Pääsin tiistaina Modernisti kodikas -blogin kirjoittajan, ihanan aurinkoisen Kertun kanssa viettämään vähän erilaista arki-iltaa, kun jyväskyläläinen Figaron winebistro järjesti wine tastingin pienelle porukalle. Kerta oli meille molemmille ensimmäinen, eikä kumpaakaan voi luonnehtia minkään sortin viininharrastajaksi, tai tuleehan sitä jokunen pullo etenkin näin kesäisin ostettua, mutta se ei tietenkään tarkoita että viineistä jotain tietäisi, hah!
Figarossa pidetään wine tasting noin kerran kuussa, joskus useamminkin, ja joka kerralla keskitytään johonkin tiettyyn teemaan. Meidän tastingissä esiteltiin Antinorin viinejä, viinejä joita on valmistettu italialaisessa perheyrityksessä jo satojen vuosien ajan. Maisteltavana oli kolme valkoista ja kaksi punaista viiniä, joista suurin osa oli niin sanottuja perusviinejä ja muutama Alkon tilausvalikoimista löytyvä. Tilaisuus oli kivan rento ja lämminhenkinen, vaikka monella saattaa viiniharrastuksesta olla hieman erilainen kuva. Kerttu ja minä, kaksi tietämätöntä maallikkoa, kehtasi helposti sanoa ääneen myös ne kaikkein hölmöimmältä kuulostavat maku- ja hajumielleyhtymät. Vai miltä kuulostaa navetta, viski tai ehtoollinen puhuttaessa viineistä..!
Mustavalkoinen kuva toimii ehdottomasti paremmin tässä vaiheessa, kun molemmilla rouvilla jo posket punoitti aika helakasti..
Winebistrossa palveluun on kiinnitetty erityistä huomiota – kaikki sujuu mutkattomasti, mutta pönötysfiilistä täältä ei löydy!
Keskittyneesti Kertun kanssa kuunneltiin, kuinka viinintuntija Elina Salminen kertoi Antinorin perheen taustoja ja esitteli erilaiset viinilaadut. Opin ainakin sen verran, että valkoviinin keltaisuus (tai värin syvyys) antaa vihjeitä viinin iästä, viinin lastutuksella yritetään oikoen saada tammitynnyrin aromeja viiniin ja laadukkaammat, kalliimmat viinit ovat monikerroksisia maultaan ja tuoksultaan, kun taas edullisemmissa viineissä tuoksu on läpi viinin maistelun koko ajan sama.
Lähdin täysin avoimin mielin tapahtumaan, ja näin jälkikäteen täytyy sanoa että kyllä kannatti! Vieläkään en osaisi viinejä sen kummemmin analysoida, mutta mukaan tarttui iso pino pieniä vinkkejä. Voi niitä viinejä jatkossakin nautiskella ihan vaan tunteella, ja niinhän se nimenomaan pitääkin, mutta ihan varmasti enemmän viineistäkin saa irti jos uhraa edes muutaman ajatuksen tuoksulle ja maulle. Onneksi tässä on koko kesä aikaa opetella, eikö!
Omaksi suosikikseni illan aikana maistelluista viineistä jäi Villa Antinori Bianco -valkoviini, sopivan kepeä ja talonviinimäinen yhdisteltäväksi lähes minkä kanssa tahansa. Kesällä ei olisi hullumpi lähteä toisenkin kerran vastaavanlaiseen wine tastingiin, tai melkein vieläkin paremmalta kuulostaisi shampanja tasting, joita Winebistro myöskin järjestää. Niin, ja vaikka Winebistrosta löytyy niitä huippuviinejäkin niin suurimmaksi osaksi tarjonta on ihan perushintaisia, hyvälaatuisia viinejä – plus maukasta ruokaa ja tapaksia.
Löytyykö teistä viiniharrastajia vai lähteekö kaupasta mukaan ensimmäinen käteen osuva pullo? Tai onko joku kenties käynyt wine tastingissä?
Jokaiselle oma allas, Saame-nukenkin täytyy päästä uimaan.. Eilen Minea vielä tunki itekin tuohon samaiseen minialtaaseen.
Meiän perheen ehdottomasti kovin auringonpalvoja – ja kaikin puolin laiskin chillaaja.
Meikäläinen kun on puurtanut töissä (instaa seuraavat jo näkikin kuinka raskasta duunia täällä on paiskittu :D), on Minea nauttinut kotona kesäpäivistä mummin kanssa retkeillen, puistoillen, askarrellen, uiden ja sitä rataa. Parasta on se, että ite oon saanut hypätä remmiin mukaan iltapäivästä ja sama meno on jatkunut takapihalla iltaan asti. Eilen kaivettiin puhallettava uima-allas esiin, laitetiin Robinin Boom kaht ja Kasmirin Vadelmavene täysille soimaan ja vedettiin uikkarit päälle. Rantsussakin ehdittiin pyörähtää ja jätskiä on syöty noh, paljon! Kesää parhaimmillaan!
