Relaxed denim

Jokos kaikki siellä toisellakin puolen ruutua odottaa kovasti hellekelejä? Nyt niitä on kuulema luvattu ensi kuulle ja pakko sanoa, että alkaakin vähän jo tympiä vetää joka aamu pitkiä housuja ja takkia päälle. Lämpenevät kelit kelpaisi mulle jo siksikin, että pääsis vihdoin käyttämään hameita ja shortseja, joita on kevään mittaan tullut hankittua! Välillä tykkään käyttää shortseja, joinain kesinä niitä ei tule puettua kuin ihan muutama kerta, ja tänä kesänä en mielellään muuta käyttäisikään. Enää puuttuu aurinko ja plus 25 kelit..

Tänään oli pitkästä aikaa vähän lämpimämpää ja aurinkoisempaa parin tunnin ajan, ja mähän vedin saman tien jalkaani uudet farkkushortsit, jotka sain yhteistyön kautta SheInsideltä. Etsiskelin alkukesästä täydellisiä revittyjä vaaleita shortseja mistään niitä löytämättä, kunnes SheInsiden valikoimasta vastaan käveli tämä rento unelmien shortsipari.

Muuten sanoisin että näistä tulee takuuvarmana mun tän kesän lempparit, mutta housujen one size -koko ei osunut ihan niin kohdilleen, että shortsit istuisi vyötäröltä täydellisesti. Vyön kanssa siis mennään, tai sitten vyötärö saa jäädä paidan alle piiloon niin kuin tässä asussa.

Selailin SheInsiden muutakin shortsivalikoimaa ja ai että miten monet pakko saada -shortsit löysin! Valikoimassa oli rennompia urheiluhenkisiä yksilöitä, eri mallisia pitsisiä shortseja, laskeutuvia hamemaisia shortseja, tekonahkaisia, kymmeniä farkkushortseja jne. jne. Ja suurimmalla osalla hintaa oli jotain kympin hujakoilla, lisäalen saa vielä kun liittyy uutiskirjeen tilaajaksi ja yli 30 dollarin tilaukset tulee kotiin postikuluttomasti. Oiskohan tässä kyseessä kesän paras shortsivalikoima? Enpä tiedä, mutta mun on varmaan pakko tilata vielä nämä ja nämä, ihan vaan siltä varalta että nyt se kesä alkaa!

Hyvin rullaa!

 

Hyvin rullaa ihan noin kaiken kaikkiaan, mutta erityisesti potkupyöräily tuntuu olevan viime päivien THE juttu. Ensimmäisten ehkä viiden kerran jälkeen olin jo täysin luovuttamassa, vaihtamassa takaisin kolmipyörään, jota Minea jo jaksaa polkea vähän pidempiäkin matkoja. Mies oli vakuuttunut siitä, että Minea kyllä oppisi potkupyöräilyn ja oli jopa laittanut (tai vähän niin kun jo myynyt!) kolmipyörän torille myyntiin. Mä panikoin, käskin perua kaupat ja ajattelin, ettei potkupyörä ollutkaan meiän arkajalalle oikea valinta. Kunnes mentiin harjoittelemaan alamäkeen. Riittävässä vauhdissa Minea hoksasi mikä homman juju on, ja nyt pyörällä mennään kaikkialle, siis ihan joka paikkaan.

Eilen Minea potkutteli käsittämättömät pari kilsaa edestakaisin pyörällään, kun käytiin kaveriporukalla lounaalla ja illalla vielä siihen päälle kilometri jos toinenkin lähikauppaan. Potkuttelu sujuu jo niin hyvin, että mielessäni suunnittelin loppukesän juoksulenkkejä Minea vieressä pyöräillen. Kunhan vaan löytyy suht tasaiset maastot, sillä ainakin vielä isommat alamäet on niin jänniä että ne jarrutellaan alas, ja jyrkät ylämäet talutetaan.

  Laajavuoren Kona Storessa käydessämme pari viikkoa sitten Minea sai mukaan siistit tarrat, jotka piti kotona tietenkin heti liimata pyörään. Kuinka käsittämättömän hieno toi pyörä nyt on!

Jokaisen katu-uskottavan äidin uusin asuste 😀 Kaivoinpa muuten kaapista eilen tuon viime syksynä vähälle käytölle jääneen Michael Korsin takin, täydellinen ulkoilutakki näille keleille!

Selkeästi meidän pikkuminin innostus tarttuu muhunkin, sillä melkein yhtä innoissani oon mäkin joka välissä lähdössä ulos potkuttelemaan Minean kanssa. Onkin jo jonkin aikaa tuntunut hölmöltä työnnellä tyhjiä rattaita vieressä, kun joka lenkki päättyy jossain vaiheessa siihen, että Minea haluaa itse kävellä – paitsi tästä eteenpäin rattaat saa jäädä kokonaan kotiin! Onko muilla kenties koettu samoja oivalluksia?

Samistelut mustavalkoisissa

Kun viimeksi kerroin teille tilanneeni ihanalta Papulta raitapipon ja leggarit, ja ihastuneeni niihin ehkä enemmän kuin lastenvaatteisiin olisi järkevää ihastua, en tajunnutkaan että seuraava Papun setti olisi ihan yhtä ihana! Mustavalkoinen uppoo muhun aina, mutta Papullapa on raidan lisäksi kekseliäs Metsänpoikanen-kuosi, josta meille kotiutui trikoopaita ja yhteistyön kautta hupparit sekä äitille että tyttärelle.

Meidän perheestä löytyy ainakin kaksi Papu-fania ja mikäs siinä, näteissä ja hyvin istuvissa vaatteissa on helppo hymyillä!

Metsänpoikanen vetoaa muhun yksinkertaisella, hillityllä kuviollaan, jossa seikkailee pienet oravat ja erilaiset geometriset kuviot. Jatkossa aion ostaa kaapin täydeltä näitä vaatteita, joissa on jotain mielenkiintoista lapselle ja äitikin kiittää kaiken sen Muumi ja Hello Kitty krääsän jälkeen. Vielä jopa parempaa on se, että Papun vaatteet on niin laadukkaan tuntuista materiaalia, että ne kestää varmana isältä pojalle – tai jos ne raaskii jossain vaiheessa laittaa myyntiin, niin käytettykin vaate pitää hyvin arvonsa.

Hupparit on pidempää mallia, hupusta löytyy Metsänpoikanen-kuosia ja mukana tulee punainen vaihtonappi pääntiehen, mikäli tahtoo piristystä mustavalkoisen tilalle. Minealta löytyy monet kuviolliset tai värikkäät leggarit, joiden kanssa musta huppari sopii loistavasti, ehkä monikäyttöisyyden takia se onkin ollut vähintään joka toinen päivä päällä. Minealla on koko 98-104cm ja tytöllä pituutta reilut 90cm, reilumpi koko takaa sen että alle mahtuu lämmikettä ja huppari menee kevyen takin asemasta näillä ”kesäpakkasilla”.

Olipa kerran tyttö, joka lähti äitinsä kanssa retkelle ja päätti istahtaa syömään retkieväät ennen kun ehdittiin edes sinne retkelle asti. Sen pituinen se.

Jos omat Paput houkuttaa niin suosittelen kurkkimaan Papun verkkokauppaa. Monet vaatteet on suosituimmissa kooissa myyty loppuun jo aikapäiviä sitten, mutta pienellä salapoliisin työllä jostain voi vielä oman kokonsa löytää. Aikuisten huppareissa tilanne taitaa olla vieläkin huonompi, mutta ei hätää, lisää on tiedossa sitten syssymmällä! Silloinkin kannattaa olla skarppina paikalla, sillä meitä Papuihin hurahtaneita äitejä löytyy varmasti muutama muukin!