NOSH vaatekutsut

Eilen meillä tosiaan pidettiin NOSH vaatekutsut ison kaveriporukan kanssa, ja hyvä niin, sillä ystäviä näkee arjen kiireessä aivan liian harvoin. Meillä kun molemmat lapset viettää synttäreitään helmikuussa, niin yleensä syksyisin on ollut kiva järjestää vaatekutsuja – jo pelkästään siitäkin syystä, että pääsee leipomaan ja kutsumaan kerralla enemmän kahvittelijoita kylään. Muistatteko viime syksynä kun olin juuri vannonut, etten varmasti pitäisi mitään kekkereitä väliaikaisasunnossamme, mutta lopulta pidin kuitenkin NOSH kutsut juurikin näihin samoihin aikoihin?

Nyt oli loistava tilaisuus muutenkin pitää kutsut, sillä NOSHilta oli päivää aikaisemmin julkaistu uusi lastenmallisto ja naisten uutuudet olivat olleet myynnissä noin kuukauden verran. Luottoesittelijänäni on jo pidemmän aikaa toiminut kaunis ja positiivinen Reetta, jonka oman NOSH-ryhmän löydät facebookista. NOSHin vaatteita voisi ihan yhtä hyvin tilata itse netistäkin, mutta itselleni nämä kutsut on aina ollut se juttu, kun vaatteita pääsee sovittelemaan ja näkemään livenä. Monet omista suosikeistani eivät välttämättä niinkään säväyttäneet tuotekuvissa, mutta sovittelijoiden päällä niihin ihastui. Lisäksi Reetan kautta tilaamalla tukee Reetan työtä yrittäjänä. 

Tarjoiluja sain tällä kertaa varata reilusti, ja osan tein gluteenittomana ja laktoosittomana sekä kasvisversiona. Suolaisella puolella oli tarjolla kinkku-voileipäkakkua gluteenittomalla vuokaleivällä, lohi-ruisnappeja, salaattia ja italialaista piirakkaa gluteenittomalla pohjalla. Piirakkapohjan tein Mamma rimpuilee -blogin loistavalla ohjeella ja täytteeksi laitoin 3dl ruokakermaa, 2 kananmunaa, 150g emmentalraastetta, pinaatinlehtiä, fetajuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, pinjansiemeniä ja suolaa sekä pippuria. Piirakka hupeni hetkessä myös tavallista ruokavaliota noudattavien lautasilta, ja väittäisinkin tämän olevan paras gluteeniton piirakka, jonka olen koskaan tehnyt!

Makeissa tarjottavissa meillä oli cake popseja, sitruunamuffinsseja ja daim-kakkua. Daim-kakun tein kolminkertaisella taikinalla ja gluteenittomana, ja siitä jäikin sen verran syömistä vielä seuraavillekin päiville että viikonloppuna on ehkä tehtävä muutama extralenkki siitä hyvästä. Makeat herkut taisivat nekin maistua vieraille hyvin, vaikka itse tuskastelen joka kerta erityisruokavalioiden kanssa, koska ensin tuntuu siltä, ettei keksi mitään leivottavaa ja lopulta teen kaiken vanhoilla tutuilla ohjeilla, korvaten vain maitotuotteet laktoosittomilla ja jauhot gluteenittomilla. Mietin myös eilen pöytää kattaessani, että olisin jonkinlaisen leivonnaisten koristelukurssin tarpeessa – tai ehkä suurin syy sille, että kaikki kakkuni ja muut leipomukset ovat lähes syömäkelvottoman näköisiä on se, että koristeluvaiheessa yleensä aika loppuu ja jätän homman puolitiehen. Siitäkin huolimatta, että joka kerta lupaan seuraavalla kerralla panostaa myös ulkonäköön – ja ihan joka kerta tilanne on lopulta sama viime hetken paniikki.

NOSHilta tilasin vaatteita sekä itselleni että lapsille. Minea ihastui lilaan joutsenmekkoon, ja itse tykkäsin pupukuosista leggareissa ja yksivärisistä taskumekoista. Nooalle otin peruskäyttövaatetta pitkähihaisten paitojen puolelta, ja molemmilla lapsilla oli tarvetta tuubihuiveille. Naisten puolella suosikkejani oli ainakin Hippu tunika sekä valkoinen ja musta poolo. NOSHin toimitus on aina ollut supernopea, joten jo ensi viikolla minulla on varmasti näyttää teille sovituskuvia meidän hankinnoista.

Joko te olette ehtineet katsoa NOSHin uutuudet ja löytää omat suosikkinne? Vinkkinä jyväskyläläisille, että Reetalta kannattaa kysellä avoimia ovia, jos tahtoo päästä näkemään malliston livenä. Aina voi tietenkin myös varata omat kutsut, jos syksyn aikataulut antaa periksi!

Kutsujen jälkeen

Juuri tällä hetkellä väsymys on viemässä voiton allekirjoittaneesta, mutta tulin silti kertomaan, että täällä on nyt hetken aikaa ollut hiljaisempaa tämänpäiväisten kutsujen takia. Olen pitänyt NOSH-kutsuja kerran vuodessa, joko syksyllä tai keväällä, ja tänäänkin meillä oli talo täynnä ihania ystäviä tutustumassa uusimpaan naisten ja lasten mallistoon.

Vieraita oli yhteensä noin 20, joten leipomisurakka oli melkoinen. Aloitin jo viikonloppuna leipomalla pakkaseen ja jatkoin vielä viimeisillä suolaisilla piirakoilla tänään iltapäivästä ennen kutsuja. Oman haasteensa tarjottaviin aina tuo erityisruokavaliot, koska ainakin itsestäni tuntuu siltä, että ideat loppuu siihen kun mukaan tulee gluteeniton, maidoton tai kasvisruokavalio. Onneksi sain lopulta jotain syötävää kuitenkin tehtyä, ja vaikka joka kerta epäilyttääkin, tuleeko lopputuloksesta ollenkaan syötävä, on kaikki kelvannut vieraille oikein hyvin. Löytyykö teiltä hyviä luottoreseptejä erityisruokavalioihin? Kunhan saan kameran purettua ja ajatukset jälleen kasaan huomenna, kirjoitan teille vielä tarkemmin näiden kutsujen tarjoamisista ja kutsuista ihan yleensäkin. Öitä!

Rennolla asenteella

Viikonloppu, ja elämä yleensäkin just nyt, on mennyt suht rennolla asenteella. Erityistä iloa päiviin tuo se, että kotona tehtävien töiden määrä on toistaiseksi pysynyt hyvin hallinnassa, ja nytkään en viimeiseen kahteen päivään ole juurikaan ajatellut töitä, puhumattakaan niiden tekemisestä. Se jos mikä on rentouttava ja miellyttävä ajatus, ettei ole mitään pakollista tekemistä. Ei määräaikoja, tehtävälistoja tai niskaan hengittäviä toisia osapuolia. Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen vihdoin itse oman elämäni kanssa ajan tasalla. Tältäkö muista ihmisistä on tuntunut aina?

Suurin vaikuttava tekijä hyvän mielen ja elämäntyytyväisyyden lisääntymiseen on ollut se, että olen osannut jättää pois niitä asioita, joita aiemmin tein jatkuvassa kiireessä. En kasaa itselleni liikaa kaikkea vain sillä perustelulla, että innostun asioista helposti. Pelkästään innostumisen määrää mittaamalla olisin mukana jokaisessa projektissa, joka eteeni tulisi, mutta taisin ihan vasta oivaltaa sen, kuinka meidän tulisi innostumisen joukosta tunnistaa pitkäjänteinen intohimo. Montaa asiaa voi haluta kokeilla, mutta ehkä omaa rajallista aikaansa on lopulta järkevää panostaa vain niihin asioihin, joista on pitkään haaveillut. En tiedä aukeaako tämä ajatus teille ollenkaan, mutta itselleni on ollut uusi oivallus ymmärtää, ettei kaikki innostus välttämättä ole vain hyvästä – joka veneen kyytiin hyppääminen voi itse asiassa jopa kertoa enemmän levottomuudesta kuin innovatiivisuudesta.

Tuleva viikko tuo jälleen hyviä asioita päiväjärjestykseen, kuten vaatekutsut keskiviikkona ja monta kivaa pientä tapahtumaa loppuviikosta. On oikeastaan aika vapauttavaa antaa itselleen lupa keskittyä siihen, mikä milloinkin sattuu huvittamaan, on se sitten leipominen, lenkkeily tai blogin kirjoittaminen. Vaikka edelleen oma aika alkaa vasta lasten mentyä nukkumaan, niin olen saanut enemmän aikaan kuin yleensä – johtuen varmasti siitä, että ilman paineita suorittamisesta jäljelle jää vain mieluisia hommia. Yllättäen jopa siivoaminen tuntuu aika ajoin houkuttelevalta, kun siihen voi keskittyä ilman pelkoa muiden asioiden kasaantumisesta.

Kuinka teidän syksy on alkanut? Oletteko osanneet ottaa rennosti kiireiden keskellä vai viekö arki liian helposti mennessään?

1 2 3 4 5 6 7 409