaavanlainen kausi noin puolen vuoden iässä ja se kesti muutaman kuukauden ajan. Rasittavalta se tuntuu näin äitistäkin, mutta eipä auta muu kuin odotella, että vaihe menee ohi..
  
Olin valinnut mekkoni juhliin ajattelematta häiden mahdollisuutta ja valintani sattui osumaan valkoiseen mekkoon, jonka löysin Gina Tricotista viimeisten kappaleiden tangosta. Onneksi morsiamella oli kaunis sininen maximekko, joten etikettivirheeni ehkä voidaan antaa anteeksi tässä tapauksessa. 🙂 Mekkoni helma oli alunperin hieman runsaampi, mutta äitini kanssa kavensimme helmaa ja poistimme ylimääräistä kangasta ja lopputulokseni on mielestäni kaunis, yksinkertainen mekko erottuvalla pitsikuvioidulla yläosalla.
Kuvia itsestä tuli otettua vain muutama päivän aikana ja siksi tässäkin kädessäni näkyy banaani, jota parhaillaan yritin syöttää Minealle.. 🙂

Viime päivinä minulla on jostain syystä ollut kaiken kiireen keskellä kuitenkin aikaa shoppailla itselleni vaikka mitä uutta ja muutama uutuusjuttu vilahtikin jo viime postauksessa. 😉 Uusista hankinnoista kirjoittelen myöhemmin vielä lisää, mutta nyt täytyy todeta, että tästä alkaa shoppailulakko siihen asti, kunnes alennusmyynnit alkavat..:)

eilisen asua & päivän kuulumisia

Ei näy persikkaista pitsimekkoa päällä ei. Näin ne suunnitelmat vaan muuttuu, vaikka kuinka luulin löytäneeni täydellisen asun eiliseen iltaan. Kaikki meni suunnitelmien mukaan siihen asti kunnes kokeilin mekon kanssa näitä korkeita kiilapohjakenkiä ja tajusin mekon olevan vähän liian lyhyt työporukan juhliin laitettavaksi. Ei se tämänkään mekon helma mistään pisimmästä päästä ole, mutta tarpeeksi kumminkin. Olisi ollut melko inhottavaa olla rennoissa juhlissa koko ajan varoen, ettei mekko vahingossa paljasta liikaa säärtä.

Mekoksi valikoituikin sitten tämä Hennesin kimalteleva mekko, joka on jo vuoden vanha ja päässyt useasti päälle monenlaisiin tilaisuuksiin. Se onkin juuri siitä erityisen kiva, että se käy sekä baari-iltaan että juhlavampaankin tarpeeseen. Koruvalintaa mekko hieman rajoittaa takana olevan hopeisen vetoketjun vuoksi, mutta onneksi omasta kaapistani löytyy paljon sekä hopeisia että kultaisia koruja. Jakkua ei eilen olisi välttämättä edes tarvinnut, mutta tosi kivasti asuun sopi tämä Hennesistä kympillä löytämäni vaaleanpunainen suloisuus. Myös kengät oli todellinen löytö, sillä ostin ne Lindexiltä 7€:lla. That’s what I call a great deal!
Näistä asukuvista en muuten löytänyt yhden yhtäkään sellaista, mihin olisin ollut edes himpun verran tyytyväinen, mutta ehdin jo aiemmin luvata teille asukuvia. Aurinko paistoi silmiin niin kirkkaasti, että kaikissa otoksissa ilmeeni on kumman nyrpistelevä ja muutenkin asennot oli jotenkin erityisen kummallisia. Täytyisi alkaa vähän panostamaan näihin omakuviin, jos niitä aikoo tänne jatkossa enemmänkin laitella. 🙂
Eilinen ilta sujui kokonaisuudessaan meillä tosi kivasti. Grillasimme, joinme sangriaa, nautimme suussasulavia herkkuja (sain jopa inspiraation kokeilla ensi viikolla itsetehtyä perunasalaattia) ja vietimme aikaa mitä parhaassa seurassa. Itse olen siinä hyvin onnekas, että meillä on töissä uskomattoman ihania ihmisiä, joiden kanssa viettää mielellään aikaa töiden ulkopuolellakin. Loppuillasta saimme jopa kuunnella livemusiikkia, kun työporukastamme löytyy lahjakkaita soittajia sekä erään jyväskyläläisen bändin karismaattinen laulaja. Pojat sitten esittivät iloksemme muutamia kappaleita olohuonekonsertin muodossa.
Ihan tyhjin käsin en halunnut ystävälleni saapua, joten vein tuliaisiksi muffinipurkin. Muffinien ohjeen laitoin blogiin joulukuussa yhdessä joulukalenterin luukussa, mutta tässä vielä ohje uudelleen, jos joku innostuu itsekin kokeilemaan.
Mittaa 7-8 dl:n kokoiseen purkkiin seuraavat aineet kerroksittain:

2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
1 dl pähkinää rouhittuna (esim. saksanpähkinää tai hasselpähkinää)
3 pkt Dajm-suklaata (56g pötköjä)


Lisää purkin kylkeen muffinivuokia ja leivontaohje:

Sekoita purkin sisältö kulhossa.
Lisää joukkoon 200g voisulaa ja 3 kananmunaa.
Jaa taikina vuokiin ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla 12-15 minuuttia.

Tänään päivä on itsellä mennyt arvatenkin suurimmaksi osaksi laiskotellen. Minea on kyllä puuhannut kaikenlaista mieheni ja vanhempieni kanssa (muun muassa käynyt kaksi kertaa jäätelöllä!) ja itsekin käväisin Kuokkalan kartanolla nauttimassa auringosta ja kauniista ympäristöstä. Samalla reissulla eksyimme Palokan JesperJunioriinkin ja sieltä äitini halusi välttämättä ostaa Minealle välikausitakin ja -housut ensi syksylle. Pakottavaa tarvetta niille ei olisi ollut, mutta liikkeessä oli kaikki ulkovaatteet 30%:n alennuksella, joten pitihän se tarjous hyödyntää. Huomenna ohjelmassa olisi lisää kivaa puuhailua, mutta nyt tämä hyvin väsynyt äiti käy jo unten maille.

syntymäpäivillä

Mukavaa viikkoa kaikille!
Eilinen oli meidän perheessä melkoista ahkeroimista, kun yhdessä päivässä ehdimme käydä syntymäpäivillä sekä siivota kaikki vaatekaapit tyhjäksi vanhoista vaatteista. Yleensähän sunnuntaina pitäisi levätä ja laiskotella, mutta meillä on tapana tehdä juuri silloin kaikki rästihommat pois alta. Sunnuntai sopii tähän erinomaisesti, koska kaupat on kiinni eikä usein muutakaan ohjelmaa ole tiedossa. Arvatkaapa vain, kuinka paljon käyttämätöntä vaatetta sain karsittua pelkästään omasta kaapistani? Kaksi isoa Ikea-kassillista! Suurin homma on vielä edessä, kun vaatteet pitää kuvata ja ladata nettiin myytäväksi.
 
Synttäreitä vietettiin ystäväni LAURAN luona hänen pojan täyttäessään 2 vuotta. Pieni suloinen poika oli niin intoa täynnä, että loppuvaiheessa päältä lensi jo vaatteetkin ja omaan sänkyyn kiivettiin siinä toivossa, että vieraat jo tajuaisivat lähteä omiin koteihinsa. Mineaa vähän ujostutti miesvoittoinen vierasmäärä, mutta lämmettyään poika R:n lelut kyllä kelpasivat  paremmin kuin hyvin. Pöytään oli katettu äärettömän herkullisia leivonnaisia ja pikkusuolaisia eikä tämä herkkusuu malttanut olla maistamatta ihan jokaista. Erityisesti mieleeni jäi kummittelemaan lähes ylimakeat rocky road -palat. Herkullista. 😛
Minealla oli päällään AlexandAlexasta vuodenvaihteessa tilaamani Burberryn mekko ja Kinderitin bolero. Asu keräsi suurta ihailua, kun kipaisin synttärien jälkeen kaupungilla hakemassa nepalilaista ruokaa päivälliseksi. Mekko oli alunperin pitkähihainen, mutta olikin jo uutena hieman pieni Minealle, joten ystäväni lyhensi hihat T-paitamittaan. Mekolle tuli näin heti monia kuukausia käyttöikää lisää. Kengät on äitini löytö Hennesistä ja niitä pidettiin jo jouluna, vaikka vähän reilut olivatkin. Minea tykkäsi kovasti kopistella kotona pitkin puulattiaa ne jalassaan ja yritti tuoda minullekin kenkiä jalkaan, jotta äiti kipittäisi seurana.
Itselleni löysin Lindexin alerekistä ihanan läpikuultavan kultaisen neuleen ja Holly&Whyte -malliston konjakin sävyisen rannekorun. Haaveissani on ostaa Tory Burchin nahkainen ranneke, mutta tämä kelpaa hyvin ainakin toistaiseksi paikkaamaan sitä oikeaa. Vaateinventaariosta oli myös se hyöty, että kaappieni jemmasta paljastui kätevä Coachin pikkupussukka, johon juuri sopivasti mahtuu avaimet, rahat ja kännykkä. Jostain syystä pussukka on jäänyt muutamaksi vuodeksi kokonaan ilman käyttöä, mutta nyt se pääsee varmasti sitäkin kovempaan käyttöön. Kuinka viikonloppu teillä sujui? Ja tykkäättekö muuten blogin uudesta otsikkokuvasta?


P.S. Jos kesän juhla-asusta puuttuu vielä kaunis statement-koru niin sellaista pääsette tavoittelemaan MIIAN BLOGIN arvonnassa. Klik, klik!

mustikka-valkosuklaakakku & lahjoja äidille

 
Meillä herkuteltiin mustikka-valkosuklaakakkua viime viikolla mieheni syntymäpäivän kunniaksi, mutta kakku sopisi myös äitienpäivään mitä parhaiten. Valkosuklaatäyte on ihanan makea kaveri raikkaalle mustikalle, ja koostumus kakussa on niin pehmeä moussemainen ettei syömistä voi millään jättää yhteen palaan. Jos äitienpäiväksi kaapista jo löytyy tarpeeksi makeaa, niin suosittelen kokeilemaan tätä kakkua lämpimänä kesäpäivänä ulkona kuohuvan kanssa nauttien. Maistuu varmasti jokaiselle!

Mustikka-valkosuklaakakku


Pohja
150 g mustikka-kaurakeksejä
noin 50 g voita sulatettuna


Täyte 1
150 g valkosuklaata
2 dl kuohukermaa
3 liivatetta


Täyte 2
noin 3 dl mustikoita soseutettuna 

2 dl vanilla cremeä
1 prk Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa

3 liivatetta
sokeria


Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele seos irtopohjavuokaan (24cm).
Sulata valkosuklaa, vatkaa kerma ja liota liivatteet kylmässä vedessä. Sekoita jäähtynyt valkosuklaa kerman kanssa ja liota liivatteet 3 rkl kiehuvaa vettä. Lisää liivatteet seokseen hyvin sekoittaen. Kaada valkosuklaatäyte kakun päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vajaa tunti.

Soseuta mustikat ja sekoita tuorejuuston ja sokerin kanssa. Vatkaa vanilla creme ja yhdistä seokset. Tee liivatteelle kuten edellä ja sekoita joukkoon. Kaada mustikkatäyte kakun päälle ja anna jähmettyä hyvin jääkaapissa ennen tarjoilua.
Koristele mustikoilla ja valkosuklaalla.



VINKKI
Kakun täytteet voi myös sekoittaa toisiinsa, jolloin saa yksivärisen mutta yhtä maistuvan version.
Äitienpäivänä yleensä äitiä hemmotellaan herkuilla, korteilla ja lahjoilla. Hemmottelulahjat toimii aina, ja parasta tietenkin on saada jotain elämyksellistä yhdessä muun perheen kanssa kokien. Vaikka monella tavaraa tuntuu olevan riittämiin niin itse ainakin nautin myös materiaalisista lahjoista, etenkin jos paketista löytyy jotain sellaista, jota ei muuten itselleen raaski tai viitsi ostaa. Oma lista tällaisista asioista on vähintään metrin mittainen, mutta tässä niistä muutama, jos jollain isällä sattuu vaikka ideat olemaan vähissä. 😉 Mitä sinun unelmiesi äitienpäivälahja sisältää?

metallinen rannerengas // Marc by Marc Jacobs, nahkainen rannekoru // Tory Burch, torkkupeitto // Lexington, korvakorut // Tory Burch, kirjekuorilaukku // Mulberry

 
muki // Lexington, varvassandaalit // Ted Baker, balleriinat // Tory Burch, huivi // LV, puhelinkotelo // Michael Kors, korurasia // Iittala

vapputivolissa

 
 

Vappuna kävimme rennon yhdessäolon lisäksi Suomen tivolissa ja vapputorilla säätä uhmaten. Vaikka aurinko paistoi kirkkaana taivaalla, oli tuuli niin kova, että ulkona seisoessa tuli väistämättä hieman vilu. Täällä Jyväskylässä ei ole varsinaista vapputoria, vaan kojut on levittäytyneet pitkin kävelykatua, ja tunnelma aivan kaupungin sydämessä on hyvin torimainen. Minea pääsi torilla maistamaan juuri paistettuja karjalanpiirakoita, mansikkaleivosta ja muikkuja, jotka tytölle maistui uskomattoman hyvin. Vain hattara ihmetytti niin kovasti, että sitä tyttö ei suuhunsa laittanut.
 
Tivolista löytyi ainoastaan yksi laite, johon uskalsimme Minean laittaa. Kaksi pomppulinnaa oli täynnä isompia lapsia ja hurjia liukumäkiä eikä possujunankaan kärryt näyttäneet niin suojaisilta, että Minea olisi niissä pysynyt istumassa. Laitoimme siis lopulta Minean pienen karusellin autoon istumaan ja siinä tyttö oli aivan riemuissaan. Pieni ajoi kahdella ratilla yhtäaikaa ja kiljahteli ilosta aina mummin ja ukin ohittaessaan ja katsoi hölmönä, kun kyyti jo loppui. Tätä lisää mahdollisimman pian ja aurinkoisen ilman kera kiitos!
 
Oli hauska nähdä, että kyllä 1-vuotiaallekin voi jo jotain hauskuutta tivolissa keksiä. Kesällä tulee varmasti käytyä joko Linnanmäellä tai Särkänniemessä, ja sieltä uskon löytyvän paljon enemmän ihmeteltävää perheen pienimmillekin. Onko kellään kokemusta, kumpi näistä meidän kannattaisi katsastaa? Särkänniemessä ainakin olisi Minean kaltaiselle eläinhullulle delfinario, mutta Helsingissä voisi samalla piipahtaa Korkeasaaressa. Muitakin vaihtoehtojahan toki on, kuten Tykkimäki, mutta niistä itsellä ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Lapsireissaajat hoi, vinkit on tervetulleita!
Tänään vielä ehtii osallistua ARVONTAAN.

burgeribileet

  
paita Berlingot // toppi POMPdeLUX //shortsit ja housut Berlingot
Uskomatonta, että on jo toukokuu ja kesä enää muutaman viikon päässä! Kesähän tarkoittaa kärpäsiä ja grillaamista, ja meillä avattiinkin grillikausi tällä viikolla oikein kunnolla. Vanhempani tuli viettämään vappua meille, ja tiistaina juhlinta aloitettiin maistelemalla herkullisia hampurilaisia buzzaamistani Hälsans Kökin kasvispihveistä. Olen superihastunut rucolaan hampurilaisten kanssa, joten näihinkin se pääsi lisukkeeksi muiden perustarpeiden kanssa.
Grillatut Hälsans Kök kasvispihvit maistui meille kaikille erinomaisesti, vaikka vanhempanikaan eivät juurikaan yleensä kasvista kokkaile. Molemmat sanoivat, etteivät olisi edes huomanneet eroa jauhelihapihveihin elleivät olisi tienneet minun buzzaavan Hälsans Kökiä. Myös ulkonäkö on erehdyttävästi samanlainen kuin vastaavissa lihaisissa versioissa. Minulla ei ole tapana ostaa valmispihvejä, vaan teen ne aina itse jauhelihasta, mutta näitä voisin ehdottomasti ostaa toistekin. Ainoastaan pihvien nimi hieman hämmensi, kun kyseessähän on soijasta eikä kasviksista valmistettu ruoka.
Jälkiruoaksi herkuttelimme kuohuvaa ja valkosuklaa mud cakeja, joiden reseptin löydät TÄÄLTÄ. Mud cakejen kaveriksi sopi hyvin tiikeri-jäätelö, jonka hieman kirpeä appelsiini antaa mukavasti vastapainoa makealle valkosuklaalle. Viime päivinä on tullut herkuteltua ihan mahdottoman paljon, ja tässä kuussa aion toden teolla ryhdistäytyä sekä ruokavalion että liikunnan suhteen. Tiedän jo lupailleeni tätä aiemminkin, mutta nyt iski se oikea kesäpaniikki, kun tajusin, että kesäksi kuntoon -projektista on kohta turha haaveilla lainkaan. Saisikohan sitä edes urheiltua kerran tai kaksi viikossa.. Ei ainakaan mikään mahdoton tavoite!
P.S. Vinkkinä muillekin, joilla telkan katsominen meinaa nykyään jäädä lähes kokonaan, että nyt kannattaa kerrankin panostaa Solsidan-sarjan katsomiseen. Sarjan ensimmäinen ja toinen kausi esitetään TV2:lla torstaisin, ja minä ainakin aion seurata jokaisen jakson, vaikka enimmäiset olenkin jo nähnyt aiemminkin. Jo pelkästään Mickanin kauniit vaatteet on hyvä syy katsoa sarjaa, ja löytyy siitä paljon hyvää huumoriakin.
P.P.S. Vielä huominen aikaa osallistua mahtavaan Walldesign-arvontaan TÄÄLLÄ.
Aurinkoista toukokuuta!

vappua varten

 
Kyllä nyt on valmista vappua varten, kun muutama foliopallo korvasi kukat maljakossa ja serpentiinit pääsi ruokapöydälle. Meinasin ensin ostaa ihanaa hopeista serpentiiniä, mutta annoin periksi ja ajattelin, että saa sitä väriä meilläkin olla edes kerran vuodessa. 🙂 Kukista en raaskinut luopua kokonaan, vaan nypin terälehdet Mariskooliin, kun ne näyttivät vieläkin näin neljän viikon jälkeen kovin elinvoimaisilta. Sain kukkakauppiaalta toimivan vinkin leikkokukille viimeksi ostaessani krysanteemeja: noin kolmen päivän välein vettä vaihdettaessa varsiin leikataan uusi imupinta ja samalla koko maljakko ja kukkien varret pestään. Maljakon ja varsien peseminen oli minulle uutta, mutta tällä konstilla kukat kyllä kesti kauniina pitkään.
Piharuukussamme oli vielä eiliseen päivään asti kuivahtanut puksipuu, jonka tilalle vaihdoimme Minean kanssa keltaiset orvokit. Orvokit ja narsissit taitavat olla lähes ainoita kukkia, jotka näillä asteilla vielä kestävät ulkona, joten valinnanvaraa lajikkeiden suhteen ei oikein ollut. Eilen oli ihana ilma tehdä pihahommia, kun taas tänään on satanut vettä tunnin välein. Toivotaan huomiseksi hyviä ilmoja, sillä meillä on suunnitelmissa grillausta, tivolia ja tietenkin munkkien paistamista. Jos joltain vielä puuttuu hyvä munkkiresepti niin tässä minun luotto-ohjeeni. Ja kuohkeimmat ja ilmavimmat munkit saa kookosrasvassa paistamalla. 😉

Munkit


50 g hiivaa
5 dl maitoa 
1 1/2 tl suolaa
1 1/2 rkl kardemummaa
1 1/2 dl sokeria
14-15 dl vehnäjauhoja
100 g voita


Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhot ja loppuvaiheessa pehmeä voi. Kohota noin tunti ja leivo munkeiksi. Paista kattilassa kookosrasvassa sopivan ruskeiksi ja sokeroi.

Hyvää Vappua!! 

nimipäivä

Minea kullanmurumme viettää tänään jo toista kertaa elämässään nimipäiväänsä. Tyttö sai nimensä viime vuonna vasta juuri ennen toukokuun nimipäivää eikä tilaisuutta silloin juhlittu mitenkään erikoisesti. Vielä siinä vaiheessa, kun Minea helmikuussa syntyi kuukautta ennen laskettua aikaa, meillä ei ollut nimeä päätettynä eikä hätäkastelappuun oltu kirjoitettu mitään. Olimme pyöritelleet mielessämme Minea-nimen lisäksi muun muassa Amandaa, Ilonaa ja Monaa, mutta selvää oli että toiseksi nimeksi tulisi sama kuin minulla mikäli saisimme tytön.
Kastejuhlasta monilla tuntuu olevan omat hauskat tarinansa kerrottavana, ja olenpa kuullut sellaisistakin, joissa kastemekko on saanut kahden suvun edustajat vastakkain. Meillä kävi lopulta niin hassusti, että Minea piti päivän aikana kolmea eri mekkoa: molempien vanhempiensa sukujen kastemekkoja sekä tilaisuutta varten ostettua juhlamekkoa. Melkoista vaatteiden vaihtamista se oli, mutta saimmepa ainakin tytöstä kuvat kaikissa mekoissa ja molempien suvut pysyivät tyytyväisinä. 🙂 
Onko muilla kenties vastaavia kokemuksia?
Tänään me aiomme herkutella valkosuklaisella mud cakella, mutta halusin jakaa kanssanne tämän ihanan lumivohveliohjeen, jota kokeilin sunnuntaina. Ohjeen löysin uusimmasta Gloria-lehdestä (4/2013) ruokabloggaaja Hanna Gullichsenin ja miehensä Alexanderin reseptivalikoimasta. Vohveleista tulee uskomattoman rapeita ja ilmavia, ehdottomasti parhaita maistamiani!
Lumivohvelit
(noin 10 kpl)
4 dl kuohukermaa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä
hyppysellinen suolaa
1 mukillinen vastasatanutta lunta tai 1/2 dl jääkylmää vichyä


Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita eri kulhossa vesi, jauhot, suola ja puolet kermavaahdosta tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä kymmenisen minuuttia.
Lämmitä vohvelirauta kuumaksi ja sekoita loppu kermavaahto sekä lumi tai vichy taikinan joukkoon. Paista voisulan kanssa noin 3 minuuttia per vohveli.
 
 
Lapsuudessa meillä ei ole ollut tapana juhlia nimipäivää mitenkään erityisesti, koska minun nimeäni ei ole ollut kalenterissa kuin vasta muutaman vuoden. Ehkä vanhempani eivät tästä syystä sitten halunneet juhlia veljenikään nimeä kovin suurin menoin. Minean nimipäivästä tuskin teemme mitään spektaakkelia tulevaisuudessakaan, mutta en voinut malttaa olla ostamatta pientä lahjaa, joka Sokoksen alekorissa selvästi odotteli Minean huoneeseen pääsyä. Siitä kuvia huomenna, mutta tässä vielä poimintani loppuviikon Hulluilta päiviltä. Kuinka on teidän shoppailut sujuneet? Itse olen tappiomielialalla luovuttanut yrittämisen, kun keskiviikkona jäi saamatta MK:n balleriinat itselle ja Mayoralin takkikin on Minealle tulossa koossa 98cm. Suututti kovasti, kun tuotteet ehti loppua sillä välin, kun näpyttelin luottokortin tietoja koneelle. 🙁 Jos jollain on tarvetta tyttöjen Mayoralin kevättrenssille niin viestiä tännepäin!

pääsiäinen

 
Tulin moikkaamaan pikaisesti näiden pääsiäisen tunnelmakuvien kera. 🙂 Kovin en ole meidän kotia pääsiäistä varten koristellut, kun huomenna suuntaamme jo kohti Etelä-Suomea ja sukulaisia, mutta pakolliset tiput ja narsissit kyllä hankin. Tiimarista mukaan tarttui myös pahvinen muna Minealle ja pieniä pastellisia munia pajunkissoihin. Kovin hempeitä eikö?
Helsingistä tulleet vieraamme on olleet ihania eikä Mineakaan ole vierastanut ollenkaan, vaan ennemminkin tytöllä on ollut meneillään taitojen esittelyä pitkin päivää. Kävimme päivällä laavulla ulkoilemassa ja vieraat saivat pienen Jyväskylän kiertoajelun mieheni toimesta. Olemme myös herkutelleet vatsan täydeltä, muun muassa kuvan herkullisia tryffelitäytteisiä munia, jotka Aino oli itse tehnyt. Kuinka teidän pääsiäinen on sujunut?

valmisteluja

 

Pääsiäisen pyhät on yhden yön päässä, mutta meillä on vielä tänään eletty perusarkea. Lenkkeiltiin aamupäivästä, hamstrattiin pääsiäiskoristeita Tiimarista 70% alennuksella, käytiin kaupassa kaikkien muiden tuhansien ihmisten joukossa ja kahviteltiin Lidlin pakastepullalla. Harvoin meillä näkee valmisleivonnaisia kun tykkään itse leipoa niin paljon, mutta nämä kanelikierteet pääsee meidän pakkaseen uudelleenkin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos Texas-pullan tyyliset leivonnaiset on mielestäsi herkkua.
 
Ehdin tänään myös suunnitella muutaman pikkuostoksen hankintaa Minean huoneeseen. Huone on tällä hetkellä vielä tosi vaiheessa eikä juuri mikään muu ole valmista kuin maalaukset, mutta silti olisi jo kova kiire päästä ostelemaan ties mitä tavaraa huoneeseen. Etenkin tuo nukkekoti vei sydämeni saman tien, vaikka Minea sillä tuskin vielä leikkisi pariin vuoteen.
puput löytyy TÄÄLTÄ, nukkekoti TÄÄLTÄ (Minimaailmasta löytyy nukkekotiin lähes mitä vain), palmikkotyyny TÄÄLTÄ, torkkupeitto TÄÄLTÄ, sydäntyyny TÄÄLTÄ, naulakko TÄÄLTÄ,

Illalla saimme vieraita Helsingistä, kun mieheni veli tuli tyttöystävänsä kanssa muutamaksi päiväksi kyläilemään. Tein tarjottavaksi TÄLLÄ Kinuskikissan ohjeella tomaatti-mozzarellapiirakkaa ja Valion ohjeella MANGOJUUSTOKAKKUA, jotka molemmat oli ehdottomasti kokeilemisen arvoisia.
Vaaleanpunaiset kuvat Mineasta on otettu jo muutama kuukausi sitten ja niissä näkyy suloinen bambi-vetolelu, jonka äitini osti ihanasta PIENIKAMARISTA täältä Jyväskylästä. Pienikamarin valikoimassa on huima määrä kaikkea kivaa lapsille ja lapsenmielisille ja juuri esim. nukkekotiin sieltä löytyy melkein mitä tahansa. Loppuun vielä näette pienen vilauksen tänään ottamistani pääsiäiskuvista, joihin sain vangittua pienen pääsiäispupun. Näitä kuvia lisää huomenna, mutta nyt unille!

Kuopiossa & arvonnan voittaja

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
 

Kuopio tuli koettua yhdessä päivässä ketjuliikkeiden, kohtalaisen ravintolan ja ystävän upouuden, mutta tunnelmallisen retrosti sisustetun kodin välityksellä. Matkaoppaita ei siis vielä tällä kokemuksella kirjoiteta, mutta kivaa oli ja käteen jäi jotain muutakin kuin hyviä muistoja. Dinskossa ihastuin kenkiin, joille olisi ollut nykyisessä elämässäni ihan liian vähän käyttöä, H&M home-puolelta tein edullisia löytöjä uusittuihin makuuhuoneisiimme ja Ikeaan jäi odottamaan pari isompaa hankintaa, jotka täytyy hakea lähiaikoina tila-autolla.
Sillä välin meillä kotona kaikki oli sujunut Minean kanssa loistavasti, niin kuin etukäteen osasin kyllä odottaakin. Virpojia oli käynyt ovella sunnuntaina vähän väliä, ja remontoinnin osalta homma oli saatettu makuuhuoneissa päätökseen. Ennen lähtöäni tein vieraille sitruunakakkua, josta ainakin omasta mielestäni tuli tosi hyvää ja ihanan raikasta pääsiäisherkkua.

Tee näin:

Valmista pohja TÄLLÄ cake popsien suklaakakkuohjeella, mutta laita vain noin 150g appelsiinituorejuustoa.
Taputtele seos irtopohjavuokaan ja valmista sitruunainen täyte PIRKAN SITRUUNAKAKKUOHJEELLA.
Huomenna laitan lisää kuvia ostoksistani ja kivan vinkin pääsiäistarjoiluun, mikäli virpojien jäljiltä kaapeissa tuntuu vieläkin olevan ihan liian paljon suklaamunia. Nyt kuitenkin arvonnan voittajaan. Kuvissa vilahtavan kannumaljakon lisäksi ostin Ikeasta Minealle tuliaisiksi omat pikkukattilat, joista arvonta suoritettiin. Yksi Minean lempipuuhista on tyhjentää meidän kattilakaappi olohuoneen matolle ja kolistella kattiloita ja kansia toisiinsa tai nostella kattiloita aivan kuin kokatessa, joten ajattelin leikkikattiloiden ehkä korvaavan oikeiden käytön. Ainakin tänään vielä kiinnostusta omiin miniatyyrikattiloihin riitti ja ehkä myös jatkossakin jos siirrän ne keittiön kaappiin oikeiden käyttöastioiden joukkoon.
 
Onnetar suosi tällä kertaa Pikku Myytä, joka osallistui arvontaan neljällä arvalla. Laitathan yhteystietosi osoitteeseen mineamarissa(at)gmail.com
Onnea voittajalle!

1-vuotissynttärit, part 2

Minean kunniaksi kahvittelu ei loppunut vielä viikonloppunakaan, vaan vielä tänään kävi muutama ystävä ja tulevina viikonloppuina tulee pari lisää. Suurin osa ystävistämme ja kaikki sukulaiset asuvat muilla paikkakunnilla, joten on ihan kivakin, ettei kaikki kyläile samaan aikaan. Seuraavan kuukauden aikana tuntuu muutenkin olevan jo nyt suunniteltuna vaikka mitä ohjelmaa ja lisää keksisi koko ajan joten kalenteriin on varattava ajoissa tärkeät tapahtumat.
Näiden itse ottamien kuvien lisäksi emme ainakaan vielä ole varanneet virallista 1-vuotis kuvausta Minealle. Olisimme ehdottomasti halunneet hääkuvaajamme PICTURE PUTTOSEN ottamaan kuvat, mutta valitettavasti Mikon aikataulu on nykyään tosi kiireinen. Ehkäpä me odotellaan josko Mikko vielä ehtisi vaikka vasta kesällä kuvaamaan meille perhepotretteja ja tyydytään näihin omiin kuviin tällä kertaa.
 Virallisen juhlamekon lisäksi kuvasin Mineaa minun omassa 1-vuotis mekossani. Äitini oli säästänyt tämänkin aarteen ja nyt on kiva verrata sitä äidin ja tyttären päällä. Ainakin sen eron huomasin, että minulla oli 1-vuotiaana jo saparot päässä, kun Minean hiukset tuntuu kasvavan vain otsatukasta. Eipä sekään kyllä yhtään huonommaksi jää, koska Minean otsatukka kerää jatkuvasti kehuja, kun useimmiten se sojottaa ties mihin suuntaan tai kihartuu pienille kiehkuroille jompaan kumpaan sivuun.

Synttärikakkuja tein kaksin kappalein kun en ollut ensimmäiseen aivan tyytyväinen. Tein siihen täytteet KINUSKIKISSAN kakkutäyteohjeilla, mutta halusin toiseen kakkuun hieman varioida niitä ja saada rakenteesta aavistuksen tuhdimman ja täytteestä raikkaamman. Valmistin mansikkatäytteen mansikkarahkasta, mansikoista ja muutamasta lusikallisesta kermaa. Toisena täytteenä kakussa oli valkosuklaata ja pari lusikallista vanilla cremeä ja pohjaa sivelin tämän täytteen kanssa hyvin ohuelti lemon curdilla. Myös päälle sulatin valkosuklaata ja sulatuksen jälkeen lisäilin vanilla cremeä sen verran että päällinen oli lusikoitavaa ja kuohkeaa. Tästä versiosta tuli suosikkikakkuni vaikka itse sanonkin! 🙂


1-vuotissynttärit, part 1 (pikkuleivät ja cake popsit)

Meidän pieni rakas tyttömme on nyt 1-vuotias. Vuosi tuli täyteen lauantaina, samana päivänä kun Ruotsissa juhlittiin pienen prinsessan syntymäpäivää. Tuntuu oudolta kuinka aika onkaan mennyt näin nopeasti, mutta niinhän siinä yleensä taitaa käydä, että jälkikäteen ajateltuna kaikki tuntuu tapahtuneen ihan liian nopeasti. Synttäreitä juhlittiin perjantaista sunnuntaihin sukulaisten ja ystävien kanssa. Meidän oma prinsessamme nautti vieraista, juhlahumusta ja etenkin röyhelömekostaan.

PIKKULEIVÄT

200 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja tai Ohrakasta
1 tl leivinjauhetta
hilloa


Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmuna koko ajan vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja laita taikina hetkeksi jääkaappiin.
Kaulitse taikina ja muotoile pikkuleiviksi. Paista 200 asteessa 10-15 min. Täytä hieman jäähtyneet pikkuleivät hillolla ja tomusokeroi.

Resepti Kotivinkki.

CAKE POPSIT

2 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
150 g voita
2 kananmunaa
200 g appelsiinin makuista tuorejuustoa
 valkosuklaata ja maitosuklaata
tikkuja (esim. grilli tai tikkari)
Sekoita sokeri, vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Sulata voi ja lisää joukkoon. Lisää myös kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Paista peltiä pienemmässä leivinpaperilla vuoratussa vuoassa 175 asteessa 20-30 min.
Murenna jäähtynyt kakkupohja tehosekoittimessa ja lisää tuorejuusto. Pyörittele palloiksi. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Kasta tikun päätä suklaassa ja tökkää palloon. Laita pallot tikkuineen pakastimeen noin vartiksi. Pyörittele pallot sulassa suklaassa ja koristele.

Resepti ULLA SVENSK.
Juhlavieraat toivat Minealle ihania, tarpeellisia lahjoja, joista yksi suosikeista oli varmasti Minean ensimmäiset Duplot. Ne haettiin tänäkin aamuna heti heräämisen jälkeen ja Minea viihtyi niiden kanssa leikkien pitkän tovin itsekseen. Niiden irroittaminen toisistaan, lattialle koko laatikon kaataminen ja lopulta yksitellen takaisin laatikkoon kerääminen tuntui olevan tytön lempipuuhia. Lahjaksi tuli myös kirjoja, vaatteita sekä lahjakortti ja rahaa tulevaisuuden tarpeellisten tavaroiden hankintaa ajatellen.
Kiitos kaikille onnittelijoille!

juhlavalmisteluja

Joulun aikaan sain äidiltäni Kotivinkin joulunumerot, jotka myöhemmin osoittautuivat yllättävän inspiroiviksi. Sain niistä koristeluideoita ja nappasinpa vielä talteen muutaman leivontareseptinkin sopivaa herkkuhetkeä odottamaan. Painoin myös mieleeni hempeiden, pionia muistuttavien servettikukkien teko-ohjeen juuri Minean synttäreitä varten. Paitsi lasten synttäreille sopisivat nämä myös häiden tai kastajaisten koristeluun, vielä kun värivaihtoehdot on rajattomat ja hintaa vaivaiset pari senttiä kappaleelta.

 

Eilen ystäväni kanssa näitä servettikukkia sitten askarreltiin melkoinen pino viikonlopun synttärien koristeiksi. Minulta oli jäänyt muutama paketti baby-kahviservettejä siltä ajalta, kun Minea oli juuri syntynyt ja nyt pääsin niistä kätevästi eroon. Vaikka serveteissä olikin kuva ja teksti, ei se haitannut koska valmiissa kukassa ne eivät näy. Yhden kukan tekemiseen kului aikaa noin vartti ja servettien lisäksi käytin lankaa ja saksia.
1. Avaa servetti taitoksistaan isoksi neliöksi. Asettele kolme servettiä päällekkäin ja taittele haitariksi. Sido haitarin keskiosa langalla.
2. Pyöristä haitarin molemmat päät, kuten kuvassa haitarin oikean pään olen leikannut.
3. & 4. Käännä haitari ja avaa servettien kaikki kerrokset toisistaan. Yleensä servetissä on kolme kerrosta. Tee tämä varovasti sillä kerrokset ovat hauraita ja repeävät helposti. Kun olet avannut kaikkien kolmen servetin kaikki kolme kerrosta haitarin molemmin puolin, voit vielä ”haroa”kerroksia paikoilleen.
 

Askartelun lomassa olen ehtinyt jo aloitella leipomistakin. Eilen tein cake popsien suklaakakkupohjan, josta tuli niin herkullista, että muutama pala tuli syötyä mansikoiden ja jäätelön kanssa. Laitan teillekin reseptin heti ensi viikolla synttärihulinoiden jälkeen. Tätä kakkua täytyy ehdottomasti joskus tehdä ihan vain kakkuna syötäväksi ja mielellään suoraan uunista tulleena. Nam!

 
Minean synttärimekko tuli hankittua jo jokin aika sitten Benettonilta, mutta omia vaatteita en ole vielä ehtinyt miettimään. Uskon että viime viikolla postilaatikkoon tipahtaneesta H&M:n tilauksesta löytyy muutamakin varteenotettava vaihtoehto, kuten nämä ihanat beiget nilkkurit. Omistin jo nämä samat kengät mustana ja vaaleiden tultua alennukseen ne oli ihan pakko tilata. Kyllähän keväällä täytyy hempeillä ja eikös jokainen nainen tarvitse nilkkurit kahdessa perusvärissä!? Nyt nukkumaan ja huomista odottelemaan. Vajaan kahden tunnin päästä Minea on jo 1vee!

synttärihumua

 
Viimeiset pari päivää on ollut yhtä juhlaa, vaikka alunperin tarkoitus oli jättää juhlimatta minun synttärini ystävänpäivänä. Leivoin valkosuklaa-tummasuklaajuustokakkua ja porkkanamuffineita ja yllättäen monikin ystävistä tuli kylään, mikä oli tosi kiva. Sain aivan mahtavia synttäri- ja ystävänpäivälahjoja. Olin ihan yllättynyt kuinka ystävät oli osanneet kuunnella höpinöitäni niin tarkasti, että toivat oikesti tarpeellisia ja ihania juttuja. Ihan Australiasta asti. <3
 
 
 
Tänään ulkoiltiin lähipostiin hakemaan H&M:n vaatteet, jotka vasta tilasin -50% alesta. Sekä minulla että Minealla oli testissä uudet kengät. Ostin Crocsin vedenpitävät talvikengät tulevia kevään loskakelejä varten CROCSIN SIVUILTA alennuksesta ja niistä sai vielä sen 20% lisäalen tilaamalla Crocsin uutiskirjeen sähköpostiin. Minean ruskeat Tepsut oli vielä parempi löytö, kun ne löytyi Prismasta ihan luvattoman halvalla. Juhlahumu jatkuu vieläkin kun nyt lähdetään kaupungille syömään ja iltaa istumaan. Jännittää vähän kun Mineaa jää ensimmäistä kertaa hoitoon isovanhempien hyvään huomaan, mutta kaikki sujuu varmasti hyvin. 
Hauskaa lauantai-iltaa!


vuoden viimeinen

Blogi on ollut muutaman päivän pituisella tauolla kyläilyjen ja sairastamisen takia. Joulunvietosta kotona jatkoimme kiertämään sukulaisia Etelä-Suomessa ja Minea sai nähdä serkkupoikiaan uudessa ihanassa Espoon talossa. Uusi vuosi piti ottaa vastaan Vanajanlinnassa ystävän keikalla ja Minean oli tarkoitus jäädä ensimmäistä kertaa mummolaan hoitoon. Toisinpa kuitenkin kävi kun kuume ja vatsatauti iski eikä liikkuminen sängystä ole houkuttanut pätkääkään.

Ennen sairastelua ehdin tehokkaasti kiertää kahden kaupungin alennusmyynnit ja hankkia Minealle joitakin uusia vaatteita. Ostin jopa ekaa kertaa Polarn o Pyretiltä pari tunikaa ja ihastuin kevään välikausihaalariin. Esittelen ostoksia lisää tällä viikolla.

HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA KAIKILLE!

Luukku 21: Suklaa ja tryffelit

Kaupan suklaatarjonnan lisäksi maistuu jouluna itsetehty suklaa ja tryffelit. Niitä on kiva viedä myös lahjaksi ystäville, kun ne pakkaa kauniisti pieniin laatikoihin ja yhdistää mukaan pullollisen glögiä. Tryffelit tein MAKU-sivuston ohjetta hieman mukaillen ja suklaita kokeilin kahta eri makua.

Appelsiinisuklaa

tummaa suklaata
voita
appelsiinin raastettu kuori 
appelsiinin mehua



Pistaasisuklaa

maitosuklaata
voita
loraus kermaa
pistaasipähkinöitä murskattuna

Luukku 19: Paperikuviot

Siellä sun täällä on vilahdellut ohjeita erilaisten paperikuvioiden tekemiseen. Tämän tietotulvan ahdingossa minäkin päätin kokeilla, kuinka taittelu ja liimailu onnistuu ja josko lopputulokselle keksisi jonkin järkevän käyttötarkoituksen. Ihastuin erityisesti paperitimantteihin ANN MEERin blogista. Taittelin näitä minikoossa valkoisesta hohtavasta paperista ja aion ripustella ne viikonloppuna kuuseen. Helmikuussa näitä voisi tehdä vaaleanpunaisesta paperista Minean synttäreiden koristukseksi ja näinpä jossain vilahduksen näistä tehdystä himmelistäkin.

Toisena kuviona kokeilin CRAFT IDEAS -sivuston tähtiä, myös ajatuksena ripustaa ne kuuseen. Tähdet oli tosi nopeita tehdä, vaikka eipä timantteihinkaan ensimmäisen kokeilun jälkeen kauaa tuhrautunut. Löysin muitakin taitteluohjeita, kuten suositut MINIECOn timantit, mutta niiden tekemiseen ainakin minulta kului luvattoman paljon aikaa. Kivointa näissä kaikissa on, että kuviot on kauniita, itsetehtyjä ja lähes ilmaisia.

Luukku 10: Lahjat

Lahjojen antaminen voi olla lähes yhtä kivaa kuin saaminenkin. On mukava tietää, että lahja on toiselle tarpeellinen tai että se tuo toivotun hemmottelun arjen keskelle. Hyödylliset lahjat on tottakai järkeviä, mutta parasta on saada jotakin sellaista turhuutta, mitä itse ei raaskisi ostaa vaikka mieli tekisikin.

Lähes kaikista kaupoista saa paketoinnin halutessaan valmiina (jos sietää jonotuksen), mutta myös itse on kiva tehdä paketeista saajansa näköisiä. Se vaatii hieman vaivaa ja aikaa, mutta toisaalta lahjojen määrä tulee myös jotenkin konkreettisemmaksi ja näin välttyy helpommin ylilyönneiltä määrän suhteen. Päätin, että tänä vuonna meiltä ei lähde yhtäkään lahjaa, joka olisi kääritty joulupukki-Mikki Hiiri-kategorian paperiin, vaan lahjapaperit ja koristeet on huolella harkittuja. Pienikin lahja on kivempi saada, kun se on nätisti paketoitu.

Minea lisäsi lahjatoivelistaansa vielä muutaman tarpeellisen toiveen. Näiden jälkeen (plus kaikki ne muut lahjat, joita tulee ystäviltä ja sukulaisilta) lahjoja on varmasti hankittu riittävä ellei jo liiankin suuri määrä.

1. Autolelu
Meillä ei ole vielä yhtään autolelua, mutta tyttö tuntuu kiinnostuvan niistä aina siellä, missä niitä lelukorissa näkyy. PLASTOn kauhakuormaaja on sopivan iso ja siitä löytyy mielenkiintoisia liikkuvia osia.

2. Pehmolelu
Pehmoleluilla Minea ei kovinkaan leiki, mutta niitä on kiva hankkia tulevaan huoneeseen koristeeksi. Voihan ne myöhemmin vielä alkaa kiinnostamaankin. Hauska idea on PAA PII DESIGNin pehmot, joista saa tilata Tee-Se-Itse-pakkauksen.

3. ja 4. CD-levyt
Muskari on ollut Minealle erityisen mieluinen. VAUVAN VAAKA -cd on meillä jokapäiväisessä käytössä, ja tyttö pomppii ja tanssii aina, kun lempibiisit tärähtää soimaan. Ihan ykkönen on jo jonkin aikaa ollut ’Hiiri mittaa maailmaa’. Meitä vanhempia alkaa hieman jo tökkiä kuunnella samoja kappaleita päivästä toiseen, joten jouluksi hankitaan kaksi uutta levyä: NUKKEARKKU-musiikkikuunnelma ja KARVAKORVAN LAULUPURKKI.

P.S. Muistakaahan seurailla pian aukeavaa erityisluukkua!

Luukku 5: Muffinipurkki

Ilahduta ystävää joulun alla pienellä itse tehdyllä tuliaisella. Tämä muffinipurkki lähtee tänään tuliaisiksi, kun meidän perhe suuntaa pikkujouluihin. Leivonnaiset yleensäkin on kivoja viemisiä, mutta tämän etu on se, että isäntäväki saa itse päättää, milloin herkut nautiskellaan. Muffinien ohjeen löysin Kotivinkistä.

Kasaa purkkiin (noin 8 dl kokoiseen) seuraavat aineet järjestyksessä ja lisää kylkeen ohje sekä muffinivuoat.

2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
1 dl pähkinää rouhittuna (saksanpähkinä, hasselpähkinä)
3 pkt Dajm-suklaata (56g pötköjä)

Lahjatoiveita, part 1

Minealla (?!!?) on jo heti ensimmäisenä joulunaan muutamia lahjatoiveita. Jotkut tavaroista tuntuu ihan välttämättömiltä (kuten kerhotossut liukkailla lattioilla seisoskelevalle tytölle) ja jotkut ei niin välttämättömiltä (kylpytakki alle 1-vuotiaalle). Joka tapauksessa tavaran määrä pyritään pitämään minimissä, ja vain tarpeellinen hankitaan. Nämä kaikki pääsivät hankintalistalle numero yksi (listoja tulee vielä toinen, ehkä kolmaskin :)).

1. Puinen vetolelu
BRIOn seepra-vetolelu sopii hyvin kaveriksi Minean KOIRALELUlle. Brion valikoimasta löytyy tosin paljon muitakin hauskoja leluja, kuten veturia, ankkaa tai magneettipalikoita.

2. Pussilakanasetti
Pussilakanat ja muutamat aluslakanat täytyy ehdottomasti hankkia. Niitä ei ole koskaan liikaa, ja tällä hetkellä meillä on niistä suorastaan puute. Kuvassa on ihanat värittömät FINLAYSONin Iltamuumi-pussilakanat.
 
3. Kerhotossut
Tämä on must-hankinta! Nähtävästi meistä on nyt tullut muskarin, vauvakerhon ja paikallisen perhekahvilan vakituisia kävijöitä, joten ehdoton tarve on kerhotossut. Ihastuin erityisesti näihin STARCHILD-merkin enkelitossuihin. Niitä löytyy esim. LASTEN TAIKAMAAsta edullisesti.

4. Palikkalaatikko
JUHO JUSSILAn puutuotteet on klassikoita, ja nillä on siksi myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Jonkinlainen palikkalaatikko on meillekin saatava, mutta enpä tiedä, olisiko BRIOn kiiltävä musta laatikko tyylikkäämpi vai kuvan väritön puinen..?

5. Keinuhevonen
Juho Jussilan tuotteista yksi on ylitse muiden ja pakko saada: kuvan keinuhevonen kiiltävänä valkoisena.

6. Kylpytakki
Vielä ei ehkä ole tarvetta kylpytakille, mutta tulevaisuudessa kyllä. Erityisen söpö sellainen löytyy Mayoralilta ALEXANDALEXAsta.

Se täydellinen nalle

Joulu lähestyy hurrrrjalla vauhdilla, joten joulupukilla, ja meillä vanhemmilla, on kiire miettiä lahjaostoksia. Yleensä minulla on ollut huonona tapana jättää ostosten tekeminen viikolle ennen joulua, mutta tänä jouluna aion olla ajoissa liikenteessä ja orientoitua lahjamietteisiin jo nyt marraskuussa. Tänä jouluna on vain olemassa yksi iso vaara: Minea saa kasoittain lahjoja, joille ei löydy sijoituspaikkaa meidän alle sadan neliön kodista, ja lahjojen tunnearvo minimoituu, kun yksittäiset ihanuudet jäävät massan jalkoihin. Siispä, olen kehitellyt ratkaisun tähän pulmaan. Mummille asetetaan max 15 lahjan raja, ja me ostetaan vain muutama tarkoin harkittu ja valikoitu lahja, joiden toivotaan säilyvän ikuisesti. Tai no jos ei ikuisesti niin ainakin kauemmin kuin jotkut nykyisistä leluista, jotka Pablo on päättänyt ottaa omikseen.
Haaveilin joitakin päiviä sitten DESIGNER PUDSEY -nallesta, mutta palattuani maan pinnalle aloin etsiä nallea, joka oikeasti olisi meidän budjetin rajoissa ja hankittavissa pukin konttiin. Kuten arvata saattaa, löysin ihania vaihtoehtoja useampiakin. Nämä löytyi CHILDRENSALONista, ja minun suosikikseni nousi Ralph Laurenin ruudullinen, ei niin perinteinen versio.

Myös nallenvalmistuksen uranuurtajalta BUKOWSKIlta löytyi monia varteenotettavia vaihtoehtoja perinteisistä nalleista puettuihin malleihin.

Vanhan ajan tyylisistä nalleista pidin eniten mohairkarvaisista käsintehdyistä MOLLAMARIn karhuista. Niissä on jotain hellyyttävää perinteistä suloisuutta, vaikka eivät sovikaan lasten leluiksi, vaan ovat keräilytavaraa.

Viimeisenä, mutta ei mitenkään vähäisimpänä, ehdoton suosikkini ja tuleva hankintani eli ALPACA SOCIETYn muhkea karhu. Karhu on niin muhkean ja pehmoisen näköinen, että se kutsuu halimaan ja pörröttämään itseään. Täyttää siis täydellisesti tehtävänsä. Mikä on sinun suosikkisi vai löytyykö kaapista oma vanha nallesi?

Roope, 1

Minean ehkä tuleva poikaystävä Roope täytti tänään vuoden. Bileissä meno oli niin kova, että loppujen lopuksi Roope kompuroi sokkona ympäri olohuonetta, ja Minea kolautteli päätänsä lattiaan ja hieroi maissinaksua silmäänsä. Kaiken lisäksi juhlinta kesti kaksi päivää, ja vieraita kävi enemmän kuin reiluun sataan neliöön mahtuu.

Puolivuotias muru

mekko / KappAhl, 
body / H&M

Tänään meidän elämämme valo ja suurin rakkaus täytti puoli vuotta. Monet ihanat ystävät ja sukulaiset olivat mukana tätä juhlistamassa, ja mahtavat Australian kummit lähettivät kaksi lahjaa (avasimme toisen ”vahingossa” etukäteen) ja soittivat laulaakseen Minea-murulle dueton! Kuinka niitä kahta kaivataankin täällä Suomessa! Aluksi tuntui hieman liioitellulta leipoa lapsen puolivuotispäivän vuoksi, mutta eikö elämää, sen kestävyyttä ja ihanuutta voi juhlia aina silloin, kun siltä tuntuu.

Moni mietti tänään, miten aika onkaan mennyt niin nopeasti, kun Minea on piristänyt päiviämme jo puolikkaan vuoden verran. Minusta kuitenkin tuntuu, että viime puolivuotinen on ollut juuri sen pituinen kun puolillaan olevan vuoden kuuluukin olla. Onhan tähän aikaan kuulunut kaikenlaista: ensimmäiset kaksi viikkoa syödään ja nukutaan, seuraavat kuusi viikkoa kävellään ja jumpataan ympäri asuntoa iltaisin, kahden kuukauden jälkeen ihmetellään kääntymisen ihmettä, viisikuukautisena aletaan totutella aivan uudenlaiseen makujen maailmaan ja liikkumisen monipuolisuuteen, viisikuukautisena myös ihmetellään, miten yöheräämiset yhtäkkiä alkavatkin verottaa jaksamista päivisin. Tänään kaikki tuntui hyvältä, kun sai seurata pienen ihmisen suurta iloa. Aivan kuin Minea olisi ymmärtänyt tänään olevan hänen päivänsä.

Kakkuun tein kaksi eri täytettä: valkosuklaa ja mansikka. Lisäksi pohjat sivelin lemon curdilla ja päälle tein kinuskin. Helpot ja äärettömän herkulliset sämpylät valmistuu tällä reseptillä: Pomminvarmat sämpylät