Nyt tekisi mieli aloittaa se peruspäivittely miten tää aika kuluukin näin nopeasti ja vastahan mä olin raskaana, mutta kyllähän te tiedätte, aika kuluu käsittämättömän nopeasti kun alkaa miettiä omien lasten kasvua. Nooa on parin päivän päästä 3 kuukautta, reilu kuukauden päästä voitaisi jo aloittaa kiinteiden maistelu ja kohtahan tuo poika varmaan jo konttaa, juoksee ja puhuukin! Toisaalta mä jo odotankin sitä aikaa kun mahavaivat, itkut, yöheräilyt ja kaikki muu epätietoisuuden ja stressin aika on takanapäin, mutta on se silti niin haikeaa miettiä, ettei meidän perheeseen enää näitä pikkuvauvoja taida tulla. Sillä ajatuksella kuvittelisi jaksavan kantaa Nooa vaikka yötä päivää, viimeiset vauvantuoksut, viimeiset pikkuvarpaat.

Tänään meillä oli ohjelmassa ensin aamusta ystävän lapsien kuvaamista Nooan aamu-unien aikana ulkona ja päivällä Nooan 3kk neuvola. Neuvolassa on käyty viimeksi kuukausi sitten, ja mua suorastaan jännitti nähdä miten painoa ja pituutta on tullut kuluneina viikkoina. Ja olihan sitä, 6,3kg ja 61,5cm. Minealla on vauvasta saakka pituus mennyt yläkäyrillä ja paino laahannut perässä, mutta Nooalla ei tunnu samaa ongelmaa olevan, vaan ennemminkin paino lisääntyy kovempaa tahtia kuin pituus. Sen kyllä huomaakin, sillä ihan ekaa kertaa meidänkin vauvalla on kunnon pulleat kädet ja reidet, ja kantaminenkin alkaa jo tuntua selässä jos lähes koko päivä on vietetty sylissä. Vasta mä pakkasin 56cm vaatteet pois Nooan kaapista, mutta niin ne vaan alkaa kohta olla 62 senttisetkin pieniä.

Tähän neuvolakäyntiin kuului myös kolme rokotusta, kahdet piikillä ja rotavirus nesteenä suuhun. Pohdiskelin terkkarin kanssa sitä, halutaanko antaa rokotteita vielä ollenkaan, sillä en haluaisi sotkea tähän maidoton+maitohappobakteeri+vyöhyketerapia kokeiluun nyt mitään extrakipuja, kun sitten ei taas tiedä mikä itku johtuu mistäkin ja jää maitokokeilutkin viikonlopulta tekemättä. Ihmettelin muutenkin sitä, miksi kaikki kolme rokotetta annetaan yhdellä kertaa, muttei terkkari oikein osannut sanoa muuta syytä kuin sen että onpahan kaikki inhottava pois alta yhdellä kertaa.. Minealla oli reidet aikoinaan piikeistä aika kipeät useamman päivän, joten päättelin ettei siihen olisi enää kovin kiva yhdistää rotarokotteen mahdollisia mahakipuja – siirrettiin rotaa sitten kuukaudella eteenpäin ja otettiin pelkät piikit. Tuskin oli mikään huono päätös, koska illalla alkoi kipuilu ja itkut, jotka vähitellen helpottivat särkylääkkeen avulla. Mun oli tarkoitus lähteä käymään uuden Marimekon avajaisissa, mutta en mitenkään raaskinut jättää pientä itkevää Nooa kotiin. Vietettiin sitten rento koti-ilta, mä sohvalla telkkaa tuijottaen ja Nooa sylissä nukkuen.

Minealla oli tänään päällä Noshin uutuuksia, jotka saatiin postista tällä viikolla. Tilasin kutsuilta aika maltillisesti vain tuon turkoosin sporttimekon ja lippapipon, koska lähes kaikki mun haluamat jutut oli loppu. Taitaa aika hypetyksessä paistatella tämäkin merkki tällä hetkellä, kun suosituimmat vaatteet menee kaupaksi ennen kuin koko mallistoa edes on julkaistu. Olisin halunnut lippapipon Nooallekin, ja Mineallekin olisi paremmin istunut yhtä kokoa pienempi, mutta tiedänpähän syksyllä olla pipojen kanssa skarppina, jos uudessa mallistossa on kivoja kuoseja.

Loppuilta meni synttäritouhuissa Minealla, kun ensin askarreltiin kortti ja sitten paketoitiin 8-vuotiaan tytön lahja. Minea sai itse valita mitä halusi kaverilleen ostaa, ja ihan itse sai tyttö jäädä synttäreillekin. En voi käsittää kuinka tärkeä juttu tällainenkin voi olla, Minea puhui synttäreistä onnessaan jo useampana päivänä ja varmisteli, ettei äiti vaan tule mukaan. Sinne se jäi reippaana juhlimaan ja tuli onnellisena illemmalla kotiin, ja musta tuntui kuin tuo tyttö olisi sen parituntisen aikana kasvanut hurjasti. Edelleen: miten tää aika meneekin niin nopeasti?