luukku 17: joulu narussa

Jo alkaa meilläkin joulu näkyä ympäri kotia. Kuusen haku on vielä edessä viimeistään viikonloppuna (se siitä ajoissa hakemisesta!), mutta muuten on kaikki koristeet jo löytäneet paikkansa. Mitään pukkien ja tonttujen kansoittamaa joulumaata ei meille siis tänäkään vuonna tullut, vaan enemmänkin luotan hillittyihin, pieniin vihjeisiin joulun lähestymisestä.

Kovin huomaamaton vihje ei ole tämä Hama-huumassa valmistunut jul-teksti, jonka sujautin roikkumaan Minean huoneen ovenkahvaan. Kumma kyllä, on se saanut olla paikallaan koskemattomana ainakin toistaiseksi. Ehkäpä joulun jälkeen tekstin voisi vaihtaa Minean nimeen, ja jälleen saisin hyvän syyn vähän hama-helmeillä ;).

Samalla innokkuudella syntyi inspiroivan Kotipalapelin tyylillä nauha Marimekon Kuusikossa-kuosista. Tämän idean toteuttaminen oli periaatteessa täysin ilmaista, sillä leikkasin kuuset paperikassista, johon ostokseni Marimekolla pakattiin. Kuosi on niin valtavan ihana mustavalkoisena sekä värillisenä että meidän joulu olisi mieluusti voinut olla kauttaaltaan Kuusikossa!

P.S. Vielä ehditte tänään ja huomenna osallistua Marimekon lahjakortin arvontaan täällä!

luukku 16: kynttilänvalossa

Mitä olisi joulu ilman kynttilöitä? Jos minulta kysytään niin nämä kaksi asiaa on niin erottamaton pari, että ihan varmuuden vuoksikin on kerättävä kaapit täyteen kynttilöitä jo hyvissä ajoin. Tai ehkei se tapahtunut ihan niin kovin suunnitellusti, mutta lopputulema on sama: meiltä löytyy muutama kokonainen hyllyllinen kynttilöitä. Jotkut ne hamstraa ruokaa maailmanloppua varten, meiltä löytyy kynttilöitä koko naapurustolle, jos sattuu tulemaan vähän pidempi sähkökatkos ;).

Joskus kynttilöiden polttaminen pääsee unohtumaan toviksi, mutta noin periaatteessa meillä poltetaan niitä pitkin talvea, joskus jopa kesäiltoina ulkoterassilla. Lähes joka tasolta kodistamme löytyy kynttilä tai parikin, ne kun niin kivasti käyvät erilaisiin kattauksiin ja asetelmiin. Yksi varma kynttilätön paikka meiltä tosin löytyy ja se on etupihan ulkolyhdyt. Muutaman vuoden kokemuksella voin todeta, että ensimmäisenä laiskuus näkyy siinä, ettei ulos jaksa lähteä sytyttämään kahta kynttilää silloin kun ulkona tuiskuttaa ja pakkastaa. Onneksi sain pelastajiksi Partyliten vahapintaiset led-pilarikynttilät, jotka voi ajastaa syttymään ja sammumaan päivittäin samaan aikaan. Yksi parhaista keksinnöistä aikoihin!

Muillekin kynttiläfaneille vielä vinkkinä, että Iittalan myymälöissä on myynnissä näitä kauniita hehkuvanpunaisia Balmuirin pallokynttilöitä. Kynttilöitä oli saatavilla kolmea eri kokoa, meille kotiutui niistä isoin, sillä eri kokoisena palloissa oli pientä värieroa vaihdellen punaisesta aavistuksen oranssimpaan. Paraatipaikalle keittiön pöydälle päästyään kynttilästä tuli kertaheitolla tämän joulun suosikkini.

luukku 15: Toivolan vanha piha

Viikonloppu on ollut ystävien tapaamisaikaa, kun ensin saimme hyvin mieluisia vieraita pidemmän matkan takaa, ja täksi päiväksi olin sopinut treffit Evelinan kanssa Toivolan pihalle. En ole koskaan päässyt joulun aikaan Keski-Euroopan joulutoreille, missä tunnelma on varmasti ihan omaa luokkaansa, mutta ajatus täydellisistä joulumarkkinoista on kuitenkin niin houkutteleva että koto-Suomesta olen yrittänyt koluta läpi kaikki lähiseudun jouluisat tapahtumat. Viikko sitten päästiin käymään ihanassa Porvoossa, jonka vanhassa kaupungissa olisin voinut istuskella ja ihmetellä useammankin tunnin.

Jyväskylän Toivolan vanhasta pihasta oon kirjoittanut jo viime vuonna, mutta kerrottakoon niille, joille paikka ei ole tuttu, että kyse on pienestä pihasta Jyväskylän keskustassa, jonka vanhoihin puurakennuksiin on perustettu pieniä putiikkeja ja kahvila. Näin joulun alla piha muuttuu teeman mukaisesti hyvinkin jouluisaksi ja tarjolla on vanhanajan herkkuja, käsitöitä ja pihapiiristä voi löytää joulupukin, tiernapojat ja lampaita. Me satuimme tänään kuulemaan tiernapoikien lisäksi nuorten opiskelijoiden joulukuoron.

Tänään ei tarkoituksenani ollut ostaa mitään, vaan istuskelimme kahvilla, nautimme musiikista ja kävimme tietenkin myös sanomassa lampaille heipat. Minea asteli aitaukseen tomerasti ja alkoi määkiä niin ettei kellekään jäänyt epäselväksi mitä lammas sanoo :). Joulupukki jäi tällä kertaa näkemättä, mutta parempi näin niin säästyttiin itkuilta! Minean ja joulupukin ensikohtaaminen pari viikkoa sitten oli nimittäin sen verran jännittävä, ettei joulupukki ehdi tänäkään vuonna käydä meillä aattona näyttämässä naamaansa. Piipahtakaa Toivolan pihalla jos liikutte täällä päin!

Mistä löytyy teidän joulun ajan lempipaikat?