Putiikkipäivä vol 2

Meidän Keski-Suomen bloggaajien Putiikkipäivän ensimmäisessä osiossa vierailtiin De Cafessa, Sisustus Ilossa ja Sisustuskärpäsen kioskissa, mutta matka jatkui vielä näiden jälkeen neljään kiinnostavaan ja käymisen arvoiseen paikkaan.

Kioskin jälkeen vuorossa oli kauppa, jonka voin varmasti sanoa tulevaisuudessa kuuluvan suosikkeihini, suuntasimme nimittäin Marimekolle. Marimekon klassiset kuosit on meille kaikille suomalaisille tuttuja, vai kukapa ei olisi omistanut jotain unikko-kuosista sen kulta-aikana. Unikko saa ensi vuonna juhlavuotensa kunniaksi ainakin mustavalkoisen ulkoasun, ja klassikoiden lisäksi löysin monta ihastuttavaa kuosia tämän hetken uutuuksista. Pienenpienen hankinnan tein jo lauantaina, mutta joulun Kuusikossa-kuosi ihastutti niin valtavasti, etten melkeinpä oo saanut nukutuksikaan ajatellessa mustavalkoisia kuusia meidänkin olohuoneessa ;)!

Aika moni muukin meiän porukasta huokaili Kuusikossa-kuosin edessä, mutta huokaukset ei loppuneet siihen, vaan Pienikamari vain nosti sisustuskuumetta entisestään! Pienikamari on meidän jyväskyläläisten oma ylpeys. Kyllä täältäkin löytyy jotain ihanan omalaatuista ja niin kiinnostavaa, että muuallakin Suomessa mielenkiinto on herännyt tätä putiikkia kohtaan. Onneksemme Pienikamarin nettikauppa avataan pian ja pääsemme tulevaisuudessa kotisohvaltakin selailemaan valikoimaa, joka sisältää lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Pienikamari on pikkuruinen lelukauppa, josta voi tehdä löytöjä niin äideille kuin tyttärillekin. Pieneen tilaan on saatu mahtumaan valtavat määrät kiinnostavia esineitä, on nukkekodin kalusteita, pehmoleluja, astioita, koruja, karkkia, pelejä, pikkuautoja, pieniä salkkuja… Pienikamari on kauppa, josta etsivä löytää ja aika pysähtyy, kun yhden hyllyn edessä voi seisoskella ihmettelemässä ties kuinka kauan. Ja krääsää karttaville voin sanoa, ettei täältä löydy niitä halpamuovisia, persoonattomia markettitavaroita, vaan aitoja muistoja.

Pienikamarista hyppäsimme maalaisromantiikan ja joulun tunnelmiin Pentikille. Pentik on kotoisia tuoksuja, muhkeita tekstiilejä, maanläheisiä sävyjä ja kuuluisan tyylikkäitä paketteja. Pentikin myymälässä ihastelin punaiseksi sisustettua joulua, ja mukaani lähti yksi erityisen kaunis joulukoriste, josta postailen vielä myöhemmin ihan erikseen. Pentikin hopeinen joulupuu olisi myös upea joulunajan koriste eikä ihmekään, että siitä on tullut valtava blogihitti. Kuinka monelta teiltä se löytyy kotoa tai haavelistalta?

Mahtavan päivän tunnelmia menimme purkamaan Figaron Winebistroon, jossa omistaja viihdytti meitä tarinoillaan sekä herkullisilla tapaksilla ja viineillä. Jäin ihmettelemään, miksen vielä koskaan aiemmin ollut Winebistrossa käynyt, paikka kun tuntui jo ensinäkemältä niin omalta. Winebistrossa on kivan lämmin ja kotoisa tunnelma eikä yhtään huono ollut viinitarjontakaan ;)!

Viinin kaveriksi Winebistrosta saa purtavaa, ja löytyyhän seinän toiselta puolelta Jyväskylän lempiravintolani Figarokin. Meiän ilta Winebistrossa oli juurikin niin ihana kuin mahdollista, paljon naurua, herkullisia makuja, puheensorinaa, hyviä viinejä ja parasta seuraa! Valtava kiitos teille ihanat naiset! Olen varma, ettei lauantai jää viimeiseksi!

sini-valkoista päällä Rosson sunnuntaibrunssilla

Viime viikonloppuna saimme vaihtaa pyhävaatteet päälle, kun kävimme sunnuntaina maistelemassa herkkuja Rosson brunssilla. Jyväskylässä aika harvoin järjestetään brunsseja, mikä on tosi harmi, sillä ite ainakin tykkään niistä enemmän kuin perinteisistä aamupalapöydistä. Eikä meidän perheen ihan niin helppo olekaan ehtiä hotellien aamupaloille, kun usein viikonloppuisin sängystä noustaan ylös vasta siinä yhdeksän kieppeillä ;)!

Tämä Rosson brunssi oli mielestäni ihan hintansa veroinen, vielä kun mukana menossa oli Minean lemppari Herra Hakkarainen, joka toimittaa meillä unilelun virkaa. Brunssi järjestetään täällä vielä uudelleen tulevana lauantaina ja sunnuntaina, ja muidenkin paikkakuntalaisten kannattaa selvitellä aikatauluja Rosson sivuilta. Sieltä löytyy myöskin brunssin menu, joka oli melkoisen kattava alkusalaateista jälkiruokapöytään.

Minealle pääsin pukemaan ekaa kertaa siniraidallisen Pompin neuletakin (miten ihmeessä se on kaappiin unohtunut!?) yhdessä Nextin tunikan kanssa. Neuletakki tuli meille alunperin curryn värisenä, mutta jouduin sen lopulta vaihtamaan kun kolmen sovitusyrityksen jälkeen totesin, ettei Minea suostu pukemaan neuletakkia päälleen. Ei siinä auttanut muu kuin uskoa tytön napakkaa ’Ei haluu pukea tätä!’ ja lähettää neuletakki vaihtoon. Vaaleansininen menikin sitten päälle heti ekasta yrityksestä, joten taisi olla tarkalla tytöllä vain sanomista äitin värivalintojen suhteen! Löytyykö muilta näin tarkkoja pikkutaaperoita?

Kuvissa näkyy muuten kivat puiset hedelmät, jotka ostin kaappiin odottamaan jo melko kauan aikaa sitten Leikkien-lelukutsuilta. Vasta nyt Minea on ymmärtänyt, miten hedelmiä tulee leikata puuveitsellä, ja nykyään niitä syötetään kaikille perheenjäsenille päivittäin. Tarkka tyttö muuten tässäkin asiassa, sillä pöytään ei koskaan kateta rikkinäistä posliinikuppia, ja leikkien jälkeen astiat viedään aina nätisti omille paikoilleen! Kuka teillä siivoaa päivän päätteeksi leikit vai siivoaako kukaan :)?

ihana uutuus Marimuksu ja alekoodi

Tulihan sekin aika elämässäni kun hurahdan täysillä suomalaiseen designiin, vaikka vielä vuosi sitten hurrasin niin kovasti mannermaisen, Lexington-henkisen sisustuksen puolesta. Vaatteissa tyylini on jo pitkään pysynyt melko muuttumattomana, oma vaatekaappini pursuaa valkoista, beigeä, mustaa, harmaata ja tummansinistä eikä Minealtakaan niin kovin värikkäitä vaatteita löydy. Tähänkin on vähitellen ollut muutosta ilmassa, ja oonkin hankkinut joitain värikkäämpiä vaatekappaleita etenkin Minean kaappiin. Yksittäisinä väripilkkuina ne onkin parhaita, kun yhdisteltävyys perusväreihin on helppoa!

Viimeisimmän pirteän hankinnan syksyn synkkyyteen tein Minealle Marimuksusta, joka myy Marimekkoa, Aarikkaa sekä lapsille lisäksi Ruskovillaa, Geggamojaa ja Molo kidsiä. Valikoimassa on niin paljon kaikkea kivaa, että ostoskoriin tahtoisi klikkailla vähän sitä sun tätä ja shoppaillessa lista sen kuin kasvaa.

Marimuksun vaatepuolella etenkin Marimekko on hyvin edustettuna, ja perheen pienimmille on tarjolla selkeälinjaista Suomi-designia kivoilla kuoseilla. Vai mitä sanotte noista mustavalkoisista leggareista tai söpöstä autohaalarista? Meidän pieneen omenoita rakastavaan tyttöön uppoisi täydellisesti omenakuviot, tai oikeastaan kaikki kuvioilla varustetut vaatteet on tällä hetkellä kovassa huudossa!

Koska sisustusmakuni on tällä hetkellä täysin kallistunut selkeälinjaisiin skandinaavisiin linjoihin, hullaannuin totaalisesti Marimuksun kodintuotteista! Voisin kertaheitolla tilata tyynyt, uuden astiaston, tekstiilejä sekä teekannun, puhumattakaan pussukasta! Kaikki nämä olisi myös loistavia joululahjavinkkejä, ja muutaman taidan tilatakin sukulaisille (sekä itelle ;)) jemmaan. Tuleeko teille pakko saada -fiilistä näistä?

Erityisen kiva juttu on, että saan tarjota teille lukijoilleni alekoodin Marimuksun nettikauppaan, jolla saatte -15% normaalihinnoista pois (ei koske Ruskovillaa, voimassa 10.11. asti). Kampanjakoodi minishow tulee syöttää sivun yläkulmaan jo sivuille mennessä, ja sivusto näyttää alehinnat valmiiksi. Koodi koskee myös Marimekon uutuuksia, joten nyt kannattaa hankkia joululahjat, ja huomenna ehtii varmaan tilata vielä isällekin jotain kivaa :)!

nimikointitarroja

Jokunen viikko sitten minuun otettiin yhteyttä ja kysyttiin haluaisimmeko testata vaatteiden ja lelujen nimikointituotteita. Mielenkiintoni heräsi heti, sillä olin juuri samalla viikolla (jälleen kerran) unohtanut Minean lapion ja haravan lähipuistoon viikonlopun yli. Onneksi meidän puistossa käy mukavia ihmisiä, jotka ymmärtävät näitä unohtelevia äitejä ja keräävät lelut siististi hiekkalaatikon reunalle odottamaan niitä kaipailevaa lasta.
Olin jo moneen kertaan vannottanut itseäni, että hakisin kaupasta tussin, jolla nimen saisi kätevästi ikuistettua hiekkaleluihin, mutta tilalle sainkin jotain vielä hienompaa, ja myös näkyvämpää. LABELYOURSELF ystävällisesti lahjoitti meille tuotteitaan laajasta valikoimasta, josta olisin voinut valita vähän enemmänkin kuin nämä tarrat ;). Etenkin nimikoitu vauvanpeitto olisi ihana lahja ristiäisiin tai rannekkeet omalla tekstillä olisivat kiva lisä esim lastensynttäreillä.
 
Myydyinpiä tuotteita LabelYourselfin valikoimassa on varmasti silitettävät ja ommeltavat nimilaput vaatteisiin. Niitä olisin itsekin varmasti tilannut, jos Minea menisi syksyllä päiväkotiin, mutta meillä vaatteiden sekoittuminen muiden lasten kanssa tuskin on ongelma perhepäivähoidossa. Tilaamani Stikins-tarrat sopivat myös vaatteiden ja astioiden nimikointiin (ovat kivan ohuita ja joustavia), sillä ne kestävät pesukoneessa. Vaikka nokkamukit tai juomapullot harvoin pääsevät ystävien kanssa sekoittumaan, niin ajattelin laittaa muutaman tarran myös Minean pulloihin, ihan vain siksi, että ne näytti kivalta :)!

Tilasin myös pyöreitä tarroja well done -tekstillä itselleni tsemppitarroiksi :). Yksi pääsi lenkkareihin, toinen jääkaappiin ja yksi vessan peilin taustapuolelle, jotta se näkyy joka kerta kun peilin oven avaa. Loput aion käyttää töissä sekä itseni että työkavereideni iloksi. Värit näihin tarroihin sai päättää itse, minä valitsin valkoisen tekstin harmaalla pohjalla. Jälkiviisaana täytyy sanoa, että musta teksti olisi toiminut ja näkynyt paremmin, mutta miellyttäähän ainakin värit sisustussilmääni.

Nämä tarratuotteet oli minulle ihan uusi juttu, mutta omasta lapsuudestani muistan ommeltavat nimilaput, joita äitini taisi aina tilata jostakin postikuvastosta tai saada jonkun lehden kylkiäisenä :). Niitä äitini sitten ompeli ennen kerhon tai koulun alkua muutamana iltana, ja lopulta ne sitten harsittiin pois kun vaatteet laitettiin kiertoon. Vieläköhän löytäisin jostain kaapin pohjalta vanhan vaatteen omalla nimilapulla..?

Lego Duploja

 Koko maailman ykköslelu, ja ehkä yksi tunnetuimmista tuotemerkeistä, on meilläkin aika ykkönen. Ihan ensimmäiset Lego Duplot Minea sai vasta vähän ennen 1-vuotispäiväänsä, ja nyt niitä saatiin jo kolmas pakkaus, kun pääsin ilokseni buzzadorina testaamaan uusia taaperon rakennus- ja leikkikuutioita. Lego Duplojen suositusikä on 1,5 vuodesta eteenpäin, mutta Minea on ollut niistä kiinnostunut jo hyvin pienestä saakka. Nyt päälle 1-vuotiaana ne on jo niin lemppareita, että lähes joka päivä nämä värikkäät muovipalikat on leikeissä mukana.
Ensimmäisen Duplo-pakettinsa saatuaan Minea kantoi joka aamu ensimmäisenä parin viikon ajan laatikon keskelle olohuonetta ja käski komentavasti avaa. Näin tyttö tekee joskus nykyäänkin ja levittää kaiken kukkuraksi koko komeuden pitkin lattiaa. Minä itse en tunne yhtäkään perhettä, josta ei Legoja löytyisi, ja useimmiten muovileluja karttavat vanhemmatkin hyväksyvät Legot lastensa leikkeihin. Olen hyvin tykästynyt siihen, ettei Duploja nykyään valmisteta pelkissä värikartan perusväreissä, vaan meilläkin niitä on valkoisia, vaaleanvihreitä, hempeitä vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia. Ihan huippua olisi, jos Duploja ilmestyisi joskus koko paketillinen valkoisena tai tämän hetken muotiväreissä musta-valkoisena!
Meidän saamamme aloitussetti oli Minealle erityisen mieluinen, koska laatikosta löytyi pieni keltainen karhu. Tyttö tykkää yli kaiken lukea eläinkirjoja ja toistaa eläinten nimiä ja ääniä perässä. Minean mielestä yksi parhaista on kaau ja karhun murina. Duplo-karhu on meillä päässyt muun muassa takapihalle leikkeihin ja ammeeseen uimaan Minean mukana. Edellisessä ostamassamme pakkauksessa tuli kaksi pupua ja niiden avulla harjoittelimme sanomaan pupu ja löytämään eri eläimiä isosta kasasta leluja.
Nämä saamamme rakennus- ja leikkipalikat on erityisen toimivat ihan ensimmäiseksi Duplo-rakennussarjaksi, sillä pakkauksen kannesta saa erinomaisen alustan leikeille. Alustaan on helppo jo ihan pienten käsien saada kiinnitettyä palikoita, ja Minean ikäinen osaa jo yhdistellä siihen useampia rakennelmia päällekkäin. Ensileikkeinä myös palikoiden irroittaminen toisistaan on mukavaa, ja miksei isompikokoisia Duploja voisi ihan vain pureskellakin kasvavilla pikkuhampailla niin kuin ystäväni lapsi meillä kyläillessään. 🙂
Vielä niille jotka eivät tiedä, mitä buzzadorina toimiminen tarkoittaa kerron, että Buzzadorina pääsee testaamaan erilaisia tuotteita ja palveluita omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Tuotteista kerrotaan testauksen aikana sosiaalisessa mediassa sekä kasvotusten ystäville ja lopuksi kirjoitetaan raportti omista kokemuksista. Monesti kampanjan mukana saa ystävilleen jaettavaksi näytteitä tai alennuskuponkeja. Jos kiinnostuit niin liittymään pääset TÄÄLLÄ.

äkäpussi

 
Tämä päivä on mennyt uusiin hiuksiin totutellessa, uusimpia ystäväpiirini vauvauutisia hehkuttaessa (jo neljännet tämän vuoden puolella) ja Minean uuden asenteen kanssa taistellessa. Aika paljon uutta yhteen päivään siis. Ehdin juuri viime viikolla sanoa ääneen, kuinka kiltti Minea mielestäni on ja eiköhän se jo kostautunut tällä viikolla. Ei koskaan pitäisi kiitellä, kuinka tosi hyvin jokin sujuu, koska se on varmasti karman laki, että eipä suju enää siitä eteenpäin. Minea on kiukutellut parina päivänä oikein kunnolla ja tuhmia tehdessään luo minuun vahingoniloisia katseita. Mitä ihmeen esiuhmaa tämä on?! Vaiko tulikohan tämä kiukku siitä, kun äiti on ollut yön poissa viikonloppuna ja vielä sen päälle eilen pari tuntia parturissa..?
Meillä kävi leikkimässä Minean hyvä ystävä Elsa, ja tähän päivään saakka tytöillä on leikit aina sujuneet uskomattoman hyvin. Joko he työntelevät toisiaan taaperokärryllä, puuhastelevat yhdessä jonkin lelun kimpussa tai juoksentelevat päättömästi ilosta hihkuen. Mutta tänään meno oli aivan toista luokkaa. Molemmat kiinnostuivat juuri siitä samasta lelusta ja Minea oli mustasukkainen kaikesta, mihin Elsa koski. Jos Elsa vei Minean nenän edestä jotakin niin Minea alkoi huutamaan kurkku suorana tätä suurta vääryyttä ja juoksi äitin helmoihin kantelemaan. Mitä meidän nätisti leikkivälle lapselle oikein on tapahtunut? Ja miten tähän pitäisi äitinä reagoida? Toruminen varmasti on paikallaan ja se tuntui jollain tasolla tepsivänkin, kun Minea suuttui siitä entistä enemmän. Toivottavasti tämäkin on vain nopea vaihe ja rauha palaa maahan mahdollisimman pian. Muuten tämän äitin rentouttavat teehetket yhdessä ystävien kanssa muuttuu riitojen sovitteluksi. 🙂
Seuraavan kerran kuulumisia Tampereelta! Toivottakaa onnea huomiselle automatkalle, me nimittäin matkustamme Minean hereilläoloaikaan heti aamusta.

sovittelua

 

Meidän ensimmäinen erä POMPdeLUXia kotiutui vihdoin ja viimein nätin kassin kera. Ehdin jo vähän ihmetellä, missä vaatteet viipyvät, kun tilauksen tekemisestä on kuitenkin jo kulunut yli kaksi viikkoa, mutta näyttää Tanskasta olevan paljon pidempi matka Suomeen kuin esimerkiksi Briteistä, josta Nextin tilaus tuli kahdessa päivässä kotiovelle. Ja vielä ilman postikuluja. Pompilla postikuluja saa maksaa päälle 7€ per tilaus, mikä minun mielestäni on melko paljon.

Postikuluista ja pitkästä toimituksesta viis, sillä ihastukseni vaatteisiin on edelleen yhtä kova kuin malliston ilmestyttyäkin. Tähän ensimmäiseen tilaukseen otin vain Shelly-mekon ja hameen ja loput (ties kuinka monta tuotetta) on tarkoitus tilata omilta kutsuilta huhtikuun alussa. Suri-mekkoa taitaa olla turha haaveilla enää minkään kokoisena, mutta muuten meidän suosikkeja pitäisi olla saatavilla. Nämä hameet otin siis koossa 92cm, koska ne vaikuttivat pienikokoisilta ja näinhän se olikin. Minean vaatekoko tällä hetkellä on 80cm, mutta 92 senttinen Shelly-mekko tuntuu juuri nyt sopivalta ja Shelly-hame menee nyt kiristysnauhoilla.



Hameesta voisin ottaa toisenkin sävyisen, koska siihen tykästyin tosi paljon. Se ei mielestäni ole liian juhlava etteikö sitä voisi pitää ihan arkenakin peruspaitaan yhdistettynä kuten kuvissa ja toisaalta sen voi myös laittaa juhlavamman mekon alushameeksi niin että tylliä näkyy aavistus mekon helman alta. Mekko puolestaan lähti palautuspostissa takaisin. Jostain syystä minua alkoi kovastikin häiritsemään mekon musta rusettinauha, joka tuntui ihan liian voimakkaalta väriltä muuten hempeässä mekossa. En ajatellut asiaa mekkoa tilatessani, mutta olisi ehkä pitänyt ottaa musta-valkoinen versio. Vai oletteko samaa mieltä?

Mekkoja sovitellessa kaivoin kaapeista Minealle jotain viihdykettä ja löysin sattumalta muutaman joululta jääneen paketin. Vähän hassua, mutta piilotin ne aattona kaapin pohjalle odottamaan päivää, jolloin ne voisi antaa enkä sen jälkeen ole muistanut koko asiaa. Nyt sitten avasimme yhden näistä ja sieltä paljastui Leikkien-lelukutsuilta ostamani puiset, leikattavat hedelmät ja veitsi. Minea ei niiden ideaa ymmärrä varmaan vielä vähään aikaan, mutta hauskaa niitä oli latoa paperipussiin edestakaisin.

Vielä muutama uusi vaatehankinta. Joku teistä ehkä muistaa kuinka tilasin Silverjunglelta vaaleansinisen velourmekon noin kuukausi sitten? Otin koon 86/92cm, mutta se oli niin jättimäinen, että olisi sopinut noin 3-vuotiaalle tytölle. Mekko lähti siis takaisin, mutta nyt pääsin paikkaamaan senkin ”puutteen” kun Pink dreams -blogi kertoi brittiläisen MYCINNAMONGIRLin alesta. Normaalisti nämä vaatteet on aika tyyriitä, mutta nyt suurin osa oli tuntuvassa alessa ja tilasin meille nämä neljä ihanuutta. Onko kellään kokemusta näiden kooista? Toiveissa nimittäin olisi ettei tällä kertaa tarvitse palautella mitään.

tyttöjen kesken

Isi lähti mökille kavereiden kanssa ja me tytöt on vietetty laatuaikaa keskenämme. Plus Pablo tietenkin. Iltapäivällä saatiin vauvakaveri Elsa kylään Minean seuraksi ja muu aika on kuunneltu musiikkia, tanssittu, leikitty ja luettu uusia synttärilahjaksi saatuja kirjoja. Minea tykkää etenkin kirjasta Pikku toukka paksulainen, jossa toukka, meidän leikeissä äitin sormi, napostelee hedelmiä jättäen niihin pienen pieniä madonreikiä. Lopussa toukka on kylläinen ja tarpeeksi vahva muuttuakseen perhoseksi.
Eipä muuten mennyt kauaakaan tässä talossa kun jo huomasi, että mies on kaikonnut muualle ja naiset on saaneet elektroniset laitteet jumiin. Minea käy näppäilemässä telkkaa vähän väliä sulkien ja avaten sitä tai sitten kulkee kaukosäädin kädessä pitkin olohuonetta ja vilkuilee välillä saako nappien painelu aikaan minkäänlaista reaktiota telkan kuvaruudussa. Tällä kertaa Minea sattui painamaan jostakin napista niin, että tälläkin hetkellä kuvaruudun laidoissa vilkkuu vähän väliä Samsung-mainoskuvia. Ei siinä muuten mitään, mutta hieman se häiritsee illan elokuvanautintoa kera Brad Pitt. 🙂
Moni pieni asia on tänään saanut minut iloiseksi. Suklaakakun leipominen toimii aina, mutta muutenkin on tapahtunut kivoja juttuja, jotka saa hymyn huulille. Ensinnäkin on ihana huomata, kuinka omalla painollaan asiat nykyään Minean kanssa sujuvat. Tyttö nukkuu lähes joka yö kymmenen tuntia heräämättä kertaakaan (mikä tuntui pelkältä kaukaiselta haaveelta vielä viime vuoden puolella), syöminen sujuu hyvin, leikkiminen itsekseen on alkanut kiinnostaa vähän enemmän, omatoimisuus lisääntyy joka päivä taitojen kehittymisen myötä ja mikä ihaninta, Minea on todella iloinen ja hymyileväinen tyttö. Tuntuu siltä, että ensimmäinen vuosi jätti taakseen ne kaikkein hankalimmat ajat ja nyt edessä päin on yhteisestä puuhastelemisesta nauttimista.
 Resepti TÄÄLTÄ.
Minean lisäksi tänään on ilostuttanut myös ystävälliset ihmiset, kun postista tipahti meidän 1-vuotiaalle suloinen raidallinen tunika ja sukkikset isäni tuttavilta. Lisäksi Minishow on saanut tällä viikolla uusia lukijoita ja olette myös jaksaneet kommentoida kirjoituksiani ahkerasti. Hyviä vinkkejä kaipailin teiltä erityisesti välikausivaatteista ja niitä onkin tullut ihan mukavasti. Meinasin jo viime viikolla tilata TICKETIN OUTLETISTÄ haalean vaaleanpunaisen haalarin kevääksi Minealle, mutta teidän kommentit vahvisti omat epäilykseni käytön hankaluudesta ja päätin luopua koko ajatuksesta. Jos vielä haluat käydä kommentoimassa suosikkiasi tai muuten vinkata hyvistä löydöistä niin sen ehdit tehdä joko TÄÄLLÄ tai TÄÄLLÄ. Muistutuksena vielä että paras kommentti palkitaan. 😉
Hyvää viikonloppua!

minä ite & PO.P alevinkki

 
1-vuotispäivän lähestyessä kovaa vauhtia Minealla on alkanut minä ite -kausi. Pukiessa ulkovaatteita täytyy päästä osallistumaan ensin hakemalla vaatteet kaapeista ja sitten yrittämällä tunkea hanskoja käsiin. Vaipanvaihdon jälkeen on tärkeää saada itse viedä vaippa roskiin. Syödessä tökitään ruokaa suuhun haarukalla tai lusikalla sohitaan pitkin poikin. Rattaissa ei jaksa koko aikaa istua vaan ulkona pitää päästä kävelemään. Vaatteet yritetään riisua äidin avustuksella. Syömään ja unille lähdetään kävelemään jo pienestä vihjeestä. Ja lista jatkuu ja jatkuu ja uusia juttuja tulee lähes päivittäin.
 
Omatoimisuuden lisäksi on ollut ihana huomata kuinka paljon Minean puhe on kehittynyt todella pienessä ajassa. Tytöllä on selkeä kiinnostus eri äänteisiin joten äitin ja isin perässä yritetään toista melkeinpä sanaa kuin sanaa. Jotkut sanat tulee jo aivan selvästi (nenä, äiti, ei..) ja useimmat sinne päin (papo, isshh..). Sanojen merkityksiä Minea tuntuu ymmärtävän ihan valtavasti.
Melkoinen showtyttö Minea myös on. Jos meillä käy vähän harvinaisempia vieraita niin kaikki taidot pistetään kerralla peliin ettei vaan mikään ”ison tytön” taidoista jää vierailta huomaamatta. Välillä kotona käydään muutenkin peilin edessä tekemässä erilaisia äänteitä ja ilmeitä tai muuten vain temppuillaan niin että huomio on taattu. Toisaalta myös lelut kiinnostaa enemmän ja niiden kanssa Minea voi viihtyä itsekseenkin jonkin aikaa. Yksi suosikki on Jukka-tuotteen lajittelulaatikko.
 
tunika / Next
legginsit / Next
kaulusbody / Name It 
Vinkkinä vielä mainittakoon että POLARN O. PYRET myy myymälöissä ja verkkokaupassa kaikki toppavaatteet ja talviasusteet jopa -40% ja villaiset alus- ja välikerrastot jopa -30% vain ajalla 22.-24.2. Muistakaa myös STOCKMANNin helmikuun kanta-asiakasetu koodilla 02LOYAL2013, jolla saa -20% kaikista kodin ja muodin tuotteista. Kävin kurkkaamassa valikoimaa ja kodin tuotteista olisin löytänyt monia ihanuuksia varsinkin Gantilta ja Lexingtonilta.
Onpa muuten kiva kun olette käyneet ahkerana kommentoimassa välikausivaatteista!

Campadre

Bongasin jostain toisesta blogista jokin aika sitten hyvän nettialesivuston CAMPADREn. Idea on sama kuin Grouponilla eli päivittäin sivuille lisätään ja sieltä poistuu eri tuotemerkkien alennuseriä. Itsestä on noin viikon tutustumisajan jälkeen kuitenkin tuntunut, että Campadren alennukset olisi mielenkiintoisempia ja ehkä jopa tuntuvampia kuin Grouponilla. Keräsin muutaman esimerkin tuotemerkeistä, joiden kampanjat Campadrella on tällä hetkellä meneillään ja viikon sisällä on vielä tulossa muun muassa Casall, Tommy Hilfiger, UGG Australia, Canada Goose Home, Ralph Lauren Underwear ja Hunkydory. Pääset näkemään kaikki tarjoukset liittymällä sivustoon TÄÄLLÄ.

Elektroniikkalelut

neuletakki / Lego wear (kummienon Saksan tuliainen)
collarit / H&M
sukkikset / NoaNoa 

”Haloo, haloo, kuka siellä?” Minea huutelee omalla kielellään jokaiseen puhelimeen, jonka käsiinsä saa. Tämänhetkiset ehdottomat ykköslelut tytöllä on kännykät, kaukosäätimet, johdot, tietokone, kamera ja telkka, jota on kiva paukuttaa kaukosäätimellä. Kaikki elektroniikka kiinnostaa niin paljon, että me päätettiin luovuttaa kieltämisen suhteen ja kaivettiin vanhojen kännyköiden kätköstä Minealle oma puhelin. Tietokoneen kanssa yritettiin samaa, mutta vanha läppäri ei pysy päällä ilman laturin johtoa ja Minean kiinnostus elottomaan vempaimeen on tasan nolla.

Muuten meillä asuu superkiltti tyttö, mutta varmat huudot saa, kun kameran tai tietokoneen vie käsien ulottumattomiin. Nämä listattiin kiellettyihin tavaroihin, koska lähes joka kerta tietokone on Minean käsittelyn jälkeen ollut niin sekaisin, että asetusten palauttaminen on vaatinut viisaampien neuvoja. Järkkäri taas..no..ymmärrätte varmaan. Löytyykö sieltä muita elektroniikkahirmuja? Ja onko teillä kokemuksia lasten omista lelutietsikoista ja -kännyköistä? Itseä epäilyttää, jaksaako lapsi kiinnostua niistä, kun aikuiset ei anna niille omaa huomiotaan samassa suhteessa kuin oikealle elektroniikalle.

Lehtilahjatilaus

Vielä kuukausi sitten tilasin kolmea eri lehteä kestona: Vauvaa, Kaksplussaa ja Gloriaa. Imetysaikana oli aikaa lukemiselle vaikka kuinka paljon, mutta enää tilanne ei ole ihan sama ja päiväuniaika kuluu yleensä huomaamatta netissä. Lopetin kaikki kolme lehteä nyt tammikuussa tilauskauden loputtua kaikista samaan aikaan, mutta nyt aloinkin kuitenkin miettimään, josko jatkaisi jotain lehdistä. Netistä löysin SANOMA MAGAZINElta listan erilaisista kivoista lahjoista, joita saa jos lehden tilaa ystävälle lahjaksi. Vuosi sitten äitini tilasi Vauva-lehden minulle lahjaksi ja sai Brion turvakaukalon, jonka antoi myöhemmin meille.

Ihana sunnuntai

Ihana laiska sunnuntai. Leikkejä yöpuvussa, porkkanakakkua aamupalalla, sukua kylässä, ulkoilua, makoilua, Nextin kevään vaatevalikoiman selailua. Minean leikeissä näkyy joulupukilta saatu Playmobil-setti. Vielä se ei ole meillä kovimmassa huudossa, mutta leikit sujuu kunhan joku jaksaa leikkiä mukana. Myöhemmin uskon asian muuttuvan ja Minean kiinnostuvan näistä isojen tyttöjen ja poikien leluista enemmänkin, kunhan mielikuvitus ensin vähän kehittyy. Kaupassa taisi kyseiseen settiin olla vaikka minkälaista jatko-osaa ja ihan omia jättimäisiä eläintarhoja ja hevostallejakin.

Itselläni oli ulkoillessa päällä torstaina Lidlistä kahdella kympillä hankittu takki. Ihan lämpimältä se tuntui tässä yli 10 asteen pakkasessa. Hyvin siis kelpaa kotikulmilla ulkoiluun. Ei tosin olisi uskonut että Lidlistä löytyy tällaisiakin eikä olisi uskonut että minä kaikista ihmisistä niitä sieltä kyttäisin. 🙂 Hyvää sunnuntaita kaikille!

Joulun jälkeen

 
Siinä se joulu meni hetkessä ohi, vaikka siihen valmistauduttiin monta viikkoa etukäteen. Niinhän se yleensäkin on juhlien kanssa, että valmistelut kestää kauemmin kuin itse tapahtuma. Meillä homma tuntui vähän lähteneen käsistä, koska herkkuja oli kasoittain ja Minean lahjoja oli kasoittain. Lahjoja oli varmaan lähemmäs 40 ja avaamisoperaatio piti suorittaa monessa erässä, useampana päivänä. Muutama lahja säästettiin odottamaan helmikuun synttäreitä, ettei tyttö olisi ollut aivan pyörryksissä.
Onneksi määrä ei korvannut laatua, vaan kaikki Minean saamat lahjat oli tytöstä kiinnostavia ja äitistäkin ihania. Loppuillasta Mineaa tosin kiinnosti tavaraa enemmän lahjapaperit, joita heilutellen Minea käveli (tämä opittiin pari viikkoa sitten) ympyrää pitkin olohuonetta.


Luukku 10: Lahjat

Lahjojen antaminen voi olla lähes yhtä kivaa kuin saaminenkin. On mukava tietää, että lahja on toiselle tarpeellinen tai että se tuo toivotun hemmottelun arjen keskelle. Hyödylliset lahjat on tottakai järkeviä, mutta parasta on saada jotakin sellaista turhuutta, mitä itse ei raaskisi ostaa vaikka mieli tekisikin.

Lähes kaikista kaupoista saa paketoinnin halutessaan valmiina (jos sietää jonotuksen), mutta myös itse on kiva tehdä paketeista saajansa näköisiä. Se vaatii hieman vaivaa ja aikaa, mutta toisaalta lahjojen määrä tulee myös jotenkin konkreettisemmaksi ja näin välttyy helpommin ylilyönneiltä määrän suhteen. Päätin, että tänä vuonna meiltä ei lähde yhtäkään lahjaa, joka olisi kääritty joulupukki-Mikki Hiiri-kategorian paperiin, vaan lahjapaperit ja koristeet on huolella harkittuja. Pienikin lahja on kivempi saada, kun se on nätisti paketoitu.

Minea lisäsi lahjatoivelistaansa vielä muutaman tarpeellisen toiveen. Näiden jälkeen (plus kaikki ne muut lahjat, joita tulee ystäviltä ja sukulaisilta) lahjoja on varmasti hankittu riittävä ellei jo liiankin suuri määrä.

1. Autolelu
Meillä ei ole vielä yhtään autolelua, mutta tyttö tuntuu kiinnostuvan niistä aina siellä, missä niitä lelukorissa näkyy. PLASTOn kauhakuormaaja on sopivan iso ja siitä löytyy mielenkiintoisia liikkuvia osia.

2. Pehmolelu
Pehmoleluilla Minea ei kovinkaan leiki, mutta niitä on kiva hankkia tulevaan huoneeseen koristeeksi. Voihan ne myöhemmin vielä alkaa kiinnostamaankin. Hauska idea on PAA PII DESIGNin pehmot, joista saa tilata Tee-Se-Itse-pakkauksen.

3. ja 4. CD-levyt
Muskari on ollut Minealle erityisen mieluinen. VAUVAN VAAKA -cd on meillä jokapäiväisessä käytössä, ja tyttö pomppii ja tanssii aina, kun lempibiisit tärähtää soimaan. Ihan ykkönen on jo jonkin aikaa ollut ’Hiiri mittaa maailmaa’. Meitä vanhempia alkaa hieman jo tökkiä kuunnella samoja kappaleita päivästä toiseen, joten jouluksi hankitaan kaksi uutta levyä: NUKKEARKKU-musiikkikuunnelma ja KARVAKORVAN LAULUPURKKI.

P.S. Muistakaahan seurailla pian aukeavaa erityisluukkua!

Lahjatoiveita, part 1

Minealla (?!!?) on jo heti ensimmäisenä joulunaan muutamia lahjatoiveita. Jotkut tavaroista tuntuu ihan välttämättömiltä (kuten kerhotossut liukkailla lattioilla seisoskelevalle tytölle) ja jotkut ei niin välttämättömiltä (kylpytakki alle 1-vuotiaalle). Joka tapauksessa tavaran määrä pyritään pitämään minimissä, ja vain tarpeellinen hankitaan. Nämä kaikki pääsivät hankintalistalle numero yksi (listoja tulee vielä toinen, ehkä kolmaskin :)).

1. Puinen vetolelu
BRIOn seepra-vetolelu sopii hyvin kaveriksi Minean KOIRALELUlle. Brion valikoimasta löytyy tosin paljon muitakin hauskoja leluja, kuten veturia, ankkaa tai magneettipalikoita.

2. Pussilakanasetti
Pussilakanat ja muutamat aluslakanat täytyy ehdottomasti hankkia. Niitä ei ole koskaan liikaa, ja tällä hetkellä meillä on niistä suorastaan puute. Kuvassa on ihanat värittömät FINLAYSONin Iltamuumi-pussilakanat.
 
3. Kerhotossut
Tämä on must-hankinta! Nähtävästi meistä on nyt tullut muskarin, vauvakerhon ja paikallisen perhekahvilan vakituisia kävijöitä, joten ehdoton tarve on kerhotossut. Ihastuin erityisesti näihin STARCHILD-merkin enkelitossuihin. Niitä löytyy esim. LASTEN TAIKAMAAsta edullisesti.

4. Palikkalaatikko
JUHO JUSSILAn puutuotteet on klassikoita, ja nillä on siksi myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Jonkinlainen palikkalaatikko on meillekin saatava, mutta enpä tiedä, olisiko BRIOn kiiltävä musta laatikko tyylikkäämpi vai kuvan väritön puinen..?

5. Keinuhevonen
Juho Jussilan tuotteista yksi on ylitse muiden ja pakko saada: kuvan keinuhevonen kiiltävänä valkoisena.

6. Kylpytakki
Vielä ei ehkä ole tarvetta kylpytakille, mutta tulevaisuudessa kyllä. Erityisen söpö sellainen löytyy Mayoralilta ALEXANDALEXAsta.

Lelukutsut

Meillä pidettiin tänään LEIKKIEN-lelukutsut. Oletteko aiemmin kuulleet yrityksestä tai jopa olleet kutsuilla? Minulle tämä oli uusi tuttavuus, mutta bongasin esittelijän kesällä lastentapahtuman kautta. Innostuin kuvaston leluista ja peleistä, koska lelut on suurimmaksi osaksi puisia ja turvallisia pienillekin lapsille, ja pelit vaikuttavat inspiroivilta. Tuotteista tulee jotenkin semmoinen vanhanajan fiilis: leluja, jotka jättää tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle eikä kaikki ole valmiiksi pureskeltua.

Tosi kivoja oli nämä ”leikattavat” kakut, pizzat ja hedelmät. Idea on siis se, että osat on kiinni toisissaan tarroilla, ja lapsi saa leikata puuveitsellä ruokia osiin.

Illan tarjoilu näytti tänään tältä. Kakku on KINUSKIKISSAn kinuskipipari ja pizzat tein halkaistuihin pitaleipiin. Helppoa ja hyvää!

Tampereella

Tulin, shoppasin ja olin tyytyväinen. Tultiin siis IKEAan, IDEAPARKiin, COTTONille ja STOKKAlle. Shoppasin itseni vararikkoon ja nyt päätin olla alennusmyynteihin asti en täysin shoppailematta, mutta vähentää ainakin. Supertyytyväinen olin reissun jälkeen, koska löysin niin paljon kaikkea kivaa, ja halu takaisin Tampereelle jäi kytemään takaraivoon. Reissu onnistui muutenkin mainiosti, koska Minea nukkui ajomatkat ja viihtyi kahtena päivänä yhteensä 9 tuntia lähinnä istuskellen matkarattaissaan.

Ikeassa oli päällä täysi joulu, ja itseasiassa ne kaksi joulutuotetta, joita lähdin hakemaan, oli jo loppuunmyyty. Minealle ostettiin leluja, konttausputki (tyttö konttailee putkea edestakaisin onnesta hihkuen ja nauraa katketakseen, jos äiti tai isi yrittää tunkea itsensä putkeen) ja kuvassa vilahtava leppäkerttu. Kaikki Ikean lastentavarat on jotenkin ällöttävän värikkäitä, mutta päätin pystyä elämään asian kanssa ainakin toistaiseksi.

Myös vaatepuolesta pidettiin huolta ja mukaan lähti kasa vaatteita Minealle…

…jotain kivaa itsellekin…


… ja vielä jotain yhteiseksi.

LA CASE DE COUSIN PAUL -valoja olen ihaillut jo jonkin aikaa ja nyt onneksi muistin hakea ne Stokkalta. Vielä en ole täysin varma niiden lopullisesta sijoituspaikasta täällä kotona, mutta talven jälkeen ajattelin sommitella ne Minean tulevaan huoneeseen, vaikka kaapin päälle. Jouluna ne  pääsevät kattauskoristeeksi ja helmikuussa Minean synttäreitä koristamaan. Tuleeko teille jouluinen fiilis näistä valoista vai osaatteko ajatella ne ympärivuotiseen käyttöön?

Se täydellinen nalle

Joulu lähestyy hurrrrjalla vauhdilla, joten joulupukilla, ja meillä vanhemmilla, on kiire miettiä lahjaostoksia. Yleensä minulla on ollut huonona tapana jättää ostosten tekeminen viikolle ennen joulua, mutta tänä jouluna aion olla ajoissa liikenteessä ja orientoitua lahjamietteisiin jo nyt marraskuussa. Tänä jouluna on vain olemassa yksi iso vaara: Minea saa kasoittain lahjoja, joille ei löydy sijoituspaikkaa meidän alle sadan neliön kodista, ja lahjojen tunnearvo minimoituu, kun yksittäiset ihanuudet jäävät massan jalkoihin. Siispä, olen kehitellyt ratkaisun tähän pulmaan. Mummille asetetaan max 15 lahjan raja, ja me ostetaan vain muutama tarkoin harkittu ja valikoitu lahja, joiden toivotaan säilyvän ikuisesti. Tai no jos ei ikuisesti niin ainakin kauemmin kuin jotkut nykyisistä leluista, jotka Pablo on päättänyt ottaa omikseen.
Haaveilin joitakin päiviä sitten DESIGNER PUDSEY -nallesta, mutta palattuani maan pinnalle aloin etsiä nallea, joka oikeasti olisi meidän budjetin rajoissa ja hankittavissa pukin konttiin. Kuten arvata saattaa, löysin ihania vaihtoehtoja useampiakin. Nämä löytyi CHILDRENSALONista, ja minun suosikikseni nousi Ralph Laurenin ruudullinen, ei niin perinteinen versio.

Myös nallenvalmistuksen uranuurtajalta BUKOWSKIlta löytyi monia varteenotettavia vaihtoehtoja perinteisistä nalleista puettuihin malleihin.

Vanhan ajan tyylisistä nalleista pidin eniten mohairkarvaisista käsintehdyistä MOLLAMARIn karhuista. Niissä on jotain hellyyttävää perinteistä suloisuutta, vaikka eivät sovikaan lasten leluiksi, vaan ovat keräilytavaraa.

Viimeisenä, mutta ei mitenkään vähäisimpänä, ehdoton suosikkini ja tuleva hankintani eli ALPACA SOCIETYn muhkea karhu. Karhu on niin muhkean ja pehmoisen näköinen, että se kutsuu halimaan ja pörröttämään itseään. Täyttää siis täydellisesti tehtävänsä. Mikä on sinun suosikkisi vai löytyykö kaapista oma vanha nallesi?

Designer Pudsey

Marraskuun 15. päivä olisi erinomainen syy olla Lontoossa ja nimenomaan Christie’s-huutokauppakamarilla ja mielellään vielä paksun lompakon kera. Silloin nimittäin huutokaupataan 32 Budsey Bear -nallea, jotka ovat saaneet uudet vaatteet kuuluisien suunnittelijoiden käsissä. Budsey Bear on brittiläisen hyväntekeväisyysjärjestö Children in Needin logossa esiintyvä karhu, josta on tullut tunnetuimpia ja rakastetuimpia karhuja Brittien maaperällä. Huutokaupattavien karhujen tuotto lahjoitetaan Children in Need -järjestölle, ja selvää on ettei karhut lähde halvalla uusiin koteihinsa.

Vaikka voisin ottaa nalleista minkä tahansa, löysin joukosta kuusi erityisen ihanaa. Mikä on sinun suosikki? Kuvat on täältä.

Puuleluja

 kietaisuneule / Benetton
neulehousut / H&M
pikeepaita / Burberry
sukkahousut / KappAhl

 

Toivoin jo raskausaikana, että voisimme valikoida Minean lelut niin, että ne olisivat mahdollisimman vanhempiystävällisiä eli melko äänettömiä, värittömiä ja sisustukseen sopivia. Tämä tietenkin osoittautui melkoiseksi harhaluuloksi, ja kotoamme löytyvät puulelut kiinnostavat enemmän Pabloa kuin Mineaa. Mineaa puolestaan kiinnostaa kaikki, mikä meitäkin eli telkka, tietokone, kaukosäädin, kännykkä ja muut tekniikan ihmeet, tosin vain niin kauan kun ne kuuluvat Minean kiellettyjen tavaroiden listalle.

Jotenkin tuntuu siltä, että nykyään on muodissa boikotoida muovisia, äänekkäitä leluja ja suosia puisia, neutraaleja tavaroita. Onhan se kiva, jos lapsi on aidosti kiinnostunut tällaisista kestävistä ja ekologisista leluista, mutta onko muovi niin huono kuin annetaan ymmärtää. Kasvoihan meistäkin muovitavaran keskellä kykeneviä ja tervejärkisiä aikuisia ja ekologisuuden kannalta uskon esim. kestovaippojen olevan paljon hyödyllisempi vaihtoehto. Niin tai näin, meillä mennään tällä hetkellä kultaista keskitietä: puuleluja tarjotaan mielikuvituksen tueksi, mutta soivaa ja vilkkuvaa muovia ei jätetä leikkien ulkopuolelle. Oletteko te pohtineet valintojanne tietoisesti?

P.S. Kuvien perusteella voitte todeta, kuinka huono idea oli pitää Minealla neule päällä aamupuurolla, kun vuorossa oli mustikkaa.. Toisaalta lopputulos olisi voinut olla vieläkin pahempi.

Lempilelu

Minean lelujen määrä on huomattavasti rajatumpi (mummi tämä ei ole vinkki ostaa niitä kasoittain lisää!) kuin mitä tulee vaatteisiin, joten tänään kartutettiin Minean lelukoppaa yhdellä uudella hankinnalla: Brion puisella mäyräkoiralla. Koirasta tuli heti ehdoton ykköslelu, ja Minea ”talutti” sitä koko loppuillan.

huppari / Quicksilver

Minean huppari tuli Australiasta puolivuotislahjana. Mielestäni se on huippusöpö ja on kiva saada välillä muitakin kuin vaaleanpunaisia ja valkoisia vaatteita.