Kyllähän sitä virvottiin ja varvottiin, parille naapurille ja isovanhemmille skypessä. Vaikka Minea oli etukäteen intoa täynnä ja aloitti aamunsakin pukemalla pupuasun päälle, meni pupu vähän pöksyyn tosipaikan tullen. Mun hommaksi jäi melkein kokonaan vuorosanojen toistaminen, ja ekat munat saatuaan oli jo kova kiire niitä kotiin syömään. Herkut vaan mielessä, äitin tyttö :).

Tänään kokeilin ekaa kertaa tehdä raakakakkua (kiitos Pia loistavasta vinkistä!) Minean perjantaisen nimipäivän kunniaksi. Vähän oli eri meininki tässä kakussa kuin sokerittomassa porkkanakakussa, joka saa vieläkin ihon nousemaan kananlihalle. Ilman mokailuja ei meikäläinen selvinnyt kuitenkaan tälläkään kertaa, kun en uskonut ohjeen vuokasuositusta. Aamupäivällä sain sitten vielä juosta kauppaan hakemaan lisää pähkinöitä täytteeseen ja silti kakusta tuli litteä kuin mikä. Ohjeen tähän mansikka-raakakakkuun otin täältä, itse lisäsin vielä vajaa puolikkaan banaanin mansikkatäytteeseen.

Kakku oli maultaan oikein bueno, muttei kuitenkaan vetänyt vertojaan sokeriherkuille, joihin jää aina pakko saada lisää -fiilis. Vähän myös vieläkin mietityttää, voiko oikeasti olla niin kovin terveellistä korvata tavallinen voi kookosöljyllä, jossa on 900 kaloria, sokeri taateleilla, jotka on lähes kokonaan hiilihydraattia ja jauhot ja tuorejuusto pähkinöillä, joissa rasvaa on niin että varmasti näkyy vyötäröllä.. Tiedetään! Paremmassa muodossahan nämä sokerit ja rasvat on, mutta silti! Valistakaa hölmöä!

Ainiin, tipautin muuten sitten kamerani tänään objektiivi edellä lattialle. Objektiivi on entinen ainakin äänestä päätellen, joten kauppaan on kait lähdettävä.. Muutenkin olen pyöritellyt mielessä Sigman 85mm tai 35mm (f1.4) – ensimmäisellä saisi oikein kivasti kuvien taustat blurrattua, tokalla kuvaan mahtuisi jo vähän enemmän tavaraa. Kumpaa suosittelisitte? Lupaan jatkossa aina muistaa pujottaa kameran nauhan kaulaan ennen kuvaamista!!