MINILOMALLA

Viikonloppu oli meillä aika erilainen kuin aikoihin, saatiin nimittäin miehen kanssa lomailla Tampereella perjantaista sunnuntaihin kahden kesken! Minea ja Pablo jäi kotiin mummin ja ukin hoiviin ja meillä oli tiedossa pientä shoppailua perjantaina ja lauantaina ystäväpariskunnan häät.

Perjantai-iltana käytiin The Grillissä syömässä (perusjees ruoat, suosittelen!) ja sunnuntaina oli vielä käytävä pakollisilla Pyynikin näkötornin munkeilla. Shoppailut lähti tunnetusti taas vähän käsistä, kun ensin Ikeasta oli loppunut Minean huoneeseen ajateltu Ekby-hylly ja Hektar-valaisin, jollainhan sitä ärsytystä oli paikattava.. Löysin DomDomista ja Stokkalta kivoja säilytyslaatikoita ja lopulta eksyin Rajala Pro Shoppiin valkkailemaan uutta objektiivia, jonka osto on pyörinyt mielessä jo viimeisen puoli vuotta. Vähän parempi versio lähti mukaan kuin mitä menin hakemaan, mutta luulisi tämän nyt sitten olevan riittävä ties kuinka pitkäksi aikaa – kunhan ensin pääsen sinuiksi uuden polttovälin ja parempien ominaisuuksien kanssa. Tässä pari instasta (@minishowblogi) napattua kuvaa viikonlopun meiningistä!

Lauantain häät oli mitä rennoimmat noin 60-hengen juhlat, ruoka maistui ja taisin biisin verran tanssittaa pömppömahaanikin yön pikkutunneilla. Häävieraista tuntui yksi jos toinenkin olevan raskaana, joten kait nyt on menossa joku vauvabuumi viileän kesän jäljiltä tai sitten sitä vaan itse kiinnittää enemmän huomiota raskausmahoihin.. Jouduin luovuttamaan juhlimisen omalta kohdaltani jo puolenyön paikkeilla, sillä sanokaa mitä sanotte mutta ei juhliminen vaan ole ihan sama juttu raskaana. Meikäläinen ainakin aloittaa haukottelun jo siinä yhdeksän aikoihin ja siitä eteenpäin tulee vain mietittyä milloin sitä kehtaisi hiippailla kotia kohti.

 

Sulhanen lapsuudenystäviensä kanssa virallisessa hääpotretissa..

Ja lisää juhlavieraita ei niin virallisessa poseerauksessa.

Perinteisesti sain paria tuntia ennen juhlia järjettömän asukriisin, mikään mekko ei tuntunut eikä näyttänyt hyvältä tän vasta kasvussa olevan mahan kanssa. Tiedättekö sen en todellakaan voisi näyttäytyä bikineissä tunteen, kun maha on vasta kasvunsa alussa, ei kuitenkaan ihan oma litteä itsensä mutta ei myöskään vielä näkyvä raskausmaha? Kaiken lisäksi parin viime viikon aikana oon huomannut niiden parin raskauskilon kertyneen vähän muuallekin kuin mahaan, joten oma kroppa tuntuu tällä hetkellä hyvin vieraalta. Kaverit vakuuttelevat ettei muutosta näe, mutta oma silmä on tottakai se tarkin arvioimaan, ja pakkohan sen on johonkin vaikuttaa jos kolme kertaa viikossa käydyt juoksulenkit on oksentelun jälkeen vaihtuneet pullan mässäämiseen ja satunnaisiin kävelylenkkeihin! Taidan kaivaa jostain itsekurin rippeet ja sallia herkuttelun tästä eteenpäin vain ystävien seurassa ja hyvällä syyllä. Tulkitkaa tämä siis niin, että tästä päivästä eteenpäin kyläilykutsuja satelee ystäville päivittäin!

Tiedättekö muuten mikä tuntuu pelastavan asun kuin asun? Kirkkaanpunaiset huulet! Yves Rocherin huulipunasta on tullut mun juhlien luottotuote, ja siihen yhdistettynä tummat hiuksetkin alkoi tuntua koko ajan paremmilta. Pitäisi arkenakin muistaa useammin käyttää eri sävyisiä punia piristämään muuten minimaalista meikkiä tai väsyneitä kasvoja, tuo nimittäin ihan uutta hehkua kokonaisuuteen niin sisäisesti kuin ulkoisestikin!

Mitäs teidän viikonloppuun ja viikkoon kuuluu?

ELÄINSYNTTÄREITÄ JA PUISTOTREFFEJÄ

Uusi viikko jälleen edessä, maanantaifiilis on kyllä tänään sekä tuntunut olossa että varmasti näkynyt naamassa. Itepähän kehittelin viikonlopulle taas niin paljon ohjelmaa ettei lepäämisestä ollut tietoakaan – perjantaina kävi kaverit kyläilemässä, lauantaina oli pienen 2vee neidin synttärit ja sunnuntai sudittiin maalia Minean huoneeseen ja puistoiltiin kaveriporukalla. Onneksi viikonloppu tulee yhtä nopeasti kuin menikin, josko sitä tällä kertaa ehtisi vähän chillatakin.

Lauantain synttäreillä oli eläinteema, joka muuten olisi tuottanut pientä päänvaivaa ellei Hennesistä olisi juuri sopivasti löytynyt näitä söpöjä kissankorvia. Pientä suostuttelua se kyllä vaati että sain piirtää kissanviikset Minealle eikä pantakaan kovin kauaa päässä pysynyt, mutta äiti oli onnellinen saatuaan edes muutaman kuvan räpsäistyä päivän asusta. Ja se tärkein, Minea oli onnellinen päästessään leikkimään monen uuden lapsituttavuuden kanssa.

Sunnuntai kului suurimmaksi osaksi maalatessa, valkoisen sävy johon päädyin on valehtelematta täydellinen. Ihana puhdas valkoinen, ilman että sävy taittaisi oikeastaan yhtään mihinkään väriin! Kuvia tulossa vielä myöhemmin tällä viikolla kun saadaan vielä huonekalut paikoilleen ja uuteen sänkyyn pyörät alle.

Minean huoneprojektin lomassa ehdin treffata puistossa mammakavereitakin – Essi, Katriina, Paula ja Laura hurauttivat lapsineen meidän lähistön puistoon ja äitit sai kaipaamansa juoruhetken, lapset leikkiseuraa. Remontoinnin jälkeinen renttutyyli! Viimeksi Katriina tuli treffeille pyyhkien viimeisiä hiontapölyjä naamastaan, nyt mä meinasin lähteä ulos housut maalissa. Tekeväistä porukkaa, jolla on vähintään se sata rautaa tulessa koko ajan!

Seuraavat päivät mulla menee etsiskellen netistä vielä viimeisiä juttuja Minean huoneeseen, ja reilu viikon päässä häämöttää pakollinen Ikean reissu. Huomenna kuitenkin tiedossa jotain ihan spesiaalia, joten pysykäähän kuulolla!

SYNTTÄRIKEMUT SIRKUSTEEMALLA

Seitsemän lasta vetää ensin mahan täydeltä kakkua, poppareita, muffinssia ja karkkia, sitten ne lapset päästetään keskenään leikkimään huoneeseen, jossa on muun muassa trampoliini ja muovailuvahat. Hetken kaikki sujuu hyvin, kukaan ei riitele ja huonekin näyttää suht siistiltä. No, leikityltä kyllä mutta isommilta katastrofeilta on vältytty. Vähitellen muovailuvahaa alkaa löytyä sukanpohjista, jotenkin sitä on hiipinyt olkkarin lattialle ja vähän sohvallekin. Muovailuvahat saa luvan lähteä, ihan tylsää! Uutena leikkinä keksitään ota kiinni jos saat. Kukaan vaan ei jahtaa, juostaan siis kaikki päättömästi ympäri asuntoa – lisäpisteet sille joka kiljuu kovimpaa! Juostaan, kaatuillaan, törmätään, itkut, juostaan, itkut, ei haittaa, äiti koittaa rajoittaa, itkupotkuraivarit, juostaan. Maanantai, koko viikon pisin hoitopäivä, aikainen herätys ja äitillä jo mitta täynnä kiukutteluista ennen synttäreitä. Koko homma päättyy siihen että paikalta poistutaan kiitellen – ja pahoitellen..

    

Mitähän tähän sanoisi, muuta kuin että nyt väsyttää! Meiän mammablogiporukka kokoontui jälleen tänään, kun ihana Katriina uskaltautui vuorostaan kutsumaan porukan kasaan. Suloisella Nea-tytöllä oli viikonloppuna 2-vuotissynttärit ja Katriinahan oli pistänyt parastaan sekä koristeluiden että herkkujen osalta. Kaikki oli suunniteltu hauskasti sirkusteeman mukaan, ihan mahtavia oli nuo Decora Housesta saadut karkkimaailmanpyörä ja popcorn-teatteri! Mun kielen vei mennessään Katriinan miehen leipomat porkkanamuffinssit, joiden ohjeen nappasin heti viikonloppua odottamaan – vaikka tän sokeriähkyn jälkeen mielessä kyllä käväisi jonkinlainen sokerilakko syksylle..

Ihana ilopilleri Mila <3

On ihan mahtavaa että meillä viidellä äitillä tänäänkin jutut meni niin yksiin, vaikka ikäeroa nuorimman ja vanhimman välillä onkin jonkin verran! Uudet treffit, jotain yhteistyökuvioita ja kirpparia on jo suunnitteilla, tiedä mitä muuta me vielä keksitään jonain sokerihuuruisena iltapäivänä. Ehkä se yhteinen sokerilakko!? Kiitos vielä Katriina, Essi, Evelina ja Paula!

1 … 27 28 29 30 31 32 33 … 37