LASTEN BILEET

 pikkujoulut IMG3  pikkujoulut IMG5 pikkujoulut IMG6Päästiin iltapäivällä Paulan luokse sotkemaan paikkoja ja aiheuttamaan totaalista kaaosta ihanien lasten pikkujoulujen muodossa. Oltiin sovittu meidän huippuporukalla jo joku aika sitten että pidettäisi lapsille jonkun luona pikkikset nyyttärimeiningillä, ja jokainen toisi pikkupaketin vaihdettavaksi jonkun toisen kanssa. Ylärajaksi lasten lahjoille päätettiin 5 euroa, mutta arvatkaa saako kaupasta oikeastaan yhtään mitään järkevää vitosella?! Mä hankin lahjan kauppareissulla eikä marketin hyllyllä ollut muuta kuin jotain minihahmoja tai värikyniä – värityskirjatkin maksoi melkein kymppiä, legoista ja muista leluista puhumattakaan. Otin sitten Muumi-magneetteja vaikka budjetti vähän ylittyikin, mutta niin se taisi mennä överiksi muillakin..

pikkujoulut IMG9pikkujoulut IMG4 pikkujoulut IMG10Harvemmin ollaan päästy paikalle ihan koko porukka, mutta tänään meitä oli kaikki eli mä, Evelina, Paula, Essi, Katriina ja Laura. Lasten leikit ja yleinen häsellys tuntui olevan jo ihan tarpeeksi, joten ei olisi tullut mieleenkään koittaa kehitellä mitään sen ohjatumpaa toiminta tälle illalle, vielä kun ikähaitari on viidestä yhteen vuoteen.. Liian haastavaksi osoittautui yhteiskuvankin ottaminen ja loppuuloksena kolme isointa tyttöä tönötti odottelemassa josko muutkin tulisi kuvaan tai pysyisi edes hetken paikoillaan. Turha toivo, pitihän se arvata 😀

pikkujoulut IMG11 pikkujoulut IMG12 pikkujoulut IMG14Evelina loistaa kilpaa kuusen kanssa 🙂 

Meillä oli Minean kanssa taas lähdön hetkellä kaikki ainekset pikkuriitaan, kun Minea halusi välttämättä pukea Pompin pari numeroa liian pienen mekon. Mä olin valmiiksi laittanut odottelemaan äitini ostaman tylliunelman, jotta sillekin tulisi edes pari käyttökertaa, mutta sehän ei tänään ollutkaan Minean mieleen. Päätin olla väittämättä asiasta ja annoin tytön stailata ite itsensä päästä jalkoihin, mukaan lukien ihanat my little pony -hiuslisäkkeet ja neljät rannekorut, kun asu tuntuu toiselle olevan niin tärkeä juttu. Ymmärtäähän sen itekin, kuinka jossain asussa olo vaan tuntuu paremmalta ja itsevarmemmalta, välittämättä siitä ettei mekkoa meinaa edes saada päälle ja pois!

Vähän samoja mietteitä pohdiskelin paketoidessani muumimagneetteja musta-beigeen lahjapaperiin. Onki se nyt niin justiinsa että lahja miellyttää mun silmää kun Minea ei varmasti ite koskaan valitsisi noin tylsää paperia? Jos Minealta kysyttäisi olisi kaikki tän joulun paketit pinkeissä poni- tai prinsessapapereissa, sopi ne sitten sisustukseen tai ei. Ihailen sisustuslehtien nättejä, neutraaleja joulukuusia ja joulukoristeita ja joulujuhlia joissa kaikki sävyt sopii kivasti toisiinsa, mutta pitäisköhän mun tänä vuonna vähän höllätä ja pistää elämä risaisksi parilla mikki hiiri- ja joulupukkipaperilla? Onhan se joulu ja kaikki siihen liittyvä Mineallekin elämyksiä täynnä, ja vaikka kuinka oon koittanut jättää pinkin prinsessaelämän meiän kodin ulkopuolelle, tuntuu se väkisinkin olevan tytön kuin tytön mieleen. Vitsit miten helppoa poikien äiteillä on!

pikkujoulut IMG18 pikkujoulut IMG19 pikkujoulut IMG1Mä vein pikkujouluihin tän hetken lempparipiirakkaa, joka saattaa joulunakin päästä alkupalapöytään. Tämä on melkein luvattoman helppo ja niin älyhyvää että suosittelen kokeilemaan!

Italialainen salamipiirakka

Myllyn Paras pyöreä ruis-kaura piirakkapohja

2 kananmunaa

150g punaista Emmental-juustoraastetta (tai muuta voimakasta juustoa)

3dl ruokakermaa

100g ohuen ohutta Atrian Italian salamia

noin 100g aurinkokuivattua tomaattia

noin 1l babypinaattia

pinnalle siemeniä

Painele pohja voideltuun vuokaan. Sekoita munat, juustoraaste ja kerma ja kaada pohjan päälle. Kasaa päälle pilkotut salamit, tomaatti ja huuhdottu pinaatti. Viimeistele siemenillä. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.

pikkujoulut IMG20Vieläkö teillä juhlitaan pikkujouluja vai alkaako kausi olla jo ohi? Mun teemana on tuntunut olevan syö ittesi ähkyyn ja kärsi loppuilta järkyttävää närästystä, mutta minkäs teet kun useammastakaan kerrasta ei opi.. Onneksi huomenna alkaa viikonloppu ja voi taas jatkaa mässäilyä hyvällä syyllä! Niin, ja pysykäähän muuten kuulolla viikonloppunakin, mulla on jännittäviä uutisia!

JOULUKORTTIKUVAT JA PARI VINKKIÄ

joulukortti IMG1 joulukortti IMG4 joulukortti IMG6

Yksi ystävä kyseli multa viime viikolla onko mulla hyviä vinkkejä joulukortti- ja erityisesti lapsikuvaukseen. En missään nimessä laske itseäni millään tavalla osaavaksi tässä suhteessa, mutta ajattelin nyt laittaa tännekin muutaman vinkin, jos teistä jollain on vielä korttikuvat ottamatta ja aikeissa on ite toimia kuvaajana. Joulukorttikuvat ei ehkä ole paras paikka lähteä harjoittelemaan lasten kuvaamista, mutta muuten kannustan ehdottomasti keksimään kuvaan jotain vähän omaperäisempää kuin ne perinteiset lapsi sohvalle tonttulakissa ja salamalla räpsäisty kuva. Hermoja se vaatii, mutta lopputulos useimmiten palkitsee 🙂

  • Mene lapsen ehdoilla. Nälkäistä ja väsynyttä lasta on turha yrittää saada poseeraamaan paikoillaan. Jos vaan lahjonta auttaa, suosittelen lupaamaan jotain kivaa jos ensin saa ottaa muutaman kuvan.
  • Suunnittele hyvin etukäteen. Itse kuvaustilanteessa ei enää ehdi juurikaan säätää rekvisiitan kanssa, joten suunnitelma kuvasta kannattaa olla selkeästi mietittynä.
  • Älä aloita liian kunnianhimoisesti. Vaikka kuinka tekisi mieli tavoitella ihania Anne Geddes -tyylisiä asetelmia lapsen kanssa, kannattaa miettiä mihin omat taidot ja hermot riittää. Kaikki on varmaan nähnyt nailed it -kuvia, jotka monesti on lähempänä totuutta kuin se oma mielikuva 😀
  • Yksinkertainen on nättiä. Ennemmin liian vähän tavaraa kuin överisti. Tonttulakit, lyhdyt, lampaantalja, jouluvalot, paketteja, lemmikit, piparit, kaikki samassa kuvassa on jo vähän too much.
  • Kuvaa keskipäivällä valoisan aikaan. Tarkkoja, valoisia kuvia on kivempi katella kuin suttuisia tai salaman kanssa räpsittyjä ylivalaistuja otoksia.
  • Muokkaa kuvaa jälkikäteen. Pienetkin parantelut voi lisätä kuvan tunnelmaa kivasti. Jos omalta koneelta ei löydy kuvanmuokkausohjelmaa, on netin ilmainen picmonkey oikein käyttökelpoinen lisäämään aavistuksen valoisuutta, terävyyttä ja vaikkapa sävyä tai sumennosta reunoille. Mä tykkään useimmiten myös poistaa värikylläisyyttä kuvasta ja säätää sävyä hieman kylmempään päin poistaen keltaisuutta.
  • Jos mahdollista, kuvaa lasta puuhastelemassa poseeraamisen sijaan. Pientä taaperoa voi olla lähes mahdotonta suostutella aikuisen haluamiin poseerauksiin joten parhaiten toimii aito tilanne, jossa lapsella on jotain mielenkiintoista puuhasteltavaa tai ihmeteltävää.
  • Muista että yksikin onnistunut otos riittää. Et tarvitse kameran muistikortin täydeltä ammattilaistason matskua, vaan yksi onnistunut tunnelmakuva jossa hyvä mieli näkyy on otos, jonka tarvitset.

Toivottavasti vinkeistä oli jollekin teistä apua! Meidän tän vuoden korttikuvassa tulee näkymään kollaasi näitä otoksia Mineasta uudessa äitiltäni saadussa mekossa. Kuvia ottaessa Minea ei ollut yhtään yhteistyöhaluinen, räpsin pikana parikymmentä kuvaa ja lupasin tikkarin palkaksi – toimii!

JOULUKUUN EKA

piparit IMG1 piparit IMG2 piparit IMG3 piparit IMG4 piparit IMG5 piparit IMG6Sehän on jo joulukuu, viimeinen kuukausi tätä vuotta! Viime vuonna tässäkin blogissa pyöri joulukalenteri, mutta nyt en sitä tehnytkään lähinnä siksi ettei ollut oikein innostusta tai aikaa ja toisekseen, tykkään käydä keskustelua teiän kanssa kommenttiboksissa eikä joulukalenteri sitä oikein synnytä. On muutenkin vähän kaikenlaista projektia tässä, töissä on loppuvuoden hässäkät ja nautiskelen arjesta niin täysillä, että on kiva kirjoitella näitä normipostauksia ennemmin.

Joulukuun eka meni meillä maanantaiväsymyksessä, ei mitään uutta siis. Pistän raskauden piikkiin sen, ettei tänäänkään silmät meinanneet iltapäivällä pysyä auki ja suunnitellun ulkoilun sijasta jäätiin tuijottamaan pikku kakkosta kotiin. Ihan sallittua näin maanantaisin, eikö?! Illemmalla saatiin sentään jotain aikaan, Niko ja Minea leipoi nimittäin vuoden ekat piparit Minean toiveesta ja mä uhrauduin samalla syömään kolmasosan taikinasta. En välitä niinkään valmiista pipareista, mutta taikinaa voisin syödä kilotolkulla – ja oisin varmaan syönyt nytkin ellei Minea vaatisi joka asiassa itelleen samoja oikeuksia kuin mitä huomaa meillä olevan. Enää ei mee selityksenä läpi se, että äitillä on isompi maha niin äiti saa syödä enemmän, ja kaiken lisäksi salasyöminenkin tuntuu nykyään olevan täysi mahdottomuus kun Minea kuulee vaikka toiseen huoneeseen jos yritän keittiössä hiippaillen syödä herkkuja.

piparit IMG7

Aiempina vuosina oon väsännyt myös kotiin jonkun vähän erikoisemman joulukalenterin, mutta tänä vuonna mentiin siinäkin helpoimman kautta. Minea sai mummilta Legon kalenterin (vaikkei meillä vielä noita Friends-legoja ennestään ookaan) ja mulle piti tietenkin olla suklaakalenteri. En voi sietää niitä perinteisiä suklaakalentereita, joten päädyin m&m’sin versioon, tais muuten olla ehkä isoin mitä koko kaupasta löytyi 😀 Haha, kyllä, mulla on myös oltava joka vuosi kunnon kalenteri!

Huomenna olis pitkästä aikaa neuvolakäynti, vuorossa on lääkärintarkastus josta en kyllä yhtään muista viime kerrasta mitä siellä käydään läpi. Joka tapauksessa on kiva taas pienen tauon jälkeen päästä tsekkaamaan että kaikki on ok, ja ehkä saada varmistusta siihen että paineentunne ja tosi alhaalla tuntuvat liikkeet on ihan normaalia. Palataan siis raskauskuulumisiin huomenna, mutta kertokaahan vielä millaiset kalenterit teiltä löytyy? Oonko mä ainoa joka innostuu joka aamuisista suklaapatukoista ja namuista?

1 … 7 8 9 10 11 12 13