Meidän pikkupirpanalle tulee nyt viikonloppuna täyteen 2 vuotta, ja voitte uskoa että hommaa on riittänyt! Jos kaiken olisi fiksusti aloittanut ajoissa, ei mitään paniikkia olisi syntynytkään, mutta laskekaapa yhteen kuumeessa makaava juhlien päätoteuttaja ja viimeiseen iltaan jätetyt leipomiset ja koristelut.. Tilanne olisi ollut vielä pelastettavissa pakastepasteijoilla, leipomon kakulla ja Siwan kekseillä, paitsi että ne vaan ei ole yhtään mun juttu. Ei edes hätätapauksessa.

Ongelma saatiin ratkottua sillä, että mä huutelin eilen kuumehoureissani ohjeita miehelle sohvalta, ja mies leipoi Daim-paloja ja paistoi täytekakkupohjaa. Tänään meitä on onneksi jo ollut kaksi täysikuntoista leipoja/siivoojaa, kaikki siis toivon mukaan on parin tunnin päästä vieraita varten valmista.

Joku se osaa ottaa rennosti, vaikka ympärillä vallitsee kaaos..