JYVÄSKYLÄ-VINKIT LAPSIPERHEILLE

8 heinäkuun, 2015

Tätä on toivottu ja tässä se nyt tulee, vinkit kesäiseen Jyväskylään lapsiporukalla liikkuessa. Jotain varmasti unohtuu mainita, mutta olen koittanut kerätä listaan ainakin ne kaupat ja paikat, joissa meillä on tapana käydä. Keskustan ketjuliikkeisiin löytää jokainen ilman ohjeistustakin, joten keskityin kirjoittamaan niistä kohteista, jotka ehkä muuten jäisivät vähemmälle huomiolle. Niin, ja kesähän on vasta alkamassa (toivottavasti), joten eikun vinkit käyttöön mikäli liikutte täällä suunnalla!

Toivolan piha Cygnaeuksenkatu 2

Toivolan piha on entinen käsityöläiskortteli, nykyinen koti erilaisille tapahtumapäiville, käsityöläisten makasiineille ja kahvila Muistolle. Tämä ei sinänsä ole mikään lapsikohde, mutta ennen Jyväskylä-reissua kannattaa tsekata Toivolan pihan sivuilta josko visiitin aikana sattuisi olemaan jokin erityisviikonloppu. Meillä on ollut tapana käydä esim joulu- ja pääsiäispihojen aikana kiertelemässä pikkukojut läpi ja silittelemässä navetan lampaita. Usein paikalla on myös poniratsastusta, ja ilman mitään ohjelmaakin voi Toivolan pihalla käydä juomassa tunnelmalliset kahvit.

Ysitien lemmikki Palvaniementie 2

Tästä kotieläinpuistosta vasta kirjoitinkin, mutta kaikessa lyhykäisyydessään siis paikka sijaitsee noin 20km Jyväskylän keskustasta ja siellä lapset pääsee silittelemään ja syöttämään tavallisimpia suomalaisia eläimiä. Puput, kilit, villisiat, porot, ankat, poni, laamat sekä emu ja strutsikin – kaikki löytyy Ysitien lemmikistä plus grillipaikka nälkäisille.

Nokkakiven puisto Ruuhimäentie 3

Lähellä Ysitien lemmikkiä, noin 10km poispäin Juväskylästä Mikkelin suuntaan on pieni huvipuisto, joka sopii loistavasti etenkin vähän pienemmille lapsille. Yläkouluikäiselle laitteet tuskin riittävät, mutta sitä nuoremmille puuhaa löytyy varmasti muutamaksi tunniksi. Puisto on huoltsikan ”takapihalla” mutta suosittelen hoitamaan syömiset etukäteen, puistoalueelta ei nimittäin tainnut ainakaan viime kesänä saada kuin ns kioskitavaraa ja pikkupurtavaa.

Villikili Kangaskyläntie 152

Toinen kotieläinpiha Jyväskylän laitamilla, Laukaassa. Tämä on meiltä vielä käymättä, mutta kokemuksia voi lukea vaikka Even blogista täältä. Vaikuttaa ihanan kotoisalta, eläimiä on kuitenkin riittävästi ja mikä parasta, lapset pääsevät silittelemään kaikkia puiston asukkeja.

Kimperi Kauppakatu 21

Lastenvaatevalikoima keskittyy Jyväskylässä aika vahvasti ketjuliikkeisiin eli Pop, NameIt, H&M, Sokos, Marimekko, Lindex ja KappAhl on kaupat, joista vaatteita tulee etaittyä, jos jotain uutta on hakusessa. Ydinkeskustan laidalla sijaitsee kuitenkin yksi poikkeus eli Kimperin putiikki, jonka valikoimassa on kaikille tuttuja merkkejä kuten SkipHop ja Mini Rodini, mutta myös Kimperin omat vaatteet. Pääasiassa valikoima on värikästä ja retroa tyyliltään, mutta toki valikoimassa on kaikkien makuun jotain.

Laajavuoren seikkailupuisto Laajavuorentie 15

Seikkailupuistossa koko perheellä vierähtää tunti jos toinenkin kiipeillessä vaijerien varassa metrien korkeudessa. Ratoja löytyy eri tasoisille menijöille, ja perheen pienimmätkin on huomioitu lasten radalla. Vielä viime kesänä Minea oli aavistuksen liian lyhyt etenemään radalla, mutta tänä kesänä aiotaan käydä kokeilemassa miten homma sujuu, ja miten kova korkeanpaikan kammo mulla oikeasti onkaan. Jaiks, kädet hikoo jo pelkästä ajatuksestakin!

Harjun paperi Yliopistonkatu 6

Harjun Paperista on tullut meidän jyväskyläläisten luottokauppa, kun etsinnässä on ihanat, persoonalliset kortit mihin tahansa tilaisuuteen tai rekvisiitta juhliin. Meidän kotoa löytyy vaikka mitä julisteita ja kortteja seiniltä, jotka on kaikki ostettu Harjun Paperista. Kauppa on oikea pieni aarreaitta, josta ei koskaan lähde tyhjin käsin pois ja jossa palvelu on henkilökohtaista ja lämminhenkistä. Minea ei aina shoppailusta perusta, mutta Harjun Paperin tytöt on saaneet tuon mininkin ihastumaan kauppaan. Ensi viikolla meillä on jälleen yksi visiitti kauppaan tiedossa, kun etsitään näyttäviä rekvisiittoja Nooan puolivuotiskahveille.

Pienikamari Kilpisenkatu 9

Jos Harjun Paperista löydät ihanimmat pakkaus- ja juhlarekvisiitat niin Pienikamari puolestaan kätkee sisälleen todellisen lelujen satumaan! Valikoimassa on mitä söpöimmät nukkekodin tavarat, puiset leikkiruoat, kekseliäät pikkulelut – mitä vaan lastenhuoneeseen tai pikkumuruille lahjaksi. Putiikista löydät myös sisustustuotteita aikuisen makuun ja tuttuja suosikkimerkkejä kuten Bloomingville, Littlephant ja Maileg. Jätä ketjuliikkeet kiertämättä, tsekkaa Harjun Paperi ja Pienikamari ja vietä loppupäivä Harjulla piknikillä ja Mäki-Matin puistossa leikkien!

Mäki-Matin perhepuisto Oikokatu

Mäki-Matti on ehdottomasti Jyväskylän ykköspuisto! Tekemistä riittää niin paljon, että yhdellä kertaa ei millään ehdi leikkiä joka kolkassa – ja siksi tänne onkin palattava aina uudelleen vaikka matkaa meiltäkin on jokunen kilometri. Näin kesäisin puistossa järjestetään myös kivaa ohjelmaa, kuten kesäteatteria, muskaria ja maalaustuokioita. Perhepuistossa on kesällä myös monenlaisia isompiakin tapahtumia ja kirppiksiä jonne voi aamulla tulla viltin kanssa varaamaan omaa paikkaansa. Kivana extrana puistosta löytyy sisätilat eli leikkitila, vessat, keittiö ja hoitopöytä. Alakerrassa toimii kesäkahvila, josta saa jätskiä ja paria muuta herkkua.

Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaali

Tapahtuma alkoi eilen ja kestää vielä viikonlopun ajan, joten tämä vinkkinä jyväskyläläisille ja lähipäivien reissaajille. Festivaali on Pohjoismaiden vanhin laatuaan, ja ohjelma on niin kattava että kaikenikäisille ja -makuisille löytyy jotain katseltavaa tai kuunneltavaa. Lasten Kesässä on kolme huippukivaa ohjelmaa, joihin kaikkiin mä osallistun Minean kanssa. Tänään käytiin Toivolan pihalla katsomassa näytelmä Satuihin eksynyt, perjantaina on Nukkearkku-konsertti ja lauantaina kaikki huipentuu Hiiulihei-musiikkiesitykseen. Esityksessä on mukana Pikku Kakkosesta tuttuja tyyppejä kuten Katti Matikainen ja Satu Sopanen. Tiedossa on satavarmasti lapsenmielinen konsertti, josta Minean kanssa puhutaan vielä pitkään!

Sain lippuja Jyväskylän kesän tapahtumiin ja jollekin teistäkin olisi tarjolla kaksi lippua tulevan lauantain Hiiulihei-konserttiin klo 14.00. Blogin instassa (@minishowblogi) on eilen startannut lippuarvonta, johon ehtii vielä osallistua huomisen torstaipäivän ajan.

Muita kivoja

Hyviä vinkkejä etenkin aikuisempaan makuun voit vielä lukea ystäväni Kertun blogista täältä. Keskustan tuntumassa on satama-alue, jossa on kiva viettää aikaa jos sää sattuu olemaan aurinkoinen, ja toisesta suunnasta löytyy myös Tuomiojörven ranta, joka on suosittu uimaranta Jyväskylässä. Keskustan Rossossa on lapsille leikkipaikka, mutta testaamisen arvoinen voisi olla myös hotelli Paviljongin ravintola Trattoria Aukio tai rennompaa ruokailua haluavat voi suunnata mun lemppariin, Matkakeskuksen intialaiseen Shalimariin. Fiinimmille ruokailijoille löytyy laatua Figarosta, Kissanviiksistä, Pöllövaarista tai Harmoonista.Parhaat kahvilat löytyy keskustasta, DeCafen herkulliset salaatit ja Miriam’sin makeimmat herkut kannattaa kokea molemmat. Yöpaikkaa hakeville suosittelen Hotelli Paviljonkia, tai pidemmän matkan päässä on Laajavuoren Rantasipi, Peurungan kylpylähotelli Hilarius Hiiren maailmoineen tai miksei sitä voisi vaikka vuokrata mökin Revontulen golf- ja lomakeskuksesta. Sateisena päivänä lapsia voi viihdyttää HopLopissa ja vieressä voi itse käydä pyörähtämässä Kirpparilla-kirpputorilla.

PÄIVÄ YSITIEN LEMMIKISSÄ

5 heinäkuun, 2015

Hellurei, kuinkas on viikonloppu mennyt? Meillä tästä tuli taas vähän ohjelmantäyteinen paripäiväinen, mutta seuraava viikko pitäisikin taas olla kalenterin osalta tyhjää täynnä eli suunnitelmissa on lähinnä vain ulkoilua kelien mukaan ja chillailua kotona. Perjantain lämpimät ilmat ei onneksi jääneet viikonlopun ainoiksi, vaan eilenkin Minea polski rantsussa koko iltapäivän Nikon kanssa – sillä seuraamuksella tosin, että nyt nenä vuotaa ja taitaa olla yskäkin tulossa.. Tänään treffattiin Lauraa poikansa kanssa Mäki-Matissa ja käytiin katsomassa lasten kesäteatterissa Pikku Vampyyri. Näytelmä pyöri tänään viimeistä päivää, joten suosituksia on ehkä vähän turha antaa, mutta täytyy silti sanoa, että esitys upposi loistavasti niin meihin äiteihin kuin lapsiinkin. Kävikö joku muukin katsomassa sen?

Mun vanhemmat kävi taas pyörähtämässä kesäkämpällään viikonloppuna, ja lauantai vietettiin koko porukalla läheisessä kotieläinpuistossa, Ysitien lemmikissä. Paikka on saanut melko paljon kritiikiä somessa ja ihmisten puheissa, mutta mulla ei ole vertailukohtaa enkä osaa oikein sanoa eläinten oltavista sen enempää.. Musta kaikissa eläinpuistoissa eläimillä on liian pienet elintilat, ja mitä isompi eläinpuisto ja harvinaisemmat eläimet, sitä pahemmalta ajatus vankeudesta tuntuu. Viime kesän Korkeasaaren reissullakin nähtiin monta eläintä stressaantuneen tai onnettoman näköisinä istumassa aitauksissaan tai kiertämässä kehää häkissään, joten en tiedä onko Ysitien lemmikki siihen verrattuna yhtään sen huonompi? Ainakin Minean ikäisen kanssa kierretään ennemmin näitä pienempiä paikkoja, joissa eläimiä pääsee ihan oikeasti näkemäänkin ja joitain jopa silittelemään, sillä Korkeasaari tuntui osittain hukkareissulta kun puolet eläimistä oli piilossa päiväunillaan.

Ysitien lemmikistä löytyy perinteiset ankat, lampaat, puput, kilit, riikinkukko, kanoja, aasi mutta myös emu, laamoja, strutsi, poroja ja villisikoja. Muut eläimet on aitauksissaan paitsi puput, jotka elää pienellä saarellaan portin takana. Saarelle pääsee kurkkimaan pupujen koloihin ja silittelemään pupuja, jos ne sattuvat sen aikaa pysymään paikoillaan. Mineaa kyllä kiinnosti kaikki eläimet, kileille syötettiin aidan raosta heinää ja emuakin tuijoteltiin pienen etäisyyden päästä, mutta ehdoton ykkönen oli puput. Mun äiti jo lupaili Minealle omaa pupuhäkkiä tulevan omakotitalon pihalle, mutta onneksi siihen on vielä aikaa niin kauan että koko juttu ehtii unohtua siihen mennessä. Musta nimittäin tuntuu, että meidän perheellä on Pablossakin jo ihan tarpeeksi tekemistä, vaikka kuinka söpöjä ne puput olikin.

Lipunmyynnin yhteydestä löytyy pieni kahvila, josta saa ostettua jotain purtavaa, mutta meillä oli mukana omat eväät. Suunnilleen puolivälissä kierrosta on grilli ja pöytäpaikkoja, jotka on vapaasti käytettävissä polttopuineen. Pakattiin mukaan nakit, makkarat ja eväsleivät ja jäätiin syömään niitä vielä kierroksen jälkeen. Kokonaisuudessaan taidettiin viettää paikan päällä sellaiset reilu kolme tuntia, matkoihin Jyväskylästä ei mene kuin noin vartti suuntaansa. Suunnilleen 10 kilometrin päästä löytyisi vielä pieni Nokkakiven huvipuisto, mutta me jätettiin se suosiolla toiseen kertaan ja lähdettiin kotieläinpuistosta suoraan kotiin.

Voi olla että ehditään kesän aikana käydä vielä Laukaankin eläinpuistossa, joka kylläkin käsittääkseni suljetaan tämän kesän jälkeen tai aikana. Jos reissaatte Jyväskylän suunnilla niin laittakaa kuitenkin Ysitien lemmikki, Nokkakiven puisto ja Laukaan Villikilikin korvan taakse. Kaikki nämä on lasten näkökulmasta huippupaikkoja ja aikaa kuluu helposti useampi tunti. Nokkakiven lähistöltä löytyy myös Revontuli golfin majoituspaikat huoneineen ja mökkeineen. Oltiin viime kesänä Even perheen kanssa mökkeilemässä Revontulessa, joten siitäkin voin vielä kirjoittaa joku päivä tarkempia tietoja ja omia kokemuksia. Jyväskylä-postauksia on muutenkin toivottu jo useampaan kertaan, joten katsotaan saisinko jonkinlaisen Jyväskylän esittelyn aikaiseksi lähipäivinä.

JUNIBACKEN

29 kesäkuun, 2015

Palataanpa vielä toisen postauksen ajaksi takaisin meidän Ruotsin reissulle. Risteilimme siis perinteisen päivä Tukholmassa -risteilyn, viettäen Tukholma-päivän muutaman kilometrin päässä Siljan terminaalista, Junibackenissa. Oltiin suunniteltu päivä siinä mielessä etukäteen, että ei missään vaiheessa edes kuviteltu lähtevämme keskustan kauppoja kiertämään kahden pienen lapsen kanssa. Kyllä sekin varmaan olisi ihan mahdollista ollut, mutta haluttiin tästä kiva reissu Minealle ja liikuttiin muutenkin lasten ehdoilla.

Koskaan aiemmin ei oltu käyty Junibackenin suunnalla, mutta koska mulla on ruotsin kieli hallussa, jätettiin kaikki googlailut tekemättä ja luotettiin siihen että kaikki sujuu kun paikan päälle päästään. Olin kuullut, että terminaalista menisi lautta suoraan Skanssenille, mutta meidän perhe ei ollut ihan ensimmäisten joukossa lähdössä laivasta, joten terminaaliin päästyämme virkailija sanoi lautan jo menneen. Hypättiin sitten suoraan taksiin, osoitteena Skanssen. Harmi vaan että Skanssen ei ollut yhtä kuin Junibacken (en vieläkään ihan tiedä, miten ne liittyy toisiinsa? Onko Skanssen niemeke, jolla Junibacken sijaitsee vai mitä häh?), taksi jätti meidät Skanssenin kylttien eteen, ja vasta lippuluukulla kuultiin, että Junibacken oli jo noin puoli kilometriä aikaisemmin, heti sillan jälkeen oikealla. Ei auttanut kuin ottaa ensimmäinen vastaan tuleva raitiovaunu, johon lippujentarkastaja otti meidät umpituristit kyytiin, vaikka meillä ei ollut lippuja eikä kruunuja. Pummilla siis perille, mutta pääasia että perille päästiin!

Lippu Junibackeniin oli alle parikymppiä per nuppi, rattaita ei saa viedä sisään ollenkaan, mutta viidellä eurolla kassalta sai ostettua lukon, jolla rattaat sai ulos kiinni. Edelleenkään meillä ei ollut niitä kruunuja, joten lainattiin (kyllä!) kassapojalta muutama kruunu lokeroita varten, joihin saatiin kaikki ylimääräiset tavarat tungettua Junibackenin kierroksen ajaksi. Oltiin varauduttu rintarepulla, joten Nooa kulki helposti mukana Manducassa, välillä nukkuen ja välillä ihmetellen ympärillä vallitsevaa lasten sekamelskaa. Nooa olisi mennyt sylissäkin, mutta rintareppu helpottaa toisen lapsen perässä juoksemista ja kuvien ottamista.

Junibacken on Astrid Lindgrenin satujen ympärille rakennettu lasten peuhapaikka, kokonaan sisätiloihin rakennettu kolme erilaista kokonaisuutta käsittävä satumaa. Heti aulassa on ensin Sagotorget josta löytyy isossa yhtenäisessä tilassa pienempiä lapsille sopivia minitaloja ja hahmoja eri saduista. Taloihin lapset pääsevät tutustumaan sisätiloihin ja kaikissa on pientä rekvisiittaa leikkejä varten. Minea tykkäsi touhuta taloissa tarjoillen meille kahvilan herkkuja, leikkien korumyyjää ja gorillan sisään rakennettu liukumäkikin testattiin muiden kiipeilypaikkojen lisäksi. Aikaa satutorilla hurahti melkein tunti, ja Minean sai suorastaan houkutella lähtemään eteenpäin.

Torin takaa lähti vaunukuljetus läpi Astridin satujen maailman. Vaunuun, tai junaan, mahduttiin kaikki me neljä yhdessä kyytiin, välillä kuljettiin maatasossa välillä lennettiin katonrajassa. Vaunumatkalla sai ihastella saduista tuttuja miniatyyrimaailmoja samalla kun kertojan ääni luki suomeksi satujen pääkohdat. Ajelu oli erityisesti meidän aikuisten mieleen, mutta Minea siirtyi istumaan Nikon syliin siinä vaiheessa kun ympärillä tuli hämärää ja Katla-lohikäärme ilmestyi kuvioihin. Ihan pienille lapsille ajelu siis voi olla melko jännittävä, sillä saduissa kohdataan ukkosta, lohikäärmetaistelu, tulipalo ja erilaisia metsänolioita. Ehkä se auttaisi jännitykseen, jos sadut olisi jo ennestään tuttuja, mutta täytyy myöntää, ettei me olla luettu Minealle kovinkaan montaa Astrid Lindgrenin satua. Vain joitain Eemeleitä, vähän Peppi Pitkätossua ja ehkä Katto Kassista. Seuraavalla kirjastoreissulla täytyy korjata tämä aukko sivistyksessä 😀

Satujuna vei kyytiläiset suoraan Huvikumpuun, jossa lapset pääsivät vierailemaan Pepin talossa, ratsastamaan Pepin puisella hevosella ja leikkimään palikoilla tai vierailemaan poliisin talossa. Huvikummussakin tuli vietettyä tovi jos toinenkin, ja varmaan olisi mennyt pidempäänkin ellei nälkä olisi yllättänyt.

Junibackenin ympäristöstä olisi löytynyt useampiakin ravintoloita, mutta alakerrasta löytyi kiva pieni ravintola-kahvila, josta tilattiin kaikille lastenannokset muusia ja lihapullia, noin vitosella per annos. Takana oli tuhti aamupala ja tiedettiin vielä illemmalla menevämme päivällisbuffettiin, joten lihapullat oli siihen väliin mitä loistavin ja maistuvin valinta. Ja ne muuten ihan oikeasti oli hyviäkin – ihan muuta kuin Suomen mauttomat huoltsikkapullat.

Kahvilasta löytyi myös pitkä pöytä täynnä uskomattomia herkkuja sekä joitain karkkiaskeja ja -pusseja, joita on kiva viedä lapsikavereille tuliaisiksi. Minea otti strösselijäden ja me Nikon kanssa jaettiin herkkupulla. Tuntuu että kyllä ne ruotsalaiset vaan osaa nämä hommat, olisin nimittäin voinut syödä vaikka kolme pullaa! Ostettiin muutamat namit mukaankin ja jatkettiin vielä matkaa Muumien maahan.

Pienessä, tunnelmallisessa Muumimaassa oli myöskin erilaisia taloja hattivatteineen, vene, minikaruselli, kaikkea mitä nyt Muumimaassa yleensäkin on. Minea jatkoi vielä touhuamistaan jonkin aikaa, kunnes lopulta kaikkia alkoi väsyttää niin paljon että päätettiin suunnata hyvissä ajoin takaisin laivaan. Poislähtiessä oli vielä pieni kauppa, mutta suomenkielisten kirjojen valikoima oli suppea eikä muulle krääsälle ollut meillä tarvetta. Kuviteltiin aluksi menevämme laivalle bussilla, kun meille neuvottiin että numero 67 menee kätevästi terminaalille, mutta bussikuskilta kuultiinkin, ettei lippuja voi ostaa ollenkaan bussista. Energiat ei enää riittäneet lähteä etsimään lipunmyyntiä, joten hypättiin taas taksiin. Bussi olisi tullut meiltä maksamaan noin kuusi, seitsemän euroa ja taksilla päästiin 13 eurolla. Suunnilleen siis tuplahintaista, mutta niin paljon helpompaa. Varsinkin kun kuultiin toiselta suomalaiselta perheeltä, että heidät oli heitetty ulos kesken bussimatkan, kun kuski olikin yhtäkkiä ollut sitä mieltä, että bussissa on liian monet lastenrattaat.

Päästiin turvallisesti takaisin laivalle, taksimatka kesti alle 10 minuuttia. Minea matkusti taksissa korokepenkillä ja Nooa mun sylissä turvavyössä. Laivalle päästyä oltiin kaikki ihan väsyksissä, eikä sitä aikaakaan lopulta jäänyt paljoakaan ennen kuin laiva jo lähti takaisin kohti Suomea. Käytiin vielä Minean kanssa laivan kylpyläosastolla, kiiruhdettiin syömään buffettiin ja tehtiin tax free -ostokset ennen nukkumaanmenoa. Onnistunut laivareissu kokonaisuudessaan, vaikka pientä säätöäkin mahtui matkaan. Grönalundin huvipuistokin olisi ollut ihan samoilla kulmilla Junibackenin kanssa, ehkä sen voisi katsastaa seuraavalla kerralla?

previous 1 … 9 10 11 12 13 14 15 … 20 next