Mulla on muutama ehdoton lemppari lastenvaatemerkeissä, ja aina kun näiltä merkeiltä tulee jotain uutta myyntiin on lähes pakko kyttäillä julkaisun aikaan netissä josko sieltä taas löytyisi jotain Mineallekin. Jos merkki on vieläpä suomalainen, on se iso plussa koska ennemmin tuen laadukasta kotimaista suunnittelua kuin halvempaa ulkomaista tusinatuotantoa. Harmi vaan että aika monella suomalaisella merkillä mallistot on kovin pieniä ja julkaisut vain pari kertaa vuodessa, ei ihan pelkästään pärjää muutaman lempparimerkin vaatevalikoimalla.

Papun vaatteisiin sain tutustua jo alkukesän malliston kautta, ja voin sanoa että jokainen meille silloin kotiutunut vaate on vieläkin uudenveroisessa kunnossa kovasta käytöstä huolimatta. Niinpä olin varma että jotain olisi saatava uudestakin julkaisusta, vieläpä siksikin että kuosit on tuttuja edellisestä mallistosta ja vaatteita on näin helppo yhdistellä toisiinsa. Tällä kertaa oli muistettava myös tulevaa pikkuveljeä, ja otin jo jemmaan yhdet minikokoiset mustat leggarit isosiskon kanssa samisteluun. En vaan voi uskoa että joku noin pienikin voi alkuun olla meiän vauvalle jopa iso?!!

Tilasin kaikki meiän uudet Paput Lilla Companysta* josta tuntuu löytyvän aika lailla kaikki ne merkit, joista ite tykkään just nyt. Koot myydään aina loppuun melko nopeasti, mutta nyt uuden julkaisun myötä Papulta tuli uusi erä joitakin aiemman malliston vaatteita ja sain meillekin tuon ihanan mustavalkoisen torkkupeiton. Suunnittelin sen vauvanpeitoksi, mutta ainakin toistaiseksi Minea on ominut sen itelleen, ja käyhän se tosi kivasti tuonne lastenhuoneen mustavalkoiseen värimaailmaan. Toinen puoli peitosta on söpöä Metsänpoikanen-kuosia, joka taas on just sopivasti lapsekasta ja käy varmana myös vauvansänkyyn.

Minealle tilasin paikkaleggarit uudessa punaisessa värissä ja Metsänpoikanen-mekon, molemmat koossa 98/104cm. Mallistossa olisi ollut superihana mustavalkoraidallinen mekko pienellä punaisella yksityiskohdalla, mutta ajattelin Minean olevan enemmän innoissaan tästä oravakuosista. Mekkoa on kuitenkin tarkoitus pitää ihan arkikäytössä, joten sen täytyy ehdottomasti olla sellainen, jonka Minea mielellään pukee päälleen. Tänäänkin hoitoon lähdettäessä käytiin nimittäin aika voimakastahtoinen taistelu siitä voiko hoitoon lähteä juhlamekossa.. Hameet ei neidille kelvanneet, eikä oikein mikään muukaan mitä mä ehdotin joten valittiin sitten lopulta kaapista juhlamekkojen se vähiten juhlava versio. Voisin kuvitella että nää vaatetaistelut jatkossa vaan lisääntyy, ja siksi on jatkossakin koitettava valita Minealle vaatteita jotka on selkeästi tytön mieleen mutta kestää myös äitin katseen.

Onko Paput jo hullaannuttaneet teiät? Nythän olisi muuten alkukesän malleista taas saatavilla mustaa aikuistenkin hupparia, jota viimeksi taisi ehtiä ennakkovarausten jälkeen myyntiin ihan vaan muutamat kappaleet.. Mä oon etenkin kotona löhöillessä niin vannoutunut huppareitten käyttäjä, että mulla Papulle on ollut paljon käyttöä. Lapsille on myös vastustamattoman ihanat jumpsuitit myynnissä, joista varsinkin musta on niin ihana että meille se kelpaisi tuplana, yksi Minealle ja minikoossa pikkuveljelle.

*postaus toteutettu yhteistyössä Lilla Companyn kanssa