suklaajuustokakku & mansikkajuustokakku

 
  
Ihanaa lauantaita!
Itsellä olo ei tällä hetkellä ole ihan paras mahdollinen, vaan kovin nuhainen ja väsähtänyt. Toivotaan, ettei tauti tästä etene sen pahemmaksi, sillä huomenna olisi pienen pojan 2-vuotissynttäreille meno. Tänään koko päivä on heiluttu harjan ja haravan varressa pihatalkoissa, ja minä olin myös lupautunut pitämään huolen ruokapuolesta. Leivoin jälkiruoaksi kahta erilaista juustokakkua, kesäistä mansikkaista ja tuhdimpaa suklaista.
Suklaajuustokakku


Pohja
reilu 1 pötkö Domino-keksejä
70 g voita sulatettuna


Täyte
1 prk Valion suklaakermaa
1 levy Fazerin sinistä
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
1/2 prk Valion pehmeää rahkaa
1/2 prk vanilla cremeä
5 liivatetta
3-4 rkl vettä


Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele seos irtopohjavuokaan (24cm).
Sulata suklaa vesihauteessa tai kattilassa miedolla lämmöllä. Vispaa suklaakerma ja vanilla creme. Sekoita jäähtyneeseen suklaaseen tuorejuusto sekä rahka ja yhdistä seos kerman ja vanilla cremen kanssa. Liota liivatteet kylmässä vedessä noin 10 min ja purista kuiviksi. Kiehauta vesi ja liota liivatteet veteen. Lisää liivate täytteeseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada seos vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa yön yli.

Juustokakkuja tehdessäni en yleensä käytä ohjeita, vaan käytän samoja perusaineksia täytteen makua vaihtelemalla. Tähän mansikkakakkuun käytin muuten samat ainekset kuin suklaiseen versioon, mutta keksin vaihdoin Digestiveen, kerman mansikkakermaan ja suklaan mansikkamurskaan. Lisäksi sivelin pinnan ohuelti mansikkahillolla ja koristelin mansikkasiivuilla. Juustokakkuun ei välttämättä tarvitse edes rahkaa, vaan hyvää kakkua saa myös pelkästä vanilla cremestä, tuorejuustosta ja omasta lempitäytteestä. Siitä vain uusia makuja kokeilemaan!
Minua kutsuu kohta nukku-matti, mutta vielä muutaman viisun jaksaa kuunnella. En ole kovin kummoinen viisufani, mutta tänään kuitenkin jumituin telkan ääreen kuuntelemaan. Mitäs sanotte Suomen kappaleesta? Hyvin viisumainen sanoisin. 🙂
Öitä!

mustikka-valkosuklaakakku & lahjoja äidille

 
Meillä herkuteltiin mustikka-valkosuklaakakkua viime viikolla mieheni syntymäpäivän kunniaksi, mutta kakku sopisi myös äitienpäivään mitä parhaiten. Valkosuklaatäyte on ihanan makea kaveri raikkaalle mustikalle, ja koostumus kakussa on niin pehmeä moussemainen ettei syömistä voi millään jättää yhteen palaan. Jos äitienpäiväksi kaapista jo löytyy tarpeeksi makeaa, niin suosittelen kokeilemaan tätä kakkua lämpimänä kesäpäivänä ulkona kuohuvan kanssa nauttien. Maistuu varmasti jokaiselle!

Mustikka-valkosuklaakakku


Pohja
150 g mustikka-kaurakeksejä
noin 50 g voita sulatettuna


Täyte 1
150 g valkosuklaata
2 dl kuohukermaa
3 liivatetta


Täyte 2
noin 3 dl mustikoita soseutettuna 

2 dl vanilla cremeä
1 prk Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa

3 liivatetta
sokeria


Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele seos irtopohjavuokaan (24cm).
Sulata valkosuklaa, vatkaa kerma ja liota liivatteet kylmässä vedessä. Sekoita jäähtynyt valkosuklaa kerman kanssa ja liota liivatteet 3 rkl kiehuvaa vettä. Lisää liivatteet seokseen hyvin sekoittaen. Kaada valkosuklaatäyte kakun päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vajaa tunti.

Soseuta mustikat ja sekoita tuorejuuston ja sokerin kanssa. Vatkaa vanilla creme ja yhdistä seokset. Tee liivatteelle kuten edellä ja sekoita joukkoon. Kaada mustikkatäyte kakun päälle ja anna jähmettyä hyvin jääkaapissa ennen tarjoilua.
Koristele mustikoilla ja valkosuklaalla.



VINKKI
Kakun täytteet voi myös sekoittaa toisiinsa, jolloin saa yksivärisen mutta yhtä maistuvan version.
Äitienpäivänä yleensä äitiä hemmotellaan herkuilla, korteilla ja lahjoilla. Hemmottelulahjat toimii aina, ja parasta tietenkin on saada jotain elämyksellistä yhdessä muun perheen kanssa kokien. Vaikka monella tavaraa tuntuu olevan riittämiin niin itse ainakin nautin myös materiaalisista lahjoista, etenkin jos paketista löytyy jotain sellaista, jota ei muuten itselleen raaski tai viitsi ostaa. Oma lista tällaisista asioista on vähintään metrin mittainen, mutta tässä niistä muutama, jos jollain isällä sattuu vaikka ideat olemaan vähissä. 😉 Mitä sinun unelmiesi äitienpäivälahja sisältää?

metallinen rannerengas // Marc by Marc Jacobs, nahkainen rannekoru // Tory Burch, torkkupeitto // Lexington, korvakorut // Tory Burch, kirjekuorilaukku // Mulberry

 
muki // Lexington, varvassandaalit // Ted Baker, balleriinat // Tory Burch, huivi // LV, puhelinkotelo // Michael Kors, korurasia // Iittala

Hälsans Kök kasviskastike & pyörykät

Aiemmin jo kerroin olevani mukana buzzaamassa Hälsans Kök -kasvistuotteita ja esittelin tekemääni lasagnea TÄÄLLÄ ja pidin burgeribileet TÄÄLLÄ. Nyt viimeisenä vuorossa oli kasvispyöryköiden ja toisen kasvismurekkeen testaamista. Kasvismurekkeesta valmistin yksinkertaisen ja äärettömän herkullisen arkipastan lisäämällä paistamisvaiheessa joukkoon paprikaa, punasipulia, suolaa, pippuria sekä maustetun Creme Bonjour -pippurikastikkeen. Pasta nautiskeltiin runsaan parmesan-juuston ja leivän kanssa. Pastan kaveriksi meillä tehdään usein leipiä pannulla rapeiksi paistaen öljyn, suolan, pippurin ja valkosipulin kanssa. Leipiä paistaessa saa olla tarkkana, ettei valkosipuli pääse tummentumaan liiaksi tai muuten leivät saavat kitkerän maun.
 
 
Pastaa meillä tullaan tekemään varmasti uudestaankin, ja muutenkin kasvismureke tuli pakastimeemme jäädäkseen. Sillä saa toivottua vaihtelua ainaiseen jauhelihan käyttöön, ja se säilyy kivasti hätävarana pakastimessa pitkäänkin. Kasvis- ja falafelpyöryköitä taas tuskin meillä usein nähdään, kun muutenkaan emme juuri koskaan osta valmisruokia. Kikhernettä sisältäviä falafelpyöryköitä söimme currykastikkeen kanssa, ja kasvispyörykät maistuivat riisin ja LAURAN ohjeella valmistetun tzatzikin kera.

 Lisää herkullisia ohjeita löytyy HÄLSANS KÖK -sivuilta ja monista muista blogeista, joissa myös buzzattiin kasvisruokia. Onko joku jo ehtinyt kokeilla jotakin resepteistä? Mikäli kiinnostuit uusien tuotteiden kokeilemisesta buzzauksen muodossa niin liittymään pääset TÄÄLLÄ.

burgeribileet

  
paita Berlingot // toppi POMPdeLUX //shortsit ja housut Berlingot
Uskomatonta, että on jo toukokuu ja kesä enää muutaman viikon päässä! Kesähän tarkoittaa kärpäsiä ja grillaamista, ja meillä avattiinkin grillikausi tällä viikolla oikein kunnolla. Vanhempani tuli viettämään vappua meille, ja tiistaina juhlinta aloitettiin maistelemalla herkullisia hampurilaisia buzzaamistani Hälsans Kökin kasvispihveistä. Olen superihastunut rucolaan hampurilaisten kanssa, joten näihinkin se pääsi lisukkeeksi muiden perustarpeiden kanssa.
Grillatut Hälsans Kök kasvispihvit maistui meille kaikille erinomaisesti, vaikka vanhempanikaan eivät juurikaan yleensä kasvista kokkaile. Molemmat sanoivat, etteivät olisi edes huomanneet eroa jauhelihapihveihin elleivät olisi tienneet minun buzzaavan Hälsans Kökiä. Myös ulkonäkö on erehdyttävästi samanlainen kuin vastaavissa lihaisissa versioissa. Minulla ei ole tapana ostaa valmispihvejä, vaan teen ne aina itse jauhelihasta, mutta näitä voisin ehdottomasti ostaa toistekin. Ainoastaan pihvien nimi hieman hämmensi, kun kyseessähän on soijasta eikä kasviksista valmistettu ruoka.
Jälkiruoaksi herkuttelimme kuohuvaa ja valkosuklaa mud cakeja, joiden reseptin löydät TÄÄLTÄ. Mud cakejen kaveriksi sopi hyvin tiikeri-jäätelö, jonka hieman kirpeä appelsiini antaa mukavasti vastapainoa makealle valkosuklaalle. Viime päivinä on tullut herkuteltua ihan mahdottoman paljon, ja tässä kuussa aion toden teolla ryhdistäytyä sekä ruokavalion että liikunnan suhteen. Tiedän jo lupailleeni tätä aiemminkin, mutta nyt iski se oikea kesäpaniikki, kun tajusin, että kesäksi kuntoon -projektista on kohta turha haaveilla lainkaan. Saisikohan sitä edes urheiltua kerran tai kaksi viikossa.. Ei ainakaan mikään mahdoton tavoite!
P.S. Vinkkinä muillekin, joilla telkan katsominen meinaa nykyään jäädä lähes kokonaan, että nyt kannattaa kerrankin panostaa Solsidan-sarjan katsomiseen. Sarjan ensimmäinen ja toinen kausi esitetään TV2:lla torstaisin, ja minä ainakin aion seurata jokaisen jakson, vaikka enimmäiset olenkin jo nähnyt aiemminkin. Jo pelkästään Mickanin kauniit vaatteet on hyvä syy katsoa sarjaa, ja löytyy siitä paljon hyvää huumoriakin.
P.P.S. Vielä huominen aikaa osallistua mahtavaan Walldesign-arvontaan TÄÄLLÄ.
Aurinkoista toukokuuta!

vappua varten

 
Kyllä nyt on valmista vappua varten, kun muutama foliopallo korvasi kukat maljakossa ja serpentiinit pääsi ruokapöydälle. Meinasin ensin ostaa ihanaa hopeista serpentiiniä, mutta annoin periksi ja ajattelin, että saa sitä väriä meilläkin olla edes kerran vuodessa. 🙂 Kukista en raaskinut luopua kokonaan, vaan nypin terälehdet Mariskooliin, kun ne näyttivät vieläkin näin neljän viikon jälkeen kovin elinvoimaisilta. Sain kukkakauppiaalta toimivan vinkin leikkokukille viimeksi ostaessani krysanteemeja: noin kolmen päivän välein vettä vaihdettaessa varsiin leikataan uusi imupinta ja samalla koko maljakko ja kukkien varret pestään. Maljakon ja varsien peseminen oli minulle uutta, mutta tällä konstilla kukat kyllä kesti kauniina pitkään.
Piharuukussamme oli vielä eiliseen päivään asti kuivahtanut puksipuu, jonka tilalle vaihdoimme Minean kanssa keltaiset orvokit. Orvokit ja narsissit taitavat olla lähes ainoita kukkia, jotka näillä asteilla vielä kestävät ulkona, joten valinnanvaraa lajikkeiden suhteen ei oikein ollut. Eilen oli ihana ilma tehdä pihahommia, kun taas tänään on satanut vettä tunnin välein. Toivotaan huomiseksi hyviä ilmoja, sillä meillä on suunnitelmissa grillausta, tivolia ja tietenkin munkkien paistamista. Jos joltain vielä puuttuu hyvä munkkiresepti niin tässä minun luotto-ohjeeni. Ja kuohkeimmat ja ilmavimmat munkit saa kookosrasvassa paistamalla. 😉

Munkit


50 g hiivaa
5 dl maitoa 
1 1/2 tl suolaa
1 1/2 rkl kardemummaa
1 1/2 dl sokeria
14-15 dl vehnäjauhoja
100 g voita


Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhot ja loppuvaiheessa pehmeä voi. Kohota noin tunti ja leivo munkeiksi. Paista kattilassa kookosrasvassa sopivan ruskeiksi ja sokeroi.

Hyvää Vappua!! 

Hälsans Kök

 
Yhden meidän pakastelokeroista on täyttänyt meille aivan uudet, ennestään tuntemattomat tuotteet. Kaikki viisi pakettia on täyttä kasvista, mikä on harvinaista tällaisille paatuneille lihansyöjille, joilla kasvisruokaa yleensä tehdään harvemmin kuin kerran kuussa. Nämä HÄLSANS KÖK -tuotteet hyppäsivät pakastimeemme minun Buzzadorina olon vuoksi, ja ensikokkauksen jälkeen täytyy todeta, että saa ne tulla useamminkin kyläilemään.
Niille, joille Hälsans Kök -tuotteet ovat yhtä tuntemattomia kuin minullekin oli vielä muutama päivä sitten, tässä pieni tietoisku:
Kaikki Hälsans Kök -tuotteet ovat kasvisperäisiä ja pääosin ovo-vegetaarisia, eli kasvisten lisäksi tuotteet sisältävät myös kananmunaa. Hälsans Kök -tuoteperheeseen kuuluu myös täysin vegetaarinen, kikherneistä valmistettu falafel. Tuotteet on falafelia lukuunottamatta valmistettu soija- ja vehnäproteiinista ja kaikki Hälsans Kök -tuotteet löytyvät kaupan pakastealtaasta. Hälsans Kök -tuotteet yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa luovat täydellisen aterian. Ne ovat täysin lihattomia, mutta koostumukseltaan ja maultaan lihankaltaisia ja sopivat näin loistavasti myös ei-kasvissyöjän ruokavalioon. Hyvää ja terveellistä ruokahalua!
 
Minä sain Buzzadorina vapaasti valita Hälsans Kök -tuotteita ja päädyin kokeilemaan kasvismureketta, kasvispihviä, kasvispyöryköitä ja falafelia. Koko tuotevalikoiman näet TÄÄLTÄ. Olen vasta kokeillut kasvismureketta, josta valmistin herkullista lasagnea omalla ohjeella. Jätin kaiken ylimääräisen pois (yrtit ja kasvikset), jotta saisimme maistellessa keskittyä itse kasvismurekkeeseen ja vertailla sitä tottumaamme lihaan. Sekä minä että mieheni tykkäsimme lasagnesta yhtä paljon kuin lihaisestakin versiosta, ja ystäväni ei edes huomannut, että olin vaihtanut lihan kasvismurekkeeseen. Kasvismureke on valmiiksi maustettu ja muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon jauhelihaa. Koostumus on pehmeä, joten eron lihaan sanoisin olevan pelkästään suutuntumassa.
Kysymys kuuluu, miksi liha sitten pitäisi korvata kasviksella. Kasvissyöjille Hälsans Kök -tuotteet on varmasti arkipäivää, mutta minun kaltaiselleni, joka käyttää jauhelihaa ihan liian paljon, on kasvismureke kelpo vaihtoehto. Miehenikin innostui asiasta ja lupasi kokkailla toisesta pussillisesta ensi viikolla pastakastiketta. Myös Minea tykkäsi ruoasta niin kovasti, että söi melkein yhtä ison annoksen kuin mekin!
Jos joku muukin haluaa kokeilla uutta tai kaipaa vaihtelua jauhelihan tilalle niin suosittelen kokeilemaan vaikka tätä lasagnea. Tässä ohje omatekoiseen lasagneeni ja Hälsans Kök -reseptejä löydät TÄÄLTÄ.
Paista Hälsans Kök -kasvismureke ja lisää joukkoon tomaattimurska ja pyree.
Laita toiseen kattilaan margariini ja vehnäjauho ja anna sulaa.
Lisää maito vähitellen samalla vispilällä sekoittaen.
Anna saostua hieman ja lisää juustoraaste ja mausteet.
Aloita lasagnen kasaaminen tomaatti-kasvismurekeseoksella ja päätä juustokastikkeella.
Levyistä riittää noin kolme kerrosta.
Paista lasagnea uunin keskitasolla 200 asteessa niin kauan kunnes pinta on saanut hieman väriä.
Anna lasagnen levätä hetki ennen tarjoilua.

Myöhemmin meillä kokeillaan muitakin Hälsans Kök -tuotteita ja pidetään muun muassa burgeribileet. Hälsans Kökillä on tällä hetkellä meneillään kampanja, jossa keräämällä kolmen tuotteen viivakoodit saa kolmen kuukauden Kauneus ja terveys, Trendi tai Voi hyvin -lehdet kotiin. Jos sinuakin kiinnostaa Buzzadorina toimiminen niin liittymään pääset TÄÄLTÄ. Buzzadorit pääsevät kokeilemaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, ja monesti myös ystävät saavat tuotenäytteitä tai maistiaisia. Buzzadorit valitaan kampanjoihin sen mukaan, kuinka hyvin Buzzaaja sopii kohderyhmään, ja jotkut kampanjoista on suunnattu nimenomaan bloggaajille. Tämä oli minun toinen kampanjani, ja lähiaikoina pääsen jo uudelleen buzzaamaan, kun testiin tulee Legon Duplot!

ystäviä & juustokakkua

 
 
Eilen saimme Minean kanssa nauttia hyvästä seurasta, kun ystäväni kävi pitkästä aikaa kylässä suloisen 7-kuukautisen Mette-tyttönsä kanssa. Sairastelut ja lomat osui jotenkin juuri niin huonosti, että viime kerrasta oli vierähtänyt jo lähes kaksi kuukautta, vaikka asumme muutaman kilometrin päässä toisistamme. Pablokin on aina niin kovin innoissaan, kun meillä kyläillään ja yleensä se änkee itsensä saman tien vieraan syliin ja alkaa armottoman käsien nuolemisen, jos tarjolla ei ole rapsutuksia. Onneksi Pablo on vähän armollisempi lasten kanssa ja käy vain välillä lipaisemassa poskesta tai korvasta tervehtimisen merkiksi.
 
 Tytöillä leikit sujui hyvin eikä Mineakaan alkanut omimaan lelujaan. Tosin molemmat touhusivat aika lailla omiaan, kun ikäeroa kuitenkin on puoli vuotta, ja välillä Minea kävi ihmettelemässä vauvvvvaa. Kiva oli huomata kuitenkin, ettei Mineaa juurikaan tarvinnut vahtia, vaan suurimmaksi osaksi tyttö osasi olla varovainen ja ihanan tyttömäinen silittäessään ja hoivatessaan Metteä. Varmaan Pablolla on ollut osuutensa tähän, sillä ihan pienestä asti Mineaa on opetettu silittämään ja pussaamaan Pabloa eikä liian kovaa saa taputtaa.
Tarjottavaksi tein amerikkalaistyylistä juustokakkua, mutta en perinteisellä luottoreseptilläni, jossa rahkat joutuisi valuttamaan suodatinpussissa muutaman tunnin ajan. Tästä VALION OHJEELLA valmistetusta versiosta tuli kuitenkin myös tosi hyvää, vähän kevyempää juustokakkua. Muutin ohjetta laittamalla kaksi teelusikallista sitruunamehua ja lisäksi sulatin joukkoon yhden levyn Fazerina-suklaata, joka sopi hyvin sitruunan kaveriksi. Kakun valmistat näin:

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja jauhot.
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja painele taikina vuokaan jauhotetuin sormin
niin, että reunaa tulee noin 5cm. Sekoita kaikki täytteen aineet
ja vispaa sähkövatkaimella noin 3 minuuttia kunnes seos on tasaista ja kuohkeaa.
Tässä vaiheessa ota noin kolmasosa sivuun ja sekoita sulatetun suklaan kanssa.
Kaada puolet vaaleasta seoksesta pohjan päälle, väliin suklaaseos ja päälle vaalea.
Nostele haarukalla tai sekoita muutama kerta isolla lusikalla.
Paista kakku 175 asteessa uunin alatasolla noin tunti.
Puolessa välissä paistoa peitä kakku leivinpaperilla, jottei pinta tummu liikaa.
Tarjoile hyvin jäähtyneenä marjasurvoksen kanssa.
 

Tänään kauppareissulla Minea ihan yllättäen alkoi hokemaan k-kirjainta opetellessaan sanomaan kärryt. Kuulostaa tosi hassulta, kun toinen niin tosissaan yrittää lausua ärrää, vaikka se on lähinnä pelkkää korinaa vielä. Iltapalalla hoettiin sanoja kakka ja kakku ja joka onnistumisen jälkeen koko perheen oli taputettava hienolle suoritukselle. 🙂

Huomenna kokkaillaan ruokaa, jonka pääainesosa oli minulle täysin uusi mutta mieluisa tuttavuus!

makuuhuoneessa & tunnustuksia

 
 
En ole vielä laittanut kunnon kuvia meidän makuuhuoneesta tapetoinnin jälkeen. Ajattelin, etten vielä laitakaan kun niin paljon on vielä kesken, mutta laitanpa sitten kuitenkin, jos vaikka jollekin teistä tulee hyviä ideoita mieleen. Torstaina lähdemme muutamaksi yöksi veljeni luokse Tampereelle ja suunnitteilla on myös Ikean reissu, jolta on tarkoitus hankkia puuttuvia paloja makkariin. Ikeasta uskon löytävämme ainakin edullisen tauluhyllyn, ehkä peilinkin, kehyksiä ja ken tietää jos vaikka mukaan lähtee matotkin. Verhoiksi aion laittaa olohuoneemme beiget vuoriteut silkkiverhot, mutta ensin on päästävä verhokauppaan valitsemaan uudet verhot olohuoneeseen. Valmisverhot ei oikein tule kysymykseen, koska huonekorkeus olohuoneessamme on yli kolme metriä.

Eilen teki mieli herkkuja ja löysin jääkaapista äitini ostaman Valion maustetun kuningatar-rahkan. Päätin siitä kokeilla pitkästä aikaa kääretorttua omilla täytesekoituksilla. Pohjan tein jollain iänikuisella perusohjeella, josta saa vähän unelmatorttua litteämmän version ja väliin heitin sitä sun tätä mitä jääkaapista löytyi. Lopputulos oli mielestäni oikein onnistunut ja herkullinen.

Sitruuna-kuningatar kääretorttu


Tarvitset:
4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta 

Täyte:
1 prk kuningatar-rahkaa
1 prk kuohukermaa
noin 6 lusikallista lemon curdia

Päälle:
1 dl vanilla cremeä
1 levy Pandan valkosuklaata
noin 3 sitruunapikkuleipää


Tee näin:
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää jauhot ja leivinjauhe. Paista leivinpaperilla vuoratulla pellillä 225 asteessa 6-8 minuuttia. Anna pohjan hieman jäähtyä ja siirrä sokeroidun leivinpaperin päälle.
Vispaa kuohukerma ja sekoita rahkan kanssa. Mausta halutessasi vaniljasokerilla. Sivele pohja ohuelti lemon curdilla, lisää rahka-kermaseos ja rullaa.
Sulata suklaa ja anna jäähtyä hieman. Vatkaa vanilla creme ja sekoita suklaan kanssa. Kaada seos kääretortun päälle ja koristele tehosekoittimessa murskatuilla sitruunakekseillä.
Tänään kävin hankkiutumassa eroon melko järkyttävästä juurikasvustani ja tämä onkin viimeinen kuva minusta tällä hiusvärillä. Ainakin vähään aikaan. Arvaatteko mikä väri päässä nyt on? Rakastuin uuteen väriin ihan toden teolla ja nyt tuntuu, että tämä saa jäädä piiiiitkäksi aikaa. On se kumma, kuinka kampaajalla käynti saa mielenkin piristymään ja tuntee itsensä niin keväiseksi. Hiustenlaitto ja niiden kunnossapito taitaa ainakin minulle olla jonkinlaista terapiaa. 🙂
Sain jo aikaa sitten yhden tunnustuksen ja nyt muutama päivä sitten toisen, joten ehkä on jo aika noteerata nekin. New blog love -tunnustus tuli Life with Millis -blogista, joka on Minishowtakin uudempi tuttavuus blogimaailmassa. Nätissä blogissa nuori äiti kirjoittelee asiapitoisesti ja kiinnostavasti elämästään Milja-tyttönsä kanssa. Iso kiitos Hennalle tunnustuksesta!

Toisen tunnustuksen sain myöskin melko uudelta blogilta Pieniä askeleita. Tässä blogissa seurataan kaksilapsisen perheen touhuja kauniiden kuvien sävyttämänä. Lämmin kiitos myös Sandellalle tunnustuksen jakamisesta!
 
 Sandellan tunnustuksen mukana tuli haaste kertoa itsestä, mutta laiskottelen nyt niin kovin, että annan yleisten postausteni puhua puolestaan. En myöskään jaa tunnustuksia tällä kertaa eteenpäin (tiedän, superlaiskaa!), koska kirjanmerkeissäni on noin 30 ihanaa, pienehköä blogia, joita kaikkia seuraan mielenkiinnolla ja jotka jokainen ovat mielestäni tunnustuksen arvoisia!

tänään

 
Jos nämä ulkoilukuvat olisi otettu tänään, näkyisi niissä aika paljon vähemmän auringonpaistetta ja melko paljon enemmän loskaa ja taivaalta sataisi räntää. Niin kiva ilma on meillä täällä Jyväskylässä tänään ollut, ja varmaan aika monessa muussakin pitäjässä ympäri Suomea. Samassa puistossa kuitenkin ulkoilimme kuin näissäkin viime perjantain kuvissa ja kävimmepä myös tutustumassa Minean ehkä tulevaan perhepäivähoitajaan. Sain nimittäin kuulla tällä viikolla perhekahvilassa täydellisestä hoitajasta, jonka paikat kuitenkin ensi syksyksi on kaikki jo varattu. Hän sitten ystävällisesti suositteli toista hoitajaa ja hyvin lupaavalta ja ihanalta tämä hoitaja vaikuttikin, kun pikaisesti tänään hoidontarpeesta keskustelimme.
 
Minea sai eilen meiltä nimipäivälahjaksi ison puisen Luhta Homen M-kirjaimen, joka oikeasti on avainkaappi, mutta itse suunnitelin sitä korurasiaksi. Enpä vain osaa päättää jääkö kirjain puun väriseksi vai pitäisikö se maalata valkoiseksi ja ehkä jotenkin koristella. Onko teillä ideoita? Kirjaimen saa taitettua kokonaan auki ja sisällä on pieniä lokeroita ja muutama naulakko. Äitini kyllä toi Minealle toisen korurasian, josta näitte kuvia muutama päivä sitten, joten en tiedä, koitanko keksiä tälle jonkin muun käyttötarkoituksen tai pääseekö kirjain vain koristeeksi hyllyn päälle.
 
Huomenna tapahtuu taas jotain harvinaista ja Minea jää mummin ja ukin kanssa kotiin kun me lähdemme Himokselle mökkeilemään. Mukamme lähtee kaksi ystäväpariskuntaa ja tiedossa on rentoutumista, syömistä, hyvää seuraa ja toivottavasti myös hyvät yöunet!

Ihanaa viikonloppua!

P.S. Viime aikoina olen ilostunut suuresti blogin uusista lukijoista ja kommenteistanne. Tietenkin myös tutut, vanhat lukijat ovat lähellä sydäntä. 🙂 <3

nimipäivä

Minea kullanmurumme viettää tänään jo toista kertaa elämässään nimipäiväänsä. Tyttö sai nimensä viime vuonna vasta juuri ennen toukokuun nimipäivää eikä tilaisuutta silloin juhlittu mitenkään erikoisesti. Vielä siinä vaiheessa, kun Minea helmikuussa syntyi kuukautta ennen laskettua aikaa, meillä ei ollut nimeä päätettynä eikä hätäkastelappuun oltu kirjoitettu mitään. Olimme pyöritelleet mielessämme Minea-nimen lisäksi muun muassa Amandaa, Ilonaa ja Monaa, mutta selvää oli että toiseksi nimeksi tulisi sama kuin minulla mikäli saisimme tytön.
Kastejuhlasta monilla tuntuu olevan omat hauskat tarinansa kerrottavana, ja olenpa kuullut sellaisistakin, joissa kastemekko on saanut kahden suvun edustajat vastakkain. Meillä kävi lopulta niin hassusti, että Minea piti päivän aikana kolmea eri mekkoa: molempien vanhempiensa sukujen kastemekkoja sekä tilaisuutta varten ostettua juhlamekkoa. Melkoista vaatteiden vaihtamista se oli, mutta saimmepa ainakin tytöstä kuvat kaikissa mekoissa ja molempien suvut pysyivät tyytyväisinä. 🙂 
Onko muilla kenties vastaavia kokemuksia?
Tänään me aiomme herkutella valkosuklaisella mud cakella, mutta halusin jakaa kanssanne tämän ihanan lumivohveliohjeen, jota kokeilin sunnuntaina. Ohjeen löysin uusimmasta Gloria-lehdestä (4/2013) ruokabloggaaja Hanna Gullichsenin ja miehensä Alexanderin reseptivalikoimasta. Vohveleista tulee uskomattoman rapeita ja ilmavia, ehdottomasti parhaita maistamiani!
Lumivohvelit
(noin 10 kpl)
4 dl kuohukermaa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä
hyppysellinen suolaa
1 mukillinen vastasatanutta lunta tai 1/2 dl jääkylmää vichyä


Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita eri kulhossa vesi, jauhot, suola ja puolet kermavaahdosta tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä kymmenisen minuuttia.
Lämmitä vohvelirauta kuumaksi ja sekoita loppu kermavaahto sekä lumi tai vichy taikinan joukkoon. Paista voisulan kanssa noin 3 minuuttia per vohveli.
 
 
Lapsuudessa meillä ei ole ollut tapana juhlia nimipäivää mitenkään erityisesti, koska minun nimeäni ei ole ollut kalenterissa kuin vasta muutaman vuoden. Ehkä vanhempani eivät tästä syystä sitten halunneet juhlia veljenikään nimeä kovin suurin menoin. Minean nimipäivästä tuskin teemme mitään spektaakkelia tulevaisuudessakaan, mutta en voinut malttaa olla ostamatta pientä lahjaa, joka Sokoksen alekorissa selvästi odotteli Minean huoneeseen pääsyä. Siitä kuvia huomenna, mutta tässä vielä poimintani loppuviikon Hulluilta päiviltä. Kuinka on teidän shoppailut sujuneet? Itse olen tappiomielialalla luovuttanut yrittämisen, kun keskiviikkona jäi saamatta MK:n balleriinat itselle ja Mayoralin takkikin on Minealle tulossa koossa 98cm. Suututti kovasti, kun tuotteet ehti loppua sillä välin, kun näpyttelin luottokortin tietoja koneelle. 🙁 Jos jollain on tarvetta tyttöjen Mayoralin kevättrenssille niin viestiä tännepäin!

vinkkejä ihonhoitoon ja leivontaan

 
 
Tulipahan taas tänään puuhailtua kaikenlaista! Sain yhden DIY-projekteistani valmiiksi (siitä lisää ensi viikolla) ja aloitin saman tien kaksi uutta, pyörimme kaupungilla, ulkoilimme ja jatkoin herkuttelua Pomp-kutsujen tähteillä. Kaupungilta lähdimme alunperin etsimään Minealle keinuhevosta, mutta sen lisäksi mukaan tarttui muovikassillinen lankoja ja pyörähdimme vielä kurkkaamassa ystäviemme baariprojektin etenemistäkin. Avajaiset olisi kuulema tiedossa jo lähiviikkoina ja käsky tuli hankkia Minealle hoitaja siksi illaksi. Kuulostaa kieltämättä aika houkuttelevalta.
 
Uskaltauduimme lähtemään kotoa melko keväisissä vaatteissa koko perhe, kun mittari näytti sen verran lämmintä ja kadut oli lähes sulia. Minea sai ensimmäistä kertaa jalkaansa Nextiltä tilaamani lenkkarit ja itselleni puin vain kevyen toppaliivin neuleen kaveriksi. Vaaleat farkutkin kaivoin taas pienen tauon jälkeen kaapista ja Uggit vaihtui kankaisiin maihareihin. Auringon porottaessa taivaalla inspiroiduin kaupungilla jopa kiertämään optikkoliikkeitä Ray Baneja etsimässä, mutta köyhäksi jäi saalis, kun kaikki kaupat sanoivat ei oota vastaukseksi vaaleiden Aviatoreiden kysyjälle.
 
Eilinen pieni ihonhoidolle uhrattu hetki tuotti tulosta ainakin yhden päivän verran, koska tänään kasvojen iho on ollut tosi pehmeä ja ehkä jopa pirteämpi. Tällä kertaa käytin vähän tyyriimpiä tuotteita ja aloitin syväpuhdistavalla, yksittäispakatulla Chocolate mud mask -naamiolla ja jatkoin vielä Biothermin kosteuttavalla Masque Hydra-Detoxilla. Tätä Biothermin naamiota olen joskus käyttänyt jonakin tärkeänä iltana juuri ennen meikkaamista, sillä se jättää ihon hyvin kosteutetuksi ja superheleäksi. Loistava meikinpohjustus siis! 
Kesää kohden uskaltaa myös kaivaa itseruskettavat esille ja niitä kannattaa ehdottomasti käyttää, vaikka ei rusketusta toivoisikaan. Mietojen ruskettavien voiteiden avulla saa nimittäin tasattua omaa ihonväriään, mikä myös toimii hyvänä pohjana meikille tai antaa terveen ilmeen kasvoille meikittäkin. Luxusrusketusta (ja aavistuksen kimmeltävää) saa Helena Rubinsteinin Golden Beauty -tuubista, mutta ennemmin arkena käytän L’Orealin Sublime Bronzea kasvoille ja Doven Summer Glowta vartalolle. Nämä molemmat antavat vain pientä sävyä eikä jätä minkäänlaisia rajoja ainakaan omalle ihonsävylleni. Kasvojen itseruskettavaan voi vielä sekoittaa tipan kosteusvoidetta niin ainakin välttyy kaikilta mahdollisilta rajoilta tai liian tummalta lopputulokselta.
 
Vaikka olisi ehkä parempi keskittyä kesäkunnon hankkimiseen niin kerron vielä lyhyesti, kuinka yleensä teen juustokakun reunoille sulatetusta suklaasta koristeet. Käytän isoa leivinpaperin palaa alustana, jolle asettelen kaksi leivinpaperin kaistaletta niin, että niiden väliin jää halutun korkuinen alue (hieman kakkua korkeampi). Pursotan sulatetun suklaan näiden kahden kaistaleen väliin halutulla kuviolla ja nostan kaistaleet pois. Näin koristeen reunat jäävät suoriksi. Sitten nostan leivinpaperin suklaineen pakastimeen ja sieltä hetken kuluttua asettelen ne varovasti kakun reunoille. Koko reunakoristetta ei saa yhtenä kappaleena, vaan sen voi huoletta katkoa kunhan kasatessa asettelee ne hieman limittäin. Jos suklaata ei temperoi, se sulaa helposti huoneenlämmössä ja ”kaatuu” kakun päälle, kuten minun pätkiskakussani.

meidän kutsuilla


 Onneksi ette tällä hetkellä pysty näkemään tänne ruudun toiselle puolelle, koska täällä kirjoittelee kammottava mutanaama. 🙂 Tänään oli niin ihanan keväinen sää jo ties kuinka monennetta päivää ja se jos mikä sai fiilikset kesään ja kesäkuntoon. Siitä innostuneena aloin hoitamaan kasvojeni ihoa oikein urakalla ja kaivoin kaikki mahdolliset apukeinot kaapeista esille ja pyhitin illan viimeiset minuutit kauneudenhoidolle. Kiinnostaisiko teitä ehkä kuulla, millä keinoilla ainakin minun ihoni saa hehkuvaksi ja virkeäksi?
 Eilen lupasin kertoa teille enemmän meidän POMPdeLUX-kutsuista ja nyt huomasin, että tästähän tuli todella ruokapainoitteinen kirjoitus. Varmaankin siksi, että yleensäkin jotain järjestäessäni mieleni tekisi leipoa vaikka mitä, kun saa tehdä herkkuja oikein luvan kanssa ja hyvällä omatunnolla. Näille kutsuille leivoin mokkapaloja, banaanikakkua, KINUSKIKISSAN tomaatti-mozzarellapiirakkaa (kokeilkaa ehdottomasti!) ja TÄSTÄ BLOGISTA löytyi resepti pätkisjuustokakkuun. Lisäksi minulla oli pakkasessa TÄÄLLÄ esittelemiäni cake popseja ja kokeilinpa ihan ensimmäistä kertaa elämässäni voileipäkakun tekemistäkin. Valmistin sen VALION OHJEELLA ja omasta mielestäni kakusta tuli oikein hyvää, vaikka en yleensä mikään voileipäkakkujen ystävä olekaan.
 
Osa Minealle haaveilemistani vaatteista jäi saamatta, mutta kyllä jotain tuli tilattuakin. Suurimmaksi osaksi otin kokoa 86cm, mutta Alisha-shortsit oli tosi pientä kokoa ja tilasin ne isojen tyttöjen puolelta 110 senttisinä. Nola-trikoovaatteet oli älyttömän pehmeää materiaalia ja esittelijä sanoi niiden myös kestävän hyvin käyttöä muuttamatta muotoaan tai väriään. Muutamia vaatteita jätin tilattavaksi sitten, kun Pompilla alkaa alet (jos kokoja sattuu olemaan silloin jäljellä).
 
 
Kun tämä viikko oli muutenkin lyhyt ja eilinen vielä meni kutsujen parissa, niin tuntuu hassulta, että jo nyt on viikonloppu. Huomenna meillä olisi tiedossa keinuhevosen etsintää Minealle ja sunnuntaina ystävien luokse viettämään aikaa. Onko teillä kivoja suunnitelmia vai onko ajatuksena rentoutua kotioloissa?
Aurinkoista mieltä viikonloppuun!

puuhailua

Kuopion Ikean reissulla ei millään voinut välttyä ostamasta jotain pientä kivaa sisustukseen ja uskonkin melko ison osan Ikean myynnistä tulevan juuri tällaisten kunhan vain otan muutaman astian ja tyynynpäällisen ja lopulta huomaan kassalla summan olevan kolminumeroinen luku asiakkaiden kautta. Ostin pinon erilaisia kehyksiä suunnittelemaani eteisen valokuvaseinää varten, mutta kotimatkalla muistinkin unohtaneeni valkoiset pyöreät kehykset kokonaan hyllyyn. Täytyy siis todellakin päästä lähiaikoina uudelleen Ikeaan, ja ehkäpä tästä kerrasta ottaa opiksi ja kirjoittaa ostoslista jo kotona valmiiksi.
Huomaatteko muuten kuvissa vilahduksen uudesta tapetistamme? Mitäs pidätte? Onneksi ei päädytty ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska tykkään tästä seinällemme päätyneestä ihan hirveästi. Parempia kuvia laitan piakkoin, eli heti kun vielä puuttuvat elementit saadaan hankittua. Vielä pitäisi ostaa ainakin lamppu, verhot, pussilakana ja lakanat ja nyt meni matotkin vaihtoon. 🙂
 
 Eilen vihjaisin pääsiäisherkusta, johon voisi käyttää kaapista löytyviä suklaamunia. Näin vastaavanlaisia eräässä jyväskyläläisessä kahvilassa ja päätin kokeilla niistä omaa versiotani. Valmistaminen aloitetaan leikkaamalla varovasti terävällä veitsellä viileästä suklaamunasta ylin kärki pois. Tämän jälkeen munan voi huoletta jättää huoneenlämpöön tai jopa vähän lämpimämpäänkin, koska suklaa maistuu voimakkaammin hieman pehmeänä. Vispaa seuraavaksi kerma, lisää joukkoon appelsiinituorejuusto sekä oman makusi mukaan mangopilttiä ja halutessasi sokeria. Annostele lusikalla täytettä munan sisään ja lisää päälle keltuainen mangopiltistä. Ei ehkä ihan korvaa aamiaismunia, mutta käy hyvin tuhdin pääsiäisaterian jälkkäriksi.
Viime viikkojen aikana Minea tuntuu kehittyneen huimasti taidoiltaan. Tyttö touhuaa (tai ainakin kovasti yrittää) kuin mikäkin isompi tyttö ja koittaa toistaa sanoja tai laulaa tuttuja lastenlauluja äitin perässä. Mummin kanssa viikonloppuna oli opittu laulamaan ihhahhaa ja äitin kanssa on aiemmin hyräilty Piippolan vaaria ja eläinten äänien opettelu tuntuu olevan kestosuosikki tällä hetkellä. Myös toisten lasten seurasta Minea tuntuu nauttivan entistäkin enemmän ja eilen Peukkulassa käydessämme Minea juoksenteli isojen tyttöjen perässä ja yritti osallistua leikkeihin nauramalla mukana ja pyörimällä jaloissa. Oli jotenkin hellyyttävää katsella kuinka kovasti Minea halusi olla osa muiden lasten porukkaa ja koitti seurailla ja matkia isompiaan. Onkohan tämäkin jokin vaihe ja huimaa matkimalla oppimisen aikaa?

Kuopiossa & arvonnan voittaja

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
 

Kuopio tuli koettua yhdessä päivässä ketjuliikkeiden, kohtalaisen ravintolan ja ystävän upouuden, mutta tunnelmallisen retrosti sisustetun kodin välityksellä. Matkaoppaita ei siis vielä tällä kokemuksella kirjoiteta, mutta kivaa oli ja käteen jäi jotain muutakin kuin hyviä muistoja. Dinskossa ihastuin kenkiin, joille olisi ollut nykyisessä elämässäni ihan liian vähän käyttöä, H&M home-puolelta tein edullisia löytöjä uusittuihin makuuhuoneisiimme ja Ikeaan jäi odottamaan pari isompaa hankintaa, jotka täytyy hakea lähiaikoina tila-autolla.
Sillä välin meillä kotona kaikki oli sujunut Minean kanssa loistavasti, niin kuin etukäteen osasin kyllä odottaakin. Virpojia oli käynyt ovella sunnuntaina vähän väliä, ja remontoinnin osalta homma oli saatettu makuuhuoneissa päätökseen. Ennen lähtöäni tein vieraille sitruunakakkua, josta ainakin omasta mielestäni tuli tosi hyvää ja ihanan raikasta pääsiäisherkkua.

Tee näin:

Valmista pohja TÄLLÄ cake popsien suklaakakkuohjeella, mutta laita vain noin 150g appelsiinituorejuustoa.
Taputtele seos irtopohjavuokaan ja valmista sitruunainen täyte PIRKAN SITRUUNAKAKKUOHJEELLA.
Huomenna laitan lisää kuvia ostoksistani ja kivan vinkin pääsiäistarjoiluun, mikäli virpojien jäljiltä kaapeissa tuntuu vieläkin olevan ihan liian paljon suklaamunia. Nyt kuitenkin arvonnan voittajaan. Kuvissa vilahtavan kannumaljakon lisäksi ostin Ikeasta Minealle tuliaisiksi omat pikkukattilat, joista arvonta suoritettiin. Yksi Minean lempipuuhista on tyhjentää meidän kattilakaappi olohuoneen matolle ja kolistella kattiloita ja kansia toisiinsa tai nostella kattiloita aivan kuin kokatessa, joten ajattelin leikkikattiloiden ehkä korvaavan oikeiden käytön. Ainakin tänään vielä kiinnostusta omiin miniatyyrikattiloihin riitti ja ehkä myös jatkossakin jos siirrän ne keittiön kaappiin oikeiden käyttöastioiden joukkoon.
 
Onnetar suosi tällä kertaa Pikku Myytä, joka osallistui arvontaan neljällä arvalla. Laitathan yhteystietosi osoitteeseen mineamarissa(at)gmail.com
Onnea voittajalle!

päätöksiä

 
 Nyt soisi jonkun palkitsevan minut ruhtinaallisesti viimeistään tänään ansaitusta maailman paras -tittelistä. Luulen nimittäin olevani maailman paras päättämättömyydessä tai maailman huonoin päätösten tekemisessä, kuinka sen nyt haluaa ilmaista. Juuri kun kuvittelin (ja niin kuvitteli miehenikin), että ollaan selvillä vesillä makuuhuoneen tapettipäätöksen suhteen niin minäpä muutin mieltäni ja päätin, ettei Lukko-tapetti sovikaan meille, koska on aivan liian romanttinen. Peruin tilaukseni, kävelin taas jälleen tapettikauppaan, sovittelimme uusia malleja seinälle, teimme uuden valinnan (edelleen aika romanttisen!) ja minä läimäytin mallikirjan kiinni ja sanoin, että nyt sen on siinä eikä meille oteta enää yhtäkään mallikirjaa. Johon mieheni sanoi kuulleensa saman ennenkin.
Kaikkea toivoa ei ehkä kuitenkaan kannata menettää, sillä sain tilattua Minean kevään haalarin. Pari viikkoa sitten tilaamaani Mini A Turen ensi talven haalarin kanssa olen tosin jahkaillut viimeiset pari päivää kysymyksen pitääkö vai eikö pitää äärellä. Enempää en teille kerro keväthaalarista (tai tapetistakaan) ennen kuin pakkaukset on heitetty roskiin ja päätös on varmasti lopullinen. 🙂
 


Jahkailu ulottui tänään koskemaan myös Minean päiväunia ja nyt meillä on menossa kokeiluyö, jonka pitäisi ratkaista koko asia. Olisi kiva kuulla, missä iässä teillä siirryttiin yksiin uniin. Viikonlopusta eteenpäin Minea on nimittäin nukkunut vain yhtiä päiväunia, mikä on saanut yöunet palaamaan takaisin hulina-asteelle. Asiaan vaikuttaa myös se, että hammashoitaja totesi viime viikolla kahden uuden poskihampaan odottavan yläikenissä puhkeamistaan, joten mene ja tiedä, mistä mikäkin johtuu. Ehkä huomenna ollaan viisaampia.

 

 

Kaiken jahkailun lomassa ehdittiin käydä Minean kanssa muskarissakin. Tänään oli ensimmäinen kerta isompien ryhmässä, johon me vaihdettiin siksi, että Minea oli pienempien ryhmässä ainoa kävelevä lapsi eikä meinannut kiinnostua köllöttelystä ja sylittelystä lainkaan. Jo yhden kerran perusteella voin todeta isompien touhun vaikuttavan paljon sopivammalta Minealle kun mukana oli omatoimisuutta, piirilaulua, tanssia ja vapaata häsellystä. Minea oli vähän kummissaan uudesta ryhmästä ja aikaisin herätystä aamusta eikä siksi jaksanut tänään keskittyä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jo ensi kerran uskon menevän paremmin.
Huomenna arvotaan sisustusteksti uudelleen ellei ella ole siihen mennessä ilmoittautunut. Pysykää siis kuulolla!

mukavuudenhaluista & katse kesään

 

 
Kuin salama kirkkaalta taivaalta (tai revontulet, jotka eilen illalla leijaili pitkin Jyväskylää) keksin, että me ulkoillaan ihan liian vähän. Tai kyllähän me vähintään kerran päivässä käydään ulkona, mutta suurimmaksi osaksi joko vaunulenkkeilyn tai pulkkailun muodossa, mikä tarkoittaa, ettei Minea pääse itse touhuamaan pihalla. Voisi kuvitella ettei sillä nyt niin väliä ole noin pienelle tytölle, mutta kyllä se vain huimasti kehittää liikkumisen taitoja ja jopa luonnetta?! Mineasta on nimittäin tullut todella mukavuudenhaluinen ja ulkona kaatuessaan tyttö jää laiskana makaamaan maahan niin kauaksi aikaa, että joku hänet sieltä käy poimimassa. Myös pienikin lumeen naamalleen tupsahdus saa aikaan megahuudot ja kaverin pihalla ollessamme ensimmäisenä Minea yrittää päästä sisälle. Aika prinsessamaista eikö?

Suuntasin jo vähän katsetta kesääkin kohden, kun pohdiskelin mahtaako meidän prinsessa uskaltautua kesällä viileään järveen polskimaan, vaikka rakastaa ammeessa kylpemistä. Hieman huvitti myös katsella Pablon epätoivoista aurinkopaikan metsästystä vielä viimeisten säteiden paistaessa iltapäivällä ikkunasta sisään. Mistäköhän nämä meidän ”lapset” on kaiken tämän perineet.. 🙂
Minea sai synttärinä lahjaksi kummeiltaan söpön Roxyn uimapuvun ja suurin puute vaatekaapissa on enää se välikausihaalari ja sandaalit kesäksi. Pompilta tulee varmasti tilattua kesäksi vaatetta, ja äitini on myös huolehtinut osasta kesävaatteita ja toi viime kerralla mukanaan nämä neljä kivaa vaatekokonaisuutta. Huomasin muuten myös, että ihailemani Ciao Bimbin pikkutytön kengät on uudistuneessa MINIMINT-verkkokaupassa -15% alennuksella, joten niitä voisi nyt jopa harkitakin kevätkengiksi Minealle. MiniMint tarjoaa lisäksi kaikista normaalihinnoista -20% ajalla 18.-23.3. koodilla TERVETULOA.

P.S. STOKKALTA löytyy tällä hetkellä Reiman ja Ticketin välikausi -20% alennuksella.

tavallinen keskiviikko

 

Vihdoinkin näin parin viikon juupas eipäs pähkäilyn jälkeen me ollaan saatu päätöksiä aikaan Minean huone + meidän makuuhuone -projektissa. Tapetteja pähkäillessä oli pakko miettiä, minkä tyylinen meidän koti on, jotta tapetit olisi edes vähän samaa ajatusmaailmaa muun sisustuksen kanssa. Tämä paljasti sen karun totuuden, että meillähän ei ole sitten minkäänlaista tyyliä! Pari vuotta sitten kuvittelin meidän ostavan huonekaluja, jotka henkii aavistuksen maalaisromantiikkaa hieman modernimmassa muodossa, mutta tarkemmin ajateltuna niihin pariin säilytyskalusteeseen se sitten jääkin. Kokonaisuudessaan asunto tuntuu olevan vähän sitä sun tätä ja pääasiassa aika perussuomalaista (jos nyt sellainen tyyli on olemassa). Edessä taitaa siis olla myös olohuoneen tuunausta, ja jos täysin järjetön olisin (tai miljonääri) niin menisi keittiökin uusiksi.

 

Vaikka kaikki lähti siitä, että aloin katsella tapetteja Minean huoneeseen niin nyt tapetit liisteröidäänkin meidän makuuhuoneen seinään ja Minea saa uutta maalia ja tarrayksityiskohdan. Ehkä tämä onkin parempi ratkaisu niin Minean huoneesta ei tule tehtyä liian vauvamaista ja se voi vielä hätätapauksessa toimia vierashuoneenakin. Meidän päätyseinään valitsimme TAPETTITALON Lukko-tapetista pehmeän, ehkä aavistuksen punertavaan vivahtavan beigen sävyn. Tykkäsin paljon myös harmaasta vaihtoehdosta enkä varmaan itse olisi osannut päättää näiden kahden välillä, mutta mies teki päätöksen ensinäkemällä. Onneksi näin tai muuten olisi alkanut uusi ’en osaa päättää’ -pariviikkoinen.

Innokkaana jo vähän mallailin tapettinäytettä makuuhuoneessamme vanhojen tekstiilien kanssa ja minusta se näytti tosi kivalta.
Vai mitä mieltä olette?

Tänään kävin myös hakemassa lähisiwasta meidän Pompin paketin, jossa tuli Shelly-mekko ja hame. Hame oli sellainen kuin halusinkin, mutta mekon kanssa olen vielä kahden vaiheilla koon suhteen. Laitan sovituskuvia myöhemmin tällä viikolla kunhan ehdin niitä räpsiä. Muiden blogeista huomasin Suri-mekon olleen supersuosittu ja siitä isommat koot on jo loppuunmyyty, joten näiden kanssa kannattaa näköjään olla nopea. Hyvä tietää ensi syksyä ajatellen.

Verkkokauppaan pääset TÄSTÄ.

aamuvirkut & hammaslääkärissä

 
 Ainut, joka meidän kotitaloudessa on tänään laiskotellut (ihan niin kuin kaikkina muinakin päivinä) on Pablo. Pablo makaa päivät pitkät selällään jonkun meistä sylissä tai kuorsaa sohvalla nähden makeita unia sillä välin kun me muut touhutaan. Suurimmaksi osaksi tuo musta kuorsaaja ottaa rennosti eikä välitä edes Minean satunnaisista lähentelyistä tai selkään kiipeämisistä. Se onkin Pablossa niin huippua, että meidän vanhempien ei tarvitse ollenkaan pelätä ja vahtia Minean ja Pablon yhteisiä touhuja, vaan voimme huoletta luottaa siihen, että kaikki sujuu.
 Nykyään Pablolla ja Minealla on jopa yhteisiä leikkejä, kuten ’Minea juoksee ympäri kotia vetolelun kanssa ja Pablo yrittää pyydystää lelun itselleen’.
 

Toisin kuin Pablo ollaan me Minean kanssa ahkeroitu jo heti aamusta. Imuri kaivettiin esiin aamupuuron jälkeen ja koko koti oli puhtaana ennen kuin kello ehti edes kahdeksaan. (Suosittelen muuten ehdottomasti tuota Dysonin imuria, koska sen myötä ainakin meillä imuroinnin mielekkyys lisääntyi huomattavasti.) Muuten en missään nimessä olisi näin ahkerana näin aikaisin, mutta Minea on päättänyt vaihtaa unirytmiään ja herää nykyään aamuisin vähän ennen puolta seitsemää. Ei mikään kiva aika näin äitin näkökulmasta.

Aamusta suuntasimme hammaslääkärille ja jätimme muskarin tällä kertaa väliin. Suuhygienisti tarkisti Minean hampaat, neuvoi lapsen hampaiden hoidossa ja antoi hammasharjan ja -tahnaa mukaan. Sinänsä aika turha käynti, mutta ihan mielenkiintoisia keskusteluja kävimme tuttipulloista, tuteista ja imetyksestä. Päällimmäiseksi mieleeni jäi se, että yösyötöt on pahasta ja tutti ja pullo kohtuudella on ok tai jopa hyväksi leukojen vahvistumiselle. Meillä yösyötöt jäi heti 10-kuukautisena, tuttia ei ole koskaan ollutkaan ja pulloa syödään kolme kertaa päivässä. Ainakin jossain ollaan onnistuttu. 🙂

tyttöjen kesken

Isi lähti mökille kavereiden kanssa ja me tytöt on vietetty laatuaikaa keskenämme. Plus Pablo tietenkin. Iltapäivällä saatiin vauvakaveri Elsa kylään Minean seuraksi ja muu aika on kuunneltu musiikkia, tanssittu, leikitty ja luettu uusia synttärilahjaksi saatuja kirjoja. Minea tykkää etenkin kirjasta Pikku toukka paksulainen, jossa toukka, meidän leikeissä äitin sormi, napostelee hedelmiä jättäen niihin pienen pieniä madonreikiä. Lopussa toukka on kylläinen ja tarpeeksi vahva muuttuakseen perhoseksi.
Eipä muuten mennyt kauaakaan tässä talossa kun jo huomasi, että mies on kaikonnut muualle ja naiset on saaneet elektroniset laitteet jumiin. Minea käy näppäilemässä telkkaa vähän väliä sulkien ja avaten sitä tai sitten kulkee kaukosäädin kädessä pitkin olohuonetta ja vilkuilee välillä saako nappien painelu aikaan minkäänlaista reaktiota telkan kuvaruudussa. Tällä kertaa Minea sattui painamaan jostakin napista niin, että tälläkin hetkellä kuvaruudun laidoissa vilkkuu vähän väliä Samsung-mainoskuvia. Ei siinä muuten mitään, mutta hieman se häiritsee illan elokuvanautintoa kera Brad Pitt. 🙂
Moni pieni asia on tänään saanut minut iloiseksi. Suklaakakun leipominen toimii aina, mutta muutenkin on tapahtunut kivoja juttuja, jotka saa hymyn huulille. Ensinnäkin on ihana huomata, kuinka omalla painollaan asiat nykyään Minean kanssa sujuvat. Tyttö nukkuu lähes joka yö kymmenen tuntia heräämättä kertaakaan (mikä tuntui pelkältä kaukaiselta haaveelta vielä viime vuoden puolella), syöminen sujuu hyvin, leikkiminen itsekseen on alkanut kiinnostaa vähän enemmän, omatoimisuus lisääntyy joka päivä taitojen kehittymisen myötä ja mikä ihaninta, Minea on todella iloinen ja hymyileväinen tyttö. Tuntuu siltä, että ensimmäinen vuosi jätti taakseen ne kaikkein hankalimmat ajat ja nyt edessä päin on yhteisestä puuhastelemisesta nauttimista.
 Resepti TÄÄLTÄ.
Minean lisäksi tänään on ilostuttanut myös ystävälliset ihmiset, kun postista tipahti meidän 1-vuotiaalle suloinen raidallinen tunika ja sukkikset isäni tuttavilta. Lisäksi Minishow on saanut tällä viikolla uusia lukijoita ja olette myös jaksaneet kommentoida kirjoituksiani ahkerasti. Hyviä vinkkejä kaipailin teiltä erityisesti välikausivaatteista ja niitä onkin tullut ihan mukavasti. Meinasin jo viime viikolla tilata TICKETIN OUTLETISTÄ haalean vaaleanpunaisen haalarin kevääksi Minealle, mutta teidän kommentit vahvisti omat epäilykseni käytön hankaluudesta ja päätin luopua koko ajatuksesta. Jos vielä haluat käydä kommentoimassa suosikkiasi tai muuten vinkata hyvistä löydöistä niin sen ehdit tehdä joko TÄÄLLÄ tai TÄÄLLÄ. Muistutuksena vielä että paras kommentti palkitaan. 😉
Hyvää viikonloppua!

1-vuotissynttärit, part 2

Minean kunniaksi kahvittelu ei loppunut vielä viikonloppunakaan, vaan vielä tänään kävi muutama ystävä ja tulevina viikonloppuina tulee pari lisää. Suurin osa ystävistämme ja kaikki sukulaiset asuvat muilla paikkakunnilla, joten on ihan kivakin, ettei kaikki kyläile samaan aikaan. Seuraavan kuukauden aikana tuntuu muutenkin olevan jo nyt suunniteltuna vaikka mitä ohjelmaa ja lisää keksisi koko ajan joten kalenteriin on varattava ajoissa tärkeät tapahtumat.
Näiden itse ottamien kuvien lisäksi emme ainakaan vielä ole varanneet virallista 1-vuotis kuvausta Minealle. Olisimme ehdottomasti halunneet hääkuvaajamme PICTURE PUTTOSEN ottamaan kuvat, mutta valitettavasti Mikon aikataulu on nykyään tosi kiireinen. Ehkäpä me odotellaan josko Mikko vielä ehtisi vaikka vasta kesällä kuvaamaan meille perhepotretteja ja tyydytään näihin omiin kuviin tällä kertaa.
 Virallisen juhlamekon lisäksi kuvasin Mineaa minun omassa 1-vuotis mekossani. Äitini oli säästänyt tämänkin aarteen ja nyt on kiva verrata sitä äidin ja tyttären päällä. Ainakin sen eron huomasin, että minulla oli 1-vuotiaana jo saparot päässä, kun Minean hiukset tuntuu kasvavan vain otsatukasta. Eipä sekään kyllä yhtään huonommaksi jää, koska Minean otsatukka kerää jatkuvasti kehuja, kun useimmiten se sojottaa ties mihin suuntaan tai kihartuu pienille kiehkuroille jompaan kumpaan sivuun.

Synttärikakkuja tein kaksin kappalein kun en ollut ensimmäiseen aivan tyytyväinen. Tein siihen täytteet KINUSKIKISSAN kakkutäyteohjeilla, mutta halusin toiseen kakkuun hieman varioida niitä ja saada rakenteesta aavistuksen tuhdimman ja täytteestä raikkaamman. Valmistin mansikkatäytteen mansikkarahkasta, mansikoista ja muutamasta lusikallisesta kermaa. Toisena täytteenä kakussa oli valkosuklaata ja pari lusikallista vanilla cremeä ja pohjaa sivelin tämän täytteen kanssa hyvin ohuelti lemon curdilla. Myös päälle sulatin valkosuklaata ja sulatuksen jälkeen lisäilin vanilla cremeä sen verran että päällinen oli lusikoitavaa ja kuohkeaa. Tästä versiosta tuli suosikkikakkuni vaikka itse sanonkin! 🙂


1-vuotissynttärit, part 1 (pikkuleivät ja cake popsit)

Meidän pieni rakas tyttömme on nyt 1-vuotias. Vuosi tuli täyteen lauantaina, samana päivänä kun Ruotsissa juhlittiin pienen prinsessan syntymäpäivää. Tuntuu oudolta kuinka aika onkaan mennyt näin nopeasti, mutta niinhän siinä yleensä taitaa käydä, että jälkikäteen ajateltuna kaikki tuntuu tapahtuneen ihan liian nopeasti. Synttäreitä juhlittiin perjantaista sunnuntaihin sukulaisten ja ystävien kanssa. Meidän oma prinsessamme nautti vieraista, juhlahumusta ja etenkin röyhelömekostaan.

PIKKULEIVÄT

200 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja tai Ohrakasta
1 tl leivinjauhetta
hilloa


Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmuna koko ajan vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja laita taikina hetkeksi jääkaappiin.
Kaulitse taikina ja muotoile pikkuleiviksi. Paista 200 asteessa 10-15 min. Täytä hieman jäähtyneet pikkuleivät hillolla ja tomusokeroi.

Resepti Kotivinkki.

CAKE POPSIT

2 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
150 g voita
2 kananmunaa
200 g appelsiinin makuista tuorejuustoa
 valkosuklaata ja maitosuklaata
tikkuja (esim. grilli tai tikkari)
Sekoita sokeri, vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Sulata voi ja lisää joukkoon. Lisää myös kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Paista peltiä pienemmässä leivinpaperilla vuoratussa vuoassa 175 asteessa 20-30 min.
Murenna jäähtynyt kakkupohja tehosekoittimessa ja lisää tuorejuusto. Pyörittele palloiksi. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Kasta tikun päätä suklaassa ja tökkää palloon. Laita pallot tikkuineen pakastimeen noin vartiksi. Pyörittele pallot sulassa suklaassa ja koristele.

Resepti ULLA SVENSK.
Juhlavieraat toivat Minealle ihania, tarpeellisia lahjoja, joista yksi suosikeista oli varmasti Minean ensimmäiset Duplot. Ne haettiin tänäkin aamuna heti heräämisen jälkeen ja Minea viihtyi niiden kanssa leikkien pitkän tovin itsekseen. Niiden irroittaminen toisistaan, lattialle koko laatikon kaataminen ja lopulta yksitellen takaisin laatikkoon kerääminen tuntui olevan tytön lempipuuhia. Lahjaksi tuli myös kirjoja, vaatteita sekä lahjakortti ja rahaa tulevaisuuden tarpeellisten tavaroiden hankintaa ajatellen.
Kiitos kaikille onnittelijoille!

juhlavalmisteluja

Joulun aikaan sain äidiltäni Kotivinkin joulunumerot, jotka myöhemmin osoittautuivat yllättävän inspiroiviksi. Sain niistä koristeluideoita ja nappasinpa vielä talteen muutaman leivontareseptinkin sopivaa herkkuhetkeä odottamaan. Painoin myös mieleeni hempeiden, pionia muistuttavien servettikukkien teko-ohjeen juuri Minean synttäreitä varten. Paitsi lasten synttäreille sopisivat nämä myös häiden tai kastajaisten koristeluun, vielä kun värivaihtoehdot on rajattomat ja hintaa vaivaiset pari senttiä kappaleelta.

 

Eilen ystäväni kanssa näitä servettikukkia sitten askarreltiin melkoinen pino viikonlopun synttärien koristeiksi. Minulta oli jäänyt muutama paketti baby-kahviservettejä siltä ajalta, kun Minea oli juuri syntynyt ja nyt pääsin niistä kätevästi eroon. Vaikka serveteissä olikin kuva ja teksti, ei se haitannut koska valmiissa kukassa ne eivät näy. Yhden kukan tekemiseen kului aikaa noin vartti ja servettien lisäksi käytin lankaa ja saksia.
1. Avaa servetti taitoksistaan isoksi neliöksi. Asettele kolme servettiä päällekkäin ja taittele haitariksi. Sido haitarin keskiosa langalla.
2. Pyöristä haitarin molemmat päät, kuten kuvassa haitarin oikean pään olen leikannut.
3. & 4. Käännä haitari ja avaa servettien kaikki kerrokset toisistaan. Yleensä servetissä on kolme kerrosta. Tee tämä varovasti sillä kerrokset ovat hauraita ja repeävät helposti. Kun olet avannut kaikkien kolmen servetin kaikki kolme kerrosta haitarin molemmin puolin, voit vielä ”haroa”kerroksia paikoilleen.
 

Askartelun lomassa olen ehtinyt jo aloitella leipomistakin. Eilen tein cake popsien suklaakakkupohjan, josta tuli niin herkullista, että muutama pala tuli syötyä mansikoiden ja jäätelön kanssa. Laitan teillekin reseptin heti ensi viikolla synttärihulinoiden jälkeen. Tätä kakkua täytyy ehdottomasti joskus tehdä ihan vain kakkuna syötäväksi ja mielellään suoraan uunista tulleena. Nam!

 
Minean synttärimekko tuli hankittua jo jokin aika sitten Benettonilta, mutta omia vaatteita en ole vielä ehtinyt miettimään. Uskon että viime viikolla postilaatikkoon tipahtaneesta H&M:n tilauksesta löytyy muutamakin varteenotettava vaihtoehto, kuten nämä ihanat beiget nilkkurit. Omistin jo nämä samat kengät mustana ja vaaleiden tultua alennukseen ne oli ihan pakko tilata. Kyllähän keväällä täytyy hempeillä ja eikös jokainen nainen tarvitse nilkkurit kahdessa perusvärissä!? Nyt nukkumaan ja huomista odottelemaan. Vajaan kahden tunnin päästä Minea on jo 1vee!

maanantaiväsy

Onko äiti-ihmisen mahdotonta valvoa puoltayötä pidempään? Vaikka aamulla saisikin nukkua niin pitkään kun huvittaa ja tämänkin jälkeen lapsen leikittämisen hoitaa mummi. Mutta silti. Miten lauantain synttärijuhlinta voi vielä tänäänkin väsyttää niin paljon, että päivästä on selvitty vain päiväunien voimalla? Minkäänlaiseen järjelliseen toimintaan en olisi tänään kyennyt, joten kaikki kunnia työssäkäyville äideille. Lounaskin korvattiin laiskan leipurin kinkkupiirakalla, jossa käytin kaupan valmispohjaa ja täytteitä, joita ei tarvinnut esipaistaa. Muistutus tästä itselle ja vinkki muille: Sunnuntain piirakkataikina on paljon parempaa kuin Myllyn parhaan pyöreä taikina suolaisiin piirakoihin.

Päivän ehdoton piriste oli ystävien vauvauutinen. Syksyllä veikkasimme mieheni kanssa, että seuraavan kahden vuoden aikana moni lähimmistä ystävistämme tulee varmasti saamaan lapsia tai menemään naimisiin ja ennustus näyttäisi pitävän paikkansa. Tuttujen keskuudessa nimittäin jo neljä on tähän mennessä ilmoittanut tulevasta vauvasta ja ainakin yhdet häät on tiedossa loppusyksystä.
Ihanaa odotusaikaa!
 paita / My Melody
hame / Benetton
body / Name It
kengät / Lindex
Minean kuume onneksi meni kahdessa päivässä ohi ja viikonloppu voitiin jo elää normaalia elämää. Epäilin vauvarokkoa, kun kuume oli todella kova eikä muita oireita ollut, mutta tänään suussa näkyi juuri puhjennut poskihammas. Voisiko se tosiaan olla nostanut yli 39 asteen kuumeen? Oli niin tai näin, mutta parasta on että se on ohi ja yötkin on jälleen palanneet normaaleiksi kahden yön valvomisen jälkeen.
Bongasin lauantaina KULTAHIPPU-BLOGISTA tämän ihanan vaaleansinisen SILVERJUNGLEn velourmekon ja tilasin sen Mineallekin. Koko taisi olla vähän iso 86/92, mutta eipähän ainakaan jää heti pieneksi kun tuota vaatetta tuntuu tällä hetkellä kaapeissa riittävän. Mekko oli alennuksessa niin kuin melkein kaikki muukin Silverjunglen verkkokaupassa, joten käykäähän kurkkaamassa. Monet muutkin nettikaupat tarjoaa tällä hetkellä hyviä tarjouksia jäljellä olevista kooista ja vielä ehtii hankkia vaikka ensi talven toppavaatteet ja kengät, jos osaa arvioida sopivan koon. Meinasin itsekin vielä kytätä josko jostain löytyisi Ticketin haalaria Cinder-värisenä tai Ver de Terren rose powderia tai Mini a Turen wistiä värissä violet ice. Jos jollain pyörii joku näistä vailla omistajaa niin pistäkäähän viestiä tänne päin!
Ainakin näistä vielä löytyy alevaatteita:

synttärihumua

 
Viimeiset pari päivää on ollut yhtä juhlaa, vaikka alunperin tarkoitus oli jättää juhlimatta minun synttärini ystävänpäivänä. Leivoin valkosuklaa-tummasuklaajuustokakkua ja porkkanamuffineita ja yllättäen monikin ystävistä tuli kylään, mikä oli tosi kiva. Sain aivan mahtavia synttäri- ja ystävänpäivälahjoja. Olin ihan yllättynyt kuinka ystävät oli osanneet kuunnella höpinöitäni niin tarkasti, että toivat oikesti tarpeellisia ja ihania juttuja. Ihan Australiasta asti. <3
 
 
 
Tänään ulkoiltiin lähipostiin hakemaan H&M:n vaatteet, jotka vasta tilasin -50% alesta. Sekä minulla että Minealla oli testissä uudet kengät. Ostin Crocsin vedenpitävät talvikengät tulevia kevään loskakelejä varten CROCSIN SIVUILTA alennuksesta ja niistä sai vielä sen 20% lisäalen tilaamalla Crocsin uutiskirjeen sähköpostiin. Minean ruskeat Tepsut oli vielä parempi löytö, kun ne löytyi Prismasta ihan luvattoman halvalla. Juhlahumu jatkuu vieläkin kun nyt lähdetään kaupungille syömään ja iltaa istumaan. Jännittää vähän kun Mineaa jää ensimmäistä kertaa hoitoon isovanhempien hyvään huomaan, mutta kaikki sujuu varmasti hyvin. 
Hauskaa lauantai-iltaa!


kipeänä

Pieni Minea on vielä tänäänkin ollut kovassa kuumeessa joten ulkoilut on saaneet jäädä kokonaan ja muutenkin touhuaminen on tytöllä ollut minimissä. Välillä virtaa on ollut vähän enemmänkin, mutta suurimmaksi osaksi Minea on makoillut sylissä, istuskellut Muumeja katsomassa ja välillä käynyt painamassa päätä sohvatyynyjä tai lempikaveriaan Pabloa vasten. Nukkumattikin vei yöunille jo paljon normaalia aiemmin ja koko päivän tyttö on touhunnut yöpuku päällä. Toivottavasti huomenna kuume olisi laskenut jo sen verran että päästään edes vähän ulkoilemaan.
 
Vaikka kuume on vienyt voiton pienestä tytöstä niin tänään on myös opittu uutta. Muutama uusi ”sana” nimittäin. Aiemmin Minea on osannut sanoa ’tytt’ (tyttö), ’paa’ (Pablo), ’sss’ (isi), ’vauuvva’ (vauva), ’ääthi’ (äiti) ja joitain kertoja ’auuto’ ja ’mamma’. Tänään kuului monta kertaa selkeästi sanottuna ’poppa’ (kerroin keiton olevan vielä poppa) ja ’paapo’ (Pablon perässä juostessa). Miten aina tuntuukin, että uutta opitaan joko muskaripäivinä tai päivinä, jolloin tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa.. Onko kukaan muu huomannut samaa vai onko tämä joku Minean oma juttu?
Lapsen sairastaessa myös oma energia on alhaisempi kuin normaalisti kun kantaa huolta toisen voinnista ja pieni kaipaa tonneittain huomiota ja hellyyttä. Minuun vaikuttaa myös se ettei pääse ulkoilemaan normaaliin tapaan ja sisälläolo alkaa väsyttämään väkisinkin. Kiva irtiotto tähän oli käydä eilen ystävän Partylite-kutsuilla syömässä ihania herkkuja ja ihastelemassa kevään uutuuskynttilöitä. Tällä kertaa tilasin vain uuden huonetuoksuöljyn, mutta monet uusista tuoksuista oli kyllä houkuttelevan hyviä enkä myöskään melkein pystynyt vastustamaan ajastimella toimivia led-kynttilävaloja, jotka olisivat täydelliset ulkolyhtyihin.


viikonloppuna

 

Kun sukulaisissa vierailut on viime aikoina jääneet minimiin niin eilen päätimme kunnostautua ja kävimme kyläilemässä Mikkelissä. Ennen sielläkin tuli vierailtua paljon enemmän, mutta ajomatkojen ajoittaminen uniaikaan tuntuu niin hankalalta, että pitkiä matkoja on vältelty parhaamme mukaan. Nyt Mikkelissä odotti mieheni isovanhempien uusi kodikas asunto ja tietenkin valtavan ihanat Minean isomamma ja isopappa.

Minealla oli päällään jokin aika sitten Zalandosta tilattu Benettonin samettimekko. Ostamisen jälkeen mekko oli unohtunut minulta kaapin pohjalle, mutta nyt se osui käteeni kun tein inventaariota Minean vaatekaapissa. Myytävää tavaraa kertyi pari laatikollista ja viikonlopun aikana sain jo kassillisen eteenpäin Facebookin lasten kirppiksellä. Paljon vaivattomampaa ja nopeampaa kuin Huuto.net ja ostajat oman paikkakunnan kirppikseltä yleensä tulevat hakemaan vaatteet kotoa asti.
Laskiaiseen kuuluu mielestäni olennaisena osana ulkoilu, joten sitä mekin ollaan tänään tehty. Tosin aika pikaisesti kun taivaalta on satanut koko päivän märkiä rättejä. Olisin halunnut kävellä järven toisella puolella olevalle laavulle syömään pullia ja juomaan kuumaa kaakaota termospullosta, mutta se jääköön vaikka ensi viikonloppuun, kun juhlitaan minun vanhenemista. Laskiasipullat tein TÄLLÄ PULLARESEPTILLÄ. Pullista tuli hieman tummia, kun leipurin pikkuapulainen oli huomaamatta käynyt säätämässä uunin lämpöasteet mieleisekseen. 🙂

pöllöjä ja vaiheita

 Minea on keksinyt kaksi uutta juttua: kiljumisen ja kaappien tyhjentämisen. On näitä molempia meillä ennenkin tehty, mutta nyt ne on viety ihan uudelle tasolle. Minea kävelee ympäri keittiömme saareketta ja kiljuu innoissaan täyttä kurkkua niin että korvissa soi tai sitten tyttö juoksee ensimmäiselle kaapille ja tyhjentää sen kunnes taas kirmaa uudelle lokerolle ja heittää sieltä tavarat ulos. Varmaan joku suurempi merkitys näilläkin touhuilla on kehityksen kannalta, mutta vanhemmille ne on melko hermoja raastavia. Tänään tein omaa kokeilua ja katsoin, kuinka monta kaappia Minea ehtii tyhjentää vartissa ja tulos oli neljä!

Postista tuli vähän aikaa sitten kiva paketti, kun saimme ison vaaleanpunaisen pöllötyynyn. Ennen joulua voitin I:N BLOGISTA kolme pientä pehmoista pöllöä, joihin ihastuin sen verran, että tilasin vielä yhden isomman pöllön tyynyksi. Aika söpöjä eikös?

 neuletakki / Napero
housut / Burberry
sukat / PO.P

Välillä minua huvittaa se, kuinka aina halutessani löydän aikaa herkkujen leipomiseen, mutta monena päivänä ruoanlaitto on pikaruokatasoa, varsinkin lounasaikaan. Ruoanlaittoon oman haasteensa nykyään tuo se, että en enää tee Minealle ruokia erikseen, vaan yritän kokkailla jotain, mikä hieman muuntelemalla menisi Mineallekin. Purkkiruokia pyrin edelleen välttämään mahdollisuuksieni mukaan (eli huonosti onnistuen), mutta usein vain ideat kokkailun suhteen meinaa loppua kesken ja samat ruoat toistuvat ruokalistalla viikosta toiseen. Hyviä arkireseptejä olen aina joskus löytänyt Yhteishyvästä tai Pirkasta, mutta uudet ideat olisi tervetulleita.

samikset

 

Ihan alkuun pitää sanoa, että onpa mieltälämmittävää huomata monien uusien lukijoiden löytäneen lukemaan blogiani. Tervetuloa kaikki! Jättäkää myös kommentteja, niitä on aina ihana lukea. <3

Tänään meillä oli muskaripäivä ja sen kunniaksi pukeuduttiin Minean kanssa samiksiksi. Söpöä tai noloa mutta se sattui vähän kuin vahingossa, kun olin pukenut Minealle päälle uuden kummitädiltä saadun Ralph Laurenin neuleen ja ensimmäinen omasta vaatekaapista käteen osuva vaate oli sama naisten neule mustana. Täytyypä viikonloppuna muistaa hakea ne pinkit raitasukat sieltä PO.Pilta niin pääsee toistekin samistelemaan. 🙂

Muskarireissulla sain ystävältä ihanan puisen palapelin Minealle, jonka ostin muutama viikko sitten Leikkien-kutsuilta. Huomasin, että meiltä puuttuu lelulaatikosta palapelit kokonaan ja tämä versio oli aika kiva, kun palat voi kasata laudalle tai pystyyn. Ehkä palapeli on näin vähän pitkäikäisempi ja kiinnostaa isompaakin tyttöä.

 

Nykyään omaan ulkonäköön ei ehdi kovinkaan panostaa ja olen muutenkin aina tykännyt pitkähiuksisena helpoista ponnarikampauksista. Voiko niitä edes kampauksiksi kutsuakaan? Tänään vetäisin hiukset rusettinutturalle, joka antaa vähän vaihtelua perusponnariin. Tästä saa juhlavan version kun hiukset kampaa kunnolla ja vähän tupeeraa ennen kiinnitystä. Ja ehkä meikkiäkin voisi vähän laittaa. 🙂
Laita hiukset perusponkkarille, mutta jätä viimeisellä läpivedolla hiukset puoleenväliin pituutta. Jaa osio kahtia ja vedä roikkumaan jäänyt hiustupsu tämän keskeltä ponnarin läpi. Viimeistele pinneillä.

Runebergin päivänä en voinut vastustaa kiusausta leipoa Runebergin torttuja, jotka on yksi leivonnaissuosikeistani. Tämä ohje on muunneltu versio Yhteishyvän vuosien takaisesta reseptistä.

 

Runebergin tortut (20 pientä)

150 g margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
1 1/2 jauhettua mantelia
1 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl jauhettua kardemummaa
0,75 dl maitoa tai kermaa

Päälle:
0,5 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
0,5-1 dl vadelmahilloa tai -marmeladia
1 dl tomusokeria
2-4 tl vettä


Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen maidon kanssa. Annostele taikina paperivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 min.

Anna torttujen jäähtyä hieman. Sekoita maito ja vaniljasokeri ja sivele seoksella tortut. Nosta hillosilmä tortun päälle. Tee tomusokerista ja vedestä seos ja pursota hillosilmän ympärille.

HUOM! Jos teet tortut korkeisiin vuokiin niin paina jo ennen paistamista pieni hillosilmä tortun keskelle. Lisää hilloa myös paistamisen jälkeen.

Po.P on pop

Viikonloppu meni taas tapansa mukaan nopeasti. Paljon ehdittiin tehdä, mutta paljon jäi myös tekemättä ja monia uusia innostuksia tuli keksittyä. Innostuin monenlaisista neulomisprojekteista, vaaleanpunaisista tulppaaneista, tee-se-itse-projekteista kotia piristämään, uusista koristetyynyistä, leivontaohjeista ja kaiken päälle asunnonvaihtokuume kasvoi entisestään. Kevään lähestyminen tuntuu aina saavan aikaan sen, että uudet ideat pulppuaa mieleen ja kaikki tekisi mieli toteuttaa heti, vaikkei ylimääräistä aikaa ehkä olekaan.

Kehitin itselleni myös pakkomielteen Polarn o. Pyretin haalarista. Joskus vielä mielsin PoPin vaatteet puna- tai siniraidallisiksi vain pojille sopiviksi vaatteiksi, mutta tutustuminen valikoimaan osoittikin luuloni täysin vääräksi. Alennusmyynneistä ostin PoPilta Minealle mekon ja paidan ja nyt kävin hakemassa kuvan raidallisen tunikan ja ihanat vaaleanpunaiset liukuestesukat. Harmittaa kun unohdin ostaa itselleni samanväriset raitasukat. 🙂

Raitaa, punaista tai sinistä monissa PoPin vaatteissa toki on, mutta mukana on myös söpöjä hempeitä sävyjä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Törmäsin PoPin pinkkiin välikausihaalariin, kun yritin netistä etsiskellä Minealle haalaria täksi kevääksi. Ongelma vain on, että pinkit sävyt on olleet PoPilla myynnissä vuonna 2011 ja tällä hetkellä saatavilla on vain kirkkaan punaista tai poikamaisia värejä kuten vihreää ja tummansinistä.

Viikonloppuna myös syötiin hyvin. Tein jo viikolla omenakakkua simppelillä perusohjeella, jota voi varioida täytteen mukaan.

Peruspiirakka

200 g voita
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 muna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
omenoita (tai marjoja)
kaurahiutaleita

Sekoita sulatettu voi ja sokeri lusikalla keskenään. Lisää vehnäjauhot ja ota taikinasta kahvikupillinen sivuun odottamaan. Lisää lopputaikinaan muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita hyvin. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja lisää päälle omenat (tai marjat). Jos käytät omenoita voit vielä niiden päälle lisätä voi-sokeri-kaurahiutaleseosta. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia ja murusta päälle sivuun laittamasi taikina. Paista 200 asteessa noin 25 min.

Tervetuloa uudet lukijat! <3

Suklaamuffinit

Jos jollain on jäänyt joulupyhinä keräämättä ylimääräiset kalorit keskivartaloon niin viimeistään näillä muffineilla se onnistuu. Meillä oli kaapissa suklaata ja Nutellaa (kuka ihme lienee nekin sinne tuonut!?), joten päätin kokeilla niistä jotain ihan omaa muffiniversiota. Vaikka nämä muffinit on tosi suklaisia ja melko makeitakin niin on ne myös superhyviä.

Suklaamuffinit (noin 10 kpl)

150 g voita
1 3/4 dl sokeria
3 munaa
vajaa 1 dl maitoa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
noin 20 palaa maitosuklaata

Päälle:

50 g voita
3-4 dl tomusokeria
3-5 rkl maitoa
5-8 rkl Nutellaa


Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen koko ajan vispaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa. Nosta taikinaa korkeisiin muffinivuokiin ja upota keskelle kaksi palaa maitosuklaata. Paista 200 asteessa 15-20 min.

Vatkaa pehmeä voi ja tomusokeri. Lisää maito ja Nutella ja pursota jäähtyneiden muffinien päälle. Täytteen mittasuhteet voi laittaa oman maun mukaan.

Geishakakku

Jouluna saimme suklaata niin monta pakettia, että niitä on vieläkin muutama jäljellä. Omaa lempiherkkuani Wiener nougatia en ole vielä edes avannut, vaan sen säästän erityiseen herkutteluhetkeen tuonnemaksi. Päätin kokeilla Geishasta kuivakakkua oman reseptini mukaan ja lopputulos oli mielestäni niin onnistunut, että tämä kakku pääsee kahvipöytäämme joskus uudelleenkin. Myös juustokakku Geishasta olisi varmaan tosi hyvää, mutta tämän ideana oli laittaa puolet kakusta pakkaseen hätävaraksi. Arvatkaa jäikö sitä sinne asti?

Geishakakku


200 g voita
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa tai maitoa
3 rkl kaakaojauhetta
1 rkl vaniljasokeria
200-250 g Geisha-suklaata

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen kerman kanssa. Voitele ja korppujauhota vuoka ja täytä se vuorotellen taikinakerroksella ja isoilla Geishapaloilla. Paista 175 asteessa noin 45 min. Kumoa jäähtynyt kakku ja kaada päälle sulatettua Geisha-suklaata. Koristele vaahdotetulla vaniljakastikkeella ja hasselpähkinärouheella.

Simppeli marjapiirakka

Maanantaina kävimme ystävän synttäreillä maistelemassa ihania herkkuja ja mukaan lähti tämän maistuvan piirakan ohje. Maku on ihanan mehevä ja muistuttaa kardemumman ansiosta hieman marjapullaa. Kaikki marjat sopii täytteeksi, itse kokeilin vadelmaa ja mustaviinimarjaa. Tästä ei enää leipominen helpommaksi muutu, sillä koko homma on valmis reilu puolessa tunnissa.

Simppeli marjapiirakka

 

6 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vanilliinisokeria
2 tl kardemummaa
200 g voita
3,5 dl rasvatonta jogurttia tai piimää
1 kananmuna
marjoja
Sekoita ensin kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon voi, jogurtti ja muna. Kaada pellille ja ripottele päälle marjoja. Paista 175-200 asteessa noin 25 min.

Synttäreillä Minealla oli päällä LAURAlta joululahjaksi saatu ihana Benettonin villamekko. Tykkään tosi paljon Benettonin vaatteista niiden laadun ja tyylin vuoksi ja varsinkin perusvaatteet hankin Minealle yleensä sieltä. Tänään kävin katsastamassa aletuotteet ja mukaan tarttui muutama kiva juttu, kuten mekko ensi kuun synttäreille.

Jogurtti-marjapaistos

2,5 dl turkkilaista jogurttia
1 muna
0,5 dl marjoja
0,5 dl raejuustoa
1-2 tl sokeria
ripaus kanelia

Sekoita ainekset keskenään ja kaada pieniin vuokiin. Paista 200 asteessa noin 15 min. Tarjoile jäähtyneenä marjojen kanssa.

Kesällä ihastuin Matleena Lahden kirjaan Luomuruokaa lapselle. Kirjassa on kattavasti erilaisia ruoka- ja herkkureseptejä lapsille eri päivänaikoihin. Lisäksi jokaisessa reseptissä on mukana ikäsuositus, mikä helpottaa neuvolan suosituksia seuraavaa vanhempaa. Kokeilin tätä paistosta vadelmilla ja mustaviinimarjoilla nyt ensimmäistä kertaa kun Minea on 10 kuukautta ja ruokavalioon on tullut uutena hapanmaitotuotteet. Meillä ainakin se maistui, jopa itsellenikin.

Luukku 21: Suklaa ja tryffelit

Kaupan suklaatarjonnan lisäksi maistuu jouluna itsetehty suklaa ja tryffelit. Niitä on kiva viedä myös lahjaksi ystäville, kun ne pakkaa kauniisti pieniin laatikoihin ja yhdistää mukaan pullollisen glögiä. Tryffelit tein MAKU-sivuston ohjetta hieman mukaillen ja suklaita kokeilin kahta eri makua.

Appelsiinisuklaa

tummaa suklaata
voita
appelsiinin raastettu kuori 
appelsiinin mehua



Pistaasisuklaa

maitosuklaata
voita
loraus kermaa
pistaasipähkinöitä murskattuna

Luukku 16: Banaanikakku

Glögi kuuluu suuriin heikkouksiini. Sellainen perus mehuglögi. Glögiä aletaan juoda heti kun kuukausi vaihtuu joulukuuksi ja juomista jatketaan niin pitkään, että alkaa joskus tammikuun puolivälissä kyllästyttää. Glögin seurana kelpaa herkut, kuten tämä helppo jouluinen banaanikakku.

Banaanikakku

2 kananmunaa
vajaa 3 dl sokeria
2 kypsää banaania
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
8 rkl kermaa tai maitoa
175 g voisulaa
3 dl vehnäjauhoja
2-3 tl kanelia

Sekoita ainekset listan järjestyksessä, banaanit muussattuna haarukalla. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 200 asteessa uunista riippuen 35-50 minuuttia.

Luukku 14: Piparkakkutalo

Jostain syystä päätin, että jo heti Minean ensimmäisestä joulusta saakka haluan luoda meidän perheelle omia jouluperinteitä. Nämä perinteet tulevat suurimmaksi osaksi oman lapsuuden joulusta ja ovat sellaisia, joiden toteuttaminen ei tunnu taakalta, vaan vievät lähemmäs sitä odotettua h-hetkeä eli aattoa.

Pipareiden leipominen ja piparkakkutalon kokoaminen on ollut yksi näistä ihanista perinteistä, joista lapsena nautin suuresti. Vielä tänä vuonna ja ehkä seuraavanakin Minea pääsee osallistumaan lähinnä taikinan syömiseen, mutta tein talosta Minean näköisen eli tyttömäisen hempeän.

Talon pihaa valaisee lumilyhdyt, jotka tein Marianne-rakeista ja sisään laitoin led-nauhaa. Sydämet on valmiita koristekuvioita.

Vielä tänään voi osallistua pipoarvontaan!

Luukku 8: Pehmeät korvapuustit

Herkut kuuluu meillä jokaiseen päivään ja vähintään kerran viikossa tulee leivottua jotain hyvää. Joulun aika tuo mukanaan omat herkkunsa, joilla on erityinen merkitys juuri tässä juhlassa. Nämä herkut on sellaisia, joita ei muuten tule leivottua tai ostettua niin usein, ja siksi ne säilyttävät asemansa joulupöydässä. Minulle näitä on tryffelit, konvehdit, Wiener nougat, piparit, korvapuustit ja tietysti joulutortut.

Erityisen hyvä pullaohje, jolla valmistuu pehmeät ja kuohkeat korvapuustit, löytyy Sunnuntailta.

Pehmeät korvapuustit

2,5 dl maitoa

1 ps kuivahiivaa
1 dl sokeria
2 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa
1 muna
8 dl vehnäjauhoja
100 g voita
lisäksi täytteeseen voita, fariinisokeria, sokeria ja kanelia


Lämmitä maito hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi ja lisää joukkoon hiiva. Lisää sekaan sokeri, kardemumma, suola ja muna. Alusta taikinaan jauhot ja lopuksi pehmeä voi.
Anna kohota liinan alla noin 40 min.
Sulata täytteeseen voi ja sekoita joukkoon sokerit (noin puolet fariinisokeria ja puolet tavallista sokeria) ja kaneli.
Kaulitse kohonnut taikina levyksi ja sivele täyte levyn pinnalle. Kääri levy rullaksi ja leikkaa noin 5cm paksuisiksi paloiksi. Nosta palat pellille leikkauspinta ylöspäin ja paina hieman litteämmäksi. Anna kohota hetki ja voitele munalla.

Paista 225 asteessa 10-13 minuuttia.



Luukku 5: Muffinipurkki

Ilahduta ystävää joulun alla pienellä itse tehdyllä tuliaisella. Tämä muffinipurkki lähtee tänään tuliaisiksi, kun meidän perhe suuntaa pikkujouluihin. Leivonnaiset yleensäkin on kivoja viemisiä, mutta tämän etu on se, että isäntäväki saa itse päättää, milloin herkut nautiskellaan. Muffinien ohjeen löysin Kotivinkistä.

Kasaa purkkiin (noin 8 dl kokoiseen) seuraavat aineet järjestyksessä ja lisää kylkeen ohje sekä muffinivuoat.

2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
1 dl pähkinää rouhittuna (saksanpähkinä, hasselpähkinä)
3 pkt Dajm-suklaata (56g pötköjä)

Lelukutsut

Meillä pidettiin tänään LEIKKIEN-lelukutsut. Oletteko aiemmin kuulleet yrityksestä tai jopa olleet kutsuilla? Minulle tämä oli uusi tuttavuus, mutta bongasin esittelijän kesällä lastentapahtuman kautta. Innostuin kuvaston leluista ja peleistä, koska lelut on suurimmaksi osaksi puisia ja turvallisia pienillekin lapsille, ja pelit vaikuttavat inspiroivilta. Tuotteista tulee jotenkin semmoinen vanhanajan fiilis: leluja, jotka jättää tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle eikä kaikki ole valmiiksi pureskeltua.

Tosi kivoja oli nämä ”leikattavat” kakut, pizzat ja hedelmät. Idea on siis se, että osat on kiinni toisissaan tarroilla, ja lapsi saa leikata puuveitsellä ruokia osiin.

Illan tarjoilu näytti tänään tältä. Kakku on KINUSKIKISSAn kinuskipipari ja pizzat tein halkaistuihin pitaleipiin. Helppoa ja hyvää!

Valkosuklaa-browniekakku

Nyt näitä leivontaohjeita tulee kuin sieniä sateella, vaikka lupasin keskittyä muotiin. Tämä kertoo vain sitä, että Minean vaatetuksen lisäksi mielessäni pyörii hyvin suuren osan aikaa leivonnaiset. Pitäisi ehkä jonkin verran rajoittaa leipomisen määrää, mutta minkäs teet kun hyviä ohjeita on niin paljon.
Tämä kakkuohje on alunperin Kodin kuvalehdestä. Kakusta tulee amerikkalaistyylinen juustokakku ja on itsessään niin ihanan täyteläistä, ettei vaadi seurakseen lisukkeita.
Brownie-kerros:
100 g tummaa suklaata
100 g voita
2 munaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja
Sulata suklaa ja voi kattilassa. Vaahdota munat ja sokeri ja lisää tähän suklaa-voiseos. Siivilöi jauhot taikinaan varovasti nostellen. Kaada irtopohjavuokaan ja paista uunin alatasolla 175′ 15 minuuttia.
Juustokerros:
100 g valkosuklaata
200 g maustamatonta tuorejuustoa
150 g ranskankermaa
2 munaa
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
Sulata valkosuklaa. Sekoita ensin tuorejuusto ja ranskankerma ja lisää sitten munat. Lisää seokseen sokerit ja sekoita juustoseos valkosuklaaseen vähän kerrallaan. Ota brownie vartin jälkeen uunista ja laske uunin lämpötila 160 asteeseen. Kaada brownien päälle juustokerros ja jatka paistamista noin puoli tuntia kunnes kakku on hyytynyt. Anna kakun levätä jääkaapissa yön yli.

Helppo rahkapiirakka

Tätä rahkapiirakan ohjetta olen käyttänyt viime aikoina hurjan paljon, koska piirakka on yksinkertaisuudessaan täydellisen hyvää. Kokeilin piirakkaa myös puolukoiden kanssa ja se oli melkein jopa vielä omenaakin parempaa.

4 lasia vehnäjauhoja
2 lasia sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 rkl vaniljasokeria
Sekoita ainekset keskenään ja lisää 250 g sulatettua margariinia.
Jaa taikina puoliksi ja siirrä toinen osa hetkeksi sivuun. Puoleen taikinaan lisää 1 lasi piimää ja 1 muna. Levitä piimätaikina leivinpaperin päälle pellille.
Tee piimätaikinan päälle täyte:
2 prk maitorahkaa (joko maustamatonta tai
                1 prk maustamatonta ja 1 prk Valion vaniljarahkaa)
1 lasi sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 munaa
(sitruunan mehua)
Pilko rahkaseoksen päälle omenoita. Piirakan voi myös tehdä kokonaan ilman omenaa tai marjoja, jolloin rahkaan kannattaa lisätä myös sitruunan kuorta raastettuna ja näin piirakasta tulee maukas sitruunarahkapiirakka.
Kaiken päälle murusta vielä sivuun laittamasi taikinan puolikas.
Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.

neuletakki / H&M
collegehousut / Esprit

Fazerina-kuivakakku

  

200 g voita
2 1/2 dl sokeria  
3 munaa 
4 dl vehnäjauhoja
1tl
leivinjauhetta 
1 dl maitoa
1 rkl vaniljasokeria
2 levyä Fazerina-suklaata
raastettua appelsiinin kuorta
ripaus kaakaojauhetta


Päälle:
voita sulatettuna
kaakaojauhetta
tomusokeria
appelsiinin mehua
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa. Sulata suklaalevyt ja lisää taikinaan appelsiinin kuoren kanssa. Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin 35-45 minuuttia.
Sekoita päällisen ainekset keskenään ja lisää jäähtyneen kakun päälle. Anna jäähtyä hetki, tarjoile ja nauti!

Daim-kakku

Pohja:
2 munaa
2 dl sokeria 
1/2 dl juoksevaa margariinia
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1dl mantelijauhetta (=50 g)
1 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl maitoa
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää margariini, keskenään sekoitetut jauhot ja maito. Voitele ja korppujauhota vuoka ja paista 200′ noin 20 minuuttia.


Täyte:
1 pussi Blå band vanhanajan vaniljakastikejauhetta
3 dl maitoa
puolet Daim-suklaalevystä
Leikkaa kakku kahteen osaan. Sekoita vaniljakastikejauhe ja maito ja anna tekeytyä jääkaapissa noin 10 minuuttia. Levitä kastike pohjan päälle ja rouhi päälle vielä puolet Daim-suklaalevystä. Nosta päälle toinen kakkupohja.
 
Päälle:
puolet  Daim-suklaalevystä
1/2 dl kuohukermaa
Daim-patukka
Keitä puolikkaasta Daim-suklaalevystä ja kermasta sakea kinuskikastike ja levitä kakun päälle. Rouhi pinnalle Daim-patukka.

Daim-suklaapalat

Pohja:

4 munaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
4 rkl kaakaojauhetta
2 dl maitoa
200 g voita sulatettuna
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää joukkoon toisiinsa sekoitetus kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa. Sulata voi ja lisää muuhun taikinaan. Paista 175 asteessa 12-15 minuuttia.

Täyte:

tomusokeria
kaakaojauhetta
vaniljasokeria
voita
aavistus kahvia
Daim-suklaalevy sulatettuna
Sulata voi ja Daim-suklaa. Lisää tomusokeria, kaakaojauhetta, vaniljasokeria ja hieman kahvia. Seoksen tulee levittyä pohjan päälle, mutta ei saa valua reunoilta. Anna piirakan jäähtyä.

Puolivuotias muru

mekko / KappAhl, 
body / H&M

Tänään meidän elämämme valo ja suurin rakkaus täytti puoli vuotta. Monet ihanat ystävät ja sukulaiset olivat mukana tätä juhlistamassa, ja mahtavat Australian kummit lähettivät kaksi lahjaa (avasimme toisen ”vahingossa” etukäteen) ja soittivat laulaakseen Minea-murulle dueton! Kuinka niitä kahta kaivataankin täällä Suomessa! Aluksi tuntui hieman liioitellulta leipoa lapsen puolivuotispäivän vuoksi, mutta eikö elämää, sen kestävyyttä ja ihanuutta voi juhlia aina silloin, kun siltä tuntuu.

Moni mietti tänään, miten aika onkaan mennyt niin nopeasti, kun Minea on piristänyt päiviämme jo puolikkaan vuoden verran. Minusta kuitenkin tuntuu, että viime puolivuotinen on ollut juuri sen pituinen kun puolillaan olevan vuoden kuuluukin olla. Onhan tähän aikaan kuulunut kaikenlaista: ensimmäiset kaksi viikkoa syödään ja nukutaan, seuraavat kuusi viikkoa kävellään ja jumpataan ympäri asuntoa iltaisin, kahden kuukauden jälkeen ihmetellään kääntymisen ihmettä, viisikuukautisena aletaan totutella aivan uudenlaiseen makujen maailmaan ja liikkumisen monipuolisuuteen, viisikuukautisena myös ihmetellään, miten yöheräämiset yhtäkkiä alkavatkin verottaa jaksamista päivisin. Tänään kaikki tuntui hyvältä, kun sai seurata pienen ihmisen suurta iloa. Aivan kuin Minea olisi ymmärtänyt tänään olevan hänen päivänsä.

Kakkuun tein kaksi eri täytettä: valkosuklaa ja mansikka. Lisäksi pohjat sivelin lemon curdilla ja päälle tein kinuskin. Helpot ja äärettömän herkulliset sämpylät valmistuu tällä reseptillä: Pomminvarmat sämpylät

Arabialainen suklaakakku

Tämä kakku muistuttaa paljon maultaan perinteisiä mokkapaloja, mutta mausteet antavat siihen kivan lisän. Kaneli ja muna kuorrutteessa saavat päällisen maistumaan ihanan pähkinäiseltä.

200 g voita
3 3/4 dl sokeria
3 munaa
2 dl maitoa
5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl soodaa
1/2 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
2 rkl kaakaojauhetta
1 tl kanelia
1 tl muskottipähkinää
1 tl vaniljasokeria

 
Päälle
6 dl tomusokeria
7 rkl voita
2 1/2 rkl kaakaojauhetta
7 rkl kahvia
1 1/2 tl kanelia
1 keltuainen
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen ja keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa. Paista korppujauhotetussa vuoassa 175 asteessa vajaa tunti.
Sekoita tomusokeri, sulatettu voi, kaakaojauhe, lämmin kahvi, kaneli ja keltuainen. Kaada jäähtyneen kakun päälle.

Limevalkosuklaakakku

Limevalkosuklaakakku

Pohja
11 kpl    Digestive-keksejä
75 g       voita

Täyte
2 dl        Flora vispi -kermaa
200 g     maustamatonta tuorejuustoa
2 prk     Valion valkosuklaa-limerahkaa
1 levy    Pandan valkosuklaata
4 kpl      liivatetta
              sokeria