Jouluinspiraatio hukassa

Kun ymmärsin jouluun todella olevan reilu viikon verran aikaa, ja varsinkin sen ettei meillä ole enää yhtäkään perheviikonloppua edessä ennen aattoa, alkoi tuntua siltä, että tämä joulu oli nyt sitten tässä. Ei tullut viikkojen mittaista joulufiilistelyä, hyvissä ajoin aloitettua leipomisurakkaa tai sen enempää tunnelmallista joulukotiakaan. Ei tullut edes joulukortteja lähetettyä tänä vuonna eikä vähitellen hankittuja, vain tarpeeseen ostettuja joululahjoja.

Mitä sitten saimme? Viimeisen viikon (ehkä jopa päivän) lahjapaniikin, yöaikaan väsätyt joululaatikot, viime tipassa haetun kuusen ja kaupan päälle pienen lomaflunssan, joka uhkaavasti meinaa Nooalla kehkeytyä vielä pahemmaksikin. En tiedä, kasasinko tälle joululle liikaa odotuksia ja etenkin tälle joulunodotukselle, koska viime vuosi meni niin huomaamatta ja ihan liian nopeasti ohi. Olin ajatellut, että tänä vuonna on aikaa ja luulin osaavani organisoida niin hyvin, ettei viime hetkillä tarvitsisi muuta kuin nauttia. Aikaahan tässä vieläkin on vähän jäljellä, mutta töissä suorittaminen minuuttiaikataululla ja iltapäivät, jolloin ei jaksaisi enää tehdä mitään, ovat vieneet kaiken inspiraation. Yksinkertaisesti en ole jaksanut ja ehtinyt ideoida mitään, puhumattakaan toteuttamisesta.

Tehtävälistalleni viikonlopuksi olen kasannut ainakin kahden laatikon valmistamisen pakkaseen, taatelikakun leipomisen, yhen himmelin loppuun tekemisen, viimeisten pipareiden koristelun sekä kuusenkoristeiden askartelun ja ostamisen. Tähän lisäksi on yksi Leon leikkimaan reissu ja kauneimmat joululaulut -tapahtuma. Muuten paketti voisi pysyä kasassa, mutta ratkaistavana on vielä se, miten yhtään mikään näistä onnistuu yhden 3-vuotisuhmaa potevan säätäjämiehen kanssa. Olen nimittäin ihan tosissani alkanut epäillä, että joku on vaihtanut hymyilevän, edes joskus tottelevan ja pusuja jakavan poikani johonkin pahimpaan mahdolliseen kiukuttelijaan. Sanokaa, että tämäkin vielä joskus on ohi?

Vaikka siltä saattaa juuri nyt kuulostaa, niin en ole vaipumassa epätoivoon, ehkä ennemminkin luovutan kaikkien tavoitteiden suhteen, yritän parhaani ja katson miten lopulta käy. Jos ei ole tavoitteita ollenkaan, on pienikin aikaansaannos kotiin päin. Sekin on jo plussaa, jos huomenna saisin illalla avattua jouluradion ja glögipurkin. Joulusuklaista ei onneksi tarvitse kantaa huolta, sillä näiden viime päivien perusteella ne on kaikki ostamani kolme pakettia jo syöty viikonlopun aikana – kuinka sitä muutenkaan näistä hommista selviäisi!

6 Comments

  1. mari joulukuu 15, 2017

    Älä murhedi. Meitä on monta, jotka toivoisivat voivansa keskittyä nauttimaan…
    Kiire tappaa luovuuden ja niin siinä lähes aina käy, että jouluideat eivät syksyn kiireissä ehdi edes syntyä.
    Harmittaa, mutta elämäähän tämä vain on.
    Joulutunnelmaan voi päästä vielä välipäivinäkin, jos on ehtinyt levätä 🙂

    Vastaa
    • Melina joulukuu 15, 2017

      Kiitos tsemppauksesta, ehkä tämä vielä tästä iloksi muuttuu <3 Ja ihanaa joulun odotusta sinulle!

      Vastaa
  2. Satu joulukuu 15, 2017

    Täällä kotiäitinä ku olen (1v ja 8v) olettaisi että ihana joulu olisi hiipinyt kotiimme, piparintuoksua ja lahjapaperin rapinaa yms…. ja pa…n marjat! Sukulaisia tulossa tupatäyteen aattona niin ei ole edes menua suunniteltu, tähti sentään loistaa ikkunassa. Siivoukset unohdan, himmenetään valoja ja nautitaan siitä mitä keretään/jaksetaan tehdä! Rentoa joulua sinulle!

    Vastaa
    • Melina joulukuu 15, 2017

      Juurikin näin, ihan oikea asenne sinulla! Ei joulu saa olla mikään ”pakko tehdä” tapahtuma, vaan tulisi keskittyä niihin asioihin, joita on kiva tehdä. Helposti innostuvana ihmisenä on vain hankala priorisoida kun haluaisi tehdä kaikkea, mutta ehkä suurin ongelma on siellä pään sisällä – kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään. Ihanaa joulunaikaa myös sinne <3

      Vastaa
  3. Minttuliini joulukuu 15, 2017

    Voi kuule,elä stressaa! Mää oon kans luullu,et tänä vuonna ehin ja muistan valmistella kaikkea ajoissa, ettei viimeiselle viikolle jäis juuri mitään ja ehtisi nautiskella enemmän. Vaan onpa jäänyt hommia, vähintään puolet lahjoista,osa leipomuksista ja siivoilut on edessä. Vaan oon nyt ajatellu ottavani sen siltä kantilta, että tämä valmisteluhan on osa joulua! 🙂 ja teen vain ne tärkeimmät ettei menis suorittamiseksi, että osaa nauttia siitä mitä tekee joulun eteen. Ja siis mullakin on näitä lapsukaisia tässä,joiden kanssa pitää yrittää saada tehdyksi. 1v9kk ja 4v. kaks koululaista ei onneksi pistä kapuloita rattaisiin vaan heistä on jopa apua!
    Mutta siis, tsemppiä sulle valmisteluihin ja koita ottaa rennosti!<3

    Vastaa
    • Melina joulukuu 16, 2017

      Kiitos tuhannesti! Aivan totta joka sana, näin yritän itsekin ajatella. Rakastan juuri tätä jouluun liittyvää valmistelua, ja siksi keksinkin kymmeniä asioita, joita haluaisin tehdä. Ongelma kuitenkin on se, ettei kaikkea mitenkään ehdi tehdä kun käy töissäkin, joten pitäisi osata paremmin priorisoida eikä kuvitella pystyvänsä ihan kaikkeen. Ihanaa joulunaikaa teille!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.