Maanläheinen vai mustavalkoinen

Olen jo useampaan otteeseen törmännyt kummalliseen ilmiöön, jota en täysin voi ymmärtää vaikka kuinka olen yrittänyt. Saattaa olla että näen asian liian henkilökohtaisena, vaikka kritiikki ei olekaan yleensä kohdistunut suoranaisesti minuun ja minun tyyliini. Toisten avoin arvosteleminen on joka tapauksessa mielestäni aina tökeröä, varsinkin kun sen tekee toisilleen täysin tuntemattomat ihmiset ja useimmiten, missäs muuallakaan kuin netissä.

Mustavalkoinen sisustaminen oli jokunen vuosi sitten pinnalla, ja edelleen mustavalkoisia koteja näkee paljon sosiaalisessa mediassa. Itsellänikin oli lähes täysin mustavalkoinen koti vielä pari vuotta sitten, jolloin sain jonkun verran kommentteja siitä, kuinka persoonaton ja väritön kotimme on. Jopa jotkut meillä käyneet tuttavat ottivat asiakseen kommentoida ”pakkomiellettä kokovalkoiseen skandikotiin string-hyllyineen ja mustine yksityiskohtineen”. Harvoin niistä jaksoin välittää, ennemminkin mietin oliko kommentoijalla ehkä kuitenkin epävarma olo omasta sisustustyylistään, kun toiselle heitetyt ”en koskaan voisi asua näin valkoisessa kodissa” kommentit tuskin oli tarkoitettu kehuiksikaan? Joskus olisi tehnyt mieli kysyä, että olinko erikseen pyytänyt mielipidettä kotimme yleisilmeestä vai katsoiko kommentoija asiakseen vain ohimennen kevyesti ilmoittaa, että minun tyylini ei sitten häneen uponnut ollenkaan.

Samoin neutraalin sävyinen tai lähes väritön sisustus herättää monissa ihmisissä ajatuksen siitä, ettei kodin asuja ole kovin taitava sisustamaan. Värikästä kotia on vaativampaa täyttää, kun eri värien kirjoa ei tuosta noin vaan yhdistellä toimivaksi kokonaisuudeksi. Mustaa ja valkoista, harmaata ja greigeä osaa ympärilleen lätkiä kuka tahansa meistä, vai osaako sittenkään? Vaikka oma makuni sisustuksessa onkin hyvin neutraali ja jonkun silmissä täysin väritön, en silti pääse sisustamisessa lähellekään niitä luomuksia, joita päivittäin näen instagramin välityksellä maailman huippuammattilaisten luovan. Väittäisinkin siksi että jotain taitoa sisältyy ihan kaikkeen sisustamiseen, oli kyse sitten huoneen täyttämisestä yhdellä värillä tai useammalla sadalla.

Mielenkiintoisin väittämä, jonka koskaan olen asiaan liittyen kuullut on se, että lapsenikin varmasti ovat aika onnettomia kun äiti toteuttaa omaa värikammoaan myös lasten huoneissa. Kyllä, meillä on molempien lasten huoneissa valkoiset seinät ja yleisväritys neutraali, mutta ympäriltä löytyy myös paljon väriä – niin leluissa kuin piensisustuksessa. Ymmärrän tottakai että tässäkin asiassa voi mennä pahasti metsään, jos lapselle ei suoda kuin muutama puinen palikka leluiksi, mutta on melko hassu ajatus, että lapsi tarvitsisi ympärilleen levottoman sekamelskan värejä sekä lelujen yltäkylläisyyden ollakseen onnellinen. Itse olen lapsena saanut paljon, myös ne värikkäät seinät ja vielä värikkäämmät pussilakanat, mutta ihan yhtä onnellinen oli ystäväni jonka vanhemmat sisustivat vain Artekilla, toisin sanoen mustalla, valkoisella ja puulla.

Nykyaikana olisi mielestäni jo aika päästä eteenpäin siitä ajattelusta, että jokin väri tai niiden puute tekisi sisustuksesta yhtään sen parempaa tai huonompaa. Ystäväni asuntomessukohteessa ihmiset kävivät aikoinaan toteamassa, miten kamalaa oli että joku halusi asua sairaalassa. Toisen ystäväni kotia on sanottu kalseaksi ja persoonattomaksi, koska mustavalkoiset tai kokovalkoiset kodit kuulema kaikki ovat kuin toistensa kopioita.

Aiheesta innostuneena stailasin meidän olohuonetta kahdella värittömällä sisustuksella. Toisessa on ripaus mustaa, toisessa aavistuksen enemmän puun eri sävyjä. Kummassakaan ei kuitenkaan näy kirkkaita värejä, ellei nurkassa kyyhöttävää viherkasvia lasketa mukaan. Toivoisin kuulevani mielipiteitänne (nyt niitä saa laukoa ihan luvan kanssa!), kumpi toimii paremmin: ylempi sisustus suuremmilla kontrasteilla vai alempi maanläheisillä sävyillä?

13 Comments

  1. Vivi helmikuu 8, 2018

    No höh! Teillä on ihan todella kaunis koti<3 Ja sisustus myös!! Minun makuun ainakin. Ja kyllä myönnän itsekin valinneeni tyttären huoneeseen valkoisen puisen vauvan syöttötuolin muovisen pinkin härpäkkeen sijasta. Tytär vaikuttaa silti tyytyväiseltä! Olohuonekuvista tykkään ylemmästä enempi👌

    Vastaa
  2. Vivi helmikuu 8, 2018

    Siis nuken tietenkin!😁

    Vastaa
  3. Maama helmikuu 8, 2018

    Voi mä tykkään molemmista! En osais päättää. Fiiliksellä vaan eri päivinä eri yksityiskohdat <3
    Ja noi arvostelijat lähetetään avaruuteen. Olen myös kurrkuamyöten täynnä elämänkoulun kandeja, jotka katsovat oikeudekseen pitää leipäluukkuaan apposen auki, vaikka sivistystaso on jäänyt alkutekijöihin.
    Miten somesta sais siistin paikan? Ei jaksais aina olle se ymmärtäjäkään.

    Vastaa
  4. Meiju helmikuu 8, 2018

    Mun valinta olisi alempi kuva, koska tykkään puunsävyn tuomasta lämmöstä (Vaikka ei kummassakaan mitään vikaa ole). Mulla/meillä on siitä saakka, kun muutin pois vanhempien luota vuonna 2004, ollut vaaleaa – valkoista, puuta ja mustaa (viimeisimmän määrä vaihdellut eniten vuosien saatossa). Valitsimme taas kerran uuteen kotiimme tammiparketin, koska tykkäämme miehen kanssa sen ajattomuudesta (lue tylsyydestä) ja yhtä mulperin väristä seinää lukuunottamatta mennään valkoisella, kuten aina. Se oli etenkin mun miehen toive/päätös, että seinät on valkoiset. isommalle lapsellekin (5v poika) kannoin kaupasta värimalleja ja annoin vapaasti valita huoneensa seinien värin. Valitsi valkoisen. 😀 . Kamalan kurjaa lapsuutta elelee siis myös meidän perheen pojat 😉. mä olen nyt alkanut oppia olemaan välittämättä kenenkään valkoisuuskommenteista, eikä niitä nyt oikeastaan enää kuulekaan. Kaikkien on ollut tyytyminen siihen, että kahden pienen pojan kodissa voi edelleen olla valkoinen sohva ja pääosin hyvinkin tyhjät tasot jne. nauttikaa tekin teidän kauniista ja teidännäköisestä kodistanne, kateelliset pysyköön kuorissaan!

    Vastaa
  5. Heidi helmikuu 8, 2018

    alempi on omaan makuuni enemmän

    Vastaa
  6. Hanna helmikuu 9, 2018

    Mä tykkään ylemmästä kuvasta enemmän. Jotenkin se näyttää ryhdikkäämmältä.en itse pidä esim.kokovalkoisesta sisustuksesta, mutta en koskaan kehtaisi mennä toisen kotiin sanomaan mitään negatiivista mikäli asukkaat itse tykkäsivät kodistaan ja kokovalkoisesta. Moni ei varmaan tykkää meidän värisekamelskasta, mutta meidän kotihan se on ja me sitä katsellaan.välillä ihmisiltä unohtuu käytöstavat! Teillä on persoonallinen ja kaunis koti. Eikös kodin pidäkin olla asukkaidensa näköinen 😆?

    Vastaa
  7. eeka helmikuu 9, 2018

    Joo on se ihme, kun pitää laukoa kurjalta tuntuvia kommentteja. Jokainen sisustaa omaa kotiaan itselleen/perheellen ja järkikin sanoo, että sen kannattaa tehdä mieleisekseen.😊 Minä tykkään kummastakin kuvasta, enkä osaa sanoa, kumpi enemmän mielyttäisi. Tällä hetkellä erityisesti odotan kuvia/ideoita ”onnettomista” lastenhuoneista 😀 Teillä on kaunis koti!

    Vastaa
  8. Nimetön helmikuu 9, 2018

    Alempi kuva ylemmän kuvan taululla 🙂

    Vastaa
  9. Jossu helmikuu 10, 2018

    Alempi kuva on jotenkin lämpimämpi ja kodikkaampi! Aika vasta löysin blogisi ja tykkään kyllä kovasti. Kodin sisustushan rakentuu pikkuhiljaa, eikö teillä ole aika uusi koti? Ei tuontyyppisistä kommenteista kannata välittää, itelle tulee ekana mieleen, että kateutta se vaan taitaa olla:)

    Vastaa
  10. Iina helmikuu 10, 2018

    Rikkaushan se on että ihmiset on erillaisia ja makuja on monia. Muita arvostelevat ovat varmaankin epävarmija ja ehkä jopa hieman kateellisiakin. Molemmat kuvat on ihania, mutta alempi ehkä omaan makuun himpun kivempi.

    Vastaa
  11. Elina helmikuu 10, 2018

    Molemmat kuvat on kivoja! Mä en kans käsitä noita kommentteja! Koti on jokaisen oma ja omanlainen. Meillä on aika valkoinen koti ja niin monesti olen kuullut, että onpas teillä valkoista! Jos toisen kodista ei pidä niin parempi on olla sanomatta mitään. Kivaa viikonloppua!

    Vastaa
  12. Sini helmikuu 11, 2018

    Alempi mielestäni kivempi. Kaunis koti teillä 😍

    Vastaa
  13. Kirsi helmikuu 11, 2018

    Ylempi kuva on jotenkin skarpimpi ja raikkaampi. Se on ehkä kateus joka saa arvostelemaan kärkkäästikin. 🙁 teillä on upea koti joka varmasti muovautuu ajan myötä, sisustus on kiva harrastus kun koti muuttaa aina muotoaan! Meilläkin vajaa vuosi asuttu uudessa kodissa. Mä toivoisin ylipäänsä sisustusmaailmaan enemmän persoonaa – sitä mikä tekee kodista asukkaiden näköisen muistoineen; Valokuvia vuosien varrelta, lasten taidetta, mummolan perintöä.. ennen oli isot kirjahyllyt täynnä albumeita, hyllyillä valokuvia rakkaista ihmisistä, seinät täynnä tauluja ja muistoja.

    Sun tyyli kolahtaa muhun täysillä, ja ostaisin sinulta mieluusti sisustussuunnittelua! 😍

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.