Luukku 10: Lahjat

Lahjojen antaminen voi olla lähes yhtä kivaa kuin saaminenkin. On mukava tietää, että lahja on toiselle tarpeellinen tai että se tuo toivotun hemmottelun arjen keskelle. Hyödylliset lahjat on tottakai järkeviä, mutta parasta on saada jotakin sellaista turhuutta, mitä itse ei raaskisi ostaa vaikka mieli tekisikin.

Lähes kaikista kaupoista saa paketoinnin halutessaan valmiina (jos sietää jonotuksen), mutta myös itse on kiva tehdä paketeista saajansa näköisiä. Se vaatii hieman vaivaa ja aikaa, mutta toisaalta lahjojen määrä tulee myös jotenkin konkreettisemmaksi ja näin välttyy helpommin ylilyönneiltä määrän suhteen. Päätin, että tänä vuonna meiltä ei lähde yhtäkään lahjaa, joka olisi kääritty joulupukki-Mikki Hiiri-kategorian paperiin, vaan lahjapaperit ja koristeet on huolella harkittuja. Pienikin lahja on kivempi saada, kun se on nätisti paketoitu.

Minea lisäsi lahjatoivelistaansa vielä muutaman tarpeellisen toiveen. Näiden jälkeen (plus kaikki ne muut lahjat, joita tulee ystäviltä ja sukulaisilta) lahjoja on varmasti hankittu riittävä ellei jo liiankin suuri määrä.

1. Autolelu
Meillä ei ole vielä yhtään autolelua, mutta tyttö tuntuu kiinnostuvan niistä aina siellä, missä niitä lelukorissa näkyy. PLASTOn kauhakuormaaja on sopivan iso ja siitä löytyy mielenkiintoisia liikkuvia osia.

2. Pehmolelu
Pehmoleluilla Minea ei kovinkaan leiki, mutta niitä on kiva hankkia tulevaan huoneeseen koristeeksi. Voihan ne myöhemmin vielä alkaa kiinnostamaankin. Hauska idea on PAA PII DESIGNin pehmot, joista saa tilata Tee-Se-Itse-pakkauksen.

3. ja 4. CD-levyt
Muskari on ollut Minealle erityisen mieluinen. VAUVAN VAAKA -cd on meillä jokapäiväisessä käytössä, ja tyttö pomppii ja tanssii aina, kun lempibiisit tärähtää soimaan. Ihan ykkönen on jo jonkin aikaa ollut ’Hiiri mittaa maailmaa’. Meitä vanhempia alkaa hieman jo tökkiä kuunnella samoja kappaleita päivästä toiseen, joten jouluksi hankitaan kaksi uutta levyä: NUKKEARKKU-musiikkikuunnelma ja KARVAKORVAN LAULUPURKKI.

P.S. Muistakaahan seurailla pian aukeavaa erityisluukkua!

Luukku 9: Toivolan Vanha Piha

Vaikka kuva siltä ehkä näyttääkin niin se ei ole 1800-luvulta, vaan eiliseltä päivältä keskeltä Jyväskylää. Kuvassa on TOIVOLAN VANHA PIHA, joka muuntautuu joulun aikaan Joulupihaksi. Pihan pienet rakennukset on täynnä käsityöläisten herkkuja ja käden tuotoksia, ja pihapiirissä vierailee joulupukki ja tontut.

Myynnissä olevat tavarat ja herkut on kaikki suunniteltu entisajan tyyliin. Tarjolla on muun muassa loimulohta, suklaaomenia, käsintehtyä toffeeta, posliinitöitä ja puuleluja. Rattaiden kanssa liikkuminen alueella on lähes mahdotonta, koska pienet talot todella on 1800-luvun perua ja täten melko ahtaita.

  

Minealla riitti ihmeteltävää mummin sylissä. Päällä on uusi tuliaisina saatu toppatakki (H&M), jonka muhkea, korkea kaulus lämmitti pakkassäässä.

P.S. Parin päivän päästä kalenterissa aukeaa erityinen luukku. Kannattaa siis pysyä kuulolla!
Blogi näyttää elävän omaa elämäänsä, koska päiväykset ei millään pysy ajan tasalla.

Luukku 8: Pehmeät korvapuustit

Herkut kuuluu meillä jokaiseen päivään ja vähintään kerran viikossa tulee leivottua jotain hyvää. Joulun aika tuo mukanaan omat herkkunsa, joilla on erityinen merkitys juuri tässä juhlassa. Nämä herkut on sellaisia, joita ei muuten tule leivottua tai ostettua niin usein, ja siksi ne säilyttävät asemansa joulupöydässä. Minulle näitä on tryffelit, konvehdit, Wiener nougat, piparit, korvapuustit ja tietysti joulutortut.

Erityisen hyvä pullaohje, jolla valmistuu pehmeät ja kuohkeat korvapuustit, löytyy Sunnuntailta.

Pehmeät korvapuustit

2,5 dl maitoa

1 ps kuivahiivaa
1 dl sokeria
2 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa
1 muna
8 dl vehnäjauhoja
100 g voita
lisäksi täytteeseen voita, fariinisokeria, sokeria ja kanelia


Lämmitä maito hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi ja lisää joukkoon hiiva. Lisää sekaan sokeri, kardemumma, suola ja muna. Alusta taikinaan jauhot ja lopuksi pehmeä voi.
Anna kohota liinan alla noin 40 min.
Sulata täytteeseen voi ja sekoita joukkoon sokerit (noin puolet fariinisokeria ja puolet tavallista sokeria) ja kaneli.
Kaulitse kohonnut taikina levyksi ja sivele täyte levyn pinnalle. Kääri levy rullaksi ja leikkaa noin 5cm paksuisiksi paloiksi. Nosta palat pellille leikkauspinta ylöspäin ja paina hieman litteämmäksi. Anna kohota hetki ja voitele munalla.

Paista 225 asteessa 10-13 minuuttia.