Kymmenen hulvatonta tyttöä yhdistettynä minilomaan Himoksella meinaa takuuvarmasti hulvattomia bileitä, joista riittää puhuttavaa pitkiksi ajoiksi. Ihan kaikkea ei muistella jälkikäteen, vaan pienet sähellykset jo nolot tilanteet kuitataan mentaliteetilla what happens in Himos, stays in Himos.

Perjantaina ilta startattiin kuulumisilla ja tutustumisella, vaikka kahdeksan kymmenestä oli toistensa vanhoja opiskelijakavereita. Joukosta löytyi sattumoisin siis yhdeksän lääketieteen ja kemian alalla työskentelevää ja yksi humanisti, ja tällä teemalla piti viikonlopun osittain rakentuakin. Paitsi että meidän fiilisten mukaan suunnitelmia tekevä porukka unohti toteuttaa pari pientä yksityiskohtaa, minkä ansiosta polttarisankari pääsi aavistuksen helpommalla mitä oli tarkoitus. Hyvä niin, sillä jo parikin pientä ohjelmanumeroa tuntui katkaisevan hyvät keskustelut, harvoin kun näkee niin juttua riittää.

Perjantaina tuli tsekattua paikallinen menomesta oikein pidemmän kaavan mukaan, lauantaina taas otettiin iisisti. Aamu alkoi jääcartingilla, muiden ajaessa mä himmailin kannustusjoukoissa. Edellinen carting-ajoni vuosien takaa päättyi niin huonoon oloon, että päätin suosiolla jättää hurjastelut väliin vaikka käsittämättömän hauskalta homma näyttikin. Ilta meni lauantaina Putousta katsellessa ja paljussa lilluen. Paljun täyttämisestä ja lämmittämisestä kymmenen naista sai aikaan todellisen ohjelmanumeron, kun letkut oli liian lyhyitä, puut ei suostuneet palamaan ja lopulta istuttiin koko porukka kuuden hengen tynnyrissä iho liian kuumasta vedestä punoittaen. Ja tästä kaikesta opittiin tuskin mitään muuta kuin että sairaan kivaa oli!