Tässä sitä nyt tulisi, paljon toivottua arkirealismia. Usein näiltä päivä kuvina -postauksilta toivotaan mahdollisimman totuudenmukaista elämää, ja koitinkin valita ihan tavallisen perjantaipäivän kuvattavaksi. Niinpä niin, paino sanalla koitin valita, koska päivään sitten lopulta tulikin vähän kaikenlaista extraa ja jälleen tästä perjantaista muodostui normaalia tapahtumarikkaampi päivä. Muutenkin koko viikonlopusta on tulossa hektisempi kuin kuukausiin, kun huominen menee kirppistellessä, ja sunnuntaina aamu alkaa parturoinnilla ja jatkuu iltapäivällä Minean kerhon kevätjuhlalla. Huomaa että kesä lähenee, kun viikonloppuihin alkaa kerääntyä menoja enemmän kuin ehtisi tehdä.

Herätys tuli tänään puoli kasin maissa Nooan herätessä ensin. Yleensäkin ehditään Nooan kanssa jo hetken aikaa touhuta ennen Minean heräämistä, joskus Minea herää vasta yhdeksän jälkeen, jolloin Nooa on jo menossa aamu-unille. Pikku Kakkosesta ehdittiin katsoa pari piirrettyä, syötiin aamupalalla leipää ja popsittiin päivän vitamiinit. Tällä hetkellä puuro ei oikein maistu mulle eikä Minealle, joten leipä, murot, jugurtti tai hedelmät toimii aamu- ja iltapalana. Ehkä sitä taas pienen tauon jälkeen jaksaa keittää aamupuurot koko porukalle, viimeistään siinä vaiheessa kun Nooakin alkaa syömään samoja ruokia meidän kanssa..

Aamupalan jälkeen meillä oli vielä ihan hyvin aikaa puuhastella kotona ennen ulkoilua. Mä siivoilin aamun ruokasotkut, eilisen vaateläjiä tuoleilta ja siirsin pyykit yhteen kasaan odottelemaan viikkausta. Tsekkasin päivän ruokatilanteen todeten, että Nikon tekemää spagettia oli vielä kaapissa sen verran että säästyin lounaan tekemiseltä. Kympin aikaan syötin Nooan, puettiin päälle ja ajettiin Lidlin kautta puistoon treffaamaan Essiä, Milaa, Lauraa ja Mimosaa. Perillä puistossa ehdittiin leikkiä hetki kun alkoi tulla jo lounasnälkä, joten katettiin lihapiirakoita, croissantteja, korvapuusteja, keksejä ja pillimehuja pöytään ja syötiin välipalat siinä perjantain kunniaksi. Tavallisesti tässä vaiheessa oltaisi omassa lähipuistossa ilman eväitä, mutta välillä tulee ajettua johonkin toiseen puistoon tapaamaan muitakin kavereita kuin lähinaapuruston ystävät.

Ajettiin vielä meidänkin lähipuistoon hetkeksi kunnes pienemmät lapset lähti päikkäreille ja me kotiin syömään. Lounaan jälkeen pyysin naapuria vahtimaan hetkeksi Nooaa ja Mineaa, kun mä vastailin puhelimessa Keski-Suomen radion suorassa lähetyksessä kysynyksiin koskien huomista blogikirppistä. Työn puolesta on joskus aiemminkin tullut käytyä radioon haastateltavana, mutta on se silti aina yhtä jännittävää. Tuntuu että höpötän jotain täysin päätöntä ja yleensä oma äänikin kuulostaa Mikki hiireltä nauhalta kuultuna. Haastattelun jälkeen tarjosin kiitospullat ja teetä lastenvahdille ja Minea riehui omassa huoneessaan.

Seuraavien parin tunnin aikana laitoin Nooan päiväunille, Minea oli sillä aikaa sotkenut huoneensa uuteen uskoon ja mä vielä luin nopeasti läpi yhden postauksen, jonka tein jemmaan odottamaan ensi viikkoa. Minealla sujui barbileikit itekseen ja Noa nukkui, joten mä päätin mennä Nooan viereen hetkeksi makoilemaan ja viimeistelin padilla postauksen Muotikuun asiakasillasta. Tässä välissä Nikokin tuli kotiin ja lähti Minean kanssa käyttämään Pablon ulkona ennen kun suunnattiin kohti Mäki-Matin puistoa.

Niko sosiaalisena Mäki-Matissa ;D

Tuuli ja otsatukka, gotta love it! Ja missä ihmeen kyyryssä mä muutenkin olen?!

Mäki-Matissa vietettiin ystäväni Lauran ja perheen läksiäisiä nyyttärihengessä. En ollut tällä kertaa ehtinyt leipoa mitään, joten nappasin kaapista yhden paketin suklaakeksejä ja Cloettan uutuussuklaan mukaan. Nekin oli jo ihan liikaa, sillä meidän saapuessa vihdoin (puoli tuntia myöhässä) paikalle pöytä notkui jo vaikka mitä herkkuja. Oltiin puistoilemassa melko myöhään, kun sää oli vielä seiskan jälkeenkin ihanan aurinkoinen ja fiilis puistossa oli kivan rento. Vasta Nooan nälkäkiukku sai meidät hipsimään kotiin iltapalalle.

Melkein suoraan iltapalalta puettiin yökkärit, tehtiin iltapesut ja ennen yhdeksää molemmat lapset oli sängyissään menossa unille. Nooan unipussi on taas käymässä pieneksi, joten pari yötä kokeiltiin ihan tavallisella yökkärillä, mutta unet oli paljon katkonaisempia. Unipussissa poika nukkuu lähes joka yö tyytyväisenä ensimmäisen pätkän jopa neljä, viisi tuntia. Ainakin toistaiseksi on siis jatkettava unipussissa, jos itsekin haluaa nukkua hyvät yöunet. Niko luki Minealle sadut, Nooa nukahti vähän ennen kymmentä ja Minea muutaman minuutin sen jälkeen. Mä aloin valikoimaan ja muokkaamaan päivän kuvia koneella samalla iltapalaa syöden ja nyt näpyttelen tätä postausta sängyssä. Kello lähentelee jo puolta yötä, joten eiköhän se ole munkin luovutettava ja käytävä nukkumaan. Hyvää yötä, muistakaa huomenna tulla Veturitalleille heti kympiltä blogikirppikselle!