ruutupaita ja siniset farkut

Eilen oli äidin ylpeys suurimmillaan, kun tuo meidän pieni alle 2-vuotias tyttönen oli esiintymässä lähes satapäisen ihmisjoukon edessä! Minean hoitotädin sukulainen oli pyytänyt tyttöjä laulamaan erääseen mummoihmisten joulutilaisuuteen, ja hoidossa lauluja oli harjoiteltu jo monta kertaa etukäteen. Minea oli koko joukon pienin, mutta esiintyminen oli mennyt äärettömän hyvin, Mineakin oli laulanut ja tanssinut mukana yhtä hienosti kuin harjoituksissa. Pienen lisähauskuutuksen mummot oli vielä saaneet Minean toistaessa kaikki hoitotätin juonnot laulujen välissä. Ihana meidän oma muru!

 

Minean laulaessa juhlassa minä sähelsin parkkimittareiden kanssa pitkin kaupunkia kutakuinkin tällaiseen asuun pukeutuneena. Stokkan hulluilta päiviltä tilaamastani Tommy Hilfigerin ruutupaidasta on tullut syksyn mittaan yksi suosikkipaidoistani, niin suosikki että pidän sitä ihan sellaisenaan sekä lähes kaikkien neuleiden alla. Kuin nenä päähän sopii se tummansinisen Tommyn cashmere-neuleen kanssa ja beigen Hennesin angorasekoitteisen paidan pariksi. Talvella oonkin niin vilukissa, ettei kaksi paitaa päällekkäin ole yhtään liikaa.

Mallin ainesta ei tässä bloggaajassa ole tippaakaan, sillä ruutupaita näkyy näissä kuvissa takin alta aika heikosti :). Eikä taida miehessänikään olla kuvaajan vikaa, kun kuvien sävy oli vähän pielessä ja lopputulos näyttää siksi tältä. Tällaista siis tällä kertaa, ensi kerralla toivottavasti paremmalla onnella tai taidolla!

lauantain häähumua

Kesän osalta meidän perheen juhlakalenteri oli aika tyhjillään, mutta onneksi tilannetta paikkasi viime viikonloppu, kun ystäväpariskuntamme sanoi toisilleen tahdon seitsemän vuoden seurustelun jälkeen! Mieheni oli häissä bestmanina, ja viikonloppu alkoi sillä, että mieheni vietti perjantain sulhasen kanssa, ja mä sain nauttia pitkään nukutusta aamusta hotellissa ystäväni kera. Vähän hölmöltä tuntui mennä hotelliin tietäen että oma koti on vain muutaman kilometrin päässä, mutta näin saimme istua iltaa ja vaihtaa kuulumisia kaikessa rauhassa, ystäväni nimittäin lensi vain viikkoa aiemmin Australiasta.

Lauantain hääjuhla alkoi intiimillä kirkkovihkimisellä Jyväskylän kaupunginkirkossa, joka on ehdottomasti yksi kaikkein kauneimpia Suomen kirkkoja! Häät oli täysin lapsettomat, minkä huomasi kirkko-osuuden tunnelmassa, sillä koko vihkimisen ja lauluesityksen ajan kirkossa oli lähes hiirenhiljaista. Myöskin ohjelma oli suunniteltu niin, että viimeiset ohjelmanumerot alkoivat vasta yömyöhällä, kun kenelläkään ei ollut kiire viedä lapsia kotiin nukkumaan. Eikä se itseäkään yhtään haitannut, että sai ”pakon sanelemana” juhlia ihan rauhassa ilman juoksemista Minean perässä :)!

 jakku: Zara // mekko: H&M // laukku: LV // kengät: Spirit

Hääpari oli etukäteen toivonut, ettei juhlassa olisi perinteisiä leikkejä, kakunleikkaamisia tai morsiamen ryöstöä, enkä ainakaan itse niitä edes osannut kaivatakaan. Valtavan hyvät puheet morsiamen isältä, sulhaselta, bestmaneilta ja kaasoilta, tanssiesitys, bändi, kimpunheitto, kirkossa Arja Korisevan laulu sekä tietenkin ruokailut riittivät paremmin kuin hyvin viihdyttämään juhlakansaa. Harmi vain, että omaa juhlintaani hieman haittasi jo viikolla alkanut kova yskä ja nuha. Kirkossakin istuin pastilli suussa etten yskisi papin puheen päälle :)!

Väkisinkin tällainen juhla saa muistelemaan omia häitä ja sitä ensirakastumisen tunnetta :). Mulle ikimuistoisin hetki meidän häissä oli vihkimisen lisäksi mieheni esittämä laulu, jolla oli muutenkin tunnearvoa ja historiaa meidän suhteessa. Tottakai oma hääpäivä oli kokonaisuudessaankin ihan täydellinen, vaikka nyt pari vuotta myöhemmin kyllä stailaisinkin yksityiskohdan jos toisenkin ihan eri tavalla ;)..
Miten teillä on juhlittu häitä? Ja mikä on se ihanin häämuisto, jota voi muistella vielä vanhanakin?

Mikkelipuistossa + kaivataan Tampere-vinkkejä!

Heippa kaikille!

Ihanaa viettää jälleen viikonloppua kaikessa rauhassa kotona rennosti loikoillen :). Saimme vieläpä kivoja vieraitakin, kun mieheni vanhemmat tulivat eilen kyläilemään ja toivat mukanaan herkullisia itse tehtyjä kaalikääryleitä! Minä vietin eilen iltaa työpaikan virkistysillassa, jonne olimme suunnitelleet työkaverini kanssa leikkimielisen suunnistuskilpailun. Kirmailimme lähiympäristössä kartat ja valokuvat apunamme ja rastien välillä piti pohtia muutamia tehtäviä, kuten keksiä oma ruotsinkielinen snapsilaulu tai työhyvinvointiin liittyvä runo. Loppuillasta saunoimme, söimme hodareita ja tekemääni valkosuklaakakkua sekä lauloimme karaokea keskustan ravintolassa (paitsi en minä näillä laulutaidoilla!). Kiva ilta, mutta tänään olen kyllä kiitellyt sitä ettei näitä ole ihan kauhean usein ;)!

Kuvat on parin viikon takaa Mikkelin reissulta, kun kävimme mieheni isovanhempien luona ja samalla myös Mikkelipuistossa. Puistosta löytyy perinteiset hiekkalaatikko ja kiipeilytelineet lapsille, mutta paikan erikoisuus on valtava piha- ja puutarha-alue, jolta löytyy kymmeniä mallipuutarhoja istutuksineen, penkkeineen ja suihkulähteineen. Paikka on ihan loistava pihasuunnittelua tekevälle tai muuten vaan inspiraatiota haluavalle. Alueen puutarhat oli melko perinteisiä tyyliltään, joten huippumodernia pihaa suunnittelevalle puistosta ei ehkäpä niin monia ideoita löydy, mutta käymisen arvoinen paikka kuitenkin.

Mikkelin matkalta Minea sai isopapan tekemän uskomattoman ihanan pikkujakkaran. Viime käynnillämme kerroin isopapalle että olen ajatellut hankkia Minealle jostain jakkaran että olisi tytölläkin ikioma penkki huoneessaan, ja sellaisenhan se isopappa oli sitten tehnyt! Ihanaa kun jollain on taito tehdä käsillä lähes mitä vain, ja vielä yli 70 vuoden iässäkin!

Kotimaan matkailua jatketaan ensi viikonloppuna, kun lähdemme kyläilemään veljeni luokse Tampereelle. Suunnitelmissa on Ikeassa käynti, vaateshoppailua ainakin Cottonilla ja Stokkalla sekä ehkäpä Särkänniemen delfinaario. Tiedän teistä lukijoista löytyvän ainakin pari Tampereen seudulla asustajaa, ja nyt kaipailisinkin teiltä kullanarvoisia vinkkejä paikoista, jotka voisivat olla käymisen arvoisia. Veljeni ei ymmärrettävästikään ole se ihan paras opas mitä tulee lasten huvituksiin tai naisten hömpötyksiin :).. Löytyykö Tampereelta kenties kivempaa paikkaa kuin delfinaario, jossa Minea viihtyisi ja mistä tämä shoppailuhullu mama löytää pehmoisimmat neuleet ja näyttävimmät saapikkaat? Eikä haitaksi ole vaikka matkan varrelta sattuisi löytymään täydennystä Mineankin vaatekaappiin ;).

Kun tämä nyt pelkäksi pyytelyksi meni, niin toivoisin nöyrästi teidän kaikkien vielä käyvän täällä äänestämässä mun kollaasia Reima-kisan voittoon! Vielä sunnuntaina ehtii äänestää, ja myös äänestäjienhän kesken arvotaan Reiman lahjakortti. Varmasti löydätte Reimalta paljon kivaa talveen joko itselle tai pikkutaaperolle! Kiitos teille jo äänestäneille oxox!

päivän puuhia & sneak peek Helsingin ostossaaliista

Hyvää juhannusta kaikille!
Pieni varoituksen sana, että seuraavaksi on tiedossa melkoinen kasa kuvia meidän eilisestä ja tämän päivän touhuista. Kun ensin olimme kierrelleet muutaman kaupan Helsingissä (tosiaan vain muutaman, koska Minea oli mukana eikä ollut ihan samaa mieltä äitin kanssa siitä, mitä shoppailukierros parhaimmillaan on) huristelimme yöksi mieheni veljen ja hänen tyttöystävänsä luokse. Vierailu oli melko pikainen tällä kertaa, sillä pariskunta lähti tänään heti aamupäivästä viettämään juhannusta purjehtien pitkin Suomen saaristoa.
Mineakin pääsi käymään purjeveneessä ensimmäistä kertaa ja alkujännityksen jälkeen tykkäsi kovasti. Tyttö tutkiskeli paikkoja innostuneena ja toisteli kiikkaa kun vene heilahteli tuulen mukana. Pieni luuli varmaan tulleensa vähän isompikokoiseen keinuun.. 🙂
 
Purjehdusteemaan sopien pukeuduin sinivalkoiseen lähes päästä varpaisiin. 🙂 Uusi huivi pääsi kaulaan jo torstaina, kun ilmat oli sen verran viileät että pukeutumisessa sai turvautua melko syksyisiin vaatteisiin. Antakaa anteeksi kuvan todella suttuinen (ja juurikasvuinen..) hiustyyli, mutta juuri ennen kuvan ottoa tuuli oli tuivertanut tukan aivan takkuun enkä ihan varma ole siitäkään, tuliko hiuksia aamulla kammattua ollenkaan.. 🙂
Helsingistä ei onneksi tarvinnut ihan tyhjin käsin poistua, vaan kaikille kolmelle löydettiin jotain ostettavaa. Itse kävin myös Mulberryn liikkeessä sovittelemassa mahdollisia laukkuhankintoja ensi syksylle, mutta vielä en osannut päätyä mihinkään. Laukun väri ja malli on selvillä, mutta valinta tulee olemaan vaikea kahden eri koon välillä.. Pienen vilahduksen näettekin jo yhdestä ostoksestani ja muista myöhemmin, kun ehdin niitä sitten kotona kuvata.
 
Espoosta takaisin mummilaan palattuamme olemme puuhailleet kaikenlaista arkista mukavaa. Minea pääsi ukin olkapäillä rantaan uimaan ja koko päivä on herkuteltu ihanilla herkuilla. Mummi oli leiponut mustikkapiirakkaa ja myöhään illalla innostuimme vielä grillaamaan, vaikka kaikilla oli mahat täynnä edelliseltä syöntikerralta. Tämä se on parasta lomailussa ja kesässä!

Juhannus jatkuu mukavan tekemisen ja syömisen merkeissä, vielä kun säät jatkuisivat yhtä mahtavina! Mitä teillä on puuhattu? Meidän kuulumisia jälleen ylihuomenna, nyt unille. 🙂

shortseissa auringolta suojassa

Jo tarkenee shortseissa!
Noin kymmenestä Minean vaatekaapin shortsiparista korkattiin eilen ensimmäiset kesäkäytössä ihan ilman sukkiksia. Nämä italialaisen IDon shortsit on erityisen söpöt pienten röyhelöyksityiskohtien kanssa, mutta eipä jää kakkoseksi muutkaan ihanuudet, jotka vielä odottavat niitä toisia yhtä helteisiä päiviä. Ihastuin myös tähän uuteen Nextin lierihattuun, joka yhdessä varjon kanssa tekee kasvoille kaunista pitsikuviota. Täytyy muistaa vielä ommella ohuet narut leuan alle sidottaviksi niin pysyy hattu paremmin päässäkin. 😉
Aurinkoisella säällä pienen lapsen iho tulee suojata erityisen hyvin, mielellään pitkillä lahkeilla ja hihoilla. Apteekissa kertoivat, ettei alle 2-vuotiaille suositella aurinkovoiteita lainkaan, mutta jos niitä on käytettävä niin voiteen tulisi sisältää vain fysikaalisia suoja-aineita. Meille lähti matkaan Eucerinin voide erityisen helteisille päiville, jolloin pitkät lahkeet jätetään kotiin.

 
Eilen aloimme mieheni kanssa suunnittelemaan tulevaa kesää, sillä mieheni lomat lähestyvät jo kovaa vauhtia. Ensimmäisestä kahden viikon pätkästä olen viikon itse työkuvioissa kiinni ja jälkimmäisen kaksiviikkoisen aikana Minea aloittaa hoitoon tutustumisen. Kovin montaa perheen yhteistä lomapäivää ei siis tälle ajalle jää ja siksi ne on suunniteltava tehokkaasti. Mihinkään pidemmälle ulkomaille tuskin lähdemme, mutta Tallinna tai Tukholma voisi olla hyvä ja lapsiystävällinen vaihtoehto. Taas saa jakaa hyviä vinkkejä kaupunkien suhteen, jos sellaisia tulee mieleen. 🙂

Ensi viikolla tapahtuu jotain erityisen mukavaa. Vanhempani nimittäin vuokrasivat kesäkuuksi kaupunkiasunnon täältä Keski-Suomesta ja ”muuttavat” ihan muutaman kilometrin päähän meistä voidakseen nähdä Mineaa päivittäin. Periaatteessa tämä tietää myös enemmän omaa aikaa meille vanhemmille niin halutessamme, mutta voi olla ettei tyttöä kovin moneksi tunniksi raaski hoitoon laittaa. 😉 Tänä aikana tulee varmasti kuitenkin puuhailtua paljon Minean ja isovanhempien kanssa, hyvä paikka aloittaa voisi olla Ysitien lemmikki ja Nokkakiven puisto.

 

Huomenna aion jälleen pakottaa itseni hölkkäämään, jotta projekti saisi vähän tuulta purjeisiin. Reseptipinossa odottaa muutama uusi tuttavuus, joita olisi päästävä kokeilemaan heti sopivan tilaisuuden (eli tekosyyn) tullen, ja urheilemisen jälkeenhän voi hyvällä omatunnolla vähän herkutella, eikö? Ja mikä sen parempaa herkutteluviihdettä kuin huomenna neloselta tuleva Twilight. :))
Tuhannesti tervetuloa uudet lukijat!!

aprillia!

  
Hupsista! Jotenkin viime päivinä on ollut niin kiireinen juostessa paikasta toiseen, että blogissakin tuli parin päivän mittainen tauko. Meidän perhe majailee edelleen Etelä-Suomessa huomiseen asti ja aika on tosiaan kulunut kuin siivillä. Viimeksi kävimme Lahden seudulla jouluna ja siksi nyt on paljon kiinni otettavaa ja monia sukulaisia ja ystäviä nähtävänä, joten melkein suunnittelimme tuntiaikataulun vierailumme ajaksi. Onneksi tänään on jo hieman rauhoituttu ja nyt blogikin palaa entiseen päivitystahtiinsa.

Lomailu alkoi pienen paniikin merkeissä, kun huomasimme perille saavuttuamme, ettei Minealle tullut pakattua yhtiäkään kenkiä mukaan. Kotoa lähdimme taas perinteisesti päiväunien aikaan ja kannoimme Minean puoliunisena sisävaatteillaan suoraan autoon unille. Onneksi kumisaappaiden hankinta oli joka tapauksessa ajankohtainen, joten heti ensimmäisenä marssimme kauppaan saappaita hakemaan. Alunperin olin ajatellut tilata Minealle pienet Hunterit, mutta Lahden tarjonnan sanelemana päädyimmekin Stadiumin peruskumppareihin.

 Lahden lomailuumme on kuulunut jonkin verran ulkoilua, paljon sukulaisten näkemistä (kaupunkilainen päätti verestää muistojaan hiihtämisessä), kasoittain herkkuja ja ihanaakin ihanampien ystävien tapaamista. Kävimme muun muassa lapsuudenystäväni kauniissa vanhassa puutalossa (mikä ei ainakaan yhtään vähentänyt koko ajan kasvavaa talokuumettani), ja mummolassa Minea osallistui serkkupoikiensa leikkeihin omien taitojensa mukaan, vaikka pojat ei siitä aina ihan niin innoissaan olleetkaan. Miten teidän pääsiäinen on sujunut? Meillä ei ole tehty aprillipiloja tänä vuonna lainkaan, mutta vielähän sitä ehtisi.
 

viikonloppuna

 

Kun sukulaisissa vierailut on viime aikoina jääneet minimiin niin eilen päätimme kunnostautua ja kävimme kyläilemässä Mikkelissä. Ennen sielläkin tuli vierailtua paljon enemmän, mutta ajomatkojen ajoittaminen uniaikaan tuntuu niin hankalalta, että pitkiä matkoja on vältelty parhaamme mukaan. Nyt Mikkelissä odotti mieheni isovanhempien uusi kodikas asunto ja tietenkin valtavan ihanat Minean isomamma ja isopappa.

Minealla oli päällään jokin aika sitten Zalandosta tilattu Benettonin samettimekko. Ostamisen jälkeen mekko oli unohtunut minulta kaapin pohjalle, mutta nyt se osui käteeni kun tein inventaariota Minean vaatekaapissa. Myytävää tavaraa kertyi pari laatikollista ja viikonlopun aikana sain jo kassillisen eteenpäin Facebookin lasten kirppiksellä. Paljon vaivattomampaa ja nopeampaa kuin Huuto.net ja ostajat oman paikkakunnan kirppikseltä yleensä tulevat hakemaan vaatteet kotoa asti.
Laskiaiseen kuuluu mielestäni olennaisena osana ulkoilu, joten sitä mekin ollaan tänään tehty. Tosin aika pikaisesti kun taivaalta on satanut koko päivän märkiä rättejä. Olisin halunnut kävellä järven toisella puolella olevalle laavulle syömään pullia ja juomaan kuumaa kaakaota termospullosta, mutta se jääköön vaikka ensi viikonloppuun, kun juhlitaan minun vanhenemista. Laskiasipullat tein TÄLLÄ PULLARESEPTILLÄ. Pullista tuli hieman tummia, kun leipurin pikkuapulainen oli huomaamatta käynyt säätämässä uunin lämpöasteet mieleisekseen. 🙂

Benettonia alessa

Luottomerkkini Benetton ei tälläkään kertaa pettänyt odotuksia, vaan alesta löysin paljon nättejä perusvaatteita Minealle kevääksi. Mamma antoi Minealle joululahjaksi lahjakortin ANTON&NINA -verkkokauppaan, jossa melkein kaikki tuotteet sattuivat olemaan alennuksessa.

Kuten lähes kaikilla lastenvaatemerkeillä on myös Benettonin vaatteissa kokoeroja. Mekoista Minealle vielä tällä hetkellä hyvin menee 74cm, mutta ylläolevista legginseistä ja paidoista otin jo 90cm, että ne mahtuisivat vielä keväällä.

Kävin jo jokunen viikko sitten myös katsastamassa paikallisen Benettonin alen ja sieltä mukaan tarttui puuvillainen huivi lämmittämään paukkupakkasilla Minean poskia ja ihana tyttömäinen mekko, joka puetaan ensi kuussa synttäreille. Ajatukset onkin jo välillä olleet juhlien järjestämisessä, kuvauksen varaamisessa ja varsinkin tarjoilun suunnittelussa.
Viikonloppuna kiertelin kauppoja ystävälle tuparilahjaa katsellen ja samalla mukaan lähti vaikka mitä ihanaa mm. Minean huoneeseen. Esittelen ostokset myöhemmin ja yritän myös saada vastattua pieneen haasteeseen, jonka sain jo viikko sitten. Lupaan myös seuraavan kuukauden aikana patistaa itseäni Minean huoneen lopullisen suunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Olisiko tämä vaikka se minun uuden vuoden lupaus..?

Ihana sunnuntai

Ihana laiska sunnuntai. Leikkejä yöpuvussa, porkkanakakkua aamupalalla, sukua kylässä, ulkoilua, makoilua, Nextin kevään vaatevalikoiman selailua. Minean leikeissä näkyy joulupukilta saatu Playmobil-setti. Vielä se ei ole meillä kovimmassa huudossa, mutta leikit sujuu kunhan joku jaksaa leikkiä mukana. Myöhemmin uskon asian muuttuvan ja Minean kiinnostuvan näistä isojen tyttöjen ja poikien leluista enemmänkin, kunhan mielikuvitus ensin vähän kehittyy. Kaupassa taisi kyseiseen settiin olla vaikka minkälaista jatko-osaa ja ihan omia jättimäisiä eläintarhoja ja hevostallejakin.

Itselläni oli ulkoillessa päällä torstaina Lidlistä kahdella kympillä hankittu takki. Ihan lämpimältä se tuntui tässä yli 10 asteen pakkasessa. Hyvin siis kelpaa kotikulmilla ulkoiluun. Ei tosin olisi uskonut että Lidlistä löytyy tällaisiakin eikä olisi uskonut että minä kaikista ihmisistä niitä sieltä kyttäisin. 🙂 Hyvää sunnuntaita kaikille!

vuoden viimeinen

Blogi on ollut muutaman päivän pituisella tauolla kyläilyjen ja sairastamisen takia. Joulunvietosta kotona jatkoimme kiertämään sukulaisia Etelä-Suomessa ja Minea sai nähdä serkkupoikiaan uudessa ihanassa Espoon talossa. Uusi vuosi piti ottaa vastaan Vanajanlinnassa ystävän keikalla ja Minean oli tarkoitus jäädä ensimmäistä kertaa mummolaan hoitoon. Toisinpa kuitenkin kävi kun kuume ja vatsatauti iski eikä liikkuminen sängystä ole houkuttanut pätkääkään.

Ennen sairastelua ehdin tehokkaasti kiertää kahden kaupungin alennusmyynnit ja hankkia Minealle joitakin uusia vaatteita. Ostin jopa ekaa kertaa Polarn o Pyretiltä pari tunikaa ja ihastuin kevään välikausihaalariin. Esittelen ostoksia lisää tällä viikolla.

HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA KAIKILLE!

Luukku 9: Toivolan Vanha Piha

Vaikka kuva siltä ehkä näyttääkin niin se ei ole 1800-luvulta, vaan eiliseltä päivältä keskeltä Jyväskylää. Kuvassa on TOIVOLAN VANHA PIHA, joka muuntautuu joulun aikaan Joulupihaksi. Pihan pienet rakennukset on täynnä käsityöläisten herkkuja ja käden tuotoksia, ja pihapiirissä vierailee joulupukki ja tontut.

Myynnissä olevat tavarat ja herkut on kaikki suunniteltu entisajan tyyliin. Tarjolla on muun muassa loimulohta, suklaaomenia, käsintehtyä toffeeta, posliinitöitä ja puuleluja. Rattaiden kanssa liikkuminen alueella on lähes mahdotonta, koska pienet talot todella on 1800-luvun perua ja täten melko ahtaita.

  

Minealla riitti ihmeteltävää mummin sylissä. Päällä on uusi tuliaisina saatu toppatakki (H&M), jonka muhkea, korkea kaulus lämmitti pakkassäässä.

P.S. Parin päivän päästä kalenterissa aukeaa erityinen luukku. Kannattaa siis pysyä kuulolla!
Blogi näyttää elävän omaa elämäänsä, koska päiväykset ei millään pysy ajan tasalla.

Tampereella

Tulin, shoppasin ja olin tyytyväinen. Tultiin siis IKEAan, IDEAPARKiin, COTTONille ja STOKKAlle. Shoppasin itseni vararikkoon ja nyt päätin olla alennusmyynteihin asti en täysin shoppailematta, mutta vähentää ainakin. Supertyytyväinen olin reissun jälkeen, koska löysin niin paljon kaikkea kivaa, ja halu takaisin Tampereelle jäi kytemään takaraivoon. Reissu onnistui muutenkin mainiosti, koska Minea nukkui ajomatkat ja viihtyi kahtena päivänä yhteensä 9 tuntia lähinnä istuskellen matkarattaissaan.

Ikeassa oli päällä täysi joulu, ja itseasiassa ne kaksi joulutuotetta, joita lähdin hakemaan, oli jo loppuunmyyty. Minealle ostettiin leluja, konttausputki (tyttö konttailee putkea edestakaisin onnesta hihkuen ja nauraa katketakseen, jos äiti tai isi yrittää tunkea itsensä putkeen) ja kuvassa vilahtava leppäkerttu. Kaikki Ikean lastentavarat on jotenkin ällöttävän värikkäitä, mutta päätin pystyä elämään asian kanssa ainakin toistaiseksi.

Myös vaatepuolesta pidettiin huolta ja mukaan lähti kasa vaatteita Minealle…

…jotain kivaa itsellekin…


… ja vielä jotain yhteiseksi.

LA CASE DE COUSIN PAUL -valoja olen ihaillut jo jonkin aikaa ja nyt onneksi muistin hakea ne Stokkalta. Vielä en ole täysin varma niiden lopullisesta sijoituspaikasta täällä kotona, mutta talven jälkeen ajattelin sommitella ne Minean tulevaan huoneeseen, vaikka kaapin päälle. Jouluna ne  pääsevät kattauskoristeeksi ja helmikuussa Minean synttäreitä koristamaan. Tuleeko teille jouluinen fiilis näistä valoista vai osaatteko ajatella ne ympärivuotiseen käyttöön?

Tampereelle

We’re off. Tampereelle nääs. Noloa sanoa edes ääneen, mutta veljeni on asunut uusimmassa kodissaan jo melkein vuoden eikä me olla ehditty käydä kylässä. Tai ehtimisestä ei ole kyse vaan siitä, ettei kyläily yhtään missään ole huvittanut kahdesta syystä: Minean huonosti nukutut yöt ja täydellinen viihtymättömyys auton turvakaukalossa. Tänään asiaan tulee kuitenkin muutos, ja kaikkia kohtaloita uhmaten me ollaan matkalla Tampereelle.

takki / Benetton
pipo / Missoni Lindex
lappuhaalarit / Benetton

Viime aikoina Minea on alkanut viihtyä aavistuksen verran paremmin uudessa turvaistuimessaan. Joitain vartin matkoja ollaan kotikulmilla päästy jopa täydessä hiljaisuudessa (wau mikä saavutus!), mutta tänään matkustetaan taas unien aikaan.

Kotona

body / Lindex
jumpsuit / Lindex
pipo / H&M
torkkupeitto / Pentik 

Uusi turvaistuin on nyt testattu rankimmissa olosuhteissa eli kahden tunnin ajomatkalla mummolaan ja takaisin. Viihtyvyyden vertailua aiempaan turvakaukaloon on vaikea tehdä, kun taktisesti ajoitimme ajomatkat Minean päiväuniaikaan ja tyttö nukkui matkat tyytyväisenä. Ainakin tuli todettua, että uudessakin iistuimessa voi hyvin nukkua, vaikka asento on paljon istuvampi.

Joitakin tunteja sitten me siis kotiuduttiin neljän päivän mittaiselta kyläilyreissulta, ja pakko sanoa, että olo on ihan tööt. Minea nukkui yöt vähän huonommin mummolassa kuin kotona viime päivinä, ja päivät juostiin kylästä kylään, kun kaikki halusi välttämättä nähdä Mineaa. Matkan pelastus oli ehdottomasti se, että mummot ja papat ovat äärimmäisen innokkaita viihdyttämään Mineaa, mikä tietää minulle pajon omaa aikaa. Tätä lisää, kiitos!

Mammalan Rambo-koira näyttää mallia, kuinka omaa aikaa vietetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Päivän asu 006

pipo / Fendi
liivi / Lindex
body / Lindex
housut / Lindex
kengät / Benetton

Pääsipäs tulemaan muutaman päivän tauko tän blogin kanssa, kun päivät johonkin vain katosi. Eilen meille tuli viikonloppuvieraita Helsingistä, kun Minean setä perheineen tuli maaseutumatkailemaan, ja ennen vieraiden saapumista on aika kulunut leipoessa ja kokkaillessa. Kohta suunta olisi kaupungille, mutta tässä vielä Minean päivän asu. Pipo on kummienon epäonnistuneen pesun tulos (eikö meidän suvussa osata pestä vaatteita oikein?!), ja jäi enolle pieneksi, mutta on Minealle aivan täydellinen. Onni onnettomuudessa siis.

Elämää, ei sen enempää

paita / Esprit, 
puolipotkarit / Tutta
Lauantai-ilta meidän perheessämme on nykyään kuin mikä tahansa muukin ilta, ja päiviä rytmittää Minean ruoka- ja nukkumisajat. Viikonloppuisin päivän kohokohta on monesti se, kun pääsee Prismaan tai Citymarkettiin pyörimään hyllyjen väliin ja kaupan kahvioon syömään pullaa seuranaan eläkeläiset. Arkena elämään jännitystä tuo sen pohtiminen, vaunuillaanko naapurin kanssa Valintataloon vai Siwalle. Myöskään Jyskän varastomyymälä ei ole huono vaihtoehto, varsinkaan jos haluaa ostaa ”jotain hieman erikoisempaa”. Tiistaipäivät rikkoo rutiinin, kun heti aamusta starttaa muskari ja iltapäivällä meno jatkuu vauvakerhossa. Keskiviikkoisin lähiostarilla kokoontuu perhekahvila, mutta sen vakituiseksi jäseneksi en vielä itseäni halua sanoa. Tätä on kotiäidin arki, ja viikonloppu, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois.