RANTSUPÄIVÄ

Tälle päivälle oli lupailtu sadetta ja ukkosta, joten pelattiin varman päälle ja lähdettiin jo aamusta meidän lähirantsuun uimaan. Mun velikin lähti vielä viikonlopuksi tänne meille, joten Mineahan oli enemmän kun innoissaan useammasta uittajasta. Varmaan mikään muu ei tällä hetkellä saa Mineaan samalla lailla vauhtia ja säpinää kuin tieto siitä, että pian pääsee uimaan. Pimu lauleskeli, hyppi, tanssi ja kiljahteli koko matkan ja kotona odottaessa kamojen pakkaamista. Ja sitä tavaraahan muuten on, siltikin että asutaan parin sadan metrin päässä rannasta..

Uskomatonta, mutta mäkin heitin talviturkin vasta tänään! Aiemmin on tullut vain kahlailtua rantavesissä ja mies on hoitanut tytön uittamisen, mutta nyt uskaltauduin itekin, ehkä pienen painostuksen alaisena. Vesi oli lopulta jopa lämpimänkin tuntuista, joten eiköhän tässä tule vielä pulahdettua kerta jos toinenkin kun tuolla rantsussa nyt kuitenkin lähes päivittäin joutuu käymään. Niin tai joutuu ja joutuu, näin vähäaurinkoisena kesänä näiden uintikelejen toivoisi jatkuvan vähintään koko heinäkuun!

Mun Crocsit ei ehkä olleet ne parhaat biitsikengät, hiekka nimittäin inhottavasti kulkeutuu pohjan väliin ja kotona kenkiä saakin kopsutella puhtaiksi.. Muuten nämä pitsibaltsut on mulla olleet kaikkialla joka päivä, ainakin lähestulkoon 😀

Minea sai kaveriltaan ”tatskoja” ja niitä löytyy nyt koko lähipiirin jaloista ja käsistä! Harmi että ne ehti jo loppua eikä uusia taideta hankkia – musta nimittäin tuntuu, että nää vaan kestää ja kestää eikä kulu millään pois. Toisaalta oon kyllä kummasti ehtinyt tässä parissa päivässä tottua ajatukseen tatuoinnista nilkassa, pitäisköhän..?

Entäs teillä, meneekö päivät samalla kaavalla vai vieläkö siellä jaksetaan reissata?

Hyvin rullaa!

 

Hyvin rullaa ihan noin kaiken kaikkiaan, mutta erityisesti potkupyöräily tuntuu olevan viime päivien THE juttu. Ensimmäisten ehkä viiden kerran jälkeen olin jo täysin luovuttamassa, vaihtamassa takaisin kolmipyörään, jota Minea jo jaksaa polkea vähän pidempiäkin matkoja. Mies oli vakuuttunut siitä, että Minea kyllä oppisi potkupyöräilyn ja oli jopa laittanut (tai vähän niin kun jo myynyt!) kolmipyörän torille myyntiin. Mä panikoin, käskin perua kaupat ja ajattelin, ettei potkupyörä ollutkaan meiän arkajalalle oikea valinta. Kunnes mentiin harjoittelemaan alamäkeen. Riittävässä vauhdissa Minea hoksasi mikä homman juju on, ja nyt pyörällä mennään kaikkialle, siis ihan joka paikkaan.

Eilen Minea potkutteli käsittämättömät pari kilsaa edestakaisin pyörällään, kun käytiin kaveriporukalla lounaalla ja illalla vielä siihen päälle kilometri jos toinenkin lähikauppaan. Potkuttelu sujuu jo niin hyvin, että mielessäni suunnittelin loppukesän juoksulenkkejä Minea vieressä pyöräillen. Kunhan vaan löytyy suht tasaiset maastot, sillä ainakin vielä isommat alamäet on niin jänniä että ne jarrutellaan alas, ja jyrkät ylämäet talutetaan.

  Laajavuoren Kona Storessa käydessämme pari viikkoa sitten Minea sai mukaan siistit tarrat, jotka piti kotona tietenkin heti liimata pyörään. Kuinka käsittämättömän hieno toi pyörä nyt on!

Jokaisen katu-uskottavan äidin uusin asuste 😀 Kaivoinpa muuten kaapista eilen tuon viime syksynä vähälle käytölle jääneen Michael Korsin takin, täydellinen ulkoilutakki näille keleille!

Selkeästi meidän pikkuminin innostus tarttuu muhunkin, sillä melkein yhtä innoissani oon mäkin joka välissä lähdössä ulos potkuttelemaan Minean kanssa. Onkin jo jonkin aikaa tuntunut hölmöltä työnnellä tyhjiä rattaita vieressä, kun joka lenkki päättyy jossain vaiheessa siihen, että Minea haluaa itse kävellä – paitsi tästä eteenpäin rattaat saa jäädä kokonaan kotiin! Onko muilla kenties koettu samoja oivalluksia?

Laajiksessa ja rento mekkoasu

Eilen innostuttiin käymään Laajavuoren Kona Storessa tsekkaamassa pyörävalikoimaa (edelleenkin mun pitäis hommata uusi..), ja paikan päällä yllätyttiin kun Laajiksessa oli menossa pyöräskabat. Meiän iltapäivä meni sitten pelkäksi haahuiluksi, syötiin jätskiä, istuttiin auringossa ja ihailtiin maisemia. Täydellinen kesäfiilis, samalle aaltopituudelle aion virittäytyä heti keskiviikkona kun suljen työhuoneen oven ja loma alkaa!

Laajavuoren Kona Storesta muuten vielä sen verran, että se on ehdottomasti paikka, josta kesän menopelit kannattaa hakea. Omistajien rento meininki ja asiantuntemus yhdistettynä laadukkaaseen tarvike- ja pyörävalikoimaan on asioita, joita ainakin mä arvostan. Samasta paikasta ostettiin Mineankin Early Rider potkupyörä, ja tällä kertaa mukaan olisi voinut lähteä söpö Nutcase-kypärä ellei omistaja Mane olisi osannut neuvoa, että kypärä voi olla vielä turhan painava meidän 2-vuotiaalle minille. Perheen nuorimmilla on myös hyvä olla kypärässä pieni ”lippa” suojaamassa kasvoja kaatumiselta.

*Huppari saatu blogin kautta.

Mun päivän asuna toimi rento jokapaikan mekko, uusi neuletakki ja Crocsit. Vaikka kuinka tykkään muiden siistimmistä asuista, on mun oma pukeutuminen loppujen lopuksi hyvinkin usein tätä eilisen tyyppistä neuletakki ja ballerinat -kategoriaa. Crocsit on lenkkareiden lisäksi ehdottomasti mun käytetyimpiä kenkiä kesät talvet, kaupan päälle kun vielä saa sen uskomattoman mukavuuden!

neuletakki: BikBok

mekko: Vila

laukku: Tory Burch

kengät: Crocs (saatu blogin kautta)

lasit: Ray Ban

Oh my, noille hiuksille on tehtävä jotain ja äkkiä! Mutta mitä, tummaa väriä, otsis, tuuhennus, lyhentäminen? Auttakaa, omat ideat on ihan loppu, vaikka jotain uudistusta olisi kiva saada! Nykyisellään väri on jossain valossa ihan liian punertava eikä ruskeat värit oikein tahdo pysyä blondatuissa latvaosissa. Onko kellään kokemusta hyvästä ruskeasta kestoväristä – tai ylipäätään vinkkejä hyvännäköisistä hiusmalleista :)?

1 52 53 54 55 56 57 58 66