Kaikkien äitien päivänä

Tähän postaukseen ehkä ”kuuluisi” kirjoittaa jotain överisiirappista äitiydestä, ja siitä mikä etuoikeus se meille onkaan, mutta tänä vuonna totean vain, että kyllä te muut äidit tiedätte, millaista on olla äiti! Olen lukenut facebookista jo niin monta äitiyden hehkutusta, että kaikki omat sanat alkaa tuntua ehkä jopa kornilta, koska joku muu on jo sanonut ne aiemmin ja uudelleen toistettuna kaikki tuntuu vähän latteammalta. Ja tiedättehän, kuinka jokin alkaa menettää tehoaan, kun sitä toistaa liian monta kertaa? Sanotaan siis vain, että tässä ja nyt on täydellisin.

aitienpaivana IMG005

aitienpaivana IMG001

Äitienpäivän aamuna sain nukkua hieman tavallista pidempään, vaikka Minea ei oikein meinannut malttaa jaksaa odottaa, että äitin voisi käydä herättämässä. Herätys oli maailman paras, kaksi kimppuun hyökkäävää lasta lahjoineen ja onnentoivotuksineen, ja Minea oli jo pari päivää aiemmin piilottanut mun tyynyn alle oman ja Nooan tekemät piirustukset. Nooa oli kuulema piirtänyt laivan, ja ihan siltähän se vahingossa jopa näyttikin! Sain Minean kerhossa koristeleman tyynyliinan ja koko perheeltä hemmottelulahjakortin paikalliseen kauneushoitolaan. Yleensä emme Nikon kanssa osta juurikaan lahjoja ellei sitten ole jotain sellaista, mitä toinen ihan oikeasti tarvitsee tai on toivonut, ja vaikken osannut mitään pyytääkään, niin kyllähän yksi hemmottelu nyt aina on tarpeen, vai mitä?!

aitienpaivana IMG004

aitienpaivana IMG003

aitienpaivana IMG007

Jääkaapista löytyi vielä Nikon viimeviikkoisten synttärien kakun jämät, mutta päätin silti leipoa myös äitienpäiväkakun, kun olin varannut siihen kaikki tarpeet. Kokeilin ensimmäistä kertaa vähän erilaista täytekakkuohjetta, ja itse asiassa tämä mustikka-sitruunakakku toimi aika loistavasti – ehdottomasti paremmin kuin ihan perinteisen pohjan täytekakku. Suht työläs se oli tehdä, koska jouduin paistamaan pohjat kolmessa erässä (keneltä löytyy samaa kakkuvuokaa kolme kappaletta?!), mutta tätä testaan joskus ihan varmasti vielä uudelleenkin. Voisin laittaa myöhemmin reseptin tänne blogiinkin jakoon, jos joku muukin innostuu kokeilemaan. Suosittelen leipomaan esim kesän juhliin, koristelutkin kun voi tehdä supersimppelisti niin kuin mä tein.

aitienpaivana IMG012 aitienpaivana IMG011

aitienpaivana IMG009

Päivällä lähdimme Minean ja naapureiden kanssa ajelemaan Laukaaseen Kanavateatterin Viiru ja Pesonen -näytelmää katsomaan. Seuraavina viikonloppuina meillä on sen verran ohjelmaa, ettei olisi enää ehditty nähdä koko esitystä, ja näytelmä pyörii ohjelmassa vain toukokuun ajan. Minea on käynyt katsomassa paria näytelmää aiemminkin, viimeksi viime kesänä Jyväskylän kesän Satuihin kadonnut, joka oli niin jännä, että Minea olisi halunnut lähteä kesken pois. Mäki-Matissa taas viimevuotinen Pikku Vampyyri oli erittäin kiva, ja ehdottomasti mennään tänäkin vuonna, jos ohjelmistossa on jotain lapsille. Viirusta ja Pesosesta Minea tykkäsi superpaljon ja olisi jo illalla halunnut katsomaan näytelmää uudelleen. Esitys kesti tunnin ja maksoi kahdeksan euroa, mikä ei musta ole ollenkaan paha hinta laadukkaasta lastennäytelmästä. Käykää ihmeessä katsomassa, jos seuraavat viikonloput on ohjelmaa vailla.

aitienpaivana IMG010  aitienpaivana IMG008

Minealla oli eilen ekaa kertaa päällä POMPdeLUXin uudesta mallistosta saatu ihana Eifel toppi*, joka sopii aika täydellisesti Minean ihonsävyyn. Jostain syystä musta tuntuu, että näin kesän myötä Mineasta on tullut entistäkin tarkempi sen suhteen, mitä tyttö suostuu päälleen pukemaan, vaikka vaatetaisteluja meillä on jo muutenkin käyty pidemmän aikaa. Ostan nykyään jokaisen vaatteen niin, että ensin kysyn useampaan kertaan Minealta, että kuosi ja väri varmasti miellyttää, mutta siltikin välillä tulee ostettua jotain sellaista, joka ei sitten lopulta kelpaakaan ja jää kaappiin lähes käyttämättömänä. POMPdeLUXilla on sopivan tyttömäiset värit ja kuosit, ja niistä Minea tykkää lähes jokaisesta – ainoastaan kaikki kollarit on ehdoton ei, oli merkki mikä tahansa.

Iso osa lasten yövaatteista on nekin meillä POMPdeLUXia, kuten myös nuo molempien yökkärit ylemmissä kuvissa. Nooan yöpuku on jo viime kaudelta hommattu, mutta Minean Diaz-mekko* on kevät-kesäkaudelta saatu, ja yksi Minean lemppareita. En varmaan voi liian monesti kehua, että kaikki POMPin perusvaatteet on meillä kestäneet superhyvinä, ja niitä aina hamstraankin kaapit täyteen. Tästä päivästä alkaen ja kestäen aina perjantaihin 9.5. POMPdeLUXilla on verkkokaupassa meneillään kampanja, jossa näitä soft wear -malliston vaatteita voi ostaa tuntuvalla alennuksella, kun ostaa kaksi samanlaista tuotetta. Ajattelin itse tilata molemmille lapsille hihattomia toppeja ja Nooalle pitkälahkeiset yökkärit vähän reilummassa koossa jo odottamaan viileämpiä ilmoja, sillä nyt on pojille tarjolla tätä kivaa raitakuosia, ja yökkärit ja alusvaatteethan eivät yleensä edes kuulu alejen piiriin. Onko teillä muuten koskaan ollut näitä POMPin yökkäreitä ja mitä olette tykänneet? Niin, ja miten se äitienpäivä sujui siellä ruudun toisella puolella?

*sisältää mainoslinkkejä

Keittiösuunnitelmia

Säästän äitienpäivän ja viikonlopun kuulumiset huomiselle ja höpisenkin tänään siitä, mitä kuuluu meidän raksaprojektille. Olemme vihdoin päässeet siihen vaiheeseen, että rakennuslupa on saatu, kesäkuun alusta voidaan aloittaa maatyöt ja nyt suunnitellaan kaikkea talon sisäpuolelle tulevaa. Olen ollut kahden vaiheilla sen suhteen, julkaisisinko viimeisintä versiota pohjakuvasta ja talon julkisivusta täällä blogissa, sen jälkeen talo olisi nimittäin valmiina varmasti melko helposti tunnistettavissa, enkä tiedä pidänkö siitä ajatuksesta. Taidan siis ainakin toistaiseksi jättää ne pois, vaikkakin jotain rajattuja julkisivukuvia voisin seuraavaan raksapäivitykseen laittaa, sen verran fiiliksissä olen arkkitehdin piirroksista.

Sisätilojen suunnittelu on tällä viikolla polkaistu käyntiin keittiöstä. Keittiöstä kuulema aloittaa suurin osa suomalaisista, mikä varmaan johtuu ihan vain siitä, että se on yksi konkreettisimmista tiloista talossa, ja toisaalta myös aika keskeisessä roolissa. Meillä suunnittelu jakautuu monessa asiassa niin, että mä näytän Nikolle mun ihastuksen kohteet ja unelmien inspiraation ja niistä Niko sitten jalostaa, tytmää ja ideoi. Lopputuloksena saadaan toivottavasti molempia miellyttävät ratkaisut, ja uskon niin, koska sisustusmaku meillä menee aika lailla yksiin. Loistava tasapaino syntyy siitä, että mä olen selkeästi enemmän ideoija ja inspiroituja kun taas Niko osaa paremmin arvioida mitä mikäkin maksaa ja laittaa realiteetit mun lennokkaille haaveille. Se aika perinteinen nainen-mies-asetelma siis!

keittio001

1. ja 2. kuva: alvhemmakleri.se  //  3. kuva: Musta ovi

Kävin viime viikolla kiertämässä lasten kanssa muutaman keittiöliikkeen katsellen erilaisia ovimalleja ja arvioiden, mistä voisi löytyä jotain meille mieluista. Kylätimpurit toimii paljolti yhteistyössä Kalustetukun kanssa, ja heille mekin sitten päädyttiin perjantaina kyselemään tarjousta. Tiedossa on, että haluamme mattavalkoista ja melko modernia ilmettä tämän nykyisen kiiltävän keittiön jälkeen. Takaseinälle tulee kokonainen keittiöseinä joka koteloidaan lattiasta kattoon, yhdelle sivulle ainoastaan alakaapit ikkunan alle ja siitä vielä jatkumaan niemeke. Pohjakuvassa keittiötä on piirtetty myös keittiöseinän vasemmalle puolelle, mutta sen jätämme tyhjäksi ja halutessamme kalustamme sen jollain irtohuonekalulla. Emme halua keititiöstä liian tukkoista, vaikka tietenkin kaappeja karsimalla säilytystila vähenee.

Vielä emme ole päätyneet mihinkään valmistajaan, emmekä ole edes saaneet ensimmäistä tarjousta tai suunnitelmaa, mutta voin hieman kertoa millaisia asioita kävimme läpi. Takaosan keittiöseinälle nostamme uunin ja mikron, jo ihan käytännönkin syistä, sillä niitä emme oikein saa mahtumaan mihinkään muuallekaan erikoislieden takia. Samalla seinälle tulee kylmäkoneet, yläkaapit, aamiaiskaappi, mahdollisimman monta vetolaatikkoa kaappien sisään sekä nurkkaan vetolaatikkosysteemi. Kaapinovet tulee erikoispintaista nanomateriaalia, johon ei lika tartu niin kuin normaalisti valkoiseen tarttuisi, ja pienten naarmujen ilmaantuessa materiaali korjaa itse itsensä lämmön avulla. Samasta mattavalkoisesta materiaalista tulee ohut 20mm laminaattitaso. Kaikki kodinkoneet integroidaan, uuni ja mikro otetaan valkoisina ja todennäköisesti myös allaskin, mikäli löydämme jostain toivomamme keraamisen valkoisen kulmikkaan hanan.

Yhden isoimmista ongelmista tuotti liesituuletin, eli ihan niin kuin tässä nykyisessäkin kodissa, emme halua keskelle keittiötä perinteisen näköistä tuuletinputkea. Pohdimme tällä hetkellä kolmea vaihtoehtoa: kattotuuletinta (jolloin keittiöön täytyisi tehdä alaslasku), tasosta nousevaa liesituuletinta sekä uutta Boran 80cm leveää liettä, jossa tuuletin on lieden keskellä. En ole aiemmin vastaavasta kuullut, ja arvaatte varmaan että se on kallein mahdollinen vaihtoehto, mutta ainakin vielä toistaiseksi kuvittelemme saavamme sen mahdutettua budjettiin. Saa nähdä, kuinka monta myönnytystä tässä vielä joudutaan tehdä ennen kuin päästään lopulliseen keittiösuunnitelmaan, mutta hyvä se on lähteä liikkeelle siltä tasolta, mikä olisi se ihanteellisin ratkaisu. Ei ainakaan harmita jälkijäteen se, että jotain olisi jäänyt selvittämättä silloin kun siihen vielä oli mahdollisuus.

keittio002

1. kuva: skanna.fi  //  2. kuva: anna.fi  //  3. kuva: Kvik-keittiöt

Keittiön kaapin reunat on meille ratkaisevin tekijä ovimallia valitessa. Haluamme nimittäin, että ovien väliset raot on mahdollisimman kapeat, ja keittiöseinä näyttää melkein tavalliselta seinältä – tai yhdeltä huonekalulta muiden joukossa. Inspiraationi lähteenä ihan alusta saakka on ollut messutalo Maja, jonka keittiöstä tuo toinen kuva yllä on. Hetken aikaa pohdimme jopa mustaa keittiötä, mutta lopulta meillä ei rohkeus riitä asentamaan jotain sellaista, josta en ole 100% varma että siitä tykätään vielä vuosienkin päästä. Niko kyllä ehti jo nauraa, että tuskin mä tykkään yhdestäkään meidän valinnasta enää viiden vuoden päästä, mutta kyllä valkoinen vaan on valkoinen ja aina muodissa. Ellei keittiö muuten enää edusta sen ajan modernia ilmettä, niin onpahan ainakin väriltään aina muodikas, hahah!

Muutama juttu meidän keittiössä on vielä aavistuksen auki ja niihin kaipailenkin teiltä vinkkiä! Pohdimme vielä, laitetaanko niemekkeeseen syvennystä jakkaroille vai ennemmin kaapit toisellekin puolelle. Kaapeilla niemeke olisi huomattavasti linjakkaamman näköinen, mutta alkaako se myöhemmin harmittaa käytännössä, jos penkkejä ei ole?? Toinen mietittävä on vesipiste ikkunan edessä. Löytyykö teiltä keneltäkään, ja onko lasi ollut vaikea pitää puhtaana? Mä en ole mikään ikkunanpesijäfriikki, joten mietin onkohan meillä keittiön ikkuna sitten jatkuvasti roiskeissa ja muussa liassa..

Puttipajalla

Eilen vietin iltapäivää pienellä bloggaajaporukalla aivan ihanassa paikassa, Vaajakoskella Naissaaren Puttipajalla. Iltapäivään mahtui mm kuulumisten vaihtamista, pientä naposteltavaa ja kynttilöiden tekoa. Vaikkei musta ehkä ihan kynttilänvalajaa saisikaan, niin näiden herkullisten värien herättämä inspiraatio sai jo kääntämään katsetta tulevan kodin sisustukseen. Varmasti kaikkein edullisin kodin päivitys meneillään olevaan kauteen tapahtuu vaihtamalla muutama sohvatyyny ja lisäämällä pari kynttilää pöydälle. Katsokaa nyt näitäkin herkullisia keväisiä värejä!

puttipajalla IMG009 puttipajalla IMG008 puttipajalla IMG007 puttipajalla IMG006

Siinä ne mun itse tekemäni kynttilät on oikeanpuoleisessa kassissa. Aika yksiväriseksihän homma meni, mutta ihastuin niin paljon tuohon kauniiseen persikkaan että ajattein antaa kynttilöitä myös ystävilleni. Kuka nyt ei haluaisi mun itse räpeltämää lahjaa, varsinkin kun omatekoisuus paistaa kilometrien päähän?!?!

Kynttilänteon ja juttelun lisäksi tutustuimme hieman Puttipajan historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Luulen, että jokainen jyväskyläläinen tuntee nimen Puttipaja, ja jälleenmyyjien kautta yrityksen tuotteet voivat hyvinkin olla tuttuja myös muuallapäin Suomea. Puttipaja on jo 30 vuotta vanha perheyritys, joka valmistaa kotimaisella käsityöllä kynttilöitä ihan tuossa parin kilometrin päässä Vaajakoskella. Mussa herää aina kovin nostalginen fiilis, kun kuulee että yrityksen juuret ja nykyhetki on vakaasti Suomessa ja vieläpä paikallisella tasolla – nykyään kun firmat tuntuvat siirtävän tuotantoaan jo ensimetreiltä lähtien ulkomaille edullisemman hinnan perässä. Kovinkaan moni kotimainen yritys ei voi kehua sillä, että myös tuotanto tapahtuisi Suomessa. Puttipajan kohdalla tämä todella on näin, siitäkin huolimatta että tuotanto käsittää oman myynnin lisäksi joukon jälleenmyyjiä.

puttipajalla IMG005 puttipajalla IMG004 puttipajalla IMG003 puttipajalla IMG001

Meillä kynttilöiden polttaminen kuuluu talvisin arkeen, ja lasten hieman kasvettua alan jälleen tunnelmoimaan kynttilänvalossa myös muuna aikana. Olemme suunnitelleet pitävämme talomme ilmeen melko valkoisena, joten värittömyyttä on ihan kiva piristää tällaisilla värikkäämmillä kynttilöillä. Puttipajan yläkerrasta löytyy hauska näyttelytila (aukeaa yleisölle myöhemmin tässä kuussa), jossa voi käydä katsomassa esimerkkikotia sisustettuna hyvällä tyylillä ja erilaisilla kynttilöillä. Puttipajalta löytyy muitakin tuotteita kuin kynttilät, esimerkiksi pehmonallehylly on jättimäinen ja joulun aikaan on lähes pakko käydä hakemassa joulukrääsä Puttipajan joulumaasta. Minean kanssa ollaan myös joulun alla osallistuttu kynttiläntekopäivään, jossa mukana on yleensä ollut joulupukki. Ihan Puttipajan vierestä löytyy myös ihana Naissaaren kahvila, jonka lounas on testaamisen arvoinen! Käsi pystyyn, kuinka monelle Puttipaja on ennestään tuttu paikka?