Lomahaaveita

Viikonloppu oli melko huikea, eikä vähintään siksi että pääsin näkemään yhden upeimmista kodeista livenä. Ilta venyi ystäväporukalla pitkäksi ja tänään on väsyttänyt ihan kunnolla, mutta kaikki se maha kippurassa nauraminen oli ehdottomasti sen arvoista. Huominen lomanjälkeinen työpäivä tulee varmasti olemaan hieman takkuinen, mutta seuraava viikonloppu otetaan sitten taas pelkän levon ja latautumisen kannalta. Toisaalta tuntuu että kaksi viikkoa on kulunut aivan liian nopeasti, ennen kuin ehdin tehdä juurikaan mitään ihmeellistä, ja toisaalta taas työt ovat unohtuneet niin hyvin, että aloittaminen on jo pelkkänä ajatuksenakin vieras.

Tänään taivaalla näyttäytyi jälleen pitkän ajan jälkeen aurinko, ja yllätin itseni haaveilemasta rantalomasta. Viime kesän viikko Mallorcalla oli lasten ensimmäinen yhteinen aurinkoloma, ja vaikka molemmilla tuntui välillä olevan vähän kotikaipuutakin, niin tuo viikko oli ihanan rentouttava kaiken kaikkiaan. Olen itsekin vähän enemmän koti-ihmisiä kuin mikään maailmanmatkaaja, varmaan suurimmaksi osaksi siksi, ettei meidän perhe äitini lentokammon takia koskaan matkustanut lentäen mihinkään. Olisi kuitenkin ihana voida tarjota omille lapsille mahdollisimman monenlaisia elämyksiä jo pienestä alkaen, matkustella, touhuta paljon arkenakin ja harrastaa. Pienten lasten kanssa tekeminen ja liikkuminen on aina astetta hankalampaa, ja usein voi olla helpompaa jäädä kotiin kuin lähteä mihinkään, mutta silti se ei saisi olla syynä jättää tekemättä kivoja asioita. Sama koskee matkustamista. Vaikka kaupunkiloma aikuisten kesken on huomattavasti stressittömämpi vaihtoehto, on matkustaminen lasten silmin ihan yhtä avartavaa.

Olen lähdössä ystäväni kanssa heti kesäloman alussa Lontooseen pidennetylle viikonlopulle, mutta aloin nyt ihan tosissaan pohtimaan, pitäisikö kesälle etsiä myös edullista perhelomaa. Meillä on kesällä edessä pihan laittamista, joten kaikki ylimääräinen raha on varmasti kiinni siinä projektissa, mutta jos sattuisikin löytämään jonkun edullisen loman näin ”ajoissa” varatessa. Nopeisiin lähtöihin en luota, sillä meillä on jo pidemmän aikaa ollut haaveena Kroatia eikä sinne ole sopivia nopeita lähtöjä ollut koskaan tarjolla. Lapsiystävälliset hotellit ovat muutenkin yleensä täyteen buukattuja jo hyvissä ajoin.

Päätin olla innostumatta ajatuksesta liikaa, sillä todellisuus voi hyvinkin olla se ettei rahat yksinkertaisesti riitä mihinkään ylimääräiseen, mutta ehkä muutamia matkasivustoja voisi silti kurkata? Ehdottomasti kivoin ja aidosti rentouttava tapa matkustaa olisi vuokrata pienehkö talo yhdessä jonkun ystäväperheen kanssa, jolloin lapsilla olisi leikkiseuraa eikä aikuistenkaan tarvitsisi olla kymmeneltä hotellilla nukkumassa. Onko teillä kokemusta talojen vuokraamisesta? Mitä kautta homma hoitui ja tuliko loma perinteistä pakettimatkaa edullisemmaksi? Kokemuksia Kroatiasta otetaan myös ilolla vastaan!

Pari Netflix-vinkkiä

Viimeiset lomapäivät starttasivat meillä vähän yllättäen niin että Niko lähtikin lasten kanssa koko viikonlopuksi Lahden seudulle, ja minä jäin kotiin ihan itsekseni. Tehtävälistalla on pestä lasten ulkovaatteita valmiiksi maanantaita varten, tehdä vähän työhommia ja huomenna ollaan ihastelemassa kaverin vastavalmistunutta upeaa kotia. Tämän illan olen ottanut enimmäkseen nollauksen kannalta, katsonut useamman tunnin putkeen Netflixiä ja ihmetellyt lumen sulamisesta kuuluvaa ropinaa. Itselläni on parhaillaan menossa the Crownin viimeiset jaksot, ja seuraavaksi taidan aloitella Netflix-uutuuden La Manten. Vieläkö olette ehtineet katsoa yhtään jaksoa? Onko ollut mielenkiintoinen? Nythän on muuten myös Sillan uusi ja samalla viimeinen kausi menossa Ylellä, sitä suosittelen!

Dark on futuristinen saksalainen jännäri, joka tupsahti Netflixiin ihan vasta äskettäin. Jossain todettiin osuvasti, että sarjaa on vaikea katsoa, mutta silti sitä on pakko katsoa. Pienessä kylässä katoaa lapsi, jonka myötä tapahtumien ketju, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekoittuminen tuo yhteen neljä perhettä, ja mysteeri alkaa vähitellen avautua. Itse mietin jossain vaiheessa, onko Dark jopa liian scifi omaan makuuni, mutta niin ajattelin myös Stranger Thingsistä ja silti katsoin sen loppuun, ja tykkäsin. Dark on saanut yleisesti todella hyviä arvosteluja, ja kakkoskausi on jo luvattu ensi vuodelle, joten suosittelen antamaan sarjalle mahdollisuuden.

Englannin kuningasperheen vaiheita seuraava the Crown sai toisen kautensa – ja onneksi se on ollut ihan yhtä loistava kuin ensimmäinenkin. Sarjaa seuratessa tulee samalla kerrattua historian tapahtumia, ja ainakin itse olen huomannut useampaan kertaan googlaavani lisätietoa jostakin sarjassa esiin tulleesta asiasta. Jos et siis ole vielä katsonut ensimmäistäkään jaksoa, niin tee se pikimmiten, ihan vaikka jo historiaakin kerrataksesi.

Vielä vinkkinä, että muutama suosikkisarja on saanut uusia kausia joulukuun aikana. Black Mirrorin 4. kausi on nyt katsottavissa, ja vaikka se ei puolessa välissä ainakaan ole vielä luvannut ihan niin suuria kuin aiemmat kaudet, niin ajateltavaa se silti tarjoaa. Jokainen jakso on täysin oma, irrallinen tarinansa, jossa maalaillaan kauhukuvia siitä, kuinka pitkälle teknologia voi meidät viedä. Toinen yleisön suosikki, American Horror Story, sai viimein Netflixiin 6.kautensa nimeltään Roanoke. Maailmalla tämä on nähty jo aikaa sitten, mutta mattimyöhäisenä meikäläinen aloittelee kautta vasta nyt yhdessä Suomen Netflixin kanssa.

Kuvat: Netflix

Edessä uusi vuosi

Uuden vuoden aatto oli todella jees, rento vaikkei ehkä niin kovin rauhallinen, kuitenkin mieleenpainuva ja sopivasti arjesta poikkeava. Lasten kanssa juhliessa aina mukana on tietynlainen rutiini ulkoiluineen ja lounasaikoineen, mutta juuri sen takia onkin huippua saada ystäviä yökylään, jolloin aikuisten yhteinen aika voi alkaa siitä kun lapset on menneet nukkumaan. Jos enää jaksaa valvoa siis.

Tänä vuonna meidän uuteen vuoteen kuului paljon ulkoilua, vielä enemmän lautapelejä, helppoa ja hyvää ruokaa, yllättävän vähän jälkiruokaa ja muutama raketti. Aika lailla juuri niitä asioita, joita toivoinkin. Kun kaikki suunnittelu ja ylimääräinen panostaminen jäi pois, pysyi kamerakin melko tiiviisti kaapissa viikonlopun ajan. Ihan kuin kaikki vähänkin erikoisempi tulisi herkemmin ikuistettua kameralle, vaikka vuosien päästä ehkä kaipaakin ihan niiden tavallisten asioiden muistelua. Ehkä sanonta suutarin lapsilla ei ole kenkiä pitää aika hyvin paikkansa, sillä harvemmin sitä jaksaa enää kaivaa kameraa esille ihan huvin vuoksi, jos ensin on kuvannut blogia varten. Onneksi arki ja blogi sekoittuvat edes jollain tapaa omassa blogissani, vaikka toki lasten touhuja voisi ikuistaa vieläkin enemmän. Muistan kuinka oma äitini heilui ihan kaikkialla kamera kaulassa kun me olimme lapsia – isälläni taas oli videokamera, johon vielä varmuudeksi videoitiin samat tilanteet.

Kuvasaldon lisäksi tänä vuonna aika köyhäksi jää myös uuden vuoden lupausten määrä. Sitä varmaan oppii vanhentuessaan koko ajan rennommaksi eikä enää vaadi itseltäänkään mitään yliluonnollisia suorituksia, se riittää jos tekee sen mihin inspiraatio ja jaksaminen antaa periksi. Edellinen vuosi meni osittain raksavuodesta toipuessa, mutta luulen kevään koittaessa energiatasojen nousevan ainakin sen verran, että kaikenlaiset projektit jälleen innostaa, vaikkei niitä olisikaan kirjannut uuden vuoden lupauksiksi. Onko teillä tapana tehdä lupauksia? Ja jos on, niin oletteko koskaan saanut pidettyä niitä?

Kaiken valvomisen jäljiltä omat rytmini on niin sekaisin, että tänäänkin koko aamupäivä meni syödessä ja sohvalla maatessa, ja vasta illalla jaksoin aktivoitua kotihommien kanssa. Lapset on nyt jaksaneet tosi kivasti puuhailla saamiensa joululahjojen kanssa, mikä on ihan erityisen hyvä homma, sillä ulkoilua lukuunottamatta Nooa ei haluaisi juuri muuta tehdä kuin tuijotella lastenohjelmia. Leluja on meillä ripoteltuna vähän ympäriinsä, keittiön penkistä löytyy koristeline, yläkerran aulassa on autorata ja tv-huoneen sohvan alla on aina vähintään viisi pikkuautoa. Uusin suosikki niin lapsilla kuin aikuisillakin on lautapelit, ja niitä tässä onkin pelattu kuukauden sisään paljon enemmän kuin koko aiempana vuotena yhteensä. Aikuisille ostin Rummikubin (suosittelen!) ja lapsilla on pino yhteistyön merkeissä saatuja lauta- ja seurapelejä. Huomenna ajateltiin taas nostaa yksi kortti Aikalaatikosta, saapa nähdä päästäänkö heti aamusta pulkkamäkeen, askartelemaan vai jotain ihan muuta.

Mahtavaa vuotta 2018! Tehdään tästä vuodesta vähintään yhtä hieno kuin edellisestä!

1 23 24 25 26 27 28 29 45