Mahan kasvatusta todellakin! Viimeiset pari viikkoa on herkuttelu ollut sitä luokkaa, että olin ihan varma että maanantain neuvolassa saisin kuulla edes pientä kuittia siitä, kuinka tärkeää terveellinen ruokavalio on raskausaikana. Mineasta suurin osa raskauskiloista jäi suoraan synnärille, ja viimeisetkin karisi kokonaan pois tehokkaan imetyksen ansiosta noin kuukaudessa. Tai auttoihan kiloista eroon pääsemisessä myös se päivittäinen reisitreeni, jota itkevän lapsen kanssa tuli tehtyä ympäri olohuonetta 😀
Tänään on raskausviikkoja 22+3, ja neuvolassa mitat näytti tältä:
- kiloja tullut +5kg lähtöpainoon verrattuna (viime viikkoina 538g viikossa!)
- Sf-mitta 19cm
- vauvan sykkeet 151
- kaikki arvot kohillaan, fiiliksetkin aika huipussaan 🙂
Terkkari sanoi painonnousun olevan ihan normaalilla tasolla, vaikka itestä tuo puoli kiloa viikossa tuntuikin hurjalta – ja myöskin näkyy erityisesti kyljissä. Todennäköisesti tää äkillisempi nousu johtuu kuitenkin vaan siitä, että mahakin on tullut selvästi näkyviin, ja tottakai ylimääräistä on hyväkin vähän olla tulevan imetyksen varalle. Vertailin arvoja Minean odotusaikaan, ja muuten mentiin tosi samoilla linjoilla, mutta tässä vaiheessa kilot oli Mineasta +7kg. Eikös yleensä sanota, että pojan sykkeet olisi alemmat kuin tytöllä? Meillä se ei ainakaan vielä näkynyt, vaan aika samat oli arvot.
Ehdottomasti suurin ero ekaan raskauteen on tässä ollut se, että oikeasti tuntee olevansa raskaana, jo nyt. On se hengästyminen, paineentunne, särky pidempään seisoessa tai liikkuessa ja alkuajan oksentelu. Kysyin paineentunteesta neuvolasta, mutta sekin kuulema on ihan normaalia kunhan samalla ei ala supistella, ja voi onneksi mennä ohi piankin. Onko kellään muulla ollut samaa? Jos siellä on kahden tai useamman lapsen äitejä, olisi kiva kuulla miten teillä on raskaudet eronneet toisistaan? Tietäisi vähän mitä ehkä on odotettavissa täälläkin seuraavina kuukausina 😀
kolme aika samanlaista, aika vaivasta 😀 samat asiat etoi, kaikki meinas syntyä ennen aikojaan, liikkeet alkoi tuntua hirmu aikaseen, kiloja kaikista tuli noin 12,
No jos jotain positiivista niin sulla on ainakin mennyt kivan tasasesti kaikki ja on tiennyt mitä odottaa :)!
Voi jukra, miten söpö masu sulla onkaan! Mä olen kuullut, että tokassa raskaudessa sitä voi levahtaa helposti jo aika alussa, joten sulla ei tosiaankaan ole mitään hätää, kun olet noin hyvissä mitoissa ja kaikki arvotkin on kohdallaan ja lähtöpainohan sulla oli niin alhainen, että et edes ehdi saada hirveesti kiloja. Eikä se ajoittainen herkuttelu niin vaarallista ole 🙂
Mulla on ihan oma suhtautuminen painonnousuun, kun on muutamia karmeita kokemuksia sisäilmasairastelun takia… Jokunen vuosi sitten paino nousi puolessa vuodessa 12 kiloa, mutta mun ennätys painonnousussa on kuitenkin 4 kg vuorokaudessa! Että jos mulla paino heittelee, niin se ei hirveästi noiden kokemusten jälkeen enää nappaa 🙂
4kg vuorokaudessa, järjetöntä! Mun paino ei oo tainnut viimeseen kymmeneen vuoteen heittää kun muutaman kilon, poislukien tietty raskaus, joten en voi kyllä kuvitellakaan missä tilassa kropan täytyy olla että toi on mahdollista.
Esikoinen tyttö 2v, nyt odotellaan poikaa rv 30. Ja raskaudet olleet kuin yö ja päivä! Tyttöä odottaessa oli helppo raskaus, ei pahoinvointia, liikkua pystyi hyvin loppuun saakka, ei supistellut ja painoa tuli 10kg koko raskausaikana. Tällä kierroksella oksensin 7-14 viikot aamusta iltaan, väsymys ihan uskomatonta, kolottaa joo, supistaa joo kun vähänkin jotain tekee ja paino noussut jo nyt 8kg ja just tuolla 500g viikkotahdilla. Ahdistaa. Mut ei kai se auta kun luottaa et lähtee myös sillä imetyksellä millä viimeksikin.
Tsemppiä siis sinne 🙂
Aika samanlaiselta kuulostaa kun täälläkin, paitsi että toistaiseksi oon vielä säästynyt noilta supistuksilta! Teille tulee sitten muutaman kuukauden pienempi ikäero kun meiän lapsilla, mutta muuten käynyt yhtä ihanasti että poika tulossa :). Tsempit loppuraskauteen sinnekin!
Mulla oli molemmat raskaudet (poika ja tyttö) hyvin pitkälti samanlaisia, mutta tosiaan toisessa raskaudessa kaikki vaivat ja kolotukset alkoi paljon aikaisemmin! Ekassa raskaudessa en ymmärtänyt miksi raskaana olevat ”vaappuu” kävellessä, itse kun olin ketterä kuin gaselli melkein vikoille viikoille 😀 Tokalla kertaa taas esim. nivuskivut ja tuo mainitsemasi painontunne alkoi jo ennen puoliväliä niin että ihan peruskävelykin sattui. Nyt jännityksellä odotan mitä kaikkea tämä kolmas raskaus tuo tullessaan, aikaa edellisestä kerrasta kun on kuitenkin jo 4 vuotta!
Kuulostaa niin tutulta! Olisin voinut Mineaa odottaessa urheilla ihan normaalisti vielä viimesilläkin viikoilla ja nyt tuntuu ettei edes hidas kävely houkuta kun sattuu sen verran ikävästi. Voiko kolmannesta kaikki alkaa vieläkin aikaisemmin?! Toivottavasti ei kuitenkaan :D!!
Mulla tosiaan ensimmäinen raskaus oli tosi helppo, niin henkisesti kuin fyysisesti 🙂 Ei ollut juurikaan pahoinvointia ja viimeiset viikot oli ihan siedettäviä. Nyt sitä pahoinvointia on ollut pitkin raskautta ja mieliala heittää häränpyllyä kuten olen kirjoitellut. Jaksaminen on kortilla, ja nyt ainakin tuntuu että saa tämä paksuna oleminen minulle riittää tässä elämässä 😀
Hahaa, niinhän sitä nyt sanoo, mutta onneks aika kultaa muistot niin nopeasti että vauvakuume iskee taas ennen kun huomaakaan :)! Koita jaksaa, ei oo enää montaa viikkoa taisteltavana!
Moikka, mulla on blogissa arvonta käynnissä vielä viikonlopun ajan, ajattelin vinkata tännekin jos et oo vielä osallistunut 🙂 http://bytiahenriikka.blogspot.fi/2014/10/syksyn-arvontaa.html
Täytyy kurkata, kiitti vinkistä 🙂