viinilasillisella

Pääsin tiistaina Modernisti kodikas -blogin kirjoittajan, ihanan aurinkoisen Kertun kanssa viettämään vähän erilaista arki-iltaa, kun jyväskyläläinen Figaron winebistro järjesti wine tastingin pienelle porukalle. Kerta oli meille molemmille ensimmäinen, eikä kumpaakaan voi luonnehtia minkään sortin viininharrastajaksi, tai tuleehan sitä jokunen pullo etenkin näin kesäisin ostettua, mutta se ei tietenkään tarkoita että viineistä jotain tietäisi, hah!

Figarossa pidetään wine tasting noin kerran kuussa, joskus useamminkin, ja joka kerralla keskitytään johonkin tiettyyn teemaan. Meidän tastingissä esiteltiin Antinorin viinejä, viinejä joita on valmistettu italialaisessa perheyrityksessä jo satojen vuosien ajan. Maisteltavana oli kolme valkoista ja kaksi punaista viiniä, joista suurin osa oli niin sanottuja perusviinejä ja muutama Alkon tilausvalikoimista löytyvä. Tilaisuus oli kivan rento ja lämminhenkinen, vaikka monella saattaa viiniharrastuksesta olla hieman erilainen kuva. Kerttu ja minä, kaksi tietämätöntä maallikkoa, kehtasi helposti sanoa ääneen myös ne kaikkein hölmöimmältä kuulostavat maku- ja hajumielleyhtymät. Vai miltä kuulostaa navetta, viski tai ehtoollinen puhuttaessa viineistä..!

Mustavalkoinen kuva toimii ehdottomasti paremmin tässä vaiheessa, kun molemmilla rouvilla jo posket punoitti aika helakasti..

Winebistrossa palveluun on kiinnitetty erityistä huomiota – kaikki sujuu mutkattomasti, mutta pönötysfiilistä täältä ei löydy!

Keskittyneesti Kertun kanssa kuunneltiin, kuinka viinintuntija Elina Salminen kertoi Antinorin perheen taustoja ja esitteli erilaiset viinilaadut. Opin ainakin sen verran, että valkoviinin keltaisuus (tai värin syvyys) antaa vihjeitä viinin iästä, viinin lastutuksella yritetään oikoen saada tammitynnyrin aromeja viiniin ja laadukkaammat, kalliimmat viinit ovat monikerroksisia maultaan ja tuoksultaan, kun taas edullisemmissa viineissä tuoksu on läpi viinin maistelun koko ajan sama.

Lähdin täysin avoimin mielin tapahtumaan, ja näin jälkikäteen täytyy sanoa että kyllä kannatti! Vieläkään en osaisi viinejä sen kummemmin analysoida, mutta mukaan tarttui iso pino pieniä vinkkejä. Voi niitä viinejä jatkossakin nautiskella ihan vaan tunteella, ja niinhän se nimenomaan pitääkin, mutta ihan varmasti enemmän viineistäkin saa irti jos uhraa edes muutaman ajatuksen tuoksulle ja maulle. Onneksi tässä on koko kesä aikaa opetella, eikö!

  Omaksi suosikikseni illan aikana maistelluista viineistä jäi Villa Antinori Bianco -valkoviini, sopivan kepeä ja talonviinimäinen yhdisteltäväksi lähes minkä kanssa tahansa. Kesällä ei olisi hullumpi lähteä toisenkin kerran vastaavanlaiseen wine tastingiin, tai melkein vieläkin paremmalta kuulostaisi shampanja tasting, joita Winebistro myöskin järjestää. Niin, ja vaikka Winebistrosta löytyy niitä huippuviinejäkin niin suurimmaksi osaksi tarjonta on ihan perushintaisia, hyvälaatuisia viinejä – plus maukasta ruokaa ja tapaksia.

Löytyykö teistä viiniharrastajia vai lähteekö kaupasta mukaan ensimmäinen käteen osuva pullo? Tai onko joku kenties käynyt wine tastingissä?

lenkkimuotia

Moro Tampereelta! Iltapäivällä ajeltiin tänne ja huomenna aamusta mä suuntaan vaatekasoineni (ja muutaman leluhärpäkkeen kanssa) Pakkahuoneen Minimuotikirppikselle. Toiveissa olisi tietenkin, ettei vaatteita tarvitsisi enää juurikaan raahailla takaisin kotiin, joten tulkaahan shoppailemaan!

Kuten arvelinkin oli viime postauksen asu mielipiteitä herättävä, suurin osa taisi kallistua sille kannalle, ettei juoksutrikoita kannata ulkoiluttaa kuin lenkkipoluilla. En mäkään ihan kaikkialle lähtisi trikoissani ja lenkkitossuissa, mutta kyllä taidan edelleen silloin tällöin kipaista kauppaan tai kioskille juoksuhousuissa – siltikin vaikkei päivään muuten olisikaan sisältynyt minkäänlaisia urheilusuorituksia. Juoksutrikoot on uudet kotihousut, sanon mä :)!

Pelkiksi kauppahousuiksi ei munkaan trikoot kuitenkaan jatkossakaan joudu, vaan kyllä niitä tulee käytettyä ihan oikeillakin lenkeillä. Viime aikoina olen kokenut pienen hurahtamisen juoksemiseen, vaikka välillä kyllä tulee viikonkin taukoja lenkkeilystä jos päivät on täynnä ohjelmaa. Mitään maratontavoitetta mulla ei ole, vaan lenkkeily on yksinkertaisesti tehokkain ja helpoin kotiäidin urheilumuoto. Lenkille voi lähteä ihan milloin vaan, juuri silloin kun ehtii ja matka voi olla niin pitkä kuin jalat kantaa. Lenkin jälkeen voi oman motivaation mukaan tehdä muutamat lihaskuntoliikkeet kotona ja tietty ne venyttelyt (arvatkaa kuinka monesti mulla jää kokonaan venyttelemättä!). Voiko olla simppelimpää!?

 

Voiko trikoot enää näistä hienommiksi muuttua? Nämä sähäkät yksilöt löytyi GT:stä ja varmana kulkee muuten lenkki näissä entistä paremmin!

 

Reipasta viikonloppua!

herkulliset sokerittomat vohvelit

Oltuani kuukauden sokerilakossa olin suorastaan supertyytyväinen ensinnäkin siihen, että mun kaltainen jatkuvasti herkutteleva edes pystyi kokonaiseen kuukauden lakkoon ja myös siihen, että kaikki ylimääräinen vatsan turvotus oli tipotiessään. Pirteydessä tai olotilassa muuten en huomannut eroa, mutta kait kokonaisvaltaisempi muutos vaatisi vähän pidemmän sokerittomuuden. Jotkut sanoo, että sokerinhimosta eroon pääseminen vaatii 3-4 kuukautta lakkoilua, jonka jälkeen ei ihan oikeasti edes tee mieli maistaa mitään sokerista.

Nyt noin kuukausi lakon jälkeen täytyy myöntää, että homma on lipsunut lähestulkoon takaisin lähtötilanteeseen. Makeisiin herkkuihin tottui heti kun ensimmäisen palan laittoi suuhunsa, ja sama vanha joka ruoan jälkeen vähän jotain hyvää mentaliteetti jatkuu, valitettavasti. Taidan kuulua siihen porukkaan, joiden on valittava joko tai. Enkä usko, että kesän ja irtojätskin kulta-ajan lähestyessä pystyn olemaan täysin ilman sokeria. Enkä kyllä taida halutakaan pystyä, ehkä syksyllä sitten taas..

Sen verran on kuitenkin edistystä tapahtunut, että leipominen ihan vaan omaksi iloksi on lähes kokonaan jäänyt. Muutaman kerran olen jopa kokeillut vähän terveellisempiä leivonnaisia, kuten tänään tehdessäni sokerittomia vohveleita ystäväni kyläillessä. Sikahelppoja, hyviä ja aineet löytyy melkein kaikki jo valmiiksi kaapista. Maistuu ilman hilloakin, kun päälle laittaa mustikoita, banaania, mansikoita ja hunajaa!

 

Herkulliset sokerittomat vohvelit

  • 3 kananmunaa
  • 3 dl maitoa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl ruisjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 3/4 tl suolaa
  • 1/2 dl voisulaa
  • 2 dl vichyä

Vatkaa munien rakenne kulhossa rikki ja lisää maito. Lisää jauhot, leivinjauhe, suola ja voisula. Sekoita tasaiseksi ja jätä taikina turpoamaan noin puoleksi tunniksi. Lisää vielä joukkoon vichy ja paista vohveliraudalla kullanrapeiksi. Nautiskele tuoreina!

1 7 8 9 10 11