projekteja

 
 
Ilmojen ollessa niin täydelliset oli aivan pakko taas suunnata laavulle nautiskelemaan auringonpaisteesta. Mukana matkassa oli ystäviä ja perinteiset eväät, joiden syöminen tuntui Minealle olevan koko homman kohokohta. Pablo tykkää lenkkeillä laavulle niinkin paljon (liekö tässäkin ollut makkaralla oma osuutensa), että viime kerralla saimme melkein kantaa Pablon takaisin kotiin ja tänään matka perille meni lähes juosten. Taisi kyllä miehenikin innostua paikasta jonkin verran, kun oli kuulema viime viikolla ostanut meille ensi kesäksi soutuveneen pienellä moottorilla. Voin jo kuvitella sitä näkyä kun me neljä tungemme itsemme veneeseen kamppeinemme ja lähdemme katsastamaan lähisaaria..
 
 
Kevään motto taitaa meillä olla tänä vuonna innostuneisuus. Koko ajan on jokin projekti meneillään, uutta suunnitellaan tai sitten hankintalistalla on ihania kevät- ja kesäuutuuksia. Itselleni on ollut tarkoitus hommata uudet aurinkolasit muutaman vuoden vanhojen Vera Wangien tilalle ja kevääksi olisi ihana saada biker bootsit. Löysin täydelliset yksilöt sekä itselleni että Minealle, mutta molemmat maksavat hieman yli budjettini, joten saapa nähdä raaskinko näitä tilata vai koitanko jostain löytää samaa tyyliä olevat. Onko teille osunut silmään tällaisia tai onko kokemusta Ciao Bimbin kengistä yleensä? Olisi ainakin plussaa jos tietäisi jälleenmyyntihinnan olevan niissä kohtuullinen, kun ne tuskin mahtuisi Minealle yhtä kevättä kauempaa.
 Vince Camutot löytyy TÄÄLTÄ ja pikkutytön Ciao Bimbi-kengät TÄÄLTÄ.
Aloitin viikonloppuna lukemaan Lionel Shriverin We need to talk about Kevin -kirjaa, joka on odottanut kirjahyllyssä jo yli vuoden!! Imetysaikana tuli luettua todella paljon, mutta nykyään vapaa-aika menee kaikenlaiseen näpertelyyn kotihommien lisäksi. Aloitin myös uuden DIY-projektin alla olevista materiaaleista. Kuka arvaa mitä näistä tulee? 🙂
P.S. Huutelen vielä välikausivaatepostaukseen kommentoinutta ellaa laittamaan sähköpostia osoitteeseen mineamarissa@gmail.com. Keskiviikkona sisustusteksti saa muutoin uuden kodin.

sovittelua

 

Meidän ensimmäinen erä POMPdeLUXia kotiutui vihdoin ja viimein nätin kassin kera. Ehdin jo vähän ihmetellä, missä vaatteet viipyvät, kun tilauksen tekemisestä on kuitenkin jo kulunut yli kaksi viikkoa, mutta näyttää Tanskasta olevan paljon pidempi matka Suomeen kuin esimerkiksi Briteistä, josta Nextin tilaus tuli kahdessa päivässä kotiovelle. Ja vielä ilman postikuluja. Pompilla postikuluja saa maksaa päälle 7€ per tilaus, mikä minun mielestäni on melko paljon.

Postikuluista ja pitkästä toimituksesta viis, sillä ihastukseni vaatteisiin on edelleen yhtä kova kuin malliston ilmestyttyäkin. Tähän ensimmäiseen tilaukseen otin vain Shelly-mekon ja hameen ja loput (ties kuinka monta tuotetta) on tarkoitus tilata omilta kutsuilta huhtikuun alussa. Suri-mekkoa taitaa olla turha haaveilla enää minkään kokoisena, mutta muuten meidän suosikkeja pitäisi olla saatavilla. Nämä hameet otin siis koossa 92cm, koska ne vaikuttivat pienikokoisilta ja näinhän se olikin. Minean vaatekoko tällä hetkellä on 80cm, mutta 92 senttinen Shelly-mekko tuntuu juuri nyt sopivalta ja Shelly-hame menee nyt kiristysnauhoilla.



Hameesta voisin ottaa toisenkin sävyisen, koska siihen tykästyin tosi paljon. Se ei mielestäni ole liian juhlava etteikö sitä voisi pitää ihan arkenakin peruspaitaan yhdistettynä kuten kuvissa ja toisaalta sen voi myös laittaa juhlavamman mekon alushameeksi niin että tylliä näkyy aavistus mekon helman alta. Mekko puolestaan lähti palautuspostissa takaisin. Jostain syystä minua alkoi kovastikin häiritsemään mekon musta rusettinauha, joka tuntui ihan liian voimakkaalta väriltä muuten hempeässä mekossa. En ajatellut asiaa mekkoa tilatessani, mutta olisi ehkä pitänyt ottaa musta-valkoinen versio. Vai oletteko samaa mieltä?

Mekkoja sovitellessa kaivoin kaapeista Minealle jotain viihdykettä ja löysin sattumalta muutaman joululta jääneen paketin. Vähän hassua, mutta piilotin ne aattona kaapin pohjalle odottamaan päivää, jolloin ne voisi antaa enkä sen jälkeen ole muistanut koko asiaa. Nyt sitten avasimme yhden näistä ja sieltä paljastui Leikkien-lelukutsuilta ostamani puiset, leikattavat hedelmät ja veitsi. Minea ei niiden ideaa ymmärrä varmaan vielä vähään aikaan, mutta hauskaa niitä oli latoa paperipussiin edestakaisin.

Vielä muutama uusi vaatehankinta. Joku teistä ehkä muistaa kuinka tilasin Silverjunglelta vaaleansinisen velourmekon noin kuukausi sitten? Otin koon 86/92cm, mutta se oli niin jättimäinen, että olisi sopinut noin 3-vuotiaalle tytölle. Mekko lähti siis takaisin, mutta nyt pääsin paikkaamaan senkin ”puutteen” kun Pink dreams -blogi kertoi brittiläisen MYCINNAMONGIRLin alesta. Normaalisti nämä vaatteet on aika tyyriitä, mutta nyt suurin osa oli tuntuvassa alessa ja tilasin meille nämä neljä ihanuutta. Onko kellään kokemusta näiden kooista? Toiveissa nimittäin olisi ettei tällä kertaa tarvitse palautella mitään.

tavallinen keskiviikko

 

Vihdoinkin näin parin viikon juupas eipäs pähkäilyn jälkeen me ollaan saatu päätöksiä aikaan Minean huone + meidän makuuhuone -projektissa. Tapetteja pähkäillessä oli pakko miettiä, minkä tyylinen meidän koti on, jotta tapetit olisi edes vähän samaa ajatusmaailmaa muun sisustuksen kanssa. Tämä paljasti sen karun totuuden, että meillähän ei ole sitten minkäänlaista tyyliä! Pari vuotta sitten kuvittelin meidän ostavan huonekaluja, jotka henkii aavistuksen maalaisromantiikkaa hieman modernimmassa muodossa, mutta tarkemmin ajateltuna niihin pariin säilytyskalusteeseen se sitten jääkin. Kokonaisuudessaan asunto tuntuu olevan vähän sitä sun tätä ja pääasiassa aika perussuomalaista (jos nyt sellainen tyyli on olemassa). Edessä taitaa siis olla myös olohuoneen tuunausta, ja jos täysin järjetön olisin (tai miljonääri) niin menisi keittiökin uusiksi.

 

Vaikka kaikki lähti siitä, että aloin katsella tapetteja Minean huoneeseen niin nyt tapetit liisteröidäänkin meidän makuuhuoneen seinään ja Minea saa uutta maalia ja tarrayksityiskohdan. Ehkä tämä onkin parempi ratkaisu niin Minean huoneesta ei tule tehtyä liian vauvamaista ja se voi vielä hätätapauksessa toimia vierashuoneenakin. Meidän päätyseinään valitsimme TAPETTITALON Lukko-tapetista pehmeän, ehkä aavistuksen punertavaan vivahtavan beigen sävyn. Tykkäsin paljon myös harmaasta vaihtoehdosta enkä varmaan itse olisi osannut päättää näiden kahden välillä, mutta mies teki päätöksen ensinäkemällä. Onneksi näin tai muuten olisi alkanut uusi ’en osaa päättää’ -pariviikkoinen.

Innokkaana jo vähän mallailin tapettinäytettä makuuhuoneessamme vanhojen tekstiilien kanssa ja minusta se näytti tosi kivalta.
Vai mitä mieltä olette?

Tänään kävin myös hakemassa lähisiwasta meidän Pompin paketin, jossa tuli Shelly-mekko ja hame. Hame oli sellainen kuin halusinkin, mutta mekon kanssa olen vielä kahden vaiheilla koon suhteen. Laitan sovituskuvia myöhemmin tällä viikolla kunhan ehdin niitä räpsiä. Muiden blogeista huomasin Suri-mekon olleen supersuosittu ja siitä isommat koot on jo loppuunmyyty, joten näiden kanssa kannattaa näköjään olla nopea. Hyvä tietää ensi syksyä ajatellen.

Verkkokauppaan pääset TÄSTÄ.