VITSA SULLE, SUKLAAÖVERIT MULLE

  virpojat IMG023virpojat IMG022 virpojat IMG020 virpojat IMG018 virpojat IMG017 virpojat IMG016

Cicia paita* ja Dieppe little housut*virpojat IMG014 virpojat IMG012 virpojat IMG011 virpojat IMG010 virpojat IMG009

Gosford little paita ja housut*virpojat IMG006 virpojat IMG005 virpojat IMG003

Onhan naapurusto varannut Minealle riittävästi pitsaa, kun eikös se sitä viime vuonnakin tilannut? Kysyi mun kaveri eilen, kun sovittiin tyttöjen virpomistreffeistä tälle päivälle. Jotain on vuoden takaisesta opittu, sillä nyt meni lorutkin Minealla täydellisen oikein ja mikä hienointa, rohkeutta on vuodessa kertynyt niin huimat määrät ettei tuota melkein tunnistaisi samaksi tytöksi. Viime keväänä kirjoitin siitä, kuinka paljon mulla, porukan äänekkäimmällä persoonalla, on opettelemista kun oma tyttö on arka ja jännittää kaikkea uutta ja outoa, mutta jälleen kerran se taisi olla taas yksi niitä kuuluisia vaiheita, koska nykyään samasta jännittämisestä ei ole tietoakaan. Olisittepa nähneet kuinka tuo tyttö tänään niin kovin rohkeana käveli naapurien oville pimpottamaan ja virpomaan ihan itekseen, siinä äitin sydän suli ja silmäkulma kostui!

Ristiäisten järjestelyt vei kuitenkin aikaa sen verran tällä viikolla, että nämä virpomisjutut jäi ihan viime tippaan, ja vasta tänään aamulla hain oksat ja Minean kanssa ne koristeltiin. Vähän oli muuten tarkkaa hommaa koristeleminen, joka oksan kohdalla piti miettiä kenelle se tulee, mitkä mahtaa olla saajan lempivärit jne. En kestä, miten tosissaan Minea ottaa kaikki tällaiset jutut! Pelkäsin jo kävisikö taas ne klassiset ja koko aamun odotus kostautuisi kiukutteluna, mutta onneksi homma vietiin kunnialla loppuun saakka, ja mieleen jäi kivat muistot päivästä. Suklaata tuli niin överimäärät, että edes äitin ja isin apu ei riittänyt, vaan huomenna joudutaan jatkamaan mässäilyä. Taisi just tulla karkkipäivän sijaan karkkiviikko..

Tänäkään vuonna ei päälle puettu noidan vaatteita, vaan kolmesta vaihtoehdosta valikoitui pupupuku. Kissarekvisiitta piti myös testata, ja aika loistavasti korvat ja häntä sopi asuun vaikkei mitään kissapukua kaapista löytynytkään. Mitä muuten tykkäätte näistä POMPdeLUXin kukkakuvioista? Mä yllätin itseni ihastumalla näihin kuoseihin niin täysillä, että tummasta ruusucollarista otin ihan koko setin eli housut, paidan ja hameen. Matsku on näissä sellaista vähän joustavaa, superpehmeää ja miellyttävän tuntuista collaria, joka menee kevään lämpimämmillä keleillä ulkonakin. Kukkia on myös noissa vaaleissa ohuemmissa housuissa, jotka yhdistyy lähes kaikkiin meiltä kaapista löytyviin POMPdeLUXin perustrikoisiin. Minean entiset ribbitrikoot oli jääneet jo pieniksi, joten kevään mallistosta piti taas hamstrata uutta tilalle – otin jo kokoa 116cm kun tiesin viime kerroista näiden olevan käsittämättömän pitkäikäisiä.

*postaus sisältää mainoslinkkejä, vaatteet saatu POMPdeLUXilta

PIKKUNEITI MEKOISSAAN

Milloin meidän pienestä vauvasta kasvoi noin määrätietoinen ja päättäväinen neiti? Omatoimisuus, oma tahto ja oma tyyli, kaikki tuntuu viime kuukausina korostuneen entisestään ja pakko myöntää, että tähän pyhään kolminaisuuteen lähes kaikki meidän erimielisyydetkin kärjistyy. Joko taistellaan siitä mitä 3-vuotias saa ja voi itse tehdä, kuka päättää mistäkin tai mitä puetaan milloinkin päälle. Tuttua?

Pariin otteeseen on tullut äitikavereille päiviteltyä sitä kuinka meillä taas on kinasteltu aamulla ennen kotoalähtöä päivän vaatevalinnoista, sillä Mineahan pukisi nykyään päälleen vain pinkkiä tai mekkoja. Moni on sanonut ettei poikien kanssa ole vastaavaa joutunut kokemaan ollenkaan, vai joutuuko? Hameetkaan ei useimmiten Minealle kelpaa, eikä varsinkaan vaatteet joita äiti ehdottaa tai vaatteet jotka odottaisi edelliseltä päivältä kylppärissä vielä käyttökelpoisina. Itse asiassa jos Minealta kysyttäisi, riittäisi hänelle suunnilleen kaksi vaatetta, synttärimekko ja vuoden takaisesta Pompin mallistosta rosenvärinen paljettimekko. Mekon päälle Pompin pörröfleecetakki ja jalkaan Crocsit tai mustat nilkkurit, päähän pandapipo, ei huivia tai hanskoja. Siinä meidän neidin lempparisetti, mitä sitä muuta tarvitseekaan?

mekkoja IMG0011 mekkoja IMG0013 mekkoja IMG0012 Harmi vaan että tällä 3-vuotiaalla sattuu olemaan lievästi lastenvaatteita rakastava äiti. Tai vaatteita yleensäkin – oli ne sitten lasten tai aikuisten, saa vaatteet mielellään olla kantajansa näköisiä, nättejä sillä tavalla että ne korostaa parhaita puolia. Niinpä mäkin olen osittain luovuttanut vaatetaisteluissa Minean kanssa, koska mikä mä olen sanomaan missä vaatteissa tuon pikkuneidin olo tuntuu itsevarmalta ja kotoisalta. Saattaa olla että vaan ruokin tytön vaatenirsoilua, mutta uusia vaatteita ostaessani nykyään useimmiten kysyn ensin Minean mielipidettä ja päätökset teen vasta sitten. Niin tein näiden POMPdeLUXin uusimman malliston vaatteidenkin kanssa, yhdessä selailtiin kuvastoa, Minea sai näyttää lemppareitaan ja mä arvioin niiden tarpeellisuutta meidän vaatekaapissa. Lopulta taidettiin yhteistuumin päätyä aika onnistuneeseen valikoimaan, koska suurin osa vaatteista on jo ollut tytöllä päällä, mekot tosin ahkerimmassa käytössä.

POMPdeLUXia on tullut tilattua joka mallistosta siitä lähtien kun 80 senttiset vaatteet alkoi olemaan Minealle sopivia, joinain kausina enemmän toisina vähemmän. Vaatteet on siinä mielessä takuuvarmoja, että ne on tyyliltään sekä Minean että mun mieleen ja niiden tietää aina menevän hyvällä hinnalla eteenpäin sitten kun jäävät Minealle pieniksi. Mua on erityisesti ilahduttanut uudistumiskyky, esim se että uusia tyylejä ja värejä kuten mustaa on tullut mallistoihin. Myös nyt kevään vaatteista valitsin muutamia mustavalkoisia vaatteita, pirtsakan keltaisen ja hempeiden ruusukuvioiden ja rosen lisäksi. Uusi väri, haalea minttu ja pari mekkoa jäi vielä vähän kaivelemaan, joten meinasin tulevalla viikolla käydä vielä Evelinan luona vähän hypistelemässä mallistoa, jos sitä yhden minitilauksen tekisi.. Saahan niitä juhlamekkoja olla kaapissa odottelemassa, vaikkei mitään juhlia olisikaan just nyt kiikarissa?

mekkoja IMG009 mekkoja IMG008

Lakefield little mekko* // Eindhoven little neuletakki*mekkoja IMG006 mekkoja IMG005

Lakefield Jr mekko* // Hillside little neuletakki*mekkoja IMG004

Geneva little takki*mekkoja IMG002

Tulevalla viikolla kannattaa muutenkin käydä oman shopping advisorin luona tai avoimissa ovissa, sillä muutamat lempparituotteet saa nyt 18.-22.3. tilattua -20% alella! Kurkkasin että alesta löytyi meillekin kotiutuneet ruusuhousut sekä mun ihastus Bogota-shortsit. Kaikki aletuotteet näet täältä*.

*Postaus sisältää mainoslinkkejä, vaatteet saatu POMPdeLUXilta.

KAKSIN KAUPUNGILLA

kaupungilla IMG3

kaupungilla IMG1

Huoh mikä päivä! Onneksi näistäkin selviää hengissä ja huomennahan voi taas kaikki olla paljon paremmin, pakko olla tai muuten mä en jaksa enää mitään. Aamu jo alkoi sillä että Minea pariin kertaan sanoi ettei haluaisi lähteä kerhoon, mutta sinne kuitenkin lähdettiin kun mä olin ehdottomasti sitä mieltä, että kolmen kotipäivän jälkeen oli jo kaveriseurasta puutetta. Kerhon jälkeen jäätiin vielä ulkoilemaan tunniksi, Minean kohdalla ulkoilu tosin tänään tarkoitti puistossa mököttämistä ja joka asiasta kiukkuamista. Kotiin päästyä tyttö heittäytyi olkkarin lattialle toppavaatteissaan, huusi siinä tunnin verran mulle ties mistä, kävi välillä vähän huitomassa, innostui raivoamaan entistä enemmän jos koitin mennä lähellekään ja sitä rataa. Mä en yksinkertaisesti keksinyt yhtään mitään millä olisin saanut tuon jääräpään rauhoittumaan, vaan kuuntelin vierestä kunnes vähitellen Minea antoi periksi ja tuli haalari päällä syömään lounaan. Instassa (@minishowblogi) avauduinkin jo ja totesin että nyt taitaa olla meillä pahin kiukkuaika käsillä, tuskin tästä enää voi pahemmaksi mennä?!

Myöhemmin asia sovitiin, halailtiin, Minea lupaili kaikkea maan ja taivaan väliltä (huomenna käydään todennäköisesti ihan sama keskustelu uudelleen!) ja lopulta pötköteltiin sängyssä Netflixin voimin rauhoittuen. Tiedän ettei tästä käytöksestä mitään palkkiota olisi pitänyt antaa, mutta Nikon tultua kotiin lähdin Minean kanssa kahdestaan käymään kaupungilla. Ajattelin että kahdenkeskinen hetki voisi tehdä ihan hyvää kaiken tuon raivoamisen ja toisillemme kiukuttelun jälkeen. Voisi ottaa vaikka tavaksi käydä kerran viikossa Minean kanssa tekemässä jotain molemmille mieluista, pois kotiympyröistä ja hetkeksi vauva pois näköpiiristä. Varmasti ihan normisettiä tällainen kapinointi uuden tulokkaan myötä, mutta harmittaa silti että meidän aurinkoisesta, superkiltistä tytöstä tulee yhtäkkiä esiin tuollaisia piirteitä..

kaupungilla IMG2  kaupungilla IMG4

Kaupungilla meillä ei oikeastaan ollut mitään oikeaa asiaa hoidettavana, mutta käytiin parit kaupat läpi ettimässä Minealle uusia aurinkolaseja ja mä kävin Gina Tricotista hakemassa yhden scuba-takin, josta pari viikkoa sitten tilasin väärän koon. Minealle näiden reissujen kohokohta on aina hakea kuivattuja kookoksia Punnite&Säästästä, mun kohokohta tällä kertaa oli Arnoldsin donitsi. Ite en ollut lähellekään siinä kuosissa että olisin hypännyt kameran toiselle puolelle, joten vaihteeksi Minean päivän asua. Sama setti ponipaidalla ja tyllihameella valikoitui aamulla kerhoonkin, nyt vaan yhdistettynä siistimpään takkiin ja suht uusiin Crocsin Colorlite nilkkureihin*. Mulla on itelläni nämä samat kengät mustana ja ne taisi olla syksyllä mun ulkoilujen ja puistoreissujen käytetyimmät kengät. Luulen että Mineallakin tulee aika paljon näkymään nämä jalassa nyt keväällä kunhan ilmat vähän lämpenee ja voidaan luopua villasukista.

kaupungilla IMG6 kaupungilla IMG7 kaupungilla IMG8

Möhistäkään ei täyain unohdettu, vaan poju sai uuden raitajumppiksen tuliaisina. Voikohan tuo pikkumies jo olla kasvanut viikossa, kun tuntuu että kaikki jättimäiset 50cm vaatteet ei yhtäkkiä olekaan enää niin jättimäisiä?!

*kengät saatu Crocsilta

1 20 21 22 23 24 25 26 38