Vaikka meillä ei kotona joulu oikein mitenkään näykään, niin muutama tonttu ja lumiukko pääsi pöydille kuitenkin seisoskelemaan. Nämä ihan vain siksi, että lapset olivat tehneet hoidossa niin suloisia jouluaskarteluja, että niitä en raaskinut jättää odottelemaan ensi vuotta. Näillä sisustuskuvilla tuskin hivellään kenenkään esteettistä silmää, mutta kyllä se niin on, että omien lasten itse tekemät piirustukset ja askartelut voittaa kaupan krääsän mennen tullen! Kun pieni vajaa 2-vuotias poika kanniskelee ylpeänä omaa tonttupurkkiaan pitkin kotia varmistaakseen että kaikki ehtivät varmasti näkemään ja kehumaan. Siinä halkeaa ylpeydestä niin lapsi kuin äitikin.

Joulun vietto on muutenkin hyvällä mallilla, sillä minä ja lapset ajoimme jo tänään vanhempieni luokse Hollolaan aloittelemaan joulurentoilua ja ehkä viimeistelemään lahjaostoksia ystäville ja sukulaisille. Matka jatkuu aattona Espooseen, ja siellä tarkoituksena on viettää mitä rauhoittavin ja stressittömin joulu. Tietenkin kaikki teemme oman osamme valmisteluista, mutta ainakin tänä vuonna se tuntuu ennemmin rentouttavalta kuin stressaavalta ajatukselta, joten uskon ettei oikeastaan yhtään mikään voi pilata zen-asennettani, johon yleensä jouluisin virittäydyn. Vielä kun lapset saadaan pysymään pöksyissään pukin tuloon saakka, niin minä istahdan alas sohvalle hyvän kirjan, viinilasillisen ja suklaalevyn kanssa. Suosittelen samaa reseptiä kaikille teillekin!