pikkuvessan uusi matto (jälleen Annoa ;))

Blogissa on näkynyt monesti meidän olo- ja makuuhuoneita, mutta kylppäriä, eteistä tai vessaa ei ole tullut kuvattua koskaan. Eikä sillä että niissä nyt mitään sen kummempaa näkemistä olisikaan, mutta ajattelin näyttää teille hieman tuota meidän pikkuvessaa, kun se sai viime viikolla uuden maton. Anttiloiden ja Kodin Ykkösten Anno-sarja on nyt iskenyt minuun harvinaisen kovaa, sillä olohuoneen uutuustekstiilien lisäksi tämä mattokin löytyi Annolta, ja kävisin mielelläni hakemassa myös joitakin Annon astioita ellei kippoa ja kuppia olisi kaapit täynnä jo ennestäänkin :).

Aikaisemmin meidän pikkuvessassa oli musta pienempi Ottaipnun matto, mutta se sai nyt väistyä tämän uuden ja huomattavasti pehmeämmän alta pois. Vaikka laatoituksen alla on lattialämmitys, on paksu ja pehmoinen matto luksusta jalkojen alla aamuisin!

Ehdoton katseenvangitsija ja ylpeyden aiheeni on harmaa seinä, jonka jätimme aikoinamme laatoittamatta, jotta saisimme yhdelle seinälle jotain valkoista laattaa rouheampaa. Tutustuimme erilaisiin Tikkurilan valmispinnoitteisiin, mutta niiden kaikkien pinta tuntui kuitenkin liian siloitellulta. Laattaseinissä taas kuviointi oli monissa jopa liiankin terävää, niin että ohikulkiessa olisi ollut vaarana raapia itsensä seinään! Niinpä uskaltauduin vähän itse soveltamaan ja kokeilin seiniin tarkoitettua tasoiteainetta, tietämättä lainkaan miltä lopputulos tulisi näyttämään. Levitettyäni tasoiteaineen seinälle, raavin siihen kuvioita maalitelalla, ja seinän kuivuttua maalasin päälle vielä kolme kerrosta harmaata maalia. Tavoitteena oli tasoittamatonta betonia muistuttava seinä, ja melko hyvältä se mielestäni näyttääkin ;)!

Miltä pikkuvessa teistä näyttää? Pyyhkeet meillä on aina joko valkoista tai harmaata enkä muutenkaan ole meidän märkätiloja erityisesti ”koristellut”, vaan ajatuksella yksinkertainen on kaunista mennään. Ehkä vielä joku päivä kurkkaamme meidän kylpyhuoneeseen ja saunaankin, sieltä löytyy myös kivoja yksityiskohtia ;)..

outfit in all white

Pitkästä aikaa vähän omiakin asukuvia.. Töihin tulee joka päivä puettua muuta kuin viime vuoden kovassa huudossa ollut verkkarit ja huppari, mutta asujen kuvaaminen on jäänyt viikonloppuihin. Työpäivien asukuvia napsin usein Instagramiin, joten asuista kiinnostuneiden kannattaa klikata itsensä sinne meitä seuraamaan (@minishowblogi).

Lämpimän syksyn ansiosta läheskään joka päivä ei ole vielä tarvinnut takkia, joten omia ehdottomia luottovaatteita on olleet bleiserit ja paksummat neuleet. Neule varsinkin on ihanan rento päällä, ja sen voi ulos lähtiessä heittää lähes minkä tahansa paidan päälle lämmikkeeksi. Oletteko te hurahtaneet neuleisiin? Meneekö neule myös takkina vai ainoastaan sisävaatteena?


neule: Gina Tricot // silkkipaita: Benetton // farkut: Vero Moda //
laukku: Mulberry // kello: Michael Kors // ballerinat: H&M

Kaapistani löytyy suurimmaksi osaksi valkoisen eri sävyjä, mustaa, harmaata ja viime kesän suosikkia sini-valkoraitaa. Omistamani värilliset vaatteet voi varmaankin laskea kahden käden sormilla, niin huono olen käyttämään värejä. Siksipä välillä käy juurikin näin ja huomaan pukeutuneeni päästä varpaisiin samaan sävyyn, mutta onneksi asuja on helppo piristää asusteilla. Tämänkin kokonaisuuden mielestäni pelastaa tummanruskea laukku, joka on kesästä asti ollut käytössäni lähes päivittäin.

Muistuttelen teitä vielä Reiman kilpailusta, jossa sekä minä että te voitte voittaa :). Käykää äänestämässä Minishown kollaasia täällä, jokainen ääni on äärettömän tärkeä! Kiitos tuhannesti äänestäneille, lupaan keksiä jotain kivaa teillekin, jos niin hienosti kävisi, että pääsisin palkinnoille asti ;).

Mitä sanotte blogissa tapahtuneista ulkonäöllisistä muutoksista? Tiedän, taaskaan en malttanut olla muokkaamatta otsikkokuvaa, mutta nyt lupaan sen pysyvän pidemmän aikaa :)! Tällä kertaa nimittäin sain blogin omaa silmääni miellyttäväksi, ja huvittavaa on että otsikon kuva on mieheni nappaama ”kulissien takana” tyyppinen otos, jossa itse olen meikittömänä ja tukka sekaisella ponnarilla :). Kauneimpia kuvia monesti onkin juuri ne huomaamatta napsitut tilannekuvat, joihin tunnelma ikuistuu parhaiten.

pieni omenanpoimija ja helppo omenapiirakka

Heippa ihanaiset!
Ja tervetuloa kaikki uudet lukijat!
Nyt taitaa olla omena-aika parhaimmillaan, se verran tiuhaan ainakin meillä on viime viikkoina leivottu omenaherkkuja. Lisäksi meillä asustaa yksi kova omenafani, joka mutustelisi omenaa vähän joka välissä, eikä syötäväksi kelpaa mikä tahansa omena vaan sen pitää ehdottomasti olla iiiso omena. Omenamäärää kauhistellessani kuvittelin, että seuraavina päivinä saisin herkullisia leipomuksia pakkaseenkin, mutta niinhän siinä on kuitenkin käynyt, että kaikki on tähän mennessä hävinneet yhdessä hujauksessa parempiin suihin. Eikä kyllästymisestä ole vielä tietoakaan!

Alkuviikosta kävin Minean kanssa vielä ystäväni pihassa poimimassa muutamia omenoita, ja samalla napsin pari kuvaa meidän pienestä poimijasta. Kovin tehokkaita emme kylläkään olleet, vaan lopputuloksena saimme kotiinvietäväksi sangollisen ystäväni valmiiksi poimimia omenoita, ja maa oli täynnä omenoita, joista Minea oli jokaisesta puraissut muutaman kerran. Näinköhän kutsu käy enää ensi syksynä poimimaan ;).. ”Poimimistamme” omenoista tein vähän karkeampaa sokeroitua sosetta pakkaseen talven varalle piirakoitten, pullien ja kääretortun täytteeksi, ja on viime vuotiset soseet kelvanneet Mineallekin erinomaisesti puuron kanssa. Tykkäättekö te säilöä kesän ja syksyn satoa jemmaan?


Perinteisen omenahyveen lisäksi olen tehnyt omenoista erilaisia piirakoita kokeillen eri reseptejä tai itse soveltaen. Ajatuksena olisi vielä yhdistää omenat ja marenki jonkinlaiseksi piirakaksi, mutta toistaiseksi ollaan menty jo aiempina vuosina hyviksi todetuilla rahkapiirakalla sekä omena-murupiirakalla (joka muuten toimii ihan yhtä hyvin marjoillakin!). Mineasta on kovaa vauhtia kehkeytymässä pieni leipurin apulainen, sillä nykyään mitään ei meidän keittiössä valmisteta ilman että Minealla on kauhansa keitoksissa mukana :). Joko tyttö sekoittelee taikinaa innokkaana, lisäilee aineksia kulhoon tai parhaana osuutena maistelee taikinaa! Jos teiltä löytyy yhtä ahkeria leipureita kotoa, niin vinkkejä otetaan vastaan ergonomisesta lapsen kanssa leipomisesta (paras vaihtoehto tuskin on lapsi sylissä toisella kädellä säheltäen 😉)..

Tällä viikolla meidän keittiössä valmistui helppo ja herkullinen omenapiirakka tähän tyyliin:

Omena-murupiirakka


200 g leivontamargariinia
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
noin 2 omenaa
(pinnalle voita, kaurahiutaleita, sokeria ja kanelia)


Sulata rasva ja lisää joukkoon sokeri.
Lisää jauhot ja ota taikinasta kahvikupillinen sivuun.
Lisää taikinaan muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
Sekoita kovaa lusikalla tasaiseksi ja kaada voideltuun vuokaan.
Lisää päälle omenanpalat sekä loput taikinasta.
Itse lisäsin päälle vielä kauramurua (sekoita sulatettua voita, sokeria ja kaurahiutaleita).
Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia.
Paista 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Omenapiirakan syöjiä taitaa olla kahta koulukuntaa – toiset tykkää nautiskella piirakan uunituoreena jätskin kanssa, toiset jäähtyneenä vanillan kera tai ilman mitään sen kummempia lisukkeita. Minä kuulun siihen ensimmäiseen eli mitä tuoreempi sen parempi! Miten teillä on omenat nautiskeltu tänä syksynä?

paita: POMPdeLUX // neuletakki: Benetton // liivi: H&M //
hame: POMPdeLUX // kengät: Ciao Bimbi (MiniMint)
 

Ehdin tällä viikolla leipoa toistakin superhyvää herkkua, sen reseptin laitan jakoon ensi viikolla. Lauantaina kävimme myös kuvaamassa uusia POMPdeLUXEJA satumaisessa ympäristössä, ja on pakko todeta, että tämä äiti on täysin hurahtanut syksyn Pomppeihin (vaikka kuinka aluksi luulinkin, ettei tänä syksynä niin tapahtuisi 😉).

1 … 380 381 382 383 384 385 386 … 395