luukku 15: Toivolan vanha piha

Viikonloppu on ollut ystävien tapaamisaikaa, kun ensin saimme hyvin mieluisia vieraita pidemmän matkan takaa, ja täksi päiväksi olin sopinut treffit Evelinan kanssa Toivolan pihalle. En ole koskaan päässyt joulun aikaan Keski-Euroopan joulutoreille, missä tunnelma on varmasti ihan omaa luokkaansa, mutta ajatus täydellisistä joulumarkkinoista on kuitenkin niin houkutteleva että koto-Suomesta olen yrittänyt koluta läpi kaikki lähiseudun jouluisat tapahtumat. Viikko sitten päästiin käymään ihanassa Porvoossa, jonka vanhassa kaupungissa olisin voinut istuskella ja ihmetellä useammankin tunnin.

Jyväskylän Toivolan vanhasta pihasta oon kirjoittanut jo viime vuonna, mutta kerrottakoon niille, joille paikka ei ole tuttu, että kyse on pienestä pihasta Jyväskylän keskustassa, jonka vanhoihin puurakennuksiin on perustettu pieniä putiikkeja ja kahvila. Näin joulun alla piha muuttuu teeman mukaisesti hyvinkin jouluisaksi ja tarjolla on vanhanajan herkkuja, käsitöitä ja pihapiiristä voi löytää joulupukin, tiernapojat ja lampaita. Me satuimme tänään kuulemaan tiernapoikien lisäksi nuorten opiskelijoiden joulukuoron.

Tänään ei tarkoituksenani ollut ostaa mitään, vaan istuskelimme kahvilla, nautimme musiikista ja kävimme tietenkin myös sanomassa lampaille heipat. Minea asteli aitaukseen tomerasti ja alkoi määkiä niin ettei kellekään jäänyt epäselväksi mitä lammas sanoo :). Joulupukki jäi tällä kertaa näkemättä, mutta parempi näin niin säästyttiin itkuilta! Minean ja joulupukin ensikohtaaminen pari viikkoa sitten oli nimittäin sen verran jännittävä, ettei joulupukki ehdi tänäkään vuonna käydä meillä aattona näyttämässä naamaansa. Piipahtakaa Toivolan pihalla jos liikutte täällä päin!

Mistä löytyy teidän joulun ajan lempipaikat?

NopsuPopsua talven keskellä

Postista tipahteli viime viikolla jälleen jotain niin ihanaa, että lähes juoksin paketin kanssa kotiin ja heti sen avattuani vetäistiin pöksyt Minean jalkaan. Pettymyksiä ei koettu, vaan äitiä hymyilytti ja tyttö sai sen mitä melkein joka aamu päälleen haluaisi, ”prinsessamekon” joka päällä voi lähteä hoitoonkin.

Ihanan NopsuPopsun kanssa oon tehnyt ennenkin yhteistyötä, ja yhteistyö on ollut erityisen mieluisaa, koska vaatteisiin on niin helppo rakastua. Housuja haaveilin meille jo loppukesästä ja tämän söpön rimpsumallin ilmestyttyä olin varma, että ne on saatava Mineallekin. Jo ensisovituksella tyttö ihaili housuja peilistä rimpsuista kiinni pitäen ja tokaisi: ”ihana mekko!”. Röyhelö on nätti lisä housuissa, mutta ei haittaa käyttöä onneksi lainkaan. Tai mitä nyt muutama mustikka oli yhtenä päivänä piiloutunut röyhelöihin ja löysi sieltä tiensä sukan alle, mutta ehkä siinä oma osuutensa oli vähän huolimattomuudellakin :).

 

Värivalikoima NopsuPopsun tuotteissa tuntuu olevan lähes rajaton, mutta meille valitsin tummanharmaata, jotta housuja voisi pitää vielä keväälläkin siistimmässä ulkoilussa. Reilun koon ansiosta ne menee nyt talvellakin autoillessa, kun alle mahtuu aika hyvin lämmikettä. Lahkeiden pitkät resorit tekee housuista pitkäikäiset ja ne menee myös hyvin talvikenkien sisään, mikä on ehdoton plussa haalarin kanssa. Velour on materiaalina kovin tuttua rennoista kotiasuista, mutta mä voisin hyvin pukea nämä pöksyt Minealle siistimmän yläosan kanssa vaikka hienompaankin menoon. Yhtään ei varmasti Mineaakaan haittaisi juhlia näin rennoissa ja mukavissa housuissa.

Ilmat on täällä olleet jo aika pitkään melko harmaat ja sateiset, ja kuvaaminen on omalta osaltani ollut pienellä tauolla. Housuista tulee kuitenkin vielä sisäkuviakin myöhemmin, mutta voitte toki myös käydä ihailemassa näitä ja paljon muuta verkkokaupassa tai NopsuPopsun Facebookissa. Facebookiin uusimmat jutut päivittyvät nopsaan ja sieltä näkee malliston myös paljon laajemmin, esimerkiksi nyt sieltä löytyy joulunpunaista ja kivoja rusetillisia tonttulakkeja. Varoituksen sanana mainittakoon vielä, että NopsuPopsun päivitykset aiheuttaa vakavaa ostoshalua!

Onko NopsuPopsu teille jo ennestään tuttu? Ja mitä tykkäätte näistä uutuuksista?
 

mehevä tiikerikakku

Jos viime viikko oli yksi parhaita vähään aikaan, niin tällä viikolla ollaankin sitten menty aikamoisessa alamäessä. Ensin iPhone lopetti yhteistyön kanssani rikkoutumalla niin, että korjaamisesta on turha haaveillakaan. Ei mikään kaikkein kivoin juttu ihmiselle, joka on hyvinkin puhelinriippuvainen (tai sitten tästä tuli ihan erinomainen vieroituskokeilu). Ei myöskään mikään paras ajankohta hankkia uutta puhelinta näin joulun alla, kun rahanmenoa on muutenkin.

Puhelimen rikkoutumisesta yli päästyäni tuli tasan yhden päivän kestänyt talvi! Oikein kiva juttu muuten, mutta kiireinen mieheni ei ollut vielä vaihtanut talvirenkaita kumpaankaan autoistamme. Illalla vertailimme päivän saavutuksia ja saldoksi saatiin seuraavanlaista: yksi ojaan ajettu auto, toinen jalkakäytävälle ajettu auto, sama auto jumiin jääneenä hetkeä aiemmin tasaisella tiellä ja sama auto vielä naapurin pihassa parkissa, kun omaan ei päässyt pienen mäen takia. Talvi siis taas yllätti suomalaiset! Tai ainakin meiän perheen.

Vastapainoksi näille koettelemuksille on huomenna onneksi tiedossa jotain superkivaakin. Meille tulee muutama äiti lapsineen viettämään Minean pikkujouluja ja niitä varten oon saanut leipoa hyviä herkkuja. Harmi vaan että näillä näkymin vain kaksi lasta pääsee tulemaan, kun lähes kaikki muut ovat sairastuneet. Tästä syystä ja kaiken muun epäonnen takia annoin itelleni luvan ostaa muutaman kivan jutun kotia koristamaan ja lisäksi kaivoin toisen leipomistani minitiikerikakuista pakkasesta jo tänään herkuteltavaksi! Ihan ansaittua, vai mitä sanotte?

 

Tiikerikakku


200 g voita tai margariinia
 2,5 dl sokeria
3 kpl munia
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
 1 dl maitoa
2 rkl kaakaojauhetta
appelsiinin raastettu kuori
Brunbergin tryffeli-suklaita

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi.
Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten.
Sekoita kuivat aineet (vehnäjauho, leivinjauhe ja vaniljasokeri) keskenään.
Lisää jauhoseos vuorotellen maidon kanssa taikinaan.
Ota puolet taikinasta erilleen ja lisää siihen kaakaojauhe ja suklaapalat.
Toiseen puoleen taikinasta lisää appelsiinin kuori.
Voitele ja korppujauhota vuoka.
Laita taikinat kerroksittain vuokaan ja pistele haarukalla pohjaan asti samalla hieman haarukkaa kääntäen. (Kuvan kakkuun tiikerin raitoja ei ole tehty.)
Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia.

synttärihumua

 
Viimeiset pari päivää on ollut yhtä juhlaa, vaikka alunperin tarkoitus oli jättää juhlimatta minun synttärini ystävänpäivänä. Leivoin valkosuklaa-tummasuklaajuustokakkua ja porkkanamuffineita ja yllättäen monikin ystävistä tuli kylään, mikä oli tosi kiva. Sain aivan mahtavia synttäri- ja ystävänpäivälahjoja. Olin ihan yllättynyt kuinka ystävät oli osanneet kuunnella höpinöitäni niin tarkasti, että toivat oikesti tarpeellisia ja ihania juttuja. Ihan Australiasta asti. <3
 
 
 
Tänään ulkoiltiin lähipostiin hakemaan H&M:n vaatteet, jotka vasta tilasin -50% alesta. Sekä minulla että Minealla oli testissä uudet kengät. Ostin Crocsin vedenpitävät talvikengät tulevia kevään loskakelejä varten CROCSIN SIVUILTA alennuksesta ja niistä sai vielä sen 20% lisäalen tilaamalla Crocsin uutiskirjeen sähköpostiin. Minean ruskeat Tepsut oli vielä parempi löytö, kun ne löytyi Prismasta ihan luvattoman halvalla. Juhlahumu jatkuu vieläkin kun nyt lähdetään kaupungille syömään ja iltaa istumaan. Jännittää vähän kun Mineaa jää ensimmäistä kertaa hoitoon isovanhempien hyvään huomaan, mutta kaikki sujuu varmasti hyvin. 
Hauskaa lauantai-iltaa!


Ihana sunnuntai

Ihana laiska sunnuntai. Leikkejä yöpuvussa, porkkanakakkua aamupalalla, sukua kylässä, ulkoilua, makoilua, Nextin kevään vaatevalikoiman selailua. Minean leikeissä näkyy joulupukilta saatu Playmobil-setti. Vielä se ei ole meillä kovimmassa huudossa, mutta leikit sujuu kunhan joku jaksaa leikkiä mukana. Myöhemmin uskon asian muuttuvan ja Minean kiinnostuvan näistä isojen tyttöjen ja poikien leluista enemmänkin, kunhan mielikuvitus ensin vähän kehittyy. Kaupassa taisi kyseiseen settiin olla vaikka minkälaista jatko-osaa ja ihan omia jättimäisiä eläintarhoja ja hevostallejakin.

Itselläni oli ulkoillessa päällä torstaina Lidlistä kahdella kympillä hankittu takki. Ihan lämpimältä se tuntui tässä yli 10 asteen pakkasessa. Hyvin siis kelpaa kotikulmilla ulkoiluun. Ei tosin olisi uskonut että Lidlistä löytyy tällaisiakin eikä olisi uskonut että minä kaikista ihmisistä niitä sieltä kyttäisin. 🙂 Hyvää sunnuntaita kaikille!

Loppiainen

Loppiaisen ruuhkautuneet kaupat ei houkutellut meidän perhettä eilen yhtään, vaan minä kätevänä äitinä tilasin kiloittain vaatteita H&M:n postimyynnistä ja me suuntasimme viettämään sunnuntaipäivää pulkkamäkeen Laajavuoreen. Olimme vielä alkumatkasta isompien mäkien toivossa, mutta paikan päällä tajusimme mäen olevan liian iso tai Minean pulkan liian pieni että olisin kehdannut laskea yhdessä Minean kanssa.
Stigan vauvapulkka on ollut muuten tosi kätevä korkean selkänojan ansiosta, mutta se tuntuu olevan älyttömän pieni jo nyt. Ensi talvena Minea ei siihen varmastikaan mahdu, kun jalat meinaa jo melkein tulla reunan yli ja turvavyöksi tarkoitettu vyö on niin lyhyt, ettei se yllä Minean vyötärön ympäri toppavaatteiden kanssa. Usein pulkassa haluaisi vielä käyttää lämmikkeenä karvaa tai muuta pehmustetta. Suosittelen siis suoraan ostamaan kunnon pulkan, jos lapsi osaa itse istua.
 

Rinteiden alhaalta löytyi hauska lapsille tarkoitettu harjoitusautomaatti (mikä lie oikea nimi onkaan), jonka idea lienee se, että lapsi saa narun päässä pyörien harjaannuttaa tasapainoaan ennen kunnon mäkiin menemistä. Vielä siihen ei köytetty Minean pulkkaa kiinni, mutta ehkä parin vuoden päästä tytön voisi jo laittaa siihen suksineen harjoittelemaan. Hyvät mahdollisuudet elinikäisille traumoille vai tulevalle huippu-uralle?

Dove Pure & Sensitive

Jokin aika sitten päätin aktivoitua niin sanotuksi BUZZADORiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että saan silloin tällöin minua kiinnostavia uutuustuotteita itselleni kokeiluun ja tutuilleni jaettavaksi ja myöhemmin kerron tuotteiden toimivuudesta haluamallani tavalla. Juttu kiinnosti erityisesti siksi, että muutenkin tunnun olevan sen verran mainonnan uhri, että uutuudet on yleensä päästävä testaamaan (varsinkin jos kyse on herkuista). Miksipä ei siis testata tuotteita ilmaiseksi ja joskus saada tietää uutuuksista ennen niiden markkinoille tuloa.

Buzzauksen idea perustuu siihen, että tuotetestaaja jakaa tai kokeilee tuotteita yhdessä ystäviensä kanssa ja näin tieto tuotteesta ja sen hyvistä ominaisuuksista leviää tehokkaasti. Etenkin nyt äitinä olen todennut juuri suusta suuhun kulkevan suosittelun olevan se kaikkein tärkein valintakriteeri monenkin asian suhteen: ruokia, vaippoja ja muuta lastentarviketta tulee ostettua tai ainakin kokeiltua kun ensin joku vanhemmista kehuu sitä hiekkalaatikon reunalla. Buzzauksen ero tähän on, että testaajan eli buzzadorin tulee aina muistaa mainita tuotteen tulleen kaupallisen kanavan kautta ja tietenkin rehellinen täytyy olla, kun puhuu tuotteesta.
 


 Minun ensimmäinen kokeilutuotteeni oli uutuusrasva DOVElta. Dove Pure & Sensitive -vartalovoide on tarkoitettu herkkäihoisille, minkä vuoksi se on hajusteeton, alkoholiton ja dermatologisesti testattu. Sen luvataan korjaavan ihon kosteustasapainoa ja hoitavan ihoa syvältä DeepCare Complex -teknologian ansiosta. Tuoteperheeseen kuuluu kosteusvoiteen lisäksi deodorantti, suihkusaippua ja palasaippua.
 

Oma ihoni on aina ollut melko vaativa näin talviaikaan. Rasvaaminen päivittäin on välttämättömyys eikä siihen käy mikä tahansa marketin kevyempi voide, vaan yleensä ostan apteekin tuhdimpia perusvoiteita. Vaihtaisin varmasti apteekin rasvoista halvempiin ja helpommin saatavilla oleviin kaupan versioihin, jos vain löytäisin toimivan voiteen, joka ei kuivu muutamassa tunnissa iholta jäljettömiin. Voin siis todeta olleeni melko epäileväinen lähtiessäni kokeilemaan Dove Pure & Sensitive -voidetta.

Käytettyäni voidetta nyt muutaman viikon ajan en valitettavasti voi vieläkään sanoa, että tästä eteenpäin hankkisin voiteeni leivänhakureissulla. Positiivinen kokemus Dove kyllä on ollut, koska hajusteettomuus on erityisen miellyttävä ja pintakuivuuden se vie tehokkaasti mennessään. Hajusteettomat voiteet ja suihkusaippuat on erityisesti hyviä silloin, kun haluaa käyttää hajuvettä, koska näin tuoksua (pahimmassa tapauskessa montaa eri) ei tule joka tuotteesta. Pahimmilla pakkasilla jouduin lisäämään rasvaa päivän mittaan, mutta lämpimämmillä keleillä Dove toimii niin kuin pitääkin.

P.S. Kuka tahansa voi ryhtyä Buzzadoriksi TÄÄLTÄ.

Joulun jälkeen

 
Siinä se joulu meni hetkessä ohi, vaikka siihen valmistauduttiin monta viikkoa etukäteen. Niinhän se yleensäkin on juhlien kanssa, että valmistelut kestää kauemmin kuin itse tapahtuma. Meillä homma tuntui vähän lähteneen käsistä, koska herkkuja oli kasoittain ja Minean lahjoja oli kasoittain. Lahjoja oli varmaan lähemmäs 40 ja avaamisoperaatio piti suorittaa monessa erässä, useampana päivänä. Muutama lahja säästettiin odottamaan helmikuun synttäreitä, ettei tyttö olisi ollut aivan pyörryksissä.
Onneksi määrä ei korvannut laatua, vaan kaikki Minean saamat lahjat oli tytöstä kiinnostavia ja äitistäkin ihania. Loppuillasta Mineaa tosin kiinnosti tavaraa enemmän lahjapaperit, joita heilutellen Minea käveli (tämä opittiin pari viikkoa sitten) ympyrää pitkin olohuonetta.


Luukku 20: Joulukortti

Joulukorttikuvaukset ja liikkuvainen lapsi on mahdoton yhtälö. Mutta jotenkin silti mahdottomasta mekin tehtiin mahdollista. Melkein kaikilta tutuilta, joilla on pieni lapsi, tulee joka vuosi suloinen kortti, jossa taapero riemuitsee tonttulakissa, joten pakko siihen touhuun oli itsekin lähteä. Oma asenne hommaan oli sama kuin kuvaajilla muotikuvauksissa: otetaan satoja kuvia niin pakko niistä edes yhden on onnistua.

Satoja kuvia ei tarvinnut kuitenkaan ottaa ja lopputuloksena oli mielestäni moniakin nättejä korttikuvia. Ensi vuonna tosin lupaan paneutua hommaan ajoissa..

Luukku 17: Lankakuuset

Vielä ehtii pukea kotia joulua varten, jos sitä ei vielä ole aloittanut. Itsellä se tuntuu olevan tänä vuonna loputon prosessi. Joka päivä innostun jostain uudesta asiasta, jonka haluan toteuttaa aattoon mennessä ja keskeneräistä tehdessäni ideoin jo uutta.

Tänä vuonna kun tekee niin onhan ne ainakin valmiina jo ensi vuotta varten. Kaikki ”projektini” on olleet myös aika nopeita toteuttaa, jos kotoa vain löytyy materiaaleja askarteluun. Eilen pyörittelin näitä lumisia lankakuusia. Ostin Tiimarista kolme valmista styrox-kartiota ja kieputin niiden ympärille lankaa peitoksi. Kahdessa kuusessa käytin Novitan ROSE-lankaa ja yhdessä pörröistä Rumba-lankaa, joka on myynnissä vain rajoitetun ajan. Aloitin pyörittämisen liimaamalla langanpään kartion alareunaan kiinni.

Lopuksi liimasin kahteen kuuseen koristeita, isompaan helmiä ja pienempään arvokkaampia Swarovski-kristalleja. Pienin kuusista sai myös kimaltavan tähden latvaansa.

Luukku 16: Banaanikakku

Glögi kuuluu suuriin heikkouksiini. Sellainen perus mehuglögi. Glögiä aletaan juoda heti kun kuukausi vaihtuu joulukuuksi ja juomista jatketaan niin pitkään, että alkaa joskus tammikuun puolivälissä kyllästyttää. Glögin seurana kelpaa herkut, kuten tämä helppo jouluinen banaanikakku.

Banaanikakku

2 kananmunaa
vajaa 3 dl sokeria
2 kypsää banaania
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
8 rkl kermaa tai maitoa
175 g voisulaa
3 dl vehnäjauhoja
2-3 tl kanelia

Sekoita ainekset listan järjestyksessä, banaanit muussattuna haarukalla. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 200 asteessa uunista riippuen 35-50 minuuttia.

Luukku 15: Arvonnan voittaja

Päivä vierähti huomaamatta kaupungilla joululahjoja ostellen ja unohdin tulla kertomaan pipoarvonnan voittajan. Tänään siis suoritettiin arvonta ja voittajaksi valikoitui käyttäjä Laura blogi. Pipo toimitetaan Lauralle pikimmiten. Onnea voittajalle!

Luukku 12: Pipoarvonta

Kalenterissa on päästy jo puoliväliin ja on aika tehdä jotain uutta ja jännää. Tämän erityisen luukun takaa löytyy Minishown ensimmäinen arvonta joulumieltä tuomaan. Kommentoi tähän julkaisuun niin arpaonnen suosiessa saat itsellesi neulomani lämpöisen tupsupipon talvikeleille.

Pipo on ihanan paksua neulosta Novitan Crystal-paljettilangasta ja tupsu on ihkaoikea eläimellinen karva. Malli on hiukkasen löysähkö, joten pipo varmasti käy moneen aikuiseen päähän. Minishown jäseniksi liittyneet saavat pientä etumatkaa kahdella arvalla, satunnaisille lukijoille yksi. Kommentoi erottuvalla nimimerkillä niin tiedän, kenelle pipo paketoidaan ja laitetaan postiin. Jätä kommenttisi viimeistään perjantaina niin olet mukana arvonnassa.

Mikäli arpaonni ei tällä kertaa suosi ja haluat silti saada pipon omaksesi, niin voit neuloa vastaavanlaisen tällä NOVITAn superhelpolla ohjeella. Pipo valmistuu kahdessa illassa ja tarvitset vain yhden kerän Novitan Crystal-lankaa.

Luo pyöröpuikoille 46 silmukkaa ja neulo joustinneuletta (1 oikein, 1 nurin) noin 8cm. Neulo sitten kohoneuletta (vuorotellen kerros joustinneuletta ja kerros oikeaa) kunnes pipon korkeus on noin 28cm. Neulo koko seuraavan kerroksen ajan 2 silmukkaa oikein yhteen = 23 silmukkaa. Katkaise lanka, vedä silmukoiden läpi ja päättele.

Luukku 11: Joulukirkko

Aamupäivän muskarin sijasta tänään järjestettiin TAULUMÄEN KIRKOSSA lasten joulukirkko, johon mekin suuntasimme. Esityksessä oli mukana metsäneläimet ja perinteiset joululaulut. Minea oli tapansa mukaan intoa täynnä musiikista ja muiden lasten näkemisestä ja päätti vielä lopuksi ottaa pari askelta tavoitellessaan seimen eteen laitettua lyhtyä (ensimmäiset pari vahinkoaskelta nähtiin viime viikolla). Lapsiperheille järjestetään myös ihan omia kauneimmat joululaulut -konsertteja eri paikkakunnilla. Sinne pitää vielä päästä ennen jouluaattoa.

Huomenna aukeaa erityisluukku. Muistakaahan tulla kurkkaamaan.

Luukku 9: Toivolan Vanha Piha

Vaikka kuva siltä ehkä näyttääkin niin se ei ole 1800-luvulta, vaan eiliseltä päivältä keskeltä Jyväskylää. Kuvassa on TOIVOLAN VANHA PIHA, joka muuntautuu joulun aikaan Joulupihaksi. Pihan pienet rakennukset on täynnä käsityöläisten herkkuja ja käden tuotoksia, ja pihapiirissä vierailee joulupukki ja tontut.

Myynnissä olevat tavarat ja herkut on kaikki suunniteltu entisajan tyyliin. Tarjolla on muun muassa loimulohta, suklaaomenia, käsintehtyä toffeeta, posliinitöitä ja puuleluja. Rattaiden kanssa liikkuminen alueella on lähes mahdotonta, koska pienet talot todella on 1800-luvun perua ja täten melko ahtaita.

  

Minealla riitti ihmeteltävää mummin sylissä. Päällä on uusi tuliaisina saatu toppatakki (H&M), jonka muhkea, korkea kaulus lämmitti pakkassäässä.

P.S. Parin päivän päästä kalenterissa aukeaa erityinen luukku. Kannattaa siis pysyä kuulolla!
Blogi näyttää elävän omaa elämäänsä, koska päiväykset ei millään pysy ajan tasalla.

Luukku 4: Lumi

Ihanuutta on lumiset talvimaisemat kotikadulla. Se jos mikä saa toiveet heräämään tunnelmallisesta, valkoisesta joulusta.

Lumi ja pakkanen tosin luo omat haasteensa vaunuilla liikkujille ja muille ulkoilijoille, mutta niinhän sitä sanotaan, että lämpötila on pukeutumiskysymys. Itsensä pukeminen jo onnistuu tässä iässä, mutta kuinka pukea alle 1-vuotias konttaava lapsi niin, että on lämmin ja pystyy vielä liikkuakin. Kokemuksia, anyone?

Ticket Outdoor

Tähän se meidän haalarishow sitten päättyi. Ainakin vähäksi aikaa. Haalari ostettiin jo reilu kuukausi sitten, jonka jälkeen Minea otti jonkinmoisen kasvuspurtin ja haalarista katosi jäljettömiin se kasvuvara, joka siinä ostaessa mukamas oli. Hyvä syy siis ostaa helmi-maaliskuussa uusi haalari, jos entinen jää pieneksi.

Haalari on tosi vaaleanpunainen, mutta juuri väriin ja hupun täydellisen sävyiseen karvareunukseen ihastuin. Ehdoton iso plussa on etuosan nepparikiinnitys, joka estää tuplavetoketjuin varustetun keskiosan nousemisen naamalle (mikä oli se isoin ongelma Racoonissa). Puvut kulkee nykyään nimellä Ticket Outdoor, mikä sopii paljon paremmin kuin entinen ”lippu taivaaseen”.

Kengät Minealla on Hennesin alekorista löydetyt vakosamettiset karvareunusnilkkurit. Rukkaset HC Kids.

Toppahaalari

Toppahaalarin ostaminen lapselle voi sitten olla tosi hankalaa. Ainakin meillä, kun ostoksia tekee yksi shoppailuhullu äiti, joka ei osaa tehdä valintoja silloin, kun lopputuloksena pitäisi olla vain yksi vaatekappale. Haalariostokset lähti liikkeelle siitä, että kartoitin kaikki maailman vaihtoehdot, jotka vähänkin silmää miellyttivät.
Tältä näytti haalarit, jotka olisin halunnut ostaa, mutta en missään nimessä raaskinut. Kaikkien hinnat oli yli 300 euroa, kalleimpana Monclerin tähtitieteelliset 500 euroa maksava kuu-ukon puku.

Sitten oli kategoria ”haalarit, jotka raaskisin ostaa, jos näkisin ne livenä, mutta en viitsi sijoittaa rahojani niihin nettikaupan kautta”. Ralph Laurenin haalari olisi ollut näistä ja kaikista löytämistäni haalareista ehdoton ykkönen, mutta kalliiksi olisi tullut, jos hintaan olisi saanut laskea mukaan Amerikan matkan.

Racoonin sydänkuvioitu haalari pääsi listalle ”ostin ja palautin”. Aluksi se vaikutti söpöimmältä näistä perushaalareista, joita Suomen joka kaupasta löytyy. Mummi kävi sellaisen meille nappaamassa, ja myöhemmin tajuttiin, että oli ensikertalaisen virhe ostaa lapselle haalari sovittamatta. Racoonin 74cm ja 80cm haalareiden välinen kokoero oli niin iso, ettei kumpikaan ollut järkevä vaihtoehto. Vielä isompana miinuksena oli tuplavetoketjujen keskiosa: se nousi ei-vielä-kävelevällä lapsella nenään asti, kun alta ei löydy minkäänlaista napitusta.

Mihin sitten loppujen lopuksi päädyttiin? Siitä kuvia huomenna.

Nämä kuvat löytyi Childrensalonista ja Ralph Laurenilta.