NopsuPopsua talven keskellä

Postista tipahteli viime viikolla jälleen jotain niin ihanaa, että lähes juoksin paketin kanssa kotiin ja heti sen avattuani vetäistiin pöksyt Minean jalkaan. Pettymyksiä ei koettu, vaan äitiä hymyilytti ja tyttö sai sen mitä melkein joka aamu päälleen haluaisi, ”prinsessamekon” joka päällä voi lähteä hoitoonkin.

Ihanan NopsuPopsun kanssa oon tehnyt ennenkin yhteistyötä, ja yhteistyö on ollut erityisen mieluisaa, koska vaatteisiin on niin helppo rakastua. Housuja haaveilin meille jo loppukesästä ja tämän söpön rimpsumallin ilmestyttyä olin varma, että ne on saatava Mineallekin. Jo ensisovituksella tyttö ihaili housuja peilistä rimpsuista kiinni pitäen ja tokaisi: ”ihana mekko!”. Röyhelö on nätti lisä housuissa, mutta ei haittaa käyttöä onneksi lainkaan. Tai mitä nyt muutama mustikka oli yhtenä päivänä piiloutunut röyhelöihin ja löysi sieltä tiensä sukan alle, mutta ehkä siinä oma osuutensa oli vähän huolimattomuudellakin :).

 

Värivalikoima NopsuPopsun tuotteissa tuntuu olevan lähes rajaton, mutta meille valitsin tummanharmaata, jotta housuja voisi pitää vielä keväälläkin siistimmässä ulkoilussa. Reilun koon ansiosta ne menee nyt talvellakin autoillessa, kun alle mahtuu aika hyvin lämmikettä. Lahkeiden pitkät resorit tekee housuista pitkäikäiset ja ne menee myös hyvin talvikenkien sisään, mikä on ehdoton plussa haalarin kanssa. Velour on materiaalina kovin tuttua rennoista kotiasuista, mutta mä voisin hyvin pukea nämä pöksyt Minealle siistimmän yläosan kanssa vaikka hienompaankin menoon. Yhtään ei varmasti Mineaakaan haittaisi juhlia näin rennoissa ja mukavissa housuissa.

Ilmat on täällä olleet jo aika pitkään melko harmaat ja sateiset, ja kuvaaminen on omalta osaltani ollut pienellä tauolla. Housuista tulee kuitenkin vielä sisäkuviakin myöhemmin, mutta voitte toki myös käydä ihailemassa näitä ja paljon muuta verkkokaupassa tai NopsuPopsun Facebookissa. Facebookiin uusimmat jutut päivittyvät nopsaan ja sieltä näkee malliston myös paljon laajemmin, esimerkiksi nyt sieltä löytyy joulunpunaista ja kivoja rusetillisia tonttulakkeja. Varoituksen sanana mainittakoon vielä, että NopsuPopsun päivitykset aiheuttaa vakavaa ostoshalua!

Onko NopsuPopsu teille jo ennestään tuttu? Ja mitä tykkäätte näistä uutuuksista?
 

faktat pöytään!

Pyydän jo etukäteen suuresti anteeksi kaikilta niiltä, jotka unohdan tässä mainita, mutta kun työssäkäyvän äidin muistikapasiteetti on niin kovin pieni.. Nyt jatkossa lupaan kirjata kaikki saamani haasteet ylös, niin että varmasti sitten muistan niitä toteuttaessani mikä tuli keneltäkin! Tämän 11 faktaa haasteen ehdin saada aika monestakin paikasta ennen kuin vasta nyt ehdin siihen paneutua, mutta iso kiitos ainakin Susannalle Huvikumpu Living -blogiin, Idabellalle Kaaostehdas-blogiin ja Jennalle Pieni onnenpesä -blogiin!

Haasteen säännöt menee näin:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

Mä vähän sovellan ja yhdistelen näistä kolmesta blogista saamiani kysymyksiä. Jätän myös 11 asiaa itsestäni kertomatta, ja vastaan näihin kysymyksiin vähän laajemmin.

Miten päätit aloittaa bloggaamisen?
Tarinani on varmasti hyvin epätyypillinen, sillä perustaessani tätä blogia en ollut juurikaan lukenut mitään blogeja koskaan. Blogini tarkoitus oli jakaa kuvia ja kuulumisia Mineasta muualla asuville sukulaisille ja kummeille, mutta vähitellen lukijoita tulikin muutama kymmenen ja halusin alkaa panostamaan kuviin enemmän. Ensin kaikki kuvat napsin kännykällä sieltä sun täältä, mutta nykyään olen yhä enemmän kiinnostunut kuvaamisesta ja aion opetella siinä paremmaksi kaiken taitoni mukaan, hyvänä alkuna tulevan viikonlopun kuvauskurssi.

Mistä saat inspiraation blogipostauksiin?
Siinä mielessä olen huono bloggaaja, etten tässä asiassa osaa ajatella sitä, mitä te ehkä haluaisitte lukea. Kuvaan ja kirjoitan kaikesta, mistä itse milloinkin innostun, ja useimmiten postausideoita on luonnoksissa jonoksi asti. Suurin ongelma bloggaamisessa on tällä hetkellä se, etten pääse kuvaamaan puolelta päivin, jolloin valo on kotonamme parhaimmillaan. Tämän varmaan allekirjoittaa aika moni muukin bloggaaja?!

Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla.
Innokas, itsepäinen ja omistautuva.

Kuvaile kotisi sisustusta kolmella sanalla.
Valkoinen, valoisa ja tällä hetkellä tyyliltään aika sekava.

Pimpom! Yllätysvieraita oven takana. Nyt äkkiä jotain tarjoiltavaa keksittävä, mitä kaapistasi löytyy?
Yllätysvieraat ei meillä ole mikään ongelma, sillä arvatenkin pakastin on jatkuvasti pullollaan herkkuja! Ovela systeemini on leipoa herkkuja ”pakkaseen hätävaraksi” ja napsia niitä sieltä pitkin viikkoa yksitellen. Ettehän kerro miehelleni!

Paras arkiruoka?
Itse voisin elää muusilla, pastalla ja erilaisilla lisukkeilla. Yksi herkullinen arkilempparini on pesto-kanalasagne, josta tykkään niin valtavasti että jaanpa samalla reseptin teillekin.

Pesto-kanalasagne

Tarvitset:
noin 400 g kanasuikaleita
1 ison sipulin
3 rkl voita
3/4 dl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
1 prk punaista pestoa
1 prk tuorejuustoa – aurinkokuivattu tomaatti
mustapippuria
10 lasagnelevyä
Paista kanasuikaleet ja lisää loppuvaiheessa joukkoon pilkottu sipuli.
Laita kattilaan voi ja vehnäjauhot.
Lisää seoksen joukkoon maito ja anna suurustua hetki liedellä poristen.
 Lisää kastikkeeseen tuorejuusto ja pesto.
Kasaa uunivuokaan pariin kerrokseen kastike ja kanat sekä lasagnelevyt.
Paista 200 asteessa 30-45 minuuttia.
Tarjoile rucolan kanssa!
 
 

Mitä teet juuri ennen nukkumaanmenoa?
Oma iltani alkaa vasta siinä puoli 10 aikaan, kun Minea on saatu unille. Sen jälkeen teen iltatoimet, päivitän blogin ja luen muiden blogeja. Aika helposti kello vierähtää näissä puuhissa melkein seuraavan päivän puolelle ja aamulla väsyttää niin vietävästi!  Mitäs kirjoitatte niin inspiroivia ja koukuttavia blogeja ;)!

Mikä on lempipaikkasi?
Asiaa sen enempää miettimättä tähän on helppo vastata oma kotisohva. Mainitsin matkakartta-haasteessa viihtyväni erinomaisesti kotona rakkaimpieni kanssa, enkä muuta monesti elämältä toivokaan. Toki vielä on paljon opeteltavaa, jotta osaisin tyytyä siihen, mitä on tässä ja nyt, mutta pohjimmiltaan se kotisohva ja perhe on paras paikka olla.

Paras TV-sarja?
Ennen Mineaa sarjoja tuli seurattua useampaakin viikossa, mutta nykyään se paras katseluaika menee nukutuspuuhissa. Toivoisin saavani katsoa Solsidania, joka on ehdottomasti paras tämän hetken tarjonnasta, mutten pistäisi pahakseni sitäkään, jos seurattavien listalla olisi myös Greyn anatomia tai Suomen kaunein koti.

Mikä on unelma-ammattisi?
Greyn anatomiasta saadaankin hyvä aasinsilta tähän kysymykseen ;). Vielä lukiossakin olin nimittäin täysin varma siitä, että lähden lääkikseen lukemaan kirurgiksi (!?), mutta toisin kävi ja löysin itseni yliopistosta lukemassa kahta pääainetta. Työstäni en täällä blogin puolella puhu, mutta tällä hetkellä työskentelen ammatissa, josta pidän valtavan paljon. Niin paljon että joka aamu lähden hymyssä suin töihin :).

5 asiaa/esinettä, joita tarvitset joka päivä.
Kännykkä, auto, tietokone, herkut ja tärkeimpänä tietenkin oma perhe.

Haaste taitaa olla jo kiertänyt aika monessa blogissa, mutta laitan sen eteenpäin seuraaville siinä toivossa, että nämä kivat blogit ei olisi tätä vielä tehneet! Ja samoilla kysymyksillä mennään tällä kertaa.

ruutupaita ja siniset farkut

Eilen oli äidin ylpeys suurimmillaan, kun tuo meidän pieni alle 2-vuotias tyttönen oli esiintymässä lähes satapäisen ihmisjoukon edessä! Minean hoitotädin sukulainen oli pyytänyt tyttöjä laulamaan erääseen mummoihmisten joulutilaisuuteen, ja hoidossa lauluja oli harjoiteltu jo monta kertaa etukäteen. Minea oli koko joukon pienin, mutta esiintyminen oli mennyt äärettömän hyvin, Mineakin oli laulanut ja tanssinut mukana yhtä hienosti kuin harjoituksissa. Pienen lisähauskuutuksen mummot oli vielä saaneet Minean toistaessa kaikki hoitotätin juonnot laulujen välissä. Ihana meidän oma muru!

 

Minean laulaessa juhlassa minä sähelsin parkkimittareiden kanssa pitkin kaupunkia kutakuinkin tällaiseen asuun pukeutuneena. Stokkan hulluilta päiviltä tilaamastani Tommy Hilfigerin ruutupaidasta on tullut syksyn mittaan yksi suosikkipaidoistani, niin suosikki että pidän sitä ihan sellaisenaan sekä lähes kaikkien neuleiden alla. Kuin nenä päähän sopii se tummansinisen Tommyn cashmere-neuleen kanssa ja beigen Hennesin angorasekoitteisen paidan pariksi. Talvella oonkin niin vilukissa, ettei kaksi paitaa päällekkäin ole yhtään liikaa.

Mallin ainesta ei tässä bloggaajassa ole tippaakaan, sillä ruutupaita näkyy näissä kuvissa takin alta aika heikosti :). Eikä taida miehessänikään olla kuvaajan vikaa, kun kuvien sävy oli vähän pielessä ja lopputulos näyttää siksi tältä. Tällaista siis tällä kertaa, ensi kerralla toivottavasti paremmalla onnella tai taidolla!

1 … 359 360 361 362 363 364 365 … 395