Himoksella

 
Rentouttava yö Himoksella on takana ja huomenna olisi taas palattava arjen rutiineihin. Ilmat ei suosineet meitä viikonloppuna lainkaan, vaan eilen ripotteli vettä ja loppuajan kelit oli todella harmaat ja ankeat. Se ei meidän mieltä lannistanut, vaan reissu oli ehdottomasti kokemisen arvoinen, siitäkin huolimatta, ettemme kukaan käyneet rinteissä laskemassa. Keskityimme mökkirentoiluun ja kokkailimme hampurilaisia, pelasimme Aliasta ja uskaltauduimme jopa käymään Jämsän paikallisessa tanssipaikassa. Tanssiminen on aina yhtä hauskaa, mutta kyllä aamulla huomasi valvoneensa normaalia pidempään. Ei vanha vaan enää jaksa!
 
 
 Koska toivoimme irtiotoltamme vain rentoutumista ja yhdessäoloa ystäviemme kanssa, ei meille paikan oheistoiminnalla ollut merkitystä. Rinteet olisi olleet vielä auki, mutta laskettelijoita näkyi vain muutamia, kun kelit alkavat tähän aikaan olemaan näillä leveysasteilla jo melko vetiset ja lämpimät. Ajankohta ei muutenkaan ole ulkoilmalomailijoille kaikkein paras, vaan Himokselle suosittelisin reissaamaan joko reilusti ennen tai jälkeen alkukevään.
 

Minealla oli sujunut sillä välin kotona vanhempieni kanssa taas erinomaisesti. Oli sydäntälämmittävää tulla kotiin, kun Minea tuli vastaan iloisena äitiä ja isiä huutaen eikä tuntunut ikävöineen meitä poissaollessamme lähes ollenkaan. Minea oli eilen päässyt Peukkulaan leikkimään ja olohuoneessa odottaa purkamatta kassillinen uusia vaatteita, kyllä kelpasi tytön siis olla hyvässä hoidossa! Minullakin oli muuten reissussa uudet housut päällä, joita olen jo jonkin aikaa etsiskellyt. Cubuksella ihastuin näihin metsänvihreisiin farkkuihin, mutta kaikki pienet koot oli useimmista liikkeistä loppuunmyyty. Nämä bongasin viimein Hennesiltä ja samalla mukaan lähti kuvan paita, jota olen tykännyt pitää päällä väärin päin eli napit edessä. 🙂 Mitäs sanotte farkuista, hitti vai huti?

tänään

 
Jos nämä ulkoilukuvat olisi otettu tänään, näkyisi niissä aika paljon vähemmän auringonpaistetta ja melko paljon enemmän loskaa ja taivaalta sataisi räntää. Niin kiva ilma on meillä täällä Jyväskylässä tänään ollut, ja varmaan aika monessa muussakin pitäjässä ympäri Suomea. Samassa puistossa kuitenkin ulkoilimme kuin näissäkin viime perjantain kuvissa ja kävimmepä myös tutustumassa Minean ehkä tulevaan perhepäivähoitajaan. Sain nimittäin kuulla tällä viikolla perhekahvilassa täydellisestä hoitajasta, jonka paikat kuitenkin ensi syksyksi on kaikki jo varattu. Hän sitten ystävällisesti suositteli toista hoitajaa ja hyvin lupaavalta ja ihanalta tämä hoitaja vaikuttikin, kun pikaisesti tänään hoidontarpeesta keskustelimme.
 
Minea sai eilen meiltä nimipäivälahjaksi ison puisen Luhta Homen M-kirjaimen, joka oikeasti on avainkaappi, mutta itse suunnitelin sitä korurasiaksi. Enpä vain osaa päättää jääkö kirjain puun väriseksi vai pitäisikö se maalata valkoiseksi ja ehkä jotenkin koristella. Onko teillä ideoita? Kirjaimen saa taitettua kokonaan auki ja sisällä on pieniä lokeroita ja muutama naulakko. Äitini kyllä toi Minealle toisen korurasian, josta näitte kuvia muutama päivä sitten, joten en tiedä, koitanko keksiä tälle jonkin muun käyttötarkoituksen tai pääseekö kirjain vain koristeeksi hyllyn päälle.
 
Huomenna tapahtuu taas jotain harvinaista ja Minea jää mummin ja ukin kanssa kotiin kun me lähdemme Himokselle mökkeilemään. Mukamme lähtee kaksi ystäväpariskuntaa ja tiedossa on rentoutumista, syömistä, hyvää seuraa ja toivottavasti myös hyvät yöunet!

Ihanaa viikonloppua!

P.S. Viime aikoina olen ilostunut suuresti blogin uusista lukijoista ja kommenteistanne. Tietenkin myös tutut, vanhat lukijat ovat lähellä sydäntä. 🙂 <3

nimipäivä

Minea kullanmurumme viettää tänään jo toista kertaa elämässään nimipäiväänsä. Tyttö sai nimensä viime vuonna vasta juuri ennen toukokuun nimipäivää eikä tilaisuutta silloin juhlittu mitenkään erikoisesti. Vielä siinä vaiheessa, kun Minea helmikuussa syntyi kuukautta ennen laskettua aikaa, meillä ei ollut nimeä päätettynä eikä hätäkastelappuun oltu kirjoitettu mitään. Olimme pyöritelleet mielessämme Minea-nimen lisäksi muun muassa Amandaa, Ilonaa ja Monaa, mutta selvää oli että toiseksi nimeksi tulisi sama kuin minulla mikäli saisimme tytön.
Kastejuhlasta monilla tuntuu olevan omat hauskat tarinansa kerrottavana, ja olenpa kuullut sellaisistakin, joissa kastemekko on saanut kahden suvun edustajat vastakkain. Meillä kävi lopulta niin hassusti, että Minea piti päivän aikana kolmea eri mekkoa: molempien vanhempiensa sukujen kastemekkoja sekä tilaisuutta varten ostettua juhlamekkoa. Melkoista vaatteiden vaihtamista se oli, mutta saimmepa ainakin tytöstä kuvat kaikissa mekoissa ja molempien suvut pysyivät tyytyväisinä. 🙂 
Onko muilla kenties vastaavia kokemuksia?
Tänään me aiomme herkutella valkosuklaisella mud cakella, mutta halusin jakaa kanssanne tämän ihanan lumivohveliohjeen, jota kokeilin sunnuntaina. Ohjeen löysin uusimmasta Gloria-lehdestä (4/2013) ruokabloggaaja Hanna Gullichsenin ja miehensä Alexanderin reseptivalikoimasta. Vohveleista tulee uskomattoman rapeita ja ilmavia, ehdottomasti parhaita maistamiani!
Lumivohvelit
(noin 10 kpl)
4 dl kuohukermaa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä
hyppysellinen suolaa
1 mukillinen vastasatanutta lunta tai 1/2 dl jääkylmää vichyä


Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita eri kulhossa vesi, jauhot, suola ja puolet kermavaahdosta tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä kymmenisen minuuttia.
Lämmitä vohvelirauta kuumaksi ja sekoita loppu kermavaahto sekä lumi tai vichy taikinan joukkoon. Paista voisulan kanssa noin 3 minuuttia per vohveli.
 
 
Lapsuudessa meillä ei ole ollut tapana juhlia nimipäivää mitenkään erityisesti, koska minun nimeäni ei ole ollut kalenterissa kuin vasta muutaman vuoden. Ehkä vanhempani eivät tästä syystä sitten halunneet juhlia veljenikään nimeä kovin suurin menoin. Minean nimipäivästä tuskin teemme mitään spektaakkelia tulevaisuudessakaan, mutta en voinut malttaa olla ostamatta pientä lahjaa, joka Sokoksen alekorissa selvästi odotteli Minean huoneeseen pääsyä. Siitä kuvia huomenna, mutta tässä vielä poimintani loppuviikon Hulluilta päiviltä. Kuinka on teidän shoppailut sujuneet? Itse olen tappiomielialalla luovuttanut yrittämisen, kun keskiviikkona jäi saamatta MK:n balleriinat itselle ja Mayoralin takkikin on Minealle tulossa koossa 98cm. Suututti kovasti, kun tuotteet ehti loppua sillä välin, kun näpyttelin luottokortin tietoja koneelle. 🙁 Jos jollain on tarvetta tyttöjen Mayoralin kevättrenssille niin viestiä tännepäin!