Ensimmäisestä päivästä selvitty

Yksi kokonainen työ- ja hoitopäivä takana, ja kaikki selvittiin kiitettävän hyvin, vaikkakin tavallista väsyneempinä! Taputan itseäni olalle etenkin siitä, että en soittanut töihin olevani sairas, vaikka vielä eilen illalla mietin, kuinka luonnottomalta tuntuu jättää kaulaasi takertuva, äitiä huutava lapsi hoitoon. Olisihan se ihan mahtavaa voida olla kotona siihen saakka, että lapset on isompia, mutta nyt kun tähän taloprojektiin on lähdetty, niin valitettavasti vaihtoehdot on hyvin vähissä – tai käytännössä niitä ei ole. Ja onneksi, onneksi, tänään meni päiväkodin ovella niin paljon paremmin kuin perjantaina, ja hoitoon sai jättää kaksi iloisesti vilkuttelevaa lasta.

Minea on jo niin iso tyttö, ettei hoidon aloittaminen nyt kesäloman jälkeen ollut mikään kovin iso juttu, mutta toisaalta on myös suloista huomata, miten herkkä Minea on, ja miten äärettömän tärkeä Nooa on siskolleen. Nooaa oli hoidossa itkettänyt vain päiväunille mennessä, ja sekin oli pian helpottanut, kun Nooa oli nukahtanut viereiseen sänkyyn puristaen tiukasti Minean kädestä. Siinä ne kaksi olivat kuulema pötköttäneet vieretysten, ja illalla Minea sanoi kyynelehtineensä ihan vain koska Nooa oli ollut niin hellyyttävä ja suloinen hakiessaan turvaa isosiskosta. Ihan niin kuin eilen jo totesinkin, onnea on sisarus, sillä niin monesti Minea on rohkaissut ja ollut hyvänä esimerkkinä Nooalle.

Lupasin itselleni että tänä vuonna olisin paremmin asioiden tasalla, mutta huomasin jo nyt olevani edelleen sen verran lomamoodilla, että lasten ulkovaatteet olivat lähes kaikki pesemättä. Omakin olo oli töissä vähintäänkin rähjääntynyt vai miltä kuulostaa ylipitkä otsatukka, kauan sitten pois kulunut hiusväri, muutama kesäkilo, leikkaamattomat ja lakkaamattomat kynnet ja mustat pussit silmien alla. On suorastaan ihme, miten nopeasti silmäpussit palaavat väsyneille kasvoille, vaikka kesällä sait nukkua vähintään kuukauden ajan hyviä yöunia ennen kuin edellisistä pusseista pääsit eroon. Ehkä lupauksiini voisi kuulua myös paremmat yöunet, vaikka en kyllä ole täysin vakuuttunut siitä, että olisin valmis luopumaan yön pikkutuntien Netflix-ajastani. Menossa on nimittäin Homelandin viimeinen kausi, ja seuraavaksi voisin aloittaa Game of Thrones -maratoonin. Taidan kuulua hyvin pieneen vähemmistöön, sillä en ole vielä koskaan katsonut yhtäkään jaksoa GoTia! Sanokaa, kannattaako edes aloittaa vai onko loppusyksyn yöunet auttamattomasti pilalla, jos katson ensimmäisen jakson?

8 Comments

  1. heli elokuu 8, 2017

    Mäkään en oo kattonut Game of Thronesia ja just pähkäilen, että pitäiskö se alottaa?! Kaikki niin kovin sitä hehkuttaa!

    Tsemppia arkeen! Mulla koittaa huomenna töihin paluu ja samoja fiiliksiä.. varsinkin tuosta ”pikkutuntien netflix-ajasta” 😅 Se on ollut niin parasta (mut ei kyllä yhtään järkevää). Ihana tietää, että joku muukin harrastaa sitä. Mä tosin oon kattonut kesän sellasta hömppää, että uskallanko ees tunnustaa?! Mut eiks nyt jokaisen oo nähtävä hittisarja gossip girl 🙈😄

    Vastaa
    • Melina elokuu 8, 2017

      Hehhe gossip girl on ihan parasta viihdettä! 😀 Katoin sen silloin joskus kun ne tuli telkasta ja koukutuin kyllä heti. Kyllä mä luulen, että mun on pakko alottaa GoT, oispahan vähäks aikaa kateltavaa.
      Tsempit töihin!

      Vastaa
  2. Vivi elokuu 9, 2017

    Ihana postaus!! Ja hurjasti tsemppiä teidän arkeen! Luin tekstiä ensin lähes kyynel silmässä (ihanat sisarukset❤️) ja lopulta purskahdin nauruun kuvaillessasi itseäsi ja lookkiasi! Se on elämää! Hitaat aamut ovat parhaita, mutta meilläkin kun isoveljet ovat jo vanhempia, keskimmäinenkin aloittaa koulun, olen huomannut, että vaikka kotona olenkin, eivät ne aamut kovin hitaita olekkaan! Toki erilaisia kuin töihin ja päiväkotiin hosuessa (sekin päivä vielä koittaa😱)
    Teidän koti on niin superhieno, että kovasti odotan lisäkuvia ja keittiöpostaus myös kiinnostaisi!!

    Vastaa
    • Melina elokuu 10, 2017

      Heheh, tämä oman ulkonäön rupsahtaminen taitaa vähän tulla kuin kaupan päälle kotona ollessa :DD Tai valitettavasti ainakin meikäläisellä!

      Ja kiitos todella kauniista sanoista! Lupaan että keittiöstä on tulossa postausta. Se on jäänyt kun olen odottanut aamiaiskaapin takalevyn asennusta, mutta nyt kun mieskin on taas töissä, kaikki remppahommat varmaan on aika jäissä 😀

      Vastaa
  3. Hanna väänänen elokuu 9, 2017

    Se on tosi hienoa että on työpaikka johon palata! Itsestäni työn saanti tuntuu aika vaikealta tälleen rauhallisempana (ja jossain seurassa hiljaisempana) tyyppinä. Haastatteluja on kyllä ollut. Kuopuksen täyttäessä loppuvuonna kolme vuotta, olisi kyllä hyvä alkaa töitä löytymään kun kotihoidontuki loppuu. Ja neljä vuotias esikoinen kaipaisi kovasti leikkiseuraa, muttei meillä ole kauheasti saman ikäisiä kavereita, joiden vanhempien kanssa olis helppoa sopia treffejä. Mukavaa loppukesän jatkoa teille! 🙂

    Vastaa
    • Melina elokuu 10, 2017

      Tämä on kyllä niin totta, että on etuoikeus myös saada olla töissä, vaikka kuinka onkin ihanaa olla lasten kanssa. Jyväskylässä työtilanne yleensäkin tuntuu olevan vähän hankala, joten ymmärrän että voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa. 🙁 Pidän isosti peukkuja sille että sullekin vielä löytyy jotain huippua ennen joulua!

      Vastaa
  4. Minnea/Minnean muruja elokuu 9, 2017

    Minäkin suosittelen GoT:ia! Varsin koukuttava! Uusin kausi on vielä itsellä katsomatta.
    Meilläkin on palattu arkeen ja päiväkotiin. Onneksi aloitus tuntui menevän hyvin! Kotona tosin on ollut pientä ikäväkiukkua nähtävissä muutamana päivänä!

    Energiaa syksyyn!

    Vastaa
    • Melina elokuu 10, 2017

      Vähän mietityttää, saako sitä seuraavaan pariin viikkoon mitään tehtyä jos aloittaa Gotin katsomisen 😀 Mutta eiköhän se ole vain aloitettava joka tapauksessa.

      Kiitos tsempeistä ja samaa myös sinne!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.