pulkkamäkeen!

Parin päivän ajan täällä on valinnut pienoinen blogimasennus, kun tekniikka tuntui olevan täysin mua vastaan eikä mikään ottanut onnistuakseen. Kaiken tämän piti tietenkin sattua just kun olin poissa koneen äärestä, ja vaikea muiden on päästä etänä käsiksi mun koneen kuva-arkistoihin (jotka on muuten aika valtavat mutta uskomattoman järjestelmälliset!). Onneksi on olemassa datahemmot, niin kuin kollega heitä hyvin nimittää, ja nyt kuvat pitäisi taas näkyä normaalisti kaikilla?!

Kuvapankista kaivelin nämäkin kuvat viikon takaa, mutta lähes tältä on näyttäneet päivät joka päivä. Vihdoinkin lunta on sen verran, että pulkalla voi liikkua kaikkialle ilman että pohja raapii hiekalla. Ensimmäiset mäenlaskut Minea hihkuu onnesta ääneen joka kerta, ja ehkä siitä syystä voisinkin pulkkailla päivittäin. Toinen erityistä iloa tuottava puuha on lumityöt, ei siis mun vaan Minean mielestä. Pihalla voisi seisoskella tuntitolkulla jos Minealta kysytään, ja niin munkin puolesta, jos ensin saisin yhdet Crocsit lisää eikä huono idea olisi Fjällrävenin untuvaparkakaan ;).

Minea sai joulupukilta Kuoman talvikengät, joilla ulkoilut on hoitunut nyt kovemmilla pakkasilla, kun vuorettomat Crocsit on liian vilpoiset. Huomasin kuitenkin jalkojen kääntyvän kävellessä jonkun verran sisäänpäin, mitä ei muissa kengissä tai ilman kenkiä kävellessä ole tapahtunut, ja ajattelinkin teiltä kysäistä onko kokemusta vastaavasta? Käsittääkseni kengät ei ole väärän kokoisetkaan, mutta joku niissä selkeästi mättää..

tää ei oo mun päivä

Laiskan pitkä aamu alkoi jo heti pienellä säheltämisellä, kun päätin tänään tehdä aamupalalla banaanilettuja. Banaanilettuja olen kehunut täällä jo moneen otteeseen ja sanon edelleen, että tätä superfoodia kannattaa testata! Tällä kertaa laitoin yhden banaanin ja kananmunan lisäksi joukkoon kookoshiutaleita ja mantelijauhetta, mutta sekaan voi heitellä lähes mitä vaan. Lopputuloksena makea herkku, joka ei lihota ollenkaan! Tai no ainakaan niin kovin paljoa.

Lettuja paistellessa unohdin laittaa liesituulettimen päälle, joten hetken päästä koko kämppä oli savupilvessä ja palohälytin huusi onnellisesti parin metrin korkeudessa. Tästä selvittyäni jatkoin sähläämistä, ja voin muistutuksena muillekin sanoa ettei veitsiä kannata jättää astianpesukoneeseen terä ulospäin sojottaen.

Töissä sain tunnin verran selvitellä pientä kriisitilannetta, eikä oikeasta työnteosta ollut tietoakaan. Päätin palkita itseni uudella pipolla, jota olin viime päivät miettinyt, ja kävelin kauppaan vain kuullakseni, että pipoja on tulossa lisää vasta maaliskuussa. Eli aika lailla juurikin silloin kun pipot voi jo vähitellen vaihtaa aurinkolaseihin. Päivän kruunasi uutinen siitä, että mieheni vanhempien koira makasi kotonaan tikkejä ja syviä haavoja ympäri kroppaa, kun irti pidetty koira oli lenkkipolulla hyökännyt kimppuun. Ja sama koira jo toistamiseen!

Iloakin päivään on mahtunut, kuten alkuviikosta itelleni ostamat tulppaanit, auringonpaiste ja toi pieni hupsu tyttö, joka ihan välttämättä halusi lähteä aamulla hoitoon juhlamekossaan kun muillakin tytöillä kuulema on. Ja sama hupsu tyttö piirsi ihan ensimmäisen oikean piirrustuksensa, johon ikuistui kummitus. Koti muuttui aamulla auringosta kauttaaltaan keltaiseksi, ja kameran linssin läpi katsottuna näkymä oli täyttä 60-lukua! Ihania valoilmiöitä, vaikka kovat pakkaset paukkuu ulkona edelleen. Miten teidän loppuviikko on sujunut?

viime viikko kootusti

Uskomatonta miten nopeasti viikot menee, ihan vastahan tässä juhlittiin joulua! Me pidetään hiihtolomien aikaan koko perhe talvilomaa ja siihenkään on enää vähän päälle kuukausi. Kiire tulee varata matkat, jos tässä johonkin aikoo lähteä, ja eilenkin jo huomattiin Pariisin paluulentojen jo kallistuneen viime viikkoisesta.. Onko teillä erityisiä lomasuunnitelmia?

   

Viime viikkoon mahtui hurjan paljon kaikkea. Alkuviikosta sisustin vessoja ja olohuonetta kevääseen, laiskoteltiin koko perheen voimin ja mitäs muutakaan kuin leivottiin Minean kanssa. Ystävä kävi kyläilemässä ja piti nopeasti keksiä jotain hyvää tarjottavaa. Tein sitten muffinsseja viskoen sekaan vähän kaikkea mitä kaapista löytyi, eli kolmea eri suklaata ja suolapähkinöitä. Muuten hyvä, mutta ens kerralla jää suolapähkinät erikseen syötäviksi.

Pakkanen on paukkunut niin, että viikon saldoksi jäi vain yksi vaivainen neljän kilometrin lenkki. Surkeaa, tiedän! Pakkasen ansiosta ilmat on kyllä olleet kauneimmillaan, ja voisin käyttää kaiken ajan uuden kameran opetteluun ja kuvaamiseen. Valitsin sitten kuitenkin viikonloppuna ystävien tapaamisen, Rossossa syömisen (härkäruukku oli taivaallisen hyvää!) ja talohaaveilun. Tonttiasiat otti lauantaina vähän takapakkia, mutta periksiantamattomana en aio vielä luovuttaa. Ensin pitäisi vain keksiä miten saada rakennuttaja luopumaan parhaasta tontistaan.. Kellään ideoita?

1 … 61 62 63 64 65 66