tää ei oo mun päivä

Laiskan pitkä aamu alkoi jo heti pienellä säheltämisellä, kun päätin tänään tehdä aamupalalla banaanilettuja. Banaanilettuja olen kehunut täällä jo moneen otteeseen ja sanon edelleen, että tätä superfoodia kannattaa testata! Tällä kertaa laitoin yhden banaanin ja kananmunan lisäksi joukkoon kookoshiutaleita ja mantelijauhetta, mutta sekaan voi heitellä lähes mitä vaan. Lopputuloksena makea herkku, joka ei lihota ollenkaan! Tai no ainakaan niin kovin paljoa.

Lettuja paistellessa unohdin laittaa liesituulettimen päälle, joten hetken päästä koko kämppä oli savupilvessä ja palohälytin huusi onnellisesti parin metrin korkeudessa. Tästä selvittyäni jatkoin sähläämistä, ja voin muistutuksena muillekin sanoa ettei veitsiä kannata jättää astianpesukoneeseen terä ulospäin sojottaen.

Töissä sain tunnin verran selvitellä pientä kriisitilannetta, eikä oikeasta työnteosta ollut tietoakaan. Päätin palkita itseni uudella pipolla, jota olin viime päivät miettinyt, ja kävelin kauppaan vain kuullakseni, että pipoja on tulossa lisää vasta maaliskuussa. Eli aika lailla juurikin silloin kun pipot voi jo vähitellen vaihtaa aurinkolaseihin. Päivän kruunasi uutinen siitä, että mieheni vanhempien koira makasi kotonaan tikkejä ja syviä haavoja ympäri kroppaa, kun irti pidetty koira oli lenkkipolulla hyökännyt kimppuun. Ja sama koira jo toistamiseen!

Iloakin päivään on mahtunut, kuten alkuviikosta itelleni ostamat tulppaanit, auringonpaiste ja toi pieni hupsu tyttö, joka ihan välttämättä halusi lähteä aamulla hoitoon juhlamekossaan kun muillakin tytöillä kuulema on. Ja sama hupsu tyttö piirsi ihan ensimmäisen oikean piirrustuksensa, johon ikuistui kummitus. Koti muuttui aamulla auringosta kauttaaltaan keltaiseksi, ja kameran linssin läpi katsottuna näkymä oli täyttä 60-lukua! Ihania valoilmiöitä, vaikka kovat pakkaset paukkuu ulkona edelleen. Miten teidän loppuviikko on sujunut?

kirsikkamekko

Voiton puolella viikkoa jo mennään ja viikonloppu taas häämöttää mielessä! Perjantaita odotan samaan aikaan innolla ja jännityksellä, tiedossa on ihanaa rentoutumista ystävien kanssa tarkoittaen kahta yötä poissa kotoa. Hyvää siedätyshoitoa Pariisin reissua varten.

Mini Rodinia näkyy täällä jo toista kertaa, tilasin nimittäin heppahousujen kanssa samassa paketissa tämän kirsikkamekon. Ensin ajattelin pitää vain leggarit, mutta Minean nähtyä ja ihastuttua myöskin näihin kirsikoihin en raaskinutkaan lähettää mekkoa takaisin. Ei tämä lopulta kyllä mikään hutiostos olekaan ollut, koska mekko on kategoriaa ’käytännölliset arkimekot’ ja se on loppujen lopuksi päässyt päälle aika useinkin.

 

Piakkoin taitaa jo olla uusien Mini Rodinien julkistamisen aika, mutta lupaan etten ole niiden ensimmäisten joukossa kyttäämässä nettikauppojen vaatepäivityksiä. Ainut mikä kiinnostaa on se kuuluisa Pico. Minean kaikki kevätulkoilu pitää uusia muutaman kasvupyrähdyksen ansiosta, ja tänä keväänä ei jotenkin hempeä tyttömäisyys jaksa innostaa ollenkaan. Paremmin kävisi perusmusta tai joku pirteä väri sekä kaupunkitakkiin että puistoulkoiluun. Tietääkö muuten kukaan teistä missä väreissä Pico tänä keväänä tulee?

Ensi viikolla voisin kylläkin olla skarppina toisen merkin suhteen, kun Lindexille tulee myyntiin lupaavanoloinen Muumi-mallisto. En missään nimessä ole hahmovaatteiden fanittaja, mutta jotain kivaa on malliston Muumi-mekossa. Kuvia löytyy vaikkapa täältä. Tykkäättekö?

kokoharmaissa

Taisi pitkä ja synkkä syksy yhdessä lumettoman alkutalven kanssa tehdä sen että fiilikset harmaantui hetkeksi kokonaan. Nyt sentään väriä alkoi kaipaamaan kotiin, mutta omaan vaatekaappiini ne ei taida päästä koskaan (jos ei nyt lasketa sitä yhtä punaista takkia), ja monen silmään nämä mun asut voikin näyttää vähän tylsiltä. Kokomustaan pukeudun tosi tosi harvoin arkena (juhlissa pelkkä pikkumusta taas toimii loistavasti), mutta harmaa tai beigen eri sävyt yhdisteltynä toisiinsa on kokonaisuus, jossa viihdyn useinkin.

pipo, huivi ja housut: H&M // takki ja neule: Mango // laukku: LV

Tämä asu on viikonlopulta, kun kävimme tekemässä alustavia suunnitelmia ja budjettilaskelmia talovalmistajalla, vaikkei meillä nyt lopulta sitten olekaan vielä sitä tärkeintä eli tonttia! Kokonaisuus on siitä hauska, että siinä yhdistyy monta lempivaatettani, Hennesin peruspipo, ylipolvensaappaat, rento villakangastakki ja neule sekä käytetyimmät farkkuni. Pipoa ja näitä jegginsejä olen hamstrannut aikoinani kaappiin useammassa värissä, kun molemmat kuuluu omiin perusvaatteisiini. Takki ja kengät on raskausajan hankintoja Budapestistä jo parin vuoden takaa, mutta edelleen kummatkin löytyy päältäni yllättävän usein. Kuka muuten arvaa mihin kenkäkauppaan aion Pariisissa suunnata kuola valuen ihan ensimmäisenä? Kenkiä shoppailen muutenkin suhteessa aika harvoin, joten muodin luvatussa maassa aion keskittää ostokseni niihin! Ja ehkä muutamaan muuhunkin juttuun..

Mitä mieltä olette kokoharmaista, yes or no?