Pablon elämää

neulepaita / Benetton
Paljon ennen kuin Minea oli edes ajatus mielissämme, tuli meille ensimmäinen lapsi, Pablo. Pablon kolmen ensimmäisen vuoden aikana se sai kaiken huomion itselleen: Pablo sai tulla sohvalle ja joskus aamuisin jopa sänkyyn, Pablo pääsi syliin lähes aina kun sitä huvitti, Pablon kanssa käytiin koirapuistossa ja autoilemassa viikonloppuisin, Pablo sai uusia leluja, Pabloa rapsutettiin paljon, Pablo sai huomiota kylässä käyneiltä vierailta, Pablon terveyttä hoidettiin säännöllisesti lääkärillä, Pablon kanssa juteltiin lähes joka hetki kotona oltaessa ja Pablolle suunniteltiin uraa tryffelikoirana. Nykyään Pablon elämä on jotain muuta: Pablo saa nukkua sohvalla, sänkyyn Pablolla ei ole mitään asiaa, Pablo pääsee Nikon syliin aina välillä, Pablo saa leikkiä naapurien koirien kanssa, Pablo pääsee autoilemaan lähinnä silloin, kun lähdemme kaikki kohti Hollolaa, Pablo rikkoo kaikki uudet lelunsa, Pabloa rapsutetaan silloin kun ehditään ja muistetaan, Pablo saa huomiota kylässä käyviltä vierailta, kun se alkaa hyppiä tajuttuaan, että kaikki huomaavat vain Minean, Pablon terveyttä hoidetaan kotikonstein ja joskus lääkärillä, Pablon kanssa joutuu käydä puolihuutaen läpi asioita, joita saa ja joita ei saa tehdä ja Pablosta on hyötyä Minean viihdyttäjänä. On rankkaa olla esikoinen, kun perheeseen tulee uusi vauva.

Päivän asu 001

Neule / Benetton, 
shortsit / Burberry, 
liivi / Lindex, 
pipo / H&M, 
säärystimet / H&M,
tossut / Zalekua, 
sukkahousut / KappAhl

Tiedättehän ne muotiblogien päivitykset, joissa bloggaaja kuvaa omaa päivän asuaan, jotta kaikki lukijat voivat sitten rynnätä kauppaan ja ostaa samanlaiset vaatteet? Itsekin tähän varmaan sorrun lähitulevaisuudessa, kun pohdiskelin käyttöä kaapissa lojuville langoille ja samana päivänä katselin kalastajan vaimon neuloksia hänen blogissaan.. No, joka tapauksessa tämän päivän kuvat ovat Minean päivän asusta. Liivi on aivan upouusi syksyä varten hankittu (yksi harvoista omista ostoksistani) ja shortsit ovat ylisöpöt ukin tuomat Tukholman tuliaiset. Loput taitaakin olla mummin ostoksia, niin kuin suurin osa Minean vaatevarastosta.

Elämää, ei sen enempää

paita / Esprit, 
puolipotkarit / Tutta
Lauantai-ilta meidän perheessämme on nykyään kuin mikä tahansa muukin ilta, ja päiviä rytmittää Minean ruoka- ja nukkumisajat. Viikonloppuisin päivän kohokohta on monesti se, kun pääsee Prismaan tai Citymarkettiin pyörimään hyllyjen väliin ja kaupan kahvioon syömään pullaa seuranaan eläkeläiset. Arkena elämään jännitystä tuo sen pohtiminen, vaunuillaanko naapurin kanssa Valintataloon vai Siwalle. Myöskään Jyskän varastomyymälä ei ole huono vaihtoehto, varsinkaan jos haluaa ostaa ”jotain hieman erikoisempaa”. Tiistaipäivät rikkoo rutiinin, kun heti aamusta starttaa muskari ja iltapäivällä meno jatkuu vauvakerhossa. Keskiviikkoisin lähiostarilla kokoontuu perhekahvila, mutta sen vakituiseksi jäseneksi en vielä itseäni halua sanoa. Tätä on kotiäidin arki, ja viikonloppu, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois.