PIKAVINKKI: CROCSEJA SUPEREDUKKAASTI

Mites siellä viikonloppu etenee? Meillä on ollut todellinen puuhapäivä, kun vietettiin Prismassa lastenpäivillä suunnilleen puoli päivää. Lähdettiin kattomaan uutta mattoa olkkariin, mutta kun ympärillä alkoi pyöriä lapsia kasvomaalauksissa sai se kummadti kaiken Minean huomion eikä auttanut muu kuin lähteä metsästämään maalauspaikkaa. Meille ei paikallista lehteä tule joten meinattiin kokonaan missata Jyväskylän Prismojen lastenpäivät! Ympäri Prismaa käveli hahmoja Herra Hakkaraisesta Haribon nalleen, supertaitava ilmapallontekijä taiteili lapsille eläinpalloja ja kävi Minea vielä osallistumassa piirustuskilpailuunkin. Vaikka kaikki oli ilmaista ja vaan kaupan järkkäämää, oli tää päivä Minealle varmasti ihan yhtä ikimuistoinen ja tärkeä kuin joku riehuminen HopLopissa, ellei jopa kivempi.

Mulla oli myös sanottavaa tästä Minean päivän asusta.. Huomasin nimittäin että Crocsin instassa @crocssuomi on jaossa huoppuhyvä alekoodi joka on vain huomisen voimassa. Vielä en ole aiemmin törmännyt noin hyvään prosenttiin koko mallistosta, joten nyt hopihopi kenkiä valkkailemaan, jos syksyn tai talven varastot kaipaa täydennystä!

Kuvissa näkyvät Minean kengät on Crocband Iridescent Gust Bootit mustana, väri valittiin jo vähän silmällä pitäen tulevaa pikkuveljeä, joka voisi sitten joskus periä mahdollisimman monet Minean vanhoista vaatteista. Varmaan kaikille on jo tullut moneen kertaan selväksi, että me puhutaan Crocsien puolesta koko perhe, ei vaan siksi että saadaan kenkiä yhteistyön kautta, vaan liikkuvaiselle, helpoutta arvostavalle lapsiperheelle Crocsit vaan sattuu tällä hetkellä olemaan se edullisin ja järkevin valinta. Taitaa olla jopa kaikilla mun ystävienkin lapsilla ja joillain vanhemmillakin Crocsit, ehdottomasti siis suosittuja ja toimivia kenkiä!

Nämä Gust Bootit, jotka viime paketissa saatiin, on ollut käytössä lähes koko ajan siitä päivästä saakka. Kumpparit on jääneet aika vähälle käytölle, kun Gust Bootit on aavistuksen lämpimämmät, vaikkei niissä erityistä vuorta olekaan. Riittävä vedenpitävyys loskassa ja kostealla kelillä, toppavarsi, kevyet ja helppo lapsen pukea itse – ja mustasta väristä huolimatta Mineakin tykkää. Näillä mennään siihen asti, kunnes kunnon pakkaset alkaa!

HALPISASU

Viime lauantaisella ostosreissulla kävin pitkästä aikaa Gina Tricotissa ja jälleen sokaistuin siitä, kuinka helppoa ja kivaa on ostaa edullista muotia. Olin hurahtanut vaaleanpunaisiin neuleisiin joita nyt syksyn aikana on näkynyt useammankin kaupan valikoimissa, ja vaaleanpunaista etsiskelin itsellenikin. Jonkun arvokkaamman ja laadukkaamman merkin neuleesta olisin saanut maksaa noin sata euroa, kun GT:ssä tämä päälläni näkyvä yksilö maksoi parikymppiä. Siinä sitten ajattelin etten missään nimessä haluaisi sijoittaa puseroon, jonka väristä en välttämättä enää keväällä tykkääkään. Osa teistä varmaan ihmettelee, miksi sitten edes ostaa pinkkiä, mutta kun jotain päähänsä saa niin se on saatava!

Hinta siis kuitenkin ratkaisi ja nyt olen yhtä halpisneuletta rikkaampi, harmi vaan että jo kahden käyttökerran jälkeen oon ihan valmis siirtämään paidan vaatekeräyskassiin, joka autoni takakontissa odottelee. Paita on nimittäin juurikin sitä akryyli-polyamidi-sekoitetta, jota ei pitäisi koskaan erehtyä ostamaan, tai oikeastaan suostua ottamaan edes ilmaiseksi! Kuten kuvistakin näkyy sähköistyy neule näillä pikkupakkasilla niin että se liimautuu inhottavasti vartaloon kiinni, sähköistää samalla hiuksetkin ja tuntuu kuivaa ihoa vasten inhottavalta. Tiedättekö tunteen?

Jos teillä on jakaa hyviä vinkkejä sähköisyyden poistamiseksi, niin otan niitä kiljuen vastaan. Olis nimittäin pari muutakin neuletta tuolla kaapissa odottamassa samoja vinkkejä.. Onneksi tein samasta kaupasta huippuhyvänkin löydön, nämä puuvillaiset rennot housut on mitä parhaimmat before&after-housut. Vyötärö on joustava eikä kiristä tai purista kasvavaa mahaa mistään, vaan samoilla housuilla voin mennä raskauden loppuun asti, ja tietenkin vielä sen jälkeenkin. Tarvittaessa housut menee siistimmässäkin menossa, kun kengiksi vaihtaa korkkarit ja paidaksi valitsee siistimpää vaihtoehtoa kuten silkkiä tai sifonkia.

Taitaa muuten jäädä nämä viimeisiksi kuviksi tältä syksyltä nahkatakissa. Tänään on tuullut niin jäätävästi että ulkona tuntuu kylmältä parhaimmissakin talvivarusteissa ellei kulje puolijuoksua paikasta toiseen. Hyvää viikonloppua kaikille! Käykäähän kurkkaamassa pieni pika-arvonta Minishown facebook-tykkääjille TÄÄLLÄ!

KUN EI JAKSA

   

Mistähän se johtuu? Syksyn pimeät aamut, iltapäivät ja illat, liikaa töitä, stressi kotitöistä, huonosti nukuttuja öitä, aikataulutettuja menoja lähes joka päivä.. Hommat alkaa vaan kasautua, kunnes yhtäkkiä huomaa ettei pystykään handlaamaan ihan kaikkea, on pakko pyytää apua muilta, opetella ite ottamaan rennosti ja nostaa jalat pöydälle. Ja kun teet niin, tulee samantien huono omatunto ja alkaa miettiä, olisinko mä ehkä kuitenkin saanut kaiken tehtyä jos vähän olisin tehostanut. Ei, en mä olis saanut.

Mä oon luonteeltani vähän sellainen sata lasissa tyyppi. Innostun liian helposti kaikesta, ja innostuessani en osaa sanoa ei. Siitäkään huolimatta että tietäisin jo etukäteen ajan olevan tiukilla ja oman ajan vähissä – jos sellaista nyt onkaan. Tähän kaikkeen yhdistettynä lievästi perfektionistinen luonne on ehkä maailman huonoin yhdistelmä, mutta silti en stressaa, koska tykkään tehdä, olla avuksi ja olla hyödyllinen.

Rutiinit on myöskin ihan mun juttu, koska niiden avulla saan itteni pidettyä niin hyvin kasassa. Joskus vaan jo pelkkä puistoilu tuntuu vihoviimeiseltä ajatukselta, kun tietää että kotona odottaisi se satayksi hommaa jotka pitäisi tehdä asap, ja siellä mä vaan istun hiekkalaatikon reunalla juoruilemassa kaverin kanssa. En tiedä onko mun ajanhallinnassa parantamisen varaa, mutta melkein joka ilta tuntuu siltä ettei se parituntinen, joka mulle omaa aikaa jää Minean mentyä nukkumaan, yksinkertaisesti vaan riitä kaikkeen. Vaikken työasioista täällä ole juurikaan puhunut, kerrottakoon sen verran että lyhyiden työpäivieni kääntöpuoli on se, että jonkun verran hommia kulkeutuu kotiin, plus kaiken päälle teen vielä yhtä extraprojektia ja tietenkin on myös tämä blogi. Kaikki tämä siis niinä muutamana illantuntina, arvaatte varmaan että yöunet jää monesti aika vähiin.

Eilen sitten tuli tehtyä jotain mitä en vielä aiemmin ole joutunut tekemään, pyysin nimittäin apua extraprojektiini. Laitoin pomolle viestiä, ettei aika nyt vaan millään riitä ja tarvitsen kiireapulaisen. Käsittämätöntä mulle, ihmiselle joka Mineaa odottaessa kyseli pomoltaan olisiko mahdollista vielä jatkaa töissä pari viikkoa äitiysloman alettua kun työintoa riittäisi! Nyt kuitenkin kun sen tein, pyysin apua, putosi yksi taakka harteilta ja tiedän että tämän viikon jälkeen voin taas elää normaalisti ja keskittyä niihin oikeasti innostaviin asioihin. Eiköhän se into niihin arkisempiinkin asioihin, kuten puistoiluun, taas löydy jostain sekin. Tai sitten ei, jos ilmat vielä kylmenee tästä -6:sta :D!

Osaatteko te priorisoida? Ja miten teillä otetaan iisisti?

1 … 276 277 278 279 280 281 282 … 395