Olin ajatellut tänään postata siitä, kuinka kivasti elämä nykyään rullaa 2-vuotiaan tytsyn kanssa, mutta päätinpä kuitenkin siirtää sen kirjoituksen hamaan tulevaisuuteen – pikkuisen on nimittäin tänään hermot olleet äärirajoilla!
Saatiin mieheni kanssa eilen sitten molemmat se Minean oksennustauti, ja juuri kun Minea piristyi omasta taudistaan ollaan me maattu puolikuolleina sohvalla. Eilen illalla tuskasteltiin sitä, ettei meillä asu täällä lähistöllä oikein minkäänlaista tukiverkostoa eli sukulaisia, joille tällaisissa tilanteissa voisi soittaa. Pahin ongelma sillä hetkellä nyt oli niinkin pieni kuin kuka meille hakisi pullon limua tai kumpi lähtisi käyttämään koiraa, mutta ei olisi ollut yhtään pahitteeksi saada Minea illaksi hoitoon tai jonkun kanssa ulkoilemaan. Onneksi on edes padi, joka aika hyvin naulitsee Minean piirrettyjä katsomaan tarpeen tullen :)!
Minea oli mummin ja ukin kanssa shopannut viime lauantaina uuden kevättakin.. Ihan kuin me nyt enää yhtään vaatetta oltais tähän talouteen tarvittu, mutta onhan tämä Luhdan takki hieno kuin mikä!
Tänään meno alkoi olla jo niin levotonta heti aamupäivästä, että jossain vaiheessa oli meikäläisen ihan pakko raahautua Minean kanssa pihalle. Ei mikään elämän huippuhetki seisoa sateessa huonovointisena kiukuttelevan tytön kanssa.. Onneksi olo on nyt koko ajan vaan kohentunut, ja tauti tuntuu olevan koko perheellä jo vähitellen historiaa. Miten ihmeessä te useamman lapsen äidit pärjäätte näissä tilanteissa?
Huomenna aion ottaa parin päivän laiskottelut kiinni ja ihan varmasti hommaan kaikki pääsiäisjutut valmiiksi, askartelen Minean kanssa, leivon jotain nimppariherkkua (Minean oikea päivä olisi ollut tänään), maalaan makkarin seinän, siivoan ja ja ja.. Joko teillä pöydät notkuu munista?
Mä olen kanssa muutaman kerran ollut miehen kera samaan aikaan oksennustaudissa ja silloin on kyllä kaivannut lastenhoitoapua. Onneksi on videot ym. Vähän jelppaa.
Voimia ja pikaista paranemista 🙂
terkuin. Sanna
Videot on kyllä ihan pelastus noissa tilanteissa! En kyllä tiedä mitä pienemmän lapsen kanssa tekisi, vaikka kait sitä hätä aina keinot keksii :).
Voi apua, tuo on ihan kuin meillä viime vuonna! Meillä sentään poika ehti parantua taudistaan sen verran hyvin, että oman oksennuspäivän ajaksi saatiin kaksivee vietyä hoitoon. Kovasti olisi kyllä kaivattu jotain joka olisi tuonut (tai uskaltanut tuoda…) meillekin sen pullon limsaa! Oksennustaudit on kyllä ihan pahimpia mahdollisia tauteja, mutta onneksi ne ovat myös ohi nopeasti. Tsemppiä! Jos olette kaupungissa pääsiäisenä, niin voisi sopia puistotreffit :).
Mekin jo mietittiin ketä voitaisi pyytää tuomaan limut ulko-ovelle asti, kun sisään ei uskaltaisi kutsua :). Järkkyä kyllä oli, mutta onneksi Minea suostui tuijottamaan Robinia YouTubesta :)!
Oih ja voih! Mutta onneksi se on nyt takanapäin ja nyt on viikonloppu 🙂
Mäkin aion tänään loihtia pääsiäistä kotiin. Toivon meidän neidiltä kärsivällisyyttä, sillä joudun raahaamaan hänet mukaan ostoksille…saa nähdä saanko yhtään munaa koriin ennen katkarapuraivareita 😀
Ihana uusi takki ihanalla neidillä <3
Katkarapuraivarit, ihana ilmaus :)! Niitä meillä vedetään päivittäin, joka toinen tunti vähintään yhdet :D.
Useamman lapsen äitinä vastaan, että huomattavasti helpompaa se on, kun niitä on kaksi! Viihtyvät kahdestaan leikkimässä, jopa omalla pihalla, ilman että tarvii koko ajan olla vieressä. Toki ne on jo vanhempia kuin Minea (3 ja 5), mutta kyllä se vaan niin on, että moni asia on nykyään niin helppoa kun on sisarukset 🙂 Tsemppiä tautiin!
Totta kyllä varmaan toikin! Paitsi jos koko perhe sairastaisi yhtä aikaa, mutta ei kait karmakaan nyt ihan niin ilkeä voi olla :).
Ihan kamalaahan se on, kun molemmat vanhemmat sairastavat yhtä aikaa. Viime keväänä meillä oli kolme (!) ykätautia, ja kaksi niistä kävi koko perheen läpi. Hyi ja yök! Hyvä, että teillä on tauti jo voiton puolella!
Kolme tautia samana keväänä! Ette ole kyllä helpolla päässeet! Ehkä mulla ei oo varaa valittaa, kun tämä oli aikuiselämäni toinen vatsatauti.