Esimerkki instagram-kuvan muokkaamisesta

Välillä saan instagramissa kyselyitä siitä, millä laitteella / kameralla kuvaan ja millaisia muokkauksia teen kuvilleni. Etenkin näin talvella, ja vielä enemmän syksyllä, kuvausolosuhteet on haastavat työssäkäyville, kun kuvia ei ehdi ottamaan valoisan aikaan keskipäivän paikkeilla. Kuvat on otettava silloin kun ehtii, ja loppu hoidetaan kuvan jälkikäsittelyssä.

Viimeisimmän instagram-julkaisuni kuva on loistava esimerkki siitä, kuinka huonostakin kuvasta voi pienen käsittelyn jälkeen tulla julkaisukelpoinen. Blogia varten kuvaan lähes yksinomaan järjestelmäkamerallani, koska tällöin kuvan muokkausmahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat, mutta suurin osa instagramissani näkyvistä kuvista on otettu iPhone x:llä – niin myös tämä nyt tarkasteltava kuva yläkerran aulastamme.Otin kuvan sitten kameralla tai puhelimella, käytän kuvanmuokkaukseen Lightroomia. Puhelimella otettuja kuvia varten olen ladannut Lightroomin sovelluksen puhelimelleni, ja sitä käytänkin itse asiassa lähes aina julkaistessani jotain instagramiin. Tämän kuvan kohdalla tein samat muokkaukset kuin yleensä eli muutin rajausta (crop), valoisuutta (light), väriä (color) ja tarkkuutta (detail).

Ensimmäisenä muutin kuvan värilämpötilaa, koska iltapäivällä noin klo 16 aikaan otettu kuva näytti voimakkaasti siniseltä. Kesällä taas vastaavasti kuviin saa lisätä aavistuksen sinisyyttä, etenkin iltapäivän auringossa kuvatessa.

Lämpötilan lisäksi toinen suurimmista muutoksista ennen ja jälkeen -kuvien välillä on valoisuuden lisääminen. Puhelimella otettuihin kuviin saa useimmiten lisätä hieman kirkkautta, koska valotusaikaa ei voi säätää samoin kuin järjestelmäkameralla. Kirkkauden säätö on varmaankin se yleisimmin ihmisillä käytössä oleva nappula kuvien muokkauksessa, välillä instagramissa törmää nimittäin niihinkin kuviin joissa asioiden ääriviivat hämärtyvät, kun kirkkautta lisätään liikaa.

Viimeisenä poimintana vielä saturaatio eli kuvan värikylläisyys. Itse tykkään hieman värittömämmistä, ehkä aavistuksen harmahtavista kuvista, joten useimmiten siirrän saturaatiota jonkin verran miinuksen puolelle. Ihmisiä kuvatessa en tätä juurikaan tee, eikä muutenkaan värejä kannata mielestäni häivyttää liikaa, mikäli haluaa jakaa seuraajilleen mahdollisimman totuudenmukaista inspiraatiota. Instagramissa kysellään paljon tyynyjen, huonekalujen, mattojen ja maalien tarkempia tietoja, joten kovin muokatut kuvat eivät anna ihan sitä mitä seuraajat ehkä odottavat.

Tässä vielä lopuksi kaikki tekemäni muutokset, mitään kovin suurta näiden kolmen edellä mainitun lisäksi en siis tehnyt. Omasta mielestäni kuvaamisen pahin vihollinen on harmaus ja kohina, joita kuvaan kuin kuvaan saa varsinkin syksyllä. Talven sinisyys on helppo häivyttää ja kunhan kuva on tarkka, on sen muokkausmahdollisuudet yleensä hyvät.

Kysykää mikäli jokin asia jäi vielä ihmetyttämään. Tällä postauksella tarkoitukseni ei ole väittää että olisin ollenkaan taitava kuvien muokkaaja, vaan päinvastoin halusin osoittaa kuinka yksinkertaisilla säädöillä kuvista voidaan tehdä siedettäviä. Kuvanmuokkauksen mahdollisuudet ovat taitavissa käsissä rajattomat, ja tiedän itsellänikin olevan paljon opeteltavaa, mutta ehkä näilläkin noviisin neuvoilla joku muukin teistä voi päästä alkuun. Eikun vaan kuvailemaan ja kokeilemaan!

Uusi matto lastenhuoneeseen

Heippa taas hieman pitkäksi venyneen tauon jälkeen! Täytyy myöntää että elämässä on pitänyt kiirettä niin ettei iltaisinkaan ole ehtinyt enää blogin pariin. Olen monenlaisessa touhussa mukana, ja näin vuoden alkuun on kasautunut paljon erilaisia palavereja ja pakollisia hoidettavia asioita. Itse asiassa juuri nytkin pitäisi vielä huomista varten tarkistaa muutama työasia, mutta päätin sen sijaan tulla tänne moikkaamaan – joskus on ihan ok siirtää velvollisuuksia ja keskittyä mieluisampiin asioihin.

Yksi hyvin mieluisa asia on esimerkiksi ollut katsella uutta mattoa Minean huoneeseen. Huone on ollut ilman mattoa jo pidemmän aikaa kun edellinen meni pilalle, mutta nyt olen ottanut asiakseni löytää sen perfect matchin. Entinen matto sopi huoneeseen todella kivasti, ja harkitsinkin samanlaisen ostamista, mutta toisaalta olisi kiva pitää huoneen tunnelma yhtä pehmeänä kuin mitä sw nyt on. Edellinen matto kun siis oli puhtaanvalkoinen mustilla salmiakkikuvioilla.

Yhdellä kauppareissulla mukaani jo tarttui Finarten luonnonvaalea villamatto sovitukseen, sillä se sattui olemaan käsittämättömän hyvässä alennuksessa. Matto oli kuitenkin liian pieni, mutta mielestäni se tyyliltään sopisi ihanasti huoneen sävymaailmaan? Harmillista tässä toki on se, että laadukkaat 2×3 metriä isot villamatot tuppaavat usein olemaan järjettömän kalliita, joskus voi jopa olla huomattavasti edullisempaa ostaa kaksi pienempää mattoa ja yhdistää ne yhdeksi isoksi.

Pohdinnat maton suhteen siis vielä jatkuvat, vapaa-ajan ongelmat toivottavasti eivät niinkään sillä joskus on ihan kiva viettää koko päivä kotonakin. Jos mieleesi tulee kaunis luonnonvalkoinen ja riittävän iso matto (mielellään tietenkin myös edullinen), joka voisi sopia tähän huoneeseen, niin vinkkaathan siitä minulle – olisi ainakin yksi hoidettava asia vähemmän.

Ei lupauksia mutta yksi lakko kuitenkin

En ole yleensä tehnyt uuden vuoden lupauksia, ehkä siksi että ne muutamat kerrat kun olen jotain luvannut, eivät ole onnistuneet niin kovin hyvin. Yhdenkin kerran päätin olla tammikuun ostamatta mitään, mutta sorruin jo päivän päästä ostamaan nahkasaappaat, jotka olivat liian hyvässä alennuksessa jättääkseni ne kauppaan. Vähintään kymmenen kertaa olen myös päättänyt lenkkeillä säännöllisesti läpi vuoden, mutta joka talvi viimeistään kovien pakkasten koittaessa sekin lupaus on tullut rikottua. Silti uusi vuosi tuntuu aina jollain tapaa uudelta alulta, ja sitä alkaa pohtia, missä asioissa voisi itsekin hieman petrata.

Tänäkin vuonna voisin keksiä vaikka kuinka monia arkisia asioita, joihin kiinnittää huomiota. Voisin olla ekologisempi, harrastaa enemmän hyötyliikuntaa, vähentää ruutuaikaa, syödä monipuolisemmin, liikkua enemmän, vähentää sokeria, olla parempi ystävä, panostaa työtehokkuuteen ja niin edelleen. Sen sijaan että kiinnittäisin huomiota kaikkeen siihen, mitä voisin tehdä paremmin, olen päättänyt keskittyä niihin elämän osa-alueisiin, jotka jo ovat hyvin. Panostan täysillä siihen, mitä osaan ja missä suoriudun jo valmiiksi hyvin, jotta saan arkeen vieläkin enemmän sitä sisältöä josta todella nautin. On turha lupailla asioita, joita ei kuitenkaan tule toteuttamaan – matkan varrella kokee itsensä vain epäonnistuneeksi ja pahimmassa tapauksessa lähtötilannettakin huonommaksi.

Ihan täysin ilman elämäntapamuutoksia en kuitenkaan tänäkään vuonna selviä, sillä jonkinlainen hetkellinen sokerilakko on välttämätön. Siihen ryhdyn vain siksi, että jaksaisin paremmin jälleen lenkkeillä eli harrastaa arkena sitä, mistä nautin. Totaalikieltäytymiset ei yleensä kuulu tapoihini, mutta sokerin kohdalla vain joko-tai toimii omassa tapauksessani. Myös sen tiedän kokemuksesta.