Halloweeniksi pippalot?

Taas yksi mahtava viikonloppu takana, ja enää viikko töitä ennen mun ja lasten syyslomaa. Eilinen tuli vietettyä aika lailla kokonaisuudessaan kaupungilla, sillä pyörin kaupoilla useamman tunnin katsellen syksyn neuleita ja kodin uutuuksia. Useammassakin kaupassa olisi ollut upeita villaisia neuleita, joista muutaman olisin mielelläni vienyt mukanani kotiin, mutta nyt kun kodin laittamiseen on saanut panostaa ihan kunnolla, huomaan olevani todella nuuka ostamaan mitään kalliimpaa itselleni. Vaikka parin kympin neule tulisi loppujen lopuksi paljon kalliimmaksi niin itselleni kuin luonnollekin, en vain pystynyt laittamaan satasta tai paria yhteen paitaan. Ehkä odottelen joulun alennusmyyntejä, keräilen nyt parin kuukauden ajan ostoslistaa ja sitten sijoitan kunnon neuleisiin, jotka säilyvät käytössä seuraavat kymmenen vuotta.

Kävin pyörähtämässä myös Tigerissa, josta löysin halloweeniksi harmaan peruukin ja noitahatun. Mineahan ne molemmat omi heti kotiin päästyäni ja alkoi samalla pohtia, millaiset halloween-bileet tänä vuonna järjestetään. Ainut vaan, etten tiedä tuleeko tänä vuonna halloween-bileitä. Yleensä olemme Essin, Even ja Katriinan kanssa järjestäneet vuorotellen jotain, viime vuonna Essillä ja toissavuonna meillä. Nyt lähes kaikilla on kuitenkin parhaillaankin tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia elämässä, joten on ehditty muutenkin nähdä aika harvakseltaan – tuskin siihen hässäkkään enää mitään halloweenejä kaipaa. Yhtenä vaihtoehtona pohdin myös naapuruston lasten halloween-nyyttäreitä, mutta riittäisiköhän itsellä innostusta? Olen nimittäin tälle kuulle merkinnyt kalenteriin jo yhden toisen tapahtuman, joka vaatii isompaa leipomis- ja järjestelyurakkaa. Olisiko teillä ehkä linkittää jotain halloweenaiheisia postauksia, joista voisi päästä tunnelmaan ja saada ideoita? Toisaalta kun ei halloweenia ihan väliinkään tahtoisi jättää.

Synttärivalmisteluja

Ehkäpä ei ollut paras idea venyttää eilen työpäivää iltaan saakka (pakollinen!) tai tänään lähteä Even luokse Pompin kutsuille katsastamaan lastenvaateuutuuksia, kun ottaa huomioon että huomenna meillä alkaa Minean synttäreiden juhlinta. Fiksumpi, ja tunnollisempi, äiti olisi jo hyvissä ajoin alkanut kaivella koristeita laatikoista, leiponut pakkaseen, siivonnut kodin ja viettänyt illan ennen synttäreitä viinilasi kädessään katsellen Netflixiä. Vai hetkinen! Onko ihan oikeasti olemassakaan niitä vanhempia, jotka ihan oikeasti saavat kaikki synttärivalmistelut hyvissä ajoin hoidettua, ja jotka välttyvät siltä kuuluisalta viime hetken paniikilta tai tässä tapauksessa ehkä ennemminkin yömyöhään leipomiselta? Vaikka joskus olenkin aloittanut valmistelut ajoissa, en vielä kertaakaan ole edellisenä iltana mennyt ajoissa nukkumaan, koska tekemistä löytyy aina. Useimmiten seison keittiössä ”kaulin kädessä” vielä viisi minuuttia ennen vieraiden tuloa, ja hyvin todennäköisesti samalla tutulla kaavalla mennään myös tänä vuonna.

Kuitenkin jotain olen osannut tehdä toisin. Tämä vuosi on hyvinvoinnin ja downshiftaamisen vuosi, joten tässäkin tapauksessa menin joissain asioissa sieltä, missä aita on matalin. Kakku ja cupcaket on ostettu valmiina ja tänään meillä kävi siivooja, joten itselleni jää lähinnä kodin koristeleminen ja suolaisten herkkujen tekeminen. Tämä ratkaisu tuntui nyt rakentamisen ja muuton jälkeen mitä parhaimmalta, ja koska edelleenkin rakastan ihan kaikkia juhlia, halusin ajanpuutteesta huolimatta järjestää Minealle mahdollisimman ihanat juhlat. Tytön toive oli kukkakeijusynttärit, ja väreiksi valikoitui Minean toiveesta pinkki, vihreä ja vaaleanpunainen. Vielä en yhtään tiedä, millä tavalla teema kukkakeiju tulee synttäreillä näkymään, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa keksiä jotain ennen huomista kello viittä, jolloin kaverit pimpottelevat ulko-ovella. Asiasta on turha ottaa stressiä, sillä sekin on ihan yhtä hyvä vaihtoehto, jos en keksikään mitään teemaan kuuluvaa, vaan juhlat menevät pelkästään juhliessa ja kakkua syödessä. Luulen, että kovin juttu tulee joka tapauksessa olemaan se, että kaverit on saapuneet paikalle ja on pari tuntia aikaa höntsäillä kunnon sokeriövereissä. Wish me luck, sillä seuraavat kolme vai neljä päivää menee aika lailla näissä merkeissä!

 

Lähes tavallinen sunnuntai muiden joukossa

Isänpäivä, äitienpäivä, tyttöjen päivä, roosa nauha -päivä, kummilasten päivä, nenäpäivä – oli kyseessä mikä tahansa juhlapäivä, tulisi meidän koittaa muistaa ajatus näiden päivien takana muulloinkin kuin vain silloin, kun kalenteri niin näyttää. Kyllä meilläkin isi eilen sai ihan erityistä huomiota lapsilta, kun aamu aloitettiin antamalla niin itse tehtyjä kuin ostettujakin lahjoja, mutta tosiasia on se, että noille molemmille pienille oma isi on maailman tärkein, viisain ja komein mies koko maailmassa, ihan joka päivä. Isin ollessa kotona kaksi pientä silmäparia seuraa jokaista liikettä tarkkana, silloin vain isi kelpaa syliin ottajaksi ja nukuttamaan ja isin huomiosta kilpaillaan keksimällä kaikenlaista hassua – tai joskus jopa jotain sellaista, jonka varmasti tietää olevan kiellettyä ja pakottavan isin keskeyttämään kaiken muun meneillään olevan. Ei mene päivääkään etteikö lapset kyselisi isin perään heti aamulla herätessään tai etteikö Minealla olisi kymmeniä juttuja kerrottavana isille hoidosta tultuaan.

isanpaiva-img008 isanpaiva-img007 isanpaiva-img006

Vaikka isänpäivänä isejä yleensä hemmotellaan, niin meillä Minean tulkinta päivästä oli se, että isi saa tehdä lasten kanssa ihan kaiken. Eikä yhtään hullumpi ajatus sinänsä, koska mitä isyyden tai äitiyden juhlinta muuten olisi kuin sitä, että saa olla onnellinen siitä mahdollisuudesta, joka meille vanhemmuuden myötä annetaan. Vanhemmuudessa jos missään sitä tajuaa, mitä tosirakkaus tarkoittaa, kun väsyneimmilläsikin huomaat leikkiväsi piilosta esikoisen kanssa tai kerta toisensa jälkeen asetat lastesi hyvinvoinnin omasi edelle. Puhumattakaan vanhemmuuden mukanaan tuomasta vastuusta, velvollisuudentunnosta ja uhrautumisesta tai siitä, miten voi olla mahdollista että lapsi ottaa niin paljon ja siltikin antaa vähintään triplasti enemmän takaisin. isanpaiva-img005 isanpaiva-img004 isanpaiva-img003 isanpaiva-img002 isanpaiva-img001

Isänpäivä oli meillä kuin mikä tahansa vapaapäivä, heräsimme kaikki neljä samasta sängystä, kävimme brunssilla ja pulkkamäessä ja lapset kinastelivat siitä, kumman vuoro oli päästä isin polvelle lentokoneeseen. Vaikka isänpäivä on yksi vuoden tärkeimmistä päivistä, totesin hiljaa mielessäni, ettei meidän lapset tarvitse erityisiä päiviä isiä varten, koska isi on näille kahdelle supersankari ihan joka päivä.

1 … 5 6 7 8 9 10 11 … 37