Nooan huoneessa

Nooan huone on meidän kodin pienin makuuhuone, noin 9m2, ja itse asiassa jopa vaatehuoneesta tuli puolivahingossa isompi neliöiltään, sillä säilytystilalle oli tarvetta. Kaikkialta löytyy yhä edelleen pahvi- ja muuttolaatikoita sekä keskeneräisiä hommia, mutta olen vähitellen aloittanut pohtimaan sisustusta niin pitkälle kuin sitä nyt on mahdollista miettiä heti muuton jälkeen. Kummassakin lastenhuoneessa on yksi seinä päällystetty vanerilla, joten en ole osannut niihin ainakaan tässä vaiheessa ajatella mitään sen ihmeempiä tehosteseiniä tai teemajuttuja muutenkaan. Toiveissa olisi raikkaan skandinaaviset huoneet, joissa selkeästi näkyisi se, että kyse on lastenhuoneesta, mutta tavarat kuitenkin pysyisivät paremmin järjestyksessä (ja olisivat lasten itse helposti otettavissa) kuin entisessä kodissa, jossa jättimäisten sekatavaralaatikoiden uumenista oli lähes mahdotonta löytää etsimäänsä ilman että räjäytti koko laatikon lattialle. Väriä saa olla lasten omien toiveiden mukaan, pari maalipurkkia käytiinkin jo Minean kanssa viikonloppuna hakemassa muutamaa kaappia varten.

Huoneiden täyttäminen tuntui olevan kaikkein helpoin aloittaa juurikin tästä Nooan huoneesta. Ehkä siksi, että huone on sopivan pieni tila niin ettei sen sisustamisessa ole kovin monia vaihtoehtoja esim. kalusteiden sijoittelun suhteen, ja huoneeseen tarvittavat toiminnot määrittivät valintoja aika pitkälle. Täytyy olla sänky, pienelle pojalle sopiva työskentelytaso, sopivasti säilytystilaa leluille ja paljon tyhjää lattiapintaa, jolla ajella junaradalla ja autoilla. Kahdella seinällä on oviaukko ja kolmannella kaksi koko seinän peittävää ikkunaa, mikä tarkoittaa sitä että vaneriseinä on ainut ehkä seinä, ja sille oli mielestäni loogisinta sijoittaa sänky. Sängylle jää täydellinen paikka ennen vaatehuoneen oviaukkoa ja vaneriseinää vasten, jolloin vaneri samalla toimii kivasti tehosteena sängynpäädylle.

Tähän saakka Nooa on nukkunut vielä vauva-aikaisessa Stokken pinnasängyssään, mutta olin jo päättänyt, että muuton yhteydessä on aika hankkia kunnon sänky, josta poika voi turvallisesti kiivetä itse pois. Ehkä olin lykännyt sängyn vaihtoa turhankin pitkään, koska kuvittelin sen olevan isompikin projekti kun yhtäkkiä Nooa alkaa ramppaamaan sängystä pois ja takaisin, mutta kuinkas siinä kävikään, tyyppi on nukkunut yönsä ihan normaaliin tyyliin uudessa juniorisängyssään! Me valitsimme sängyksi Jollyroomin linjakkaan valkoisen JLY juniorisängyn* joka tuntui parhaalta vaihtoehdolta niin ulkonäkönsä kuin käytännöllisyytensä ansiosta. Kummallakin puolella olevat turvalaidat ovat riittävät pitämään lapsen sängyssä, niin ettei lattialle ole tarvinnut viritellä tyynykasoja edes varmuuden vuoksi. Tykkään ilmavasta ulkonäöstä ihan älyttömästi, ja sängyn saavuttua Nooan mielipiteen pystyi lukemaan suoraan siitä kiljumisen ja nauramisen määrästä. Onhan se nyt käsittämättömän hienoa saada isojen poikien sänky, ihan niin kuin siskollakin!

Nooa on viihtynyt uudessa, omassa huoneessaan yllättävän hyvin leikkimässä milloin milläkin autolla. Koska autot ja junat on kovimmalla käytöllä, on ne jätetty koriin heti oven viereen, ja vaatehuoneessa alimmassa laatikossa on läjä Duploja. Yöpöytinä toimivissa Legon säilytysrasioissa on mm Playmobileja, mutta kovin rakentavia leikkejä ei Nooa niillä vielä saa aikaiseksi. Enemmänkin leikkiminen on autoilla päristelyä pitkin lattioita tai Minean perässä juoksemista. Hellyyttävintä on se, kuinka toinen on edelleen vähän liian pieni isompien leikkeihin, mutta kuitenkin jo tarpeeksi iso tajutakseen leikin jujun ja yrittääkseen pysyä menossa mukana. Aina silti tuntuu, että Nooa on vähintään yhden askeleen perässä – paitsi sänky on pikkujäbällä nyt niin viimeisen päälle, että Mineaa tuntui vähän harmittavan nukkua vanhassa sängyssään. Niinpä tänäänkin tyttö muutti petivaatteidensa kanssa tv-huoneen sohvalle yöksi, ja jotain puhetta on ollut parvisängystä, mutta katsotaan nyt miten sen kanssa tehdään ja millä aikataululla. Jospa tästä Nooan sängystä löytyisi yhtä ilmavanoloinen parvisänkyversio, joka passaisi hyvin Minean huoneeseen..

Miten teillä parivuotiaat nukkuu? Ja joko teillä menee yöt heräämättä? Nooa yleensä herää kerran, kaksi yössä ja vaatii joko taputtelua tai syliä, mutta en ole stressannut asiasta sen enempää, koska meillä on nyt viime aikoina ollut niin paljon isoja muutoksia elämässä raksan ja muuttojen myötä. Jos teillä on jollain sängynvaihto edessäpäin, niin vinkkinä että tämä Nooan JLY juniorisänky on parhaillaan puoleen hintaan Jollyroomissa, ja muutenkin nettikaupasta löytyy laaja valikoima kaikenlaisia lastensänkyjä.

*sänky saatu blogin kautta

Viikonloppuvinkki: banoffee

Banoffee eli ihana banaanin ja kinuskin yhdistelmä on meillä ollut viime päivinä niin kova hitti, että kuluneella viikolla olen tehnyt banoffeeta jo neljästi. Kyllä, neljä kertaa viikon sisään! Tämä herkku on nimittäin yksi helpoimmista ja nopeimmista leivonnaisista valmistaa, ja vielä kun makukin hipoo täydellisyyttä, niin on ollut harvinaisen helppo turvautua banoffeehen nyt kun meillä on jo pariin otteeseen käynyt vieraita. Tästä kakusta harvoin jää mitään seuraaville päiville, ja voit olla varma että monet vieraista tulee kyselemään reseptiä itselleen. Kunnia leipomisesta kannattaa siinä tilanteessa toki ottaa itselleen, mutta samalla sitä joutuu myöntämään, kuinka hävettävän helpolla voi saada jotain näin syntisen hyvää aikaan!

Banoffee

13 Digestive-keksiä

vajaa 100g voita tai margariinia

1prk karamellisoitua maitotiivistettä eli kondensoitua maitoa (rusehtava tölkki)

2 banaania

2dl kuohukermaa

Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele seos vuokaan (halkaisija 20-22cm). Levitä päälle valmis kinuski eli karamelisoitu maitotiiviste sekä siivuiksi pilkotut banaanit. Vatkaa kerma ja levitä kakun päälle.

Lounasvinkki: Le Qulkuri

Silloin kun kolahtaa oikein kunnolla, on laitettava sana kiertämään! Niin että tiedoksi siis teillekin, Lutakosta löytyy yksi loistava ruokapaikka, joka on palvellut jo muutamana totstaina mun ja Kertun (voidaanko jo puhua perinteestä?) lounastreffimestana. Le Qulkuri on kivan mutkatonta ruokaa vähän paremmalla ulosannilla kuin kaikki perinteiset kotilounasruokalat noutopöytineen. Eihän niissäkään mitään vikaa toki ole, mutta jotenkin on extrarentoa istahtaa kivasti sisustettuun lounaspaikkaan, jossa annos tilataan tiskiltä ja pöytään aina kannetaan ravintolaruokatasoinen lautasellinen hyviä makuja. Olen maistellut ainakin possua, härkää ja nautaa, ja joka kerta miettinyt kuinka moni (ketju)ravintola ei yllä samalle tasolle edes a la carte -listansa ruoilla. Aika harmi juttu, sillä valitettavasti ne ketjupaikat tuntuu valikoituvan meidän perheen syöttölöiksi silloin kun lasten kanssa ollaan liikenteessä, vaikka kait sitä lapsiperheilläkin olisi oikeus kunnon ruokaan?

Le Qulkurissa rento seurustelu on enemmän sääntö kuin poikkeus, joten sinne uskaltaisin suunnata jopa kahden vähän meneväisemmänkin lapsen kanssa. Vaikka monta hyvää asiaa Le Qulkurin meriitteihin voidaan laskea, on yksi asia ylitse muiden – salaattipöydän leipä! Helposti yksi parhaista leivistä ikinä, joten jo se itsessään on oikein loistava syy käydä itse paikan päällä testaamassa Le Qulkuri. Tuskin siellä kovin moni joutuu pettymään tai lähtemään nälkäisenä kotiin.

Mitenkäs kaikki jyväskyläläiset, joko olette ehtineet testata?

1 2 3 4 5 6 7 383