ensimmäinen hoitopäivä, 1,5v neuvola & haalarit myynnissä

Aivan mahtava fiilis, ensimmäinen hoitopäivä on nyt takanapäin ja siitä selvittiin vieläpä oikein hyvin! Aamulla Minea oli jäänyt hoitoon mieheni viemänä täysin itkuitta, ja minä sain päivän päätteeksi hakea kotiin iloisen pihalla omenaa syövän tytön :). Ainoat kiukut oli tullut päiväuniaikaan, mutta sen jälkeen Minea kuitenkin oli nukkunut tunnin verran ihan kiltisti. Hoitotäti kertoi Minean myös leikkineen kivasti esim. teatteria muita tyttöjä seuraillen ja matkien, ja ruoka oli maistunut erinomaisesti. Olisiko paremmin siis voinut enää päivä sujua?

Ymmärrän kyllä sen, että tilanne voi vielä vaihdella, kun Minea myöhemmin tajuaa ettei hoidossa vain käytykään, vaan sinne jäädään useampana päivänä viikossa, mutta kovin lupaavalta tämä ensimmäinen päivä silti vaikuttaa. Vai onko kyse jostain ekan päivän järkytyksestä, en tiedä? Kotona Minean huomasi selvästi olevan normaalia väsyneempi, mutta silti ei ollut toivoa aikaisemmasta nukkumaanmenosta niin kuin olin ajatellut käyvän..

Tänään meille sattui samalle päivälle myöskin Minean 1,5-vuotisneuvola. Lääkäri on vasta parin viikon päästä, ja koinkin tämän käynnin melko turhaksi meidän osalta. Hoitaja pyysi keskustelemaan mahdollisesta maitoherkkyydestä lääkärin kanssa eikä käynti juurikaan sisältänyt mittausten lisäksi kuin keskustelua. Hyvä asia tässäkin käyntikerrassa oli kuitenkin nuo mitat, jotka nyt vähän alle 1,5-vuotiaana olivat 10,5kg (1-vuotisneuvolassa 9,3kg) ja 81,5cm (76cm).

Mittojen myötä muistin viime keväänä Minealle jemmaan ostamani Mini A Turen talvihaalarin koossa 92cm. Kuten ehkä pienellä matematiikalla arvaattekin on tuo haalari Minealle edelleen niin valtavan iso, ettei meillä olekaan sille käyttöä tulevana talvena. Ajattelin laittaa haalarin viikonloppuna myyntiin, mutta jos joku teistä kiinnostui niin viestiä saa laittaa osoitteeseen mineamarissa@gmail.com. Haalari on väriltään hempeän kaunis violet ice pienillä ruskeilla kuvioilla, ja kaupan päälle saa settiin kuuluvat toppahanskat. Myös viime talvinen Ticketin 68cm (vastaa kokoa 74cm) haalari on myytävänä.

Nämä kuvat on muuten otettu Instagramista (haalarikuvia lukuun ottamatta), jossa meitä pystyy myöskin seuraamaan nimellä @minishowblogi. Instagramiin päivitän kuvia useamman kerran viikossa, sieltä siis meidän kuulumisiin pääse käsiksi useimmiten ihan ensimmäisenä. Kipinkapin seurailemaan!

herkulliset mustikka-valkosuklaamuffinssit

Eilen ennen kotimatkaa innostuin vanhemmillani kyläillessä vielä leipomaan mustikkamuffinsseja, kun jääkaapista sattui sopivasti löytymään rasiallinen mustikoita. Reseptinä käytin jälleen kerran muffinipurkin ohjetta, tällä muffinsseista tulee nimittäin ihanan meheviä ja ohje on kaiken lisäksi äärettömän helppo. Ainekset vain sekoitellaan toisiinsa, ja täytteitä voi vaihdella oman mielen mukaan!

Mustikka-valkosuklaamuffinssit


2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
200 g voita sulatettuna
3 kananmunaa
1 levy Pandan valkosuklaata
mustikoita

Päälle:
1 pkt Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa
puolet Flora vanilla -purkista
mustikoiden mehua
sokeria


Sekoita kuivat aineet toisiinsa.
Lisää sulatettu voi ja kananmunat.
Pilko valkosuklaa käsin puristelemalla ja lisää taikinaan.
Lisää lopuksi mustikat ja sekoita varovasti.
Annostele taikina amerikanmuffinivuokiin ja paista 12-15 minuuttia 200 asteessa.
Anna muffinssien jäähtyä.

Vatkaa puoli purkillista Flora vanillaa.
Sekoita tuorejuusto ja vaniljavaahto.
Mausta seos sokerilla ja värjää mustikkamehulla (tai elintarvikevärillä).

Näissä muffinsseissa yhdistyy kivasti valkosuklaan makeus ja kuorrutteen tuorejuuston happamuus. Olen kokeillut samaa muffinssitaikinan reseptiä jo kolmessa erilaisessa versiossa ja kaikki on mielestäni onnistuneet erinomaisesti. Suosittelenkin tallentamaan ohjeen johonkin ylös itselle ja kaivamaan esiin kun tulee tarve nopealle herkulle, johon ainekset todennäköisimmin jo löytyy valmiina kaapista!

mansikkapavlova & kuulumiset Helsingistä

Moikka!
Heräsin tänään pienellä maanantaifiiliksellä, mutta onneksi aamun (tai koko päivän itse asiassa) pelasti jääkaapista löytynyt viimeinen pala mansikkapavlovaa. Tein lauantaina äitilleni synttärien ja nimipäivän kunniaksi kakun ennen kuin lähdimme aamupäivällä huristelemaan kohti Helsinkiä. Yleensä olen tehnyt britakakkuja, mutta ihan mahdottoman hyväksi osoittautui myös tämä pohjaton versio. Pavlova oli oikeastaan niin suuhun sulavaa, että kovin pienellä palalla ei yhtä mahaa saa täyttymään ;).

Mansikkapavlova


Marenki:
4 kananmunan valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua

Täyte:
1 prk Valion mansikkakermaa
1 prk Valion vaniljarahkaa
mansikoita

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokeri ja lopussa sekaan lisätty perunajauho valkuaisiin vähän kerrallaan ja koko ajan hyvin vatkaten. 
Vatkaa kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää.
Lisää sitruunamehu.
Levitä (tai pursota) vaahto leivinpaperille ympyrän muotoon.
Paista 125 asteessa 1,5 tuntia.

Vatkaa mansikkakerma ja sekoita vaniljarahka joukkoon.
Levitä seos jäähtyneen marengin päälle ja koristele mansikoilla.
Lauantaina päästyämme Helsinkiin oli minun ihan ensin tehtävä pikainen kierros Zarassa. Harmikseni vain liikkeen takaosaan oli ehtinyt pieni osa syksyn uutta eikä muihin kauppoihin ollut tällä kertaa aikaa. Kassillisen vaatetta ehdin joka tapauksessa Zarasta ostaa, muun muassa ihanan sailorhenkisen bleiserin.
Kauppakierroksen jälkeen siirryimme aloittelemaan iltaa ystäväni vanhempien hulppeaan kaupunkiasuntoon. Näkymät merelle oli huikeat, ja asunnon pohjaratkaisun jättisuurine olohuone-keittiö-yhdistelmineen ja lukuisine terasseineen voisin kopioida lähes suoraan meidän tulevaisuuden omakotitaloon. Sisustuksesta puhumattakaan! Kyllä kokovalkoinen vaan toimii uskomattoman hyvin (jos ei ole lasta eikä koiraa :)) ja raikastaa ilmettä valtavasti. Arvatkaa nousiko talokuume entisestään, jos mahdollista..
Ystäväni oli varannut meidän yli kymmenhenkiselle porukalle jo kuukautta etukäteen pöydän Gaijinista. Aasialaisvaikutteinen ravintola hieman epäilytti itseäni, koska en yleensä syö täysin raakaa lihaa tai kalaa, ja tällä kertaa listalta ei päässyt itse valitsemaan, vaan suuremmille seurueille tarjoillaan maistelumenuita. Alkupuolelta moni ruoka jäi minun osaltani harmillisesti vain maistamisen tasolle, mutta kypsempiin ruokiin siirryttyämme maut oli taivaallisia. Ehdottomiksi lemppareiksini nousi vasikan poski (jota maistoin ensimmäistä kertaa, mutta voisin suositella kaikille!) ja jälkiruoka (tuskin tulee yllätyksenä kenellekään :)). Vai miltä kuulostaa pähkinäsuklaakakku, suolainen karamellikastike ja pähkinäsorbetti!?
Ruokailun jälkeen meidän ilta jatkui vasta avattuun yökerho Maxineen (joka ei ollut minun makuuni enkä siksi voi suositella sitä kenellekään 🙂). Instagramissa kyselin mielipidettänne shortsien ja pitsimekon välillä illan asuksi, ja valitsinkin suosittelemanne mustat siistimmät shortsit. Mittaa näissä on sen verran vähän että mustat sukkahousut on ihan ehdottomat niiden kaveriksi, etenkin korkeiden korkojen kanssa. Hieman ehkä epäsovinnaisesti yhdistin tähän mustavalkoiseen asuun sinisen pikkulaukun, mutta se sai kaverikseen iltaviileillä uuden Zaran navyjakun.
 
 
PAITA: Mango // SHORTSIT: H&M // LAUKKU: Tory Burch
 
Ilta oli kokonaisuudessaan mahtava, ja parasta oli nähdä parhaita ystäviäni jälleen pitkästä aikaa. Tapaamisemme ovat nykyään niin harvassa, kun osa meistä asuu suurimman osan vuodesta ulkomailla ja muutenkin aikataulujen yhteensovittaminen tuntuu välillä melko hankalalta. Lisäksi tämä Helsingin matka oli varmasti viimeinen mieheni kanssa kahdestaan tehty reissu vähään aikaan, joten se oli ehdottomasti virkistävää näin juuri ennen töiden aloitusta. Paitsi että onhan meillä vielä se koko perheen Turkin matka, joka sattumoisin starttaa loppuviikosta! Huomenna olisi tarkoitus aloittaa pakkaaminen, joten jos teille tulee mieleen jotain lasten must-matkajuttuja niin vinkkiä tännepäin kiitos.
P.S. Huom kaikki jyväskyläläiset! Olen luopumassa hyvin edullisesta Elixian jäsenyydestäni, joten viestiä sähköpostiin jos luulet liikuntakärpäsen puraisevan tänä syksynä ;). Oma liikuntani kun on siirtynyt jumppasaleista lenkkipoluille.
1 … 390 391 392 393 394 395 396 … 399