MANGON (ÄITIYS)TAKKI

Aika usein tulee otettua kuvia ihan tavallisista arkitilanteista, jotka ei vaan syystä tai toisesta koskaan pääse blogiin. Usein syynä on se, että päivän mittaa tuleekin jotain muuta mistä haluan tänne kirjoittaa ja viikko sitten räpsityt kuvat ei vaan tunnu enää jälkikäteen niin kiinnostusta herättäviltä.. Sitten on näitä kuvia, jotka kyllä haluaisi blogissa jakaa, mutta jokin kuvauksessa on mennyt niin pahasti pieleen, että perfektionisti mussa ei salli niiden julkaisua. Huonompiakin kuvia on blogissa varmasti nähty, mutta miltä näyttää teidän silmään nämä?

mango img6

mango img2 mango img4 mango img1

Asukuvia tulee yleensäkin otettua aika harvoin, koska melkein aina mulla on Minea mukana  missä sitten meenkin, eikä äitin asukuvausten odottelu oo mitään lapsen lempipuuhaa, eikä missään nimessä tarviikaan olla. Toiseksi, perheenäidit ei elä ihan sitä samaa kaveritreffi-elämää kun lapsettomat muotibloggaajat, joilla innokkaita kuvanräpsijöitä pyörii arjessa päivittäin, vaan ennemminkin olisi tosi vaivaannuttavaa pyytää kaveria kuvaamaan päivän asu kesken kaupunkikierroksen. Iltapäivällä viiden jälkeen taas on ihan turha edes ajatella pyytävänsä Nikoa ottamaan parit kuvat kun ulkona on jo niin pimeää ettei edes erota kameran etsimen läpi missä kohde seisoo. Niinpä oon tyytynyt siihen, että asukuvia tulee otettua jos tilanne sallii ja kaikki on pelkkää plussaa.

Nämä viime lauantain kuvat otti mun veli, ja näissä musta hyvin näkyy se, ettei toisen kameralla aina ole niin helppo mennä kuvaamaan. Lähes kaikista kuvista tuli epätarkkoja, sumeita ja tylsän värisiä. Joskus vaan näin käy, ite on hankala koittaa sählätä asetuksia kameran toiselta puolelta eikä jälkeä tule tarkasteltua, niin kuin tekisi ite kuvatessa. Ja hurjan paljon on mullakin vielä opeteltavaa uuden objektiivin kanssa, opettelu tuskin loppuu koskaan, joten ihan sama moka voisi käydä mullekin.

Haha, alunperinhän tulin muuten kirjoittamaan tosta takista joten sanotaan nyt siitäkn edes jotain 😀 Bongasin sen viime Tampereen reissulla Mangosta eikä tarvinnut sen kotiuttamista kahdesti harkita, sillä täähän on kun tehty raskaana oleville! Villakangastakki sopii niin moneen ja kietaisumallin ansiosta pärjään tällä läpi talven. Sen kun vaan kasvat maha, takki venyy mukana!

SYÖ VIIKKO EDULLISEMMIN!

*toteutettu yhteistyössä Keskimaan Prismojen kanssa

Kirjoitin toissaviikolla meidän perheen kaupassakäynnistä, siitä millä perusteilla me valitaan kauppa ja miten ostoksissa on mahdollista säästää useampikin kymppi kuussa. Hyvin innostuitte tekin asiaa kommentoimaan, ja mielipiteissänne näkyi selkeästi se mitä olin itsekin ajatellut: vastakkain hintataistelussa on Prisma ja Lidl, kun K-ryhmän kaupat jää auttamattomasti vertailussa kalliimmiksi! Monia muitakin tuntui harmittavan se, kuinka hyvillä tarjouksilla houkutellaan asioimaan k-kaupassa ja lopulta kassalla huomaa siltikin kassillisesta maksaneensa totuttua enemmän.

    keskimaanprismat13Kuukausittaisten säästöjen toivossa ja yhteistyössä Keskimaan Prismojen haastamana mä toteutin meillä budjettiviikon, jolloin koko viikon tarpeet ostettiin maanantaina, ruokalista suunniteltiin hyvin etukäteen ja tuotteista valittiin kaikkein halvin Prismassa tarjolla oleva vaihtoehto. Jos meillä normaalisti menee se 500€ kuussa ruokakuluihin, niin tarkoitus oli päästä vähän alle satasella tämän viikon aikana. Vain parista tuotteesta (voi, juusto, tee) jouduin valitsemaan jotain muuta merkkiä kuin mitä yleensä käytämme, nähtävästi meillä siis aika hyvin jo toimii se että suositaan S-ryhmän omia merkkejä jotka on melkeinpä aina edullisin vaihtoehto.

Budjettiviikon ruokalista näytti meillä tältä:

MAANANTAI / pasta carbonara ja home made sämppärit 5,37€

TIISTAI / kasvissosekeitto 4,36€

KESKIVIIKKO / limekanaa riisillä 7,42€

TORSTAI / tonnikala-pastasalaatti

PERJANTAI / lihakeitto 7,83€

LAUANTAI / lohta ja muusia + jälkiruoka 9,42€ + 3,16€

SUNNUNTAI / täytetty lihamureke lohkoperunoilla 5,20€

keskimaanprismat12keskimaanprismat10keskimaanprismat8Hyvin perinteisillä ruoilla siis mentiin, mutta kuitenkin panostaen siihen, ettei ruokailu budjettiviikonkaan aikana muutu einesruokailuksi. Kaikki tehtiin itse alusta alkaen, viikonlopun ruoilla tarjottiin lisäksi kastikkeet ja perussalaatit, muuten koitin lisätä ruokien kanssa joka aterialle tomaattia, kurkkua, raejuustoa tai vastaavaa lisukkeeksi. Näiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden lisäksi ostin joitakin perustarvikkeita kuten teetä, vessapaperia, maidot, mehut, leivät jne ja arvatkaa paljonko sain kulumaan koko viikon ostoksiin? Käsittämättömät 79€!! Säästö on huima siihen nähden paljon kauppareissuihin saa yhteensä kulumaan käymällä kaupassa useamman kerran viikossa, tekemällä täydennysostoja vähän siellä sun täällä ja ostamalla mitä sattuu mistä sattuu. Jos tästä laskee kuukausittaiset säästöt, voi muuhun elämiseen helpostikin jäädä jopa 100€ ylimääräistä. Mitä kaikkea silläkin rahalla jo saisi esim vuositasolla!

Budjettiviikon lisäksi halusin vertailla hintoja Prisman ja Lidlin välillä, koska moni teistä puhui Lidlin puolesta ja osa sanoi hintojen olevan jopa kolmasosan tai puolet edullisempia. Otin Lidlistä noin 15 perustuotteen hinnat ylös, valitsin halvimman mahdollisen vaihtoehdon ihan kuten Prismassakin ja katsoin myös että pakkauskoot oli samoja. Huomasin, että useassa tuotteessa hinta oli kaksi tai kolme senttiä edullisempi kuin Prismassa, mutta joukossa oli myös paljon tuotteita joissa hinta oli täsmälleen sama tai muutamassa sen pari senttiä edullisempi Prismassa. Esimerkiksi kannamunat Prismasta sai alle eurolla, maidon taas Lidlistä sentin halvemmalla. Jäisikö viivan alle säästöä kuukaudessa kummankaan kaupan eduksi, sitä en osaa sanoa, mutta huomattavista hintaeroista ei joka tapauksessa ole kyse. Uskoisin että Lidlin edullisuus muodostuu suureksi osaksi jo siitäkin, että kaupasta jossa valikoima on huomattavasti suppeampi, on aika paljon vaikeampi tehdä niitä ns huti- ja mieliteko-ostoksia. On helppo pysyä pelkissä perusostoksissa, jos kaupassa ei oikeastaan muuta tarjotakaan.

keskimaanprismat7Mun täytyy sanoa, että kaiken tän jälkeen oma mielipiteeni Prisman edullisuudesta ja siellä asioimisen kannattavuudesta vaan vahvistui entisestään. Kahdessa kaupassa en tule jatkossakaan ramppaamaan, ehdottomasti koitan suunnitella ruokaostot tästä eteenpäin viikko kerrallaan ja päätinpä myös tulevaisuudessa toteuttaa budjettiviikkoajatusta edes yhden viikon kuussa. Todennäköisesti budjettiajattelu siirtyy vähitellen normaaliksi toimintatavaksi meiän perheessä, ja tosiasiassahan en nyt kokeilunkaan aikana tinkinyt normaalitottumuksistamme juuri lainkaan. Meillä tuo 80€ riittäisi jopa yli viikonkin sillä monesti syömme samaa ruokaa kahtena iltapäivänä, jos molemmat Nikon kanssa käymme lounaalla työpäivän aikana.

Oletteko te koskaan kokeilleet budjettiviikkoa? Mihin sä käyttäisit kuukaudessa kertyvän 100€ säästön? Mä haastan teistä jokaisen miettimään ensi viikon ajan mitä sinne ostoskoriin tulee laitettua ja ennen kaikkea, suunnittelemaan koko viikon ostokset kerralla!

TÄSSÄ RASKAUDESSA..

rv25 img4 rv25 img6 rv25 img5

..oon kokenut suurinta epäuskoa vähään aikaan. Voiko oikeesti olla näin helppoa tulla raskaaksi? Tiedän, että aihe on tabu mutta oon niin hemmetin onnellinen että kait sitä saa huudella silloin kun siltä tuntuu! Jokainen raskaaksi toivova varmana varautuu ajatukseen mitä jos mutta sitten kun kaikki sujuukin juuri kuin toivoi niin ihan syystä sitä on haltioissaan, ja vähän ihmeissään.

Toinen epäuskon hetki oli kätilön kertoessa rakenneultrassa, että meille tulee poika, en olisi voinut olla onnellisempi. Olin salaa jo ehtinyt miettiä, miltä tuntuisi olla pojan äiti, miltä näyttää meidän poika ja kuinka erilainen poika olisi luonteeltaan kuin Minea vai olisiko. Luulin ettei mulla ollut mitään etukäteisaavistusta sukupuolesta, mutta ehkä jotain kertoo se, että ihan yhtäkkiä aloin ostaa Minealle poikamaisempia vaatteita ja raskauden alkupuolella ei juurikaan tehnyt herkkuja mieli. Täytyisi varmaan opetella paremmin kuuntelemaan itseään..

..mikään ei ole ärsyttänyt erityisesti eikä tunteet ole kuohuneet. En kuulu niihin ihmisiin, jotka osoittaa tunteitaan julkisesti ja ylitsepursuavasti, tai joilla voi sanoa olevan taas se aika kuukaudesta. Iloa näytän ehkä räiskyvimmin, ja oon todella puhelias ja helposti innostuva luonne, sama linja on jatkunut suurimmaksi osaksi nytkin. Vaikkei hormonit mitenkään erityisesti jyllääkään, on pinna ehkä kuitenkin ollut aavistuksen vaikeampi pitää Minean kiukutellessa. Välillä tuntuu ettei jaksaisi turhanpäiväistä kiukuttelua yhtään ja ääni meinaa korottua pienimmästäkin tottelemattomuudesta, mutta siihen varmaan suurimpana syynä on työpaineet.

..oon pelännyt enemmän kuin viimeksi. Esikoista odottaessa ei lopulta oikein edes tiedä mitä odottaa, ei osaa huolestua turhista eikä myöskään tiedä kuinka suuri onni lapsi todellisuudessa on. Nyt toisen kohdalla oon sekä iloinnut että huolestunut useammin kuin viimeksi, aika paljon siksi että Minea syntyi etuajassa. Pahinta mulle olisi joutua sairaalaan vuodelepoon pidemmäksi aikaa tai synnyttää liian aikaisilla viikoilla, puhumattakaan siitä ettei vauvalla olisi kaikki hyvin. Näitä on ihan turha murehtia etukäteen tiedän, mutta väistämättä välillä tulee mietittyä muitakin kuin onnellisia ajatuksia.

..on jo nyt alkanut närästämään. Viimeksikin sain syödä Rennietä mutta sen aika tuli vasta viimeisellä kuulla, tässä raskaudessa kaikki tuntuu tulevan huomattavasti aikaisemmin. Kenkien jalkaanlaitto ja kyykistelykin on alkanut jo tässä vaiheessa tuntumaan epämiellyttävältä – tilanne on varmaan kuukauden päästä jo täysin toivoton!

..maha on kasvanut suunnilleen samaa tahtia. Enää ei voi löysillä paidoilla peitellä kasvavaa mahaa, vaan se on vihdoin tullut kunnolla näkyviin. Mineasta maha oli maltillisesti vain edessä, takaa raskautta ei huomannut ollenkaan eikä edes loppuvaiheessa kävely muuttunut pingviinimäiseksi vaappumiseksi. Maltillista mahaa toivotaan tälläkin kertaa!