Päivän asu 002

 paita / Paul Frank, 
farkut / H&M, 
huivi Louis Vuitton

En ole koskaan ollut mikään kirpparipersoona, vaan mielikuvani kirpputoreista on luokkaa ’koinsyömiä, ummehtuneita, tunkkaisia ja nyppyyntyneitä vaatteita’. Tämä johtuu todennäköisesti suurimmaksi osaksi siitä, että olen käynyt täysin vääränlaisilla kirppareilla ja kokematta ovat jääneet ne Helsingin kirpparit, joilta muotibloggaajat tekevät uskomattomia design-löytöjä. Myyjän osassa olen ollut useamminkin ja kokeilin sitä myös tänä viikonloppuna, kun lähdin työkaverini seurana myymään Minean pieneksi jääneitä vaatteita MLL:n kirppikselle. Myynti oli tällä kertaa suorastaan surkea, etenkin kun ottaa huomioon, että myyntiajan aikana sain tuhlattua enemmän rahaa kuin mitä tienasin. Muiden myynnissä olevia vaatteita katsellessani tulin myös siihen tulokseen, että parhaat vaatteet myydään ehdottomasti netissä.

P.S. Minea on tänään jo 7kk!

Daim-kakku

Pohja:
2 munaa
2 dl sokeria 
1/2 dl juoksevaa margariinia
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1dl mantelijauhetta (=50 g)
1 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl maitoa
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää margariini, keskenään sekoitetut jauhot ja maito. Voitele ja korppujauhota vuoka ja paista 200′ noin 20 minuuttia.


Täyte:
1 pussi Blå band vanhanajan vaniljakastikejauhetta
3 dl maitoa
puolet Daim-suklaalevystä
Leikkaa kakku kahteen osaan. Sekoita vaniljakastikejauhe ja maito ja anna tekeytyä jääkaapissa noin 10 minuuttia. Levitä kastike pohjan päälle ja rouhi päälle vielä puolet Daim-suklaalevystä. Nosta päälle toinen kakkupohja.
 
Päälle:
puolet  Daim-suklaalevystä
1/2 dl kuohukermaa
Daim-patukka
Keitä puolikkaasta Daim-suklaalevystä ja kermasta sakea kinuskikastike ja levitä kakun päälle. Rouhi pinnalle Daim-patukka.

Sosemietteitä

  body / Name It

 Minea on ainakin toistaiseksi syönyt enimmäkseen itse tekemiäni soseruokia, koska koen valmisruokien raaka-ainepitoisuudet hyvin mataliksi eikä purkissa myöskään kerrota, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Välillä kyllä tuntuu väsyttävältä kokkailla soseita, kun muutakin tekemistä olisi vaikka kuinka paljon, mutta vielä intoa hommaan on kuitenkin riittänyt. Intoa tuntui viime viikolla olevan jopa niinkin paljon, että ehdotin kaverilleni loistavaa bisnesideaa. Perustetaan”täydentavaran” luomusoseruokayritys (mikä yhdyssana!), kun sellaisia vanhempia varmasti löytyy, jotka antaisivat lapselleen itsetehtyä ruokaa, jos jaksaisivat sitä valmistaa. Kaveri ei ollut täysin vakuuttunut, kun samalla katseli Mineaa tekemässä oksennusrefleksiä suussaan bataatti-maissi-lihasosetta. Taisi jäädä siinä miljoonat ansaitsematta.